CRIMSON CIRCLEN MATERIAALEJA

ALT-sarja

SHOUD 2 – ADAMUS ST. GERMAIN, Geoffrey Hoppen kanavoimana

Esitetty Crimson Circlelle

5.11.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
www.crimsoncircle.com

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Aah! Tervetuloa tähän ALT-sarjan toiseen shoudiin. Ilo olla täällä teidän jokaisen kanssa. Meillä on melkoinen kokoonpano tänään. Melkoinen kokoonpano.

Ensinnäkin, rakas Eesan Linda, oletko valmis?

LINDA: Kyllä! 

ADAMUS: Hyvä. Näen, että sinulle on kirjoitustaulu. Se merkitsee ongelmia.

LINDA: Voi pojat!

ADAMUS: Tai se merkitsee, että sinulla on tänään kiirettä kirjoittaessasi tuolle taululle. Meillä on paljon puhuttavaa.

Siis, voitko tuntea sen, kun musiikki soi? Voitko tuntea kaikkien shaumbra-energioiden kerääntyvän?

LINDA: Jo ennen musiikkia.

ADAMUS: Jo ennen musiikkia, mutta erityisesti musiikin aikana (viitaten tähän videoon). Silloin teemme tavallaan tämän lopullisen keräämisen ja valmistautumisen siihen, mitä teemme täällä. Valmistaudumme tähän uskomattomaan shoudiin, ja siihen hyvin suureen määrään toiminnan hyörinää, jota tapahtuu. Meillä on tänään Kuthumi kanssamme täällä.

LINDA: Ai jaa!

ADAMUS: Joo. Ai, kuulostat hyvin helpottuneelta (Adamus naureskelee). Kuthumi on tullut paikalle enemmän ja enemmän viime aikoina, koska on paljon tehtävää. Ja niin ylösnoussut mestari kuin olenkin, ja niin ylösnousseen olemisen mestari kuin olenkin, shaumbroilla tapahtuu paljon. Tarvitsen auttavaa kättä, ja pidämme Kuthumin hyvin kiireisenä kävelemässä kanssanne. Hän vie teitä mielellään kävelylle. Siis hänellä on kiire shaumbrojen kanssa, koska liian paljon tapahtuu tällä hetkellä – shaumbra-maassa enemmän kuin koskaan ennen, mutta myös maailmassa enemmän kuin koskaan ennen. 

LINDA: Aivan.

ADAMUS: Siis meillä on Kuthumi täällä. Meillä on joitain Crimson Councilin jäseniä täällä, koska he katselevat tarkkaan. He katsovat, mitä tapahtuu, kun mennään tästä tuohon – ei ole melkein mitään ihmissanaa sille; se on yli "historiallisen" tai "eeppisen"; nuo sanat tuntuvat pieniltä verrattuna tuohon tapahtumaan – tuohon Taivaan ristiin. Se on … pfffff! Joo, psshhhh! Rakas Gail Neube, jos voit kirjoittaa sen – psshhhh! – tuolla tavalla. Gail tekee hyvin uskomatonta työtä …

LINDA: Hän on ällistyttävä.

ADAMUS: … kulissien takana. Työskentelen hänen kanssaan, kun hän saa tiedostot, audiotiedostot shoudeistamme muutamassa tunnissa sen jälkeen, kun olemme tehneet nämä nauhoitukset, ja hän istuu myöhään omaa aikaansa tekemässä sitä. Istun hänen vieressään, ja kanavoin hänen kanssaan, kun hän naputtelee. Hän lisää hyvin paljon energiaa myös tekstiin. Siis, rakas Gail Neube, kiitos kovasti siitä, mitä teet.

Paljon tapahtuu joka mielessä (Linda huokaisee). Sinulla näyttää olevan vähän – köhöm – ummetusta tai ahdistusta. Kumpaa se on tänään?

LINDA: Ehdottomasti ahdistusta.

ADAMUS: Ahdistusta, joo …

LINDA: Joo.

ADAMUS: … koska paljon tapahtuu.

LINDA: Paljon tapahtuu, ja on jo asioita, jotka tiedämme, ja on asioita, joita emme edes tiedä voivamme tuntea. 

ADAMUS: Joo, ja tämä tapahtuma, josta sinä ja Cauldre juuri puhuitte, on neljän ja puolen kuukauden päästä, kutakuinkin neljän ja puolen kuukauden päästä. Olemme puhuneet siitä Merlin-tapahtumassa hiljattain. Se on iso juttu. Se on tavallaan pitkän, pitkän unelman toteutuminen, ja se merkitsee hyvin monia asioita. Tavallaan se merkitsee tilaisuutta päästä helpommin Kristus-tietoisuuteen, kristallitietoisuuteen. Ja se on yksi noista päivistä, jonka me tiedämme, mutta muu planeetta jatkaa jokapäiväistä työtään. Puhun siitä lisää hetken kuluttua. 

Toiselle puolelle siirtyminen

Mutta ennen kuin sukellamme Taivaan ristiin, haluan antaa hetken tunnustusta shaumbroille, jotka ovat siirtyneet rajan taa (Linda huokaisee syvään) – siirtyneet meidän puolellemme, takaisin luonnolliseen tilaansa. Heitä on ollut melko monta viime aikoina, ja tiedän, että jotkut teistä ovat kysyneet siitä. Äskettäin Lindan ja Cauldren rakas ystävä, Cathy Brodie Australiasta – ja on ollut myös monia muita. Ja tiedän, että monet shaumbrat nostelevat kulmakarvojaan siitä: "Miksi he lähtevät, erityisesti juuri nyt?" No, he lähtevät monista syistä. He vain pääsevät siihen pisteeseen, jossa he sanovat: "Ei enää." He ovat taistelleet taistelunsa fyysisen kehon kanssa, tai he ovat yksinkertaisesti valmiita. 

Nimittäin Cathy oli ollut itse asiassa sairas jonkin aikaa, mutta hän tuli irtipäästämisen kohtaan, eikä se ollut helppoa hänelle. Hän halusi hermoilla asioista ja hoitaa asioita, ja hän teki sen erittäin hyvin. Mutta hänen omassa sairaudessaan tultiin siihen pisteeseen, että hänen täytyi päästää vain täysin irti. Ei ollut enää taistelua. Ei ollut enää mitään, mitä vastaan taistella. 

Voi melkein sanoa, että koko tuo sairausjuttu oli osa hänen polkuaan. Toisin sanoen, se oli ainoa asia, joka saisi hänet päästämään irti, vapautumaan ja sallimaan Oivaltamisensa, minkä hän teki. Se tuli vähän ennen hänen fyysistä kuolemaansa. Hän sai tuon Oivaltamisen, ja tuolla hetkellä hän päätti, että sen sijaan että yrittäisi sitten parantaa ja korjata kehon, hän oli valmis. Hän oli saanut tehtyä, mitä hän halusi tehdä tässä elämässä tällä planeetalla – täysi Oivaltaminen – eikä ollut mitään järkeä palata takaisin. Hän oli tehnyt kaiken, mitä hän halusi tehdä kaikissa elämissään, ja oli yksinkertaisesti aika siirtyä rajan taa.

Se oli helppoa hänelle, koska hän oli saanut paljon harjoitusta aiemmissa elämissä, mutta tässä elämässä myös paljon ymmärrystä ja viisautta. Hän oli käynyt valtavan määrän läpi, ja käytän häntä esimerkkinä tässä teille, noiden muiden puolesta. Mutta siirtymä oli helppo hänelle. Hän oivalsi välittömästi, missä hän oli ja mitä hän teki, ja tämä on hyvin erilaista kuin se, miten tyypillinen ihminen tekee siirtymän, kun hän jättää fyysisen kehon. Kutsun heitä kuolevaisiksi, enkä alentuvasti, mutta he uskovat sen olleen ainoa elämä. Siis he ovat tavallaan kuolevaisia.

He alkavat myöhemmin oivaltaa muissa ulottuvuuksissa, että on monia, monia elämiä ja että jatkatte elämistä myös maaelämien jälkeen. Siis loppujen lopuksi ei ole mitään kuolevaisia. Mutta sen leiman he tavallaan laittavat itseensä: he ovat kuolevaisia

Kun he siirtyvät rajan taa, yleensä on paljon pelkoa, koska se on iskostettu heihin nuoresta saakka – pelko siitä, mitä tapahtuu, pelko kuolemasta ja menemistä johonkin pimeyteen, maksu synneistään, mahdollisuus mennä helvettiin. 

Yleensä, kun he siirtyvät rajan taa, tulee shokki. He oivaltavat nyt, että he ovat kuolleet, mutta he ovat yllättyneitä, koska he ovat silti hyvin eläviä. Siis se on melkoinen shokki, ja on pelkoa, mitä tapahtuu seuraavaksi. Ja kenties pitäisi ollakin, koska yleensä seuraavaksi he kohtaavat perheensä, ne perheenjäsenet jotka ovat jo siirtyneet rajan taa. He ovat nähneet unta näistä jo jonkin aikaa, ja nyt he ovat täällä Maan lähiulottuvuuksissa perheenjäsentensä kanssa. Siellä riemuitaan – yleensä, ei aina – on kyyneliä, on paljon halauksia ja puhutaan vanhoista muistoista. 

Mutta sitten tuossa kohtaa yleensä nuo kuolevaiset, jotka ovat juuri kuolleet, huomaavat olevansa yksin. Tavallaan kaikki häviävät yhtäkkiä näyttämöltä, ja he ovat yksin. Se on arvioinnin aikaa. Se on heille aikaa todella hyväksyä se, että he ovat kuolleet, mutta he ovat kuitenkin elossa. Heidän fyysinen kehonsa on kuollut. Heidän aivonsa ovat tavallaan kuolleet – tarkoitan, että heidän fyysiset aivonsa ovat kuolleet – mutta he ovat edelleen mentaalisessa olotilassa, ja nyt on todella tärkeä aika: mitä seuraavaksi?

He ovat kuin yksin pimeässä huoneessa, jossa ei ole ikkunoita, ei selvää ovea, ja he ihmettelevät: "Lähetetäänkö minut helvettiin? Tässäkö kaikki on? Oliko tuo alun välähdys perheen tapaamisesta tavallaan vain unta?" koska he olivat nähneet unta perheestään. "Oliko se unta vai sitä, mitä oikeasti tapahtuu nyt?" Ja silloin tilanne vaihtelee henkilöstä toiseen.

Se ei ole välttämättä miellyttävä kokemus. On aina apua niille, jotka menevät muihin ulottuvuuksiin. On aina enkeliolentoja, jotka on koulutettu työskentelemään niiden kuolevaisten kanssa, jotka siirtyvät juuri rajan taa. On perheenjäseniä jossain määrin, mutta se on aikaa, jolloin he tuntevat eksyneensä, hämmennystä ja usein yksinäisyyttä. Juuri siksi teimme DreamWalker Deathin (= unikävelijä, kuolema) vuosia, vuosia sitten, jotta heidän kanssaan on tavallaan joku tuttu, tavallinen energia – se olet sinä, unikävelijä – joka vakuuttaa heille, etteivät he ole yksin, että he käyvät nyt läpi prosessia, kuoleman ja uudestisyntymän prosessia, ja on heidän päätöksensä, mihin he haluavat mennä.

On vähän erilaista, silloin kun shaumbra siirtyy rajan taa. Se on vähän erilaista. Shaumbroilla on ollut vuosia ja vuosia puhetta kuolemasta ja oivallus, että kuolema on vain valtava vapautuminen. Ja jos siitä tehtäisiin kappale, sanat tai laulu, millainen se olisi, rakas Linda? Kun he siirtyvät rajan taa, mitä he laulaisivat?

(Pieni tauko)

Hän ei ole varma, joten soitetaanpa se (alku kappaleesta "I Can See Clearly Now" (= voin nähdä selvästi nyt) alkaa soida).

Voin nähdä selvästi nyt, kun sade on poissa.

(Musiikki loppuu)

Aah! Voitko kuvitella? Voin nähdä selvästi nyt, kun aivot (suom. huom. sanat "sade" ja "aivot" ovat lähellä toisiaan) on poissa. Eivätkö nuo sanat menneet niin? Aivot on poissa?

LINDA: Likimain.

ADAMUS: Voin nähdä selvästi nyt, kun aivot on poissa.

Cathyllä ja monilla muilla, jotka menevät rajan taa, on valtava helpotus. Yhtäkkiä heistä ei enää tunnu, että heidän päähänsä on sullottu pumpulia ja sanomalehteä. Ettekä te ehkä oivalla sitä nyt, mutta siltä tavallaan tuntuu olla tällä planeetalla. Kun menette toiselle puolelle, tapahtuu valtava vapautuminen, ja ikään kuin otetaan kaikki sideharso ja pumpuli pois päästänne, ja voitte lopultakin ajatella, mutta ette oikeasti ajattele. Nyt olette takaisin intuitiivisessa tajussanne/aistissanne. 

On vapautuminen kehosta, ja hyvin monet shaumbrat, kuten tiedätte … Muuten (Lindalle), toivottavasti sinulle on ok esittää yleisön roolia. Normaalisti kuljeskelisin yleisön joukossa ja sinä ojentaisit mikrofonin, mutta nyt esität tuota roolia jälleen. Sinusta on tullut melko hyvä siinä.

LINDA: Kiitos, se on minulle kunnia, ja se on haaste, koska yritän tehdä sen mahdollisimman asiaankuuluvasti.

ADAMUS: Hyvin monilla shaumbroilla on nyt fyysistä kipua, ja heillä on vaikeuksia käsitellä se. Siitä syystä Kuthumilla on hyvin kiire shaumbrojen kanssa joka yö. Tarkoitan, että hänellä on jonotuslista ihmisiä, joille hän menee puhumaan – hän on kuin joulupukki, ja hän kulkee erittäin nopeasti ja raivaa tiensä ympäri maailmaa. 

Mutta shaumbrat sanovat: "Mikä fyysisessä kehossani on vikana?" Ja sitten yhtäkkiä olette menneet rajan taa ja aivot tuntuvat yhtäkkiä, kuin ne olisi kytketty irti, avautuneet, ja yhtäkkiä kehossa ei ole kipuja ja särkyjä. Ette kanna kehoa mukananne, vaan kannatte tuon ydinolemuksen, muistot, ja se tuntuu hyvin todelliselta. Hyvin, hyvin todelliselta. Kutsumme sitä haamukehoksi, koska olette juuri lähteneet planeetalta. Teillä on edelleen kaikki reaktiot siihen, mikä olisi fyysistä.

LINDA: Siis tunnet edelleen itsesi.

ADAMUS: Joo, mutta ajattele, että tunnet sen ilman kipua. Nyt voit tuntea elämänvirran kulkevan sen läpi, joka on todella valokehosi. Siis fyysinen kipu ei kulje enää biologisen kehosi läpi. Ja se on valtava helpotus, ja he tavallaan laulavat – soitamme sen uudestaan – ja riemuitsevat sillä hetkellä, kun he siirtyvät rajan taa, ja se menee näin.

(Tuo laulu soi taas)

Voin nähdä selvästi nyt, kun sade on poissa.

Aah! Voin tuntea selvästi nyt, kun kipu on poissa (suom. huom. sanat "sade" ja "kipu" ovat lähellä toisiaan), aivot on poissa, ja on valtava helpotus.

He tapaavat välittömästi minut. Se on yksi minulle nimetyistä tehtävistä, jota rakastan – tervehtiä heitä, kun he tulevat. Ja nyt – enkä liioittele tässä yhtään – yksi asioista, jonka he sanovat heti tullessaan ja minun tervehtiessäni heitä, ja usein siinä on Kuthumi tai Tobias – ei ole vanhoja perheenjäseniä, vaan ryhmä enkeleitä, ja olemme tunteneet heidät kauan.

LINDA: Aivan, aivan.

ADAMUS: Ja yksi välittömistä reaktioista, jonka he ilmaisevat, on: "Voi jukra! Tämä on sellaista, kuin sanoit sen olevan." Ei ole mitään suurta shokkia: "Voi, tämä ei ole mitään sellaista, mitä ajattelin." Heidän reaktionsa – Cathyn reaktio, kun hän pääsi tänne, oli, että hän oli mykistynyt. Hän sanoi: "Tämä on täsmälleen, millaista ajattelin olevan. Ei enää kipua kehossani. Ei enää tukkoisuutta tai ummetusta aivoissani. Te tyypit olette täällä!" 

Ja sitten yleensä shaumbrat pysähtyvät hetkeksi ja sanovat: "Okei, tapahtuuko tämä pelkästään siksi, että uskoin niin ollessani Maassa? Hallusinoinko tämän vain kuolematilassani?" Ja sitten repeämme kaikki nauramaan, ja he sanovat: "Joo, mutta onko tuo nauru sellaista, minkä uskoin tapahtuvan, ja siksi se tapahtuu?" Ja repeämme uudestaan ja uudestaan, koska vastaus on kyllä ja kyllä.

Vastaus on: no, kyllä, uskoitte johonkin ja yleensä se tapahtuu, kun siirrytte rajan taa, mutta kyllä, se todella tapahtuu, ette vain keksi sitä. Olemme oikeasti toivottamassa teidät tervetulleeksi takaisin meidän puolellemme. 

Usein sitten on paljon kyyneliä, meillä ja heillä.

LINDA: Ai, vau, vau.

ADAMUS: Paljon kyyneliä, koska tapahtuu suuri vapautuminen tuosta jokseenkin vaivalloisesta ihmisenä olemisen tilasta, ja on paljon itkua. Tämä on tavallaan, kuin viisi kuoleman tilaa tai jotain, mutta tämä on viisi kuoleman jälkeistä tilaa. Sitten kyynelten jälkeen tulee hyväksyntä ja sitten vähän katumusta ja murhetta. Se on kuin: "Tiesin aina ollessani maan päällä, että tällaista se olisi, mutta sitten monia asioita meni tielle, ja minulla oli epäilyksiä. Miksi annoit minun epäillä?" Ja he katsovat minua suoraan silmiin: "Miksi annoit minun epäillä, Adamus?"

Ja minä tavallaan sanon: "Hei, en antanut. Yritin kertoa sinulle. Yritin kehottaa sinua kääntymään sisäänpäin. Menemään itseesi selvittämään, mikä on totta." Ja monet teistä ovat tehneet sen, mutta monta kertaa on: "Voi! Jos en olisi käyttänyt niin paljon aikaa huolehtimisen ja epäilemiseen, ja olisin vain jatkanut sitä, mitä aion tehdä." No, se on jokseenkin koko pointti, ainakin nyt. Istun heidän kanssaan ja alamme puhua massatietoisuuden kaikista vaikutuksista ja tulevasta Taivaan rististä. 

Pointtini näissä alkukommenteissa on vain, että hyvin monet shaumbrat ovat siirtyneet ja siirtyvät rajan taa. Siinä ei ole mitään häpeää. Ei ole mitään: "Voi, sinun olisi pitänyt jäädä vähän pidempään." Joillekin teistä se on valtava helpotus, ja sanotte: "En kestänyt enää päivääkään", ja se on ok. Se on ok.

Ja jotkut sanovat, kun istuskelemme juttelemassa vähän: "Adamus, täytyykö minun mennä nyt takaisin? Täytyykö minun mennä takaisin?" Ja se on: "Ehdottomasti ei. Teit sen, mitä tulit planeetalle tekemään itsesi ja planeetan hyväksi. Sinun ei tarvitse mennä takaisin. Voit mennä takaisin ei-biologisena olentona, ei-fyysisenä olentona. Voit mennä takaisin hengessä, energiassa, ja olla siellä maan päällä. Muut eivät luultavasti näe sinua, mutta kuitenkin pystyt nauttimaan monista luonnon aspekteista, joista et koskaan ennen nauttinut, taiteesta ja sellaisista asioita, mutta se on ei-fyysistä."

He miettivät hetken, ja tavallaan sanovat: "Ei kovin paljon huvita. Ei ainakaan nyt. Mennään eteenpäin siinä, mitä teemme muissa ulottuvuuksissa." Sitten he haluavat tavata sellaisia, kuin Sart ja FM ja Edith ja monet muut, jotka ovat …

LINDA: Sart?

ADAMUS: … ovat siirtyneet rajan taas. Kyllä, sanoin Sart. Ja monet muut, jotka ovat siirtyneet rajaan taa, ja se on tuossa kohtaa kuin perheen iso jälleentapaaminen, mutta hyvä perheen jälleentapaaminen. He puhuvat. He jakavat tarinoita. He haluavat tietää, mitä FM on puuhaillut viime aikoina. Se on suuri jälleentapaaminen. Suurin piirtein tuossa kohdassa lähden. Minulla on muita asioita tehtävänä, ja jätän heidät todellisten rakkaidensa pariin, shaumbrojen maan päältä. 

Taivaan risti

Pointti on, että tällä hetkellä, tulevan Taivaan ristin myötä, on hyvin intensiivistä. On neljä ja puoli kuukautta, ennen kuin tämä eeppinen tapahtuma on täällä. Kuten Linda ja Cauldre kertoivat teille alkukommenttien aikana, teimme hiljattain projektin nimeltään Heaven's Cross: Preparing for the Opening (= taivaan risti, valmistautuminen avautumiseen), jossa puhuin yksityiskohtaisesti globaalista toivottomuudesta, ja se on kaikkien aikojen suurinta – suurempaa kuin koskaan historiassa, mukaan luettuna Atlantiksen romahtaminen. 

LINDA: Vau.

ADAMUS: On toivottomuutta, joka tuntuu synkältä pilveltä maailman yllä tällä hetkellä. Sanon, että 85 % ihmisistä tuntee huomattavan määrän toivottomuutta tavalla tai toisella. Se ei merkitse, että heidän koko elämänsä on toivoton, mutta he tuntevat huomattavan määrän sitä niin, että se pidättelee heitä, pitää heidät poissa asioista.

Taivaan risti tulee pian, ja ihan viime päiviin saakka meillä ei ollut tarkkaa päivämäärää. Tiesimme yleisen aikakehyksen, ja se kaventui jatkuvasti. Se kaikki riippuu planeetan tietoisuustasosta, koska tietoisuustaso määrittää sitten ne energiavirrat, joita tulee yksilöihin, mutta loppujen lopuksi planeetalle.

Tietoisuustaso liittyy Gaian lähtemiseen. Mitä enemmän tietoisuutta on, sitä helpompi sen on lähteä ylösnoustakseen, minkä se tekee kirjaimellisesti. Siis sillä on vaikutusta, ja siksi voi melkein kuvitella tavallaan energiapyörteen, imun, joka siitä syntyy. Gaia lähtee, tietoisuus nousee, ja teillä on tavallaan tuo suihkuvirtaus, tuo imu sen lähdön takana. Tämä luo tyhjiön täytettäväksi tietoisuudella, mutta siinä on myös paljon ristiriitaa. Ihmiset ovat ristiriidassa, ja he osoittelevat sormella, kenen vika ympäristön tila on.  

Todella toivon, että jotkut shaumbrat astuisivat esiin ja tekisivät jotain – esityksen, elokuvan tai mitä ikinä – ja informoisivat ja kouluttaisivat maailmaa siitä, että siinä mitä ympäristössä tapahtuu, ei ole kyse siitä, kuka mokasi ja missä. Siinä ei ole kyse siitä. Siinä on kyse Gaian lähtemisestä, ja se on pyhä tapahtuma. Se on ehdottomasti pyhä, siunattu tapahtuma. Se merkitsee, että on tarpeeksi tietoisuutta, ja ihmiset ovat nyt kykeneviä, tietoisuuden ja teknologian avulla, käsittelemään planeetan, pitämään huolta tästä kauniista paratiisista, jossa elätte. 

Siis kaiken häpeän, syyllisyyden, sormella osoittelun, uusien sääntöjen ja määräysten sijasta, joku astuisi esiin ja osoittaisi maailmalle: "Tätä oikeasti tapahtuu. Lähestytäänpä sitä tuosta näkökulmasta, eikä tällaisena tuhoamisen ja häpeän tyyppisenä asiana."

Siis meillä tapahtuu kaikkia näitä asioita planeetalla tällä hetkellä. Teillä on valtapyörre Itä-Euroopassa. Teillä on energiatilanteita. Olemme puhuneet tästä kyllästymiseen saakka. Mutta pointtini on, että nyt kaikki nämä toimivat yhdessä. Ne yhtyvät tuomaan tämän ns. Taivaan ristin.

Taivaan risti, mikä se on? Tähän saakka on ollut tämä verho – sitä kutsutaan usein verhoksi – joka erottaa taivaat. Maa on taivas. Se on ulottuvuus, ja se on minun määritelmäni taivaasta. Se on ulottuvuus, jos se on olotila. Se on armon tila, joka ei joskus ole kovin armollinen. Siis teillä on nyt tämä tilanne, jossa tuo verho alkaa avautua. Siinä on ns. halkeamia – ei huonoja halkeamia, vaan hyviä. Aukkoja tässä verhossa, joka on erottanut ihmiset jumaluudesta hyvin pitkään. 

Tuo erottaminen ei johtunut mistään pahasta. Se ei ollut Aatamin ja Eevan vuoksi – nimittäin, että Eeva mokasi, möhli sen teidän kaikkien osalta, ja söi tuon omenan. Ei mitään sellaista. Se oli pelkästään luomaan paikka, todellisuustila, jossa enkeliolennot voisivat kokea hyvin, hyvin eri tavalla. Ja sen täytyi olla jokseenkin eristetty, muuten se ei olisi toiminut. Sen täytyi olla erotettu jumaluudesta. Ja huomaatte, ettei kovin paljon pääse läpi toiseenkaan suuntaan, on kyse sitten haamuista tai avaruusolennoista tai jostain muusta. Se oli jokseenkin eristetty.

Mutta nyt se alkaa hitaasti lähteä pois, mutta on jo reikiä tai repeämiä massatietoisuuden kankaassa, koska planeetalla on tarpeeksi oikeaa, puhdasta tietoisuutta, jota ovat tuoneet teidän kaltaisenne ja muut, jotka ovat menneet itseensä. Yrittämättä löytää vastauksia tuolta ulkoa. Kaikki tiet ovat johtaneet takaisin sisään. Ei ole guruja. Ei ole mestareita. Ei ole edes ylösnousseita mestareita jotka tekevät sen teille. Siitä syystä yritän jatkuvasti saada teidät kääntämään tien takaisin itseenne. Kaikki on tässä. Osoitan tätä (rinta) – ei fyysisessä kehossa eikä tietenkään Cauldressa, sinänsä. Mutta kaikki on jo siellä.

Kun Taivaan risti avautuu, se on planetaarinen tapahtuma, mutta avaatte myös tuon erillisyysrajan itsenne ja oman jumaluutenne välillä, koska ette enää katso tuonne ulos ja menette sisään. Se luo tuo aukon niin, että enemmän jumaluuden helppoutta tulee sisään, enemmän tietoisuutta, enemmän helppoutta ja huolettomuutta oman jumaluutenne ollessa yhdessä.

Olemme puhuneet siitä vuosia, ja olemme kirjoittaneet siitä kirjoja, Living your Divinity (= jumaluutensa eläminen), ja kaikkia muita asioita, ja jossain määrin jumaluus on tullut sisään. Jossain määrin todellinen ydinolemuksenne tuli sisään, mutta se oli edelleen rajoittunutta hyvin monin tavoin. Oli vaikea saada tuo vapaa virtaus. Nyt Taivaan risti merkitsee enemmän esteettömyyttä, enemmän helppoutta jumaluutenne sallimisessa.

Mutta samaan aikaan kun se on teille, se on myös koko planeetalle, jos he voivat virittyä siihen, jos he voivat tajuta sen. Se merkitsee, että niillä jotka tulevat teidän kaikkien perässä, on paljon helpompaa, ja he ihmettelevät: "No, mikä se iso juttu oli jumaluutensa sallimisessa? Tarkoitan, että se on hyvin yksinkertaista. Sallit vain sen, ja se on siinä." No, teillä ei ollut etunanne Taivaan ristin avautumista. Teidän täytyi tehdä kovasti työtä päästäksenne tämän kuplan sameuden, hämmennyksen, kerrosten ja kuorien läpi, joka ei todellisuudessa sulkenut sisäänsä vain planeettaa, vaan myös teidät.

Siis tämä muuttaa todella maailmaa, ja puhun siitä pitkään sessioissa, jotka nauhoitimme hiljattain. Se muuttaa todella planeettaa. Se tapahtuu 22.3.2023. Teemme Cauldren, Lindan ja työryhmän kanssa täällä Konassa nettilähetyksen – ilmaisen tietysti – ja juhlimme ja kunnioitamme Taivaan ristin avautumisen alkamista. Se ei avaudu kokonaan kerralla. Se ei ole kuin tulvaportin nostamista ja avaamista kokonaan. Se on kuin aloitus hitaalle avautumiselle, jotta se pysyy tasapainossa, jotta se ei räjäytä ketään, jotta voitte alkaa tuntea sitä. Ja mitä enemmän tunnette sitä, sitä enemmän se avautuu. Se muuttaa todella kaiken mahdollisuuksia tällä planeetalla.

Ihmiset jatkavat sitä, mitä tekevät, kulkevat omaa tietään, tekevät rutiinejaan, tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta kun he sitten sanovat: "Ei enää", he tuntevat jotain. He tuntevat, että on jokin ero. He tuntevat, että kenties heillä on enemmän vaihtoehtoja kuin koskaan ennen. Ja haluamme todella katsoa, mitä planeetalla tapahtuu – ei välttämättä juuri tuona päivänä – siinä mielessä, että jotkut ihmiset, edes pieni määrä, tekee erilaisia valintoja, jotka vaikuttavat loppujen lopuksi valtavasti todellisuuteen, ja sitä tapahtuu nyt.

Näiden neljän ja puolen kuukauden aikana teillä shaumbroina on hyvin intensiivistä. Tuntuu intensiivisemmältä kuin koskaan ennen.

LINDA: Vau.

ADAMUS: Mutta kuitenkin tulee enemmän pieniä ja keskikokoisia oivalluksia matkan varrella, enemmän läpimurtoja teille itsellenne.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Siis on hyvin intensiivisiä jaksoja, joita seuraa tavallaan "Niin tietenkin!" – tajuatte jokin asian. Tuollaisia läpimurtoja tapahtuu. 

On aikoja, jolloin kehoanne särkee. Olemme nyt tuossa Taivaan ristiin tulemisen jaksossa, ja kaikki energiat alkavat todella tehdä ylitöitä, ja kehonne tuntee sen. Tiedän, että sinulla ja Cauldrella on ollut kehon kipuja ja särkyjä, ja teillä on taipumusta … No, minäpä ilmaisen sen näin. Saamme enemmän SOS-hätämerkkejä toisella puolella. Sen vuoksi minun täytyi tuoda Kuthumi ja joukko muita. Saamme nyt enemmän SOS-hätämerkkejä muissa ulottuvuuksissa, koska mietitte tuota iänikuista kysymystä: "Mitä teen väärin?"

LINDA: Aivan.

ADAMUS: Ette mitään! Ette mitään. Se tapahtuu itse asiassa, koska teette niin oikein, että se vaikuttaa kehoon ja se vaikuttaa mieleen. Mutta hassu asia on, että kun kerroin sen shaumbroille aiemmin, sanoin: "Voimme edetä hitaammin. Voimme tehdä siitä paljon helpompaa. Se vie vähän pidempään. Voimme edetä hitaammin, ja se olisi helpompaa. Tai voimme kiihdyttää. Voimme edetä nopeammin, mutta teillä on enemmän fyysistä ja mentaalista epämukavuutta. Kumman haluatte?"

LINDA: Tiedän, kumman valitsimme (he naureskelevat).

ADAMUS: Tiedän! Niin tiedän minäkin. Valitsitte enemmän: "Saadaan tämä vain tehtyä ja valmiiksi. Tehdään se nopeasti." Se on, kuin menisi kylmään uima-altaaseen. Menettekö vain tuuman kerrallaan, senttimetrin kerrallaan, vain hyvin vähän? Jotkut ihmiset menevät. Se on heidän tapansa mennä hyvin kylmään uima-altaaseen. Toiset sukeltavat suoraan veteen. No, shaumbrat ovat noita sukeltajia. He sanovat: "Mennään suoraan tähän ja saadaan se tehtyä." Siis sitä tapahtuu tällä hetkellä.

Voisitte käydä läpi ja luetella kaiken, mitä teillä on nyt – kummallinen ruokahalu ja masennusta ja ahdistusta. Se ei ole oikeasti masennusta ja ahdistusta. Mitä tahansa käytte läpi nyt, ymmärtäkää, että se kaikki on osa Oivaltamista, pysyen ihmismuodossa. Ihan kaikki. Ei ole mitään virheitä. Tiedän, että monet teistä ovat viime aikoina haparoineet asioiden kanssa paljon ja ihmettelette: "Mitä tapahtuu?" Haparoitte ja pudottelette tavaroita, ja läikyttelette asioita. Sitten ajattelette: "Voi, olen varsinainen idiootti." Ei, ei.

Kaikki tällä hetkellä liittyy jäämiseenne tälle planeetalle mestarina ja Taivaan ristin tulemiseen. Ja tämä Taivaan ristin lisäelementti tuo mielenkiintoisen yleisosan elämiseen tällä planeetalla mestarina. 

Vaikutukset shaumbroihin

Siis haluan puhua tässä hetken vähän enemmän siitä, mitä teissä tapahtuu, ja haluan puhua aivoista, koska se kytkeytyy enemmän ALT:iin, josta olemme puhuneet. Mutta on joitain termejä, joita käytetään yhteiskunnassa, ja sitten minulla on oma versioni niistä. On termi … Haluatko kirjoittaa sen taululle. 

LINDA: Okei.

ADAMUS: Neurotyypillinen. Neurotyypillinen.

LINDA: Neurotyypillinen.

ADAMUS: Neurotyypillinen. Yksi sana.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Neurotyypillinen. "Neuro" merkitsee "hermoja" modernissa lääketieteessä ja luonnontieteissä. Yleisesti se on "hermot". Mutta jos mennään tuon sanan alkuperään, "neuro" merkitsee itse asiassa "tunteita, aisteja", mutta usein sitä käytetään pelkästään hermoina ja perimmiltään aivojen toimintana, ja usein selkärangan. Mutta neurotyypillinen – mitä se on? No, nimike jota käytetään määrittämään useimpia ihmisiä, sanoen, että useimmat ihmiset ovat neurotyypillisiä, mutta he eivät ole tyypillisiä lainkaan. Sellaisessa tilassa joka on lukittu kehoon ja aivoihin, ei ole mitään tyypillistä. Se on tavallaan harhaanjohtava nimitys, väärä nimike – neurotyypillinen.

Mitä neurotyypillinen on? Merkitseekö se, että toimitte samalla tavalla kuin kaikki muut? Merkitseekö se, että teillä on samanlaisia lukkiutuneita ajatuksia, päämääriä ja tavoitteita, samoja haluja – neurotyypillisiä? Tämä on neuro-omituista – tarkoitan, olla lukittuna ihmistilaan, haluamatta välttämättä päästä pois siitä. Haluta muuttaa sitä, kenties kiillottaa sitä vähän, mutta oikeasti neurotyypillistä olisi haluta päästä helvettiin pois siitä tilasta, joka ei ole luonnollinen olotilanne. Siis, sanotaan, että se on neurotyypillistä, mutta kirjoita alle sulkuihin "neuro-omituinen". Tarkoitan, että on omituista …

LINDA: Sulkuihin?

ADAMUS: Sulkuihin "neuro-omituinen". Taas kerran, muistakaa, että "neuro" liittyy hermoihin, mutta perimmiltään se on oikeasti tunteita, aistimuksia eikä vain fyysistä, vaan se liittyy myös uskomusjärjestelmiin, ajattelumalleihin ja kaikkeen muuhun. Sitä on "neuro".

Teillä on toinen nimike, joka on tuotu uskoakseni hiljattain esiin Shaumbra-lehdessä (tässä): neuropoikkeava. 

LINDA: Ai.

ADAMUS: Neuropoikkeava.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Ja tämä on tapa nimetä uudelleen nimikkeitä (Adamus naureskelee). Tämä on tapa …

LINDA: Onko se yksi sana?

ADAMUS: Kyllä, kiitos. Neuropoikkeava. Se on termi, jota käytetään tällä hetkellä nimikkeiden uudelleennimeämiseen. Ihmiset joilla on sellaisia asioita, kuin ADD tai Alzheimer tai vastaavaa, ovat neuropoikkeavia. Ja luulen, että se liittyy kaikkeen siihen muuhun, kun yhteiskunnassa sanotaan: "Ei syrjitä ketään", mikä on hyvä asia. Mutta he eivät ole oikeasti poikkeavia. Se on kuin sanoisi, että olet neuro-omituisempi, kuin tämä neuro-omituinen tässä. Se on vain erilaisen nimikkeen laittamista siihen. Se sanoo: "Okei, olet erilainen, mutta hyväksymme sen." Mutta hyväksymmekö oikeasti? Teemmekö sen oikeasti? Olet erilainen, joten nimeämme sinut eri tavalla. 

Mutta minun mielipiteeni on, että neuropoikkeava tässä on itse asiassa vähemmän omituinen, koska neurologisessa järjestelmässä ja tietysti aivoissa tapahtuu jotain, mikä periaatteessa sanoo, että … Ai, meillä on vähän keskustelua tässä oikeinkirjoituksesta. (Linda keskustelee jonkun kanssa) Sillä ei ole merkitystä. Sillä ei ole merkitystä.

LINDA: Luulen, että se on "e".

ADAMUS: Hyvä. Luulen, että kaikki tajuavat sen. Olet vain vähän poikkeava kirjoitusasussa, kun laitat sen tänne taululle (Linda kikattaa).

Siis pointtini on neuropoikkeava. En oikein pidä tuosta nimikkeestä, koska se sanoo tavallaan, että olet erityislaatuinen omituisella tavalla. No, tässä poikkeavuudessanne jokin kutsuu sisältänne, kuten ADD tai jokin muu – niitä kutsuttiin ennen koettelemuksiksi tai sairauksiksi. Ne eivät ole. Pelkästään henkenne kutsuu, ihmisjumalainen itsenne kutsuu sanoen: "Neurotyypillisessä on jotain vikaa. Minun täytyy päästä ulos tästä. En ole tyypillinen siinä, että hyväksyn olemisen lukittuna laatikkoon. En hyväksy, että tämä ihmispersoona on tyypillinen. Teen jotain hermostollisesti erilaista, ja se auttaa perimmiltään minua pääsemään ulos tästä laatikosta nopeammin."

Siis monet näistä joilla on jotain näitä asioita – näitä neuropoikkeavuuksia – pääsevät ulos laatikosta paljon nopeammin, erityisesti Taivaan ristin myötä. He pääsevät siihen käsiksi paljon nopeammin kuin sellainen, joka on neurotylsä, neurotyypillinen, koska tuo tyypillinen yrittää tehdä laatikosta vain vähän kivemman. Poikkeavat sanovat: "Ei. Tiedämme, ettei tämä ole oikein, ja se vaikuttaa aivoihimme, mikä itse asiassa saa meidät haluamaan päästä ulos täältä nopeammin." Siis on neurotyypillinen, jonka ei oikeasti pitäisi olla tyypillinen, ja on tuo poikkeava.

Minulla on yksi sana shaumbroille, termi jota käytän shaumbroista.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Oletko valmis?

LINDA: Todellakin.

ADAMUS: Okei. Ja haluan taas palata puhumaan vähän … Pyydän teitä tuntemaan hetken neurologista järjestelmäänne. Neurologinen järjestelmä, joka teillä on … Ja kyllä, Belle on samaa mieltä siitä, mitä teemme tässä, ja hän sanoo: "Kyllä, juuri niin. Voin tuntea sen. Voin nähdä, mitä tässä tapahtuu." (Belle makaa rennosti selällään hassussa asennossa, toinen tassu suoraan taivasta kohti kuin antenni)

LINDA: Hän on neuropoikkeava.

ADAMUS: Se on totta (Linda kikattaa). Siis shaumbrat, neurologia, teidän järjestelmänne, on tietysti hermot, jotka ovat yhteydessä massiivisella kommunikointijärjestelmällä, joka on laajalle levinnyt kehossanne, ja se puhuu aina. Se kommunikoi aina. Joskus se kommunikoi väärin, siinä on "sytytyshäiriö". Mutta teillä on tämä valtava verkosto, joka voi sotkeutua helposti. Sotkeutua helposti.

No niin, Linda, Cauldre antoi sinulle tuon sanan aiemmin. Anna mennä ja kirjoita se taululle.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Annan shaumbroille uuden määritelmän – se ei ole välttämättä nimike, vaan uusi määritelmä – joka liittyy siihen, mitä käytte läpi neurologiassanne tällä hetkellä, joka on periaatteessa kehossanne tapahtuvaa kommunikointia. Neurotunitis – neurotunitis – keksitty sana. "Neuro" – hermot. "Virittyminen" (tune), tai tässä tapauksessa uudelleenvirittyminen – viritätte kaiken uudelleen kehossanne. "Itis", "itis" – periaatteessa kuulostaa kivalta lopussa, mutta "itis" merkitsee tavallaan koettelemusta, jotain mitä tapahtuu.

Siis sanon, että shaumbroilla on tämä neurotunitis, ja se aiheuttaa paljon ongelmia, koska te … Voisitko kirjoittaa "uudelleenvirittäminen" sinne alle. Uudelleenvirittäminen. Viritätte uudelleen tällä hetkellä, ja se voimistuu, erityisesti Taivaan ristin myötä. Viritätte uudelleen mielen, erityisesti. Ja annan sille toisen nimen, jos unohdatte tämän sanan "neurotunitis" – tämän nimen jonka keksin. Jos unohdatte sen, se on alt-aivot. Yhdyssana – alt-aivot.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Monet teistä ovat kokeneet alt-aivot viime aikoina. Ette muista – ette muista paskakaan (Adamus naureskelee). Teillä on EMP, ette muista paskakaan (Linda nauraa). Ja sitten suututte itseenne ja sanotte: "En edes muista. Tulen varmaan vanhaksi", tai "Kenties poltin pilveä liian paljon nuorempana" – tai liian paljon nyt – ja "Mitä elimistössäni tapahtuu?" ja "En muista, mikä päivä on", tai "Logiikkani ei enää toimi". Ei mitään näistä asioista – teillä on vain alt-aivot. Tässä ei ole mikään pielessä. Viritätte nyt uudelleen jokaisen osanne.

Isoin asia jonka voitte tehdä, on ymmärtää, mitä tapahtuu, että kaikki kommunikointi kaikkiin noihin hermoihin aivoissanne ja kehossanne tehdään uudelleen, uusitaan. Teette sitä, samalla kun pysytte fyysisessä kehossa.

Jotkut niistä jotka ovat siirtyneet rajan taa hiljattain, eivät yksinkertaisesti pystyneet käsittelemään sitä enää. Siitä selviytyminen oli heille liikaa, ja siksi niin monia on siirtynyt rajan taa hiljattain. Kannustan teitä, tai kerron teille, ettei teidän tarvitse tehdä sitä, vaan voitte tehdä tämän asian lennosta, jääden fyysiseen kehoon. Tapahtuu neurotunitis – shaumbra-korvike neuropoikkeavalle – ja tunnette sen. Aivoistanne tulee sumuisemmat toisinaan. Kykynne muistaa faktoja ja dataa on epäselvempi. Oman nimenne muistaminen on epäselvempää toisinaan. Tilanne tulee tällaiseksi, ja sitten panikoitte ja sitten huolestutte: "Voi, mitä minulle tapahtuu?!" 

Se on aika muistaa vetää syvään henkeä ja muistaa: "Alt-aivot". Teillä on alt-aivot. Teillä on tämä tila, joka aiheutuu erityisesti, koska kiihdytämme nyt – menemme nyt tavallaan valonnopeudella, poimunopeudella, suoraan Taivaan ristiä kohti – ja se on voimistaa alt-aivoja. Mutta se on tavallaan hassua, ja siksi toin Kuthumin auttamaan teitä ymmärtämään. 

Se on tavallaan hassua, mitä tapahtuu – kaikki nämä massiiviset muutokset. Ja sitten kauneutta on, että olette suoraan kaikkien näiden muutosten keskellä ja ihmettelette, mitä vikaa aivoissanne on. Unohdatte laittaa housut jalkaanne. Menette töihin ja oivallatte, että unohditte ne. Se on melko hassua. Ja sitten yhtäkkiä tyhjästä tulee upea oivallus. Se on yksi noita ahaa-elämyksiä. Se on kuin oivallus, joka on odottanut siinä viimeiset viisi vuotta, kymmenen vuotta, tai jotain, ja se on oivallus jostain – tavasta jolla energia toimii, tai tavasta jolla elämäänne on periaatteessa ohjattu, myös tietämättänne, jumaluutenne on ohjannut. Oivallukset voivat olla aivan mistä tahansa, mutta yhtäkkiä: "Pum! Voi että!"

No, tässä tapahtuu niin, että koko tämän johdotuksen vaihtuessa tuntuu todella epäselvältä jonkin aikaa. Mutta sitten kun – se ei ole uudelleenjohdotusta – aivot perääntyvät ja enemmän todellista jumalaista älykkyyttä tulee sisään, tulee näitä läpimurtoja, jotka ovat uskomattomia. Voi sanoa, että ne ovat hyvin yksinkertaisia, hyvin ilmeisiä, ja ihmettelette: "Miksi en oivaltanut sitä aiemmin?" Oivaltaminen on tunne. Se ei ole vain mielen ajatus. Voitte tuntea sen kehonne joka osassa, ja se on valtava helpotus. Mutta sitten seuraavana päivänä saatatte palata takaisin neurotunitikseemme, takaisin epäselviin aivoihin, kykenemättä näkemään asioita selvästi. Älkää olko huolissanne – se muuttuu. Olette nyt vain tuossa olotilassa.

On pari asiaa, joita voitte tehdä tekemään siitä vähän helpompaa. Annan teille nuo tyypilliset asiat: hengittäminen ja kevyt liikunta, ja ruokien syöminen joita kehonne pyytää, ei mitä aivonne kertovat, että teidän pitäisi syödä. Se on erittäin tärkeää tällä hetkellä. Syödä ruokia, joita kehonne pyytää. Toisin sanoen, ei dieettejä ja kaikkea muuta – unohtakaa ne. Mutta on myös vielä yksi, minkä vuoksi joillakin teistä saattaa olla voimakkaampia tunteita ja voimakkaampaa kipua kehossa. 

Jos teette elämässänne nyt jotain, mikä ei ole oikeasti intohimonne – on se sitten työpaikka, suhde, ihan sama mikä se on – toisin sanoen, ette oikeasti halua tehdä sitä, mutta tunnette olevanne loukussa ja teidän täytyy jatkaa sen tekemistä, se aiheuttaa paljon ylimääräistä stressiä. Se aiheuttaa enemmän neurotunitis-oireita. 

Jos ette ole tyytyväinen näihin tilanteisiin, tällä hetkellä on parasta tehdä jokin muutos. Älkää vain ajatelko sitä. Älkää vain puhuko sitä. Joko niin, tai sitten seuraavien neljän ja puolen kuukauden aikana teillä voi olla hyvin, hyvin haastavaa, koska teette jotain, mikä ei ole oikeasti "sinä", mikä ei ole todellinen sydämenne valinta. Se ei ole intohimonne. Teette sitä, koska tarvitsette työpaikan, tai pelkäätte lähteä tuosta suhteesta, tai mitä tahansa.

Se tekee vain neurotunitiksenne pahemmaksi, koska kehonne, hermonne ja aivonne yrittävät nyt virittyä uudelleen. Neuro-tune-itis. Ne yrittävät kaikki uudelleenvirittyä, eikä kyse ole vain valokehostanne. Kyse on aivojen perääntymisestä, siirtymisestä sivuun tänä aikana, kun tullaan Taivaan ristiin, ja on erittäin tärkeä olla tällä hetkellä intohimossanne, hankkiutua eroon asioista, jotka eivät oikeasti kuulu teille. Ja sanotte: "Mutta en tiedä, mikä intohimoni on."

Lakatkaa sanomasta niin. Tiedätte, mikä se on, ja se voi olla täysin erilaista, mitä teette tällä hetkellä. Mutta tavoitelkaa sitä. Ainakin ottakaa askelia sitä kohti. Se ei merkitse, että teidän täytyy lähteä tylsästä, keskijohdon tehtävästänne juuri nyt, mutta ottakaa askelia jonkin tekemistä kohti – olla se taitelija, joka halusitte olla, tai katuklovni, tai avata ravintola. Alkakaa ottaa noita askelia, ja niiden haasteiden määrä joita teillä on shaumbra-neurotunitiksen tai alt-aivojen kanssa, vähenee dramaattisesti. Teistä tuntuu paljon onnellisemmalta.

Sama pätee suhteisiin, ja jos sanotte: "No, en vain voi lähteä, koska …" – täyttäkää puuttuva kohta – niin löytäkää enemmän aikaa itsellenne. Lähtekää pois pariksi viikoksi. Sanokaa ihmisille ympärillänne, että tarvitsette tämän tauon, että teidän täytyy vain päästä pois, ja ottakaa tuo aika itsellenne nyt. Se on hyvin tärkeää, koska kaikki tulee nyt intensiivisemmäksi, kun tullaan Taivaan ristiin.

Sitten kun tuo avautuminen tapahtuu, monilla shaumbroilla on melkein kuin tulva, kun energioita ja jumaluutta tulee sisään. Ja vaikka hypitte tasajalkaa ja sanotte: "No, se on mahtavaa", niin jos olette tavallaan tuossa tasapainottomassa paikassa ja teette asioita, joista tiedätte, etteivät ne ole oikeita teille, se iskee teihin todella. Lopulta se palvelee teitä erittäin hyvin, mutta se iskee teihin kovaa ensin. Siis tiedostakaa ensinnäkin nyt, että kaikkea tätä tapahtuu. Kaikkea tätä tapahtuu sisällänne. Olen nimennyt sen tässä tyypillisillä ihmisnimikkeillä "neurotyypillinen", "neuropoikkeava", ja olen nimennyt sen "neurotunitis" tai alt-aivot. Alt-aivot.

Siis paljon tapahtuu muutamana seuraavana kuukautena. Olen tehnyt hiljattain tämän ns. pilvikurssin nimeltään "Avautuminen Taivaan ristiin", avautuminen todennäköisyyksille, avautuminen mahdollisuuksille joita on tulossa, valmistautuminen siihen avautumiseen, joka tulee kohta. Teen muutaman lisää niitä ennen sitä, erityisesti saamaan teidät läpi koko tästä neurotunitis-jutusta. Siinä mitä tapahtuu, kyse on hermoista ja siitä tavasta, jolla kaikki kommunikoi niiden kanssa aivoista, ja erityisesti aivoissa, juuri nyt ja erityisesti kun aivot siirtyvät sivuun.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Tavallisin nykyään esitetty kysymys on: "Mikä minussa on vikana? Miksi minusta tuntuu tältä? Olen mestari tällä planeetalla. Miksi tunnen kipuja ja särkyjä? Miksi haparoin asioiden kanssa koko ajan, pudottelen asioita tai kaadun itse? Miksi en pysty pitämään asioita järjestyksessä niin, kuin ennen? Miksei siinä ole tolkkua?" Ja sitten olette ankara itsellenne. Muistakaa vain: "Alt-aivot". Uudelleenjohdotatte itseänne, teette itseänne uudelleen hyvin intensiivisesti tällä hetkellä. Muistakaa, että kun sanoin, että voisimme tehdä tämän kivasti ja hitaasti tai todella nopeasti, sanoitte: "Saadaan se vain tehtyä." 

Siis vetäkää kunnolla syvään henkeä sen myötä.

On itse asiassa uskomatonta aikaa olla täällä – uskomatonta aikaa – jos pystytte käsittelemään sen kaikkein niiden outojen asioiden kera, joita tapahtuu maan päällä, mutta myös itsessänne. On todella uskomatonta aikaa olla tällä planeetalla ja olla suoraan kaiken tämän keskellä, mitä tapahtuu nyt.

Mestarien jatkuva koulutus – merabh

Tämän myötä haluaisin tehdä merabhin, tuoda kaiken sen yhteen kauniilla merabhilla. Voisimmeko saada vähän musiikkia mukaan.

(Musiikki alkaa)

Kuthumi on ollut paljon maisemissa viime aikoina. On ollut ilo työskennellä hänen kanssaan. Vitsailemme koko ajan Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Meillä oli taannoin kilpailu yhdessä työpajassa täällä Konassa. Kuka saisi shaumbrat nauramaan eniten? No, minä aloitin, ja voi, sain heidät kieriskelemään käytävillä, ja tein sen pelkästään viihdyttämällä. Olemalla vain oma itseni sain heidät nauramaan ja kieriskelemään käytävillä. Sitten Kuthumi tuli seuraavaan sessioon. Ajattelin: "On vaikea homma tulla seuraavaksi", mutta hän kertoi säädyttömiä vitsejä. Hän kertoi vain likaisia vitsejä ja sai heidät nauramaan enemmän kuin minä. Minä en käyttänyt vitsejä. En yrittänyt vetää tuota vanhaa temppua hatusta, mutta hän käytti vitsejä ja hän voitti. En tiedä, mikä hänessä on, mutta hän vain saa ihmiset nauramaan ja tuntemaan olonsa hyväksi.

Hän kertoi kauniin tarinan yhden työpajan aikana, erittäin kauniin tarinan. Nimittäin hän puhuu kävelymatkoistaan Oivaltamisensa jälkeen, ja joskus ajattelen: "Pojat, siinä on taas yksi tylsä tarina sinusta kävelemässä. Tarkoitan, miten jännittävää se voisi olla", mutta hän onnistuu aina sanomaan jotain melko syvällistä.

Hän puhui kävelemisestä ja kävelemisestä ja sitten keskusteluistaan Ah-Kir-Rah'n kanssa, ja he pallottelevat. Nämä kaksi on kuin pariskunta, joka on ollut yhdessä liian kauan. He nahistelevat, ja sitten he rakastelevat. He nahistelevat, ja sitten he rakastelevat. Voi, Kuthumi ärsyyntyy kovasti Ah-Kir-Rah'an. Mutta sitten tyypillisesti hän oivaltaa, miten oikeassa tämä oli.

Tärkeä asia jonka hän kertoi tarinassaan ja jonka halusin tehdä tässä merabhissa, on se, että myös mestarina tällä planeetalla, myös oivaltaneena olentona, opitte edelleen. Tämä oli hänen tarinansa ydin, mutta halusin tuoda sen shaumbroille tänään.

On tavallaan eräs väärinkäsitys, luultavasti osa neurotunitis-aivoja. On se havainto, että mestaria ette opi enää mitään. Tiedätte kaiken. Se ei ole lainkaan totta.

Opitte eri tavalla. Opitte eri asioita, mutta jatkatte oppimista ja kokemista.

Kun useimmat ihmiset oppivat, he ajattelevat elämän oppituntien oppimista – siinä on kyse jonkin korjaamisesta, minkä he tekivät väärin. He luulevat, että oppiminen on tyhjiön täyttämistä, aukon täyttämistä, ja että teidän täytyi oppia jotain.

Useimmat ihmiset käyvät läpi oppituntejaan elämässä, käyvät läpi haasteita, ja sitten he oppivat, oppituntien kautta, ja he ovat sen jälkeen kenties vähän viisaampia, vähän fiksumpia. Mutta tavallisesti kyse on korjauksesta, jonkinlaista korjaavasta toimesta.

Mutta mestari jatkaa oppimista, mutta ei täyttääkseen tyhjiön, ei korjatakseen jonkin asian, ei voittaakseen jonkin mallin tai ajatuksen, joka oli väärä ja joka tulee nyt oikeaksi. Siis oppiminen mestarille, oivaltaneelle olennolle, on oikeasti avautumista lisätotuuksille, joita elämässä on.

Esimerkiksi, mestarina jatkatte oppimista, mutta opitte nyt enemmän vain luonnon kauneudesta. Se ei ole oppitunti. Se ei ole siksi, koska olette olleet väärässä. Paljastatte nyt vain lisää sen kauneutta.

Opitte, ja voisitte tuntea nyt enemmän energiamalleista luonnossa, eläinkunnasta, kasvikunnasta. Teillä on suurempaa ja syvempää arvostusta. Se on täysin erilaista oppimista. 

Se on paljastuvaa todellisuutta. Se on jatko-opiskelupaikka mestareille tällä planeetalla.

Opitte enemmän ihmisluonteesta – ei korjaavana toimena, ei koska teillä on ollut vääriä käsityksiä, eikä koska ette koskaan tienneet. Opitte nyt ymmärryksen kera energiasta ja koko syystä, miksi ylipäätään olette täällä. Alatte oppia monia kauniimpia asioita ihmisluonnosta.

Sitten teillä on oivalluksia siitä, miten uskomattomia ihmiset oikeasti ovat. He voivat olla ärsyttäviä ja vaikeita, haastavia, mutta opitte nyt täysin eri tasolla, koska tuotte sen viisauteen. Ette vain täyttääksenne tyhjiön, jolloin ette ehkä ole tienneet jotain. Mutta oppiminen on nyt jatkuvaa kaiken tuomista viisauteen, ja sitten tuo viisaus tulee takaisin.

Se tulee takaisin teille, kun kuljette planeetalla mestarina, ja se antaa teille arvostusta sitä kohtaan, mitä sieluolennot todella käyvät läpi ja miksi he tekevät, mitä tekevät, ja miksi silloinkin kun asiat näyttävät toivottomilta, he tulevat lopulta siitä läpi.

Todellinen mestari ei lakkaa koskaan oppimasta. Edes ylösnoussut mestari ei lakkaa koskaan oppimasta. On aina uusia syvyyksiä ja uusia tasoja. On se väärinkäsitys, että sitten kun teistä tulee mestari, tiedätte kaiken, eikä ole enää mitään opittavaa. Se ei ole lainkaan totta.

Alat vasta nyt oppia, koska ymmärrät sen väripaletin, joka sinulla on elämäsi energiakuviossa. Alat ymmärtää, että kun sekoitat ne yhteen, ne saavat aikaan täysin uusia värejä, joita et ole enkä koskaan ennen nähnyt.

Oivallat, miten oma energiavirtasi toimii – ei sinua vastaan, kuten kenties ihminen olisi ajatellut, vaan itse asiassa sinun kanssasi.

Opit nyt hyvin korkealla tasolla, mikä tietoisuus on ja miten se vaikuttaa kaikkeen ympärilläsi. Ja koet sen samaan aikaan.

Tiedän, että joskus mietit: "No, luulin, että kun olisin oivaltanut, tietäisin kaiken." Ei, ei. Opit vain eri tavalla.

Opit ilossa, surun ja kärsimyksen sijasta. Opit nyt ymmärtäen energian ja tietoisuuden, ei vain mentaalisena toimintana. 

Opit itsesi, oman sielusi, syvyydet, joita edes sielusi ei tiennyt. Se ei tiennyt, koska et ollut mennyt sinne vielä.

Opit "minä olen" -olemuksen kauneudesta. Ei vain ideana, mentaalisena käsitteenä, vaan elävänä asiana.

Opit ajattomana olemisesta ajattomasta todellisuudessa. 

Opit kaiken todellisen kauneuden siinä, mitä olet koskaan tehnyt. 

Ihmiset katsovat usein menneisyyteen ja ajattelevat, mitä he ovat tehneet väärin, tai new age -tyypit katsovat entisiin elämiinsä ja kaikkia niitä huonoja asioita, joita he ovat tehneet. Mutta opit nyt, ettei mitään noista asioista oikeasti tapahtunut. Vain jokin vääristymä tarinasta, jonka yksilöt ja massatietoisuus yleisesti luovat, tekee näistä asioista sellaisia, ja opit nyt, ettei se ollut lainkaan niin. 

Opit, että elämä biologiassa on hyvin arvokas, hyvin kallisarvoinen. Ei ole mitään sen kaltaista. Mitään ei voi verrata siihen, että voi elää tällä planeetalla ihmisenä, mutta nyt erityisesti mestarina.

Hyvin usein mietit: "Miksi opin edelleen asioita?" Koska nyt voit oppia silmiesi ollessa todella auki. Ei vain ihmissilmät, vaan myös viisautesi. 

Voit oppia tämän koko planeetan, kaikkien elämiesi, pyhyyden. Toisin sanoen, kaikki alkaa avautua nyt sinussa. Kenties kutsut sitä löytämiseksi.

Alat elää täysin eri tavalla. Et yrittäen vain päästä päivän, kamppailujen ja haasteiden läpi.

Opit, että koko tämä asia, jonka olen nimennyt neurotunitikseksi, on vain prosessi, jota käyt nyt läpi siinä intensiivisyydessä, jonka aiheuttavat oma matkasi, Taivaan risti ja halu tehdä tämä täydellä teholla. Opit, että se on itse asiassa kaunis asia.

Siis tosiaankin, myös mestarina jatkat oppimista. Et kuitenkaan vanhalla tavalla, vaan hyvin uudella ja hyvin kauniilla ja hyvin armollisella tavalla.

Tunne hetki sitä. Tunne, mitä oppiminen on ollut aiemmin, koulussa tai elämänoppitunteina, ja miten oppiminen nyt mestarina on erilaista. 

Miten se on tyydyttävämpää, jännittävämpää, ei oppitunteja enää. Siinä ei ole kyse siitä, mitä teit väärin. Nyt kyse on siitä, mitä muuta voi tulla. 

Opimme paljon yhdessä, erityisesti seuraavana neljänä ja puolena kuukautena. Opit paljon lisää itsestäsi. 

Sinulla on noita vaikeita neurotunitis-päiviä. En malta odottaa, että Dr. Doug saa otteen siitä ja antaa siihen huumorinsa, ajatuksensa ja mielipiteensä. Mutta opimme paljon yhdessä, ja on joitain päiviä, jolloin se on hyvin intensiivistä. Mutta sitten yhtäkkiä se kaikki tavallaan avautuu – ja saat tuon tietämisen ja sanot: "Tehdään se uudestaan. Palataan takaisin intensiivisyyteen. Opitaan taas mestareina." 

Vedä kunnolla syvään henkeä tässä hetkessä, ja salli itsesi oppia nyt mestarina.

Yksi tärkeimmistä asioista jonka Tobias sai sinut ja shamubrat ymmärtämään, oli, ettet ole hullu. Et lainkaan. Ei, et ole hullu tässä. Käyt läpi valtavan määrän asioita nyt. Mutta et ole myöskään neurotyypillinen. Luojan kiitos. Se olisi melko surullista. En olisi edes tässä, jos olisit neurotyypillinen. Et ole neuropoikkeava, kuten nimikkeet kuuluvat tänä päivänä. Ei.

Sinulla on tämä asia, jonka laitoimme taululle – neurotunitis, alt-aivot. Se saattaa tehdä vaikeaksi saada selvää, miten kirjoitetaan oikein, lasketaan yhteen, ajetaan autoa.

Olen nähnyt, että jotkut teistä ovat hyvin vajaakykyisiä, edes käyttämään televisionne kaukosäädintä. Osasitte ennen käyttää sitä. Ette pysty saaman selvää edes siitä. Kyse on vain siitä, että käymme läpi tätä intensiivisyytä, ja sitten yhtäkkiä yhtenä päivänä – pum! – kaikki on vain siinä. Kaikki näyttää kuin pääsevän ajan tasalle, ja sitten palatte takaisin tähän.

Sellaisia ovat seuraavat neljä, viisi kuukautta, erityisesti. Siitä syystä Kuthumi työskentelee täällä kanssanne, ja minä olen täällä, muistuttamassa teille, että te ette ole hullu. Olette vain valinneet lähteä helvetinmoiselle matkalle.

Siis tämän myötä, rakkaat ystävät, on ilo olla täällä kanssanne tässä shoudissa, muistuttamassa teitä ALT:sta. Vaikka toisaalta saatatte kokea mentaalista utuisuutta, epäselvyyttä, fyysistä kömpelyyttä, on aina ALT. Ja tuo ALT on nyt sen täysin uutta uudelleenjohdottamista, kuka olette, kun jäätte tälle planeetalle oppivana mestarina. 

Ja muistaen koko ajan, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.

Tämän myötä, toivotan teille hyvää vointia. 

Olen täysivaltaisen alueen Adamus.