CRIMSON CIRCLEN MATERIAALEJA

Penkkeilyn taito -sarja

SHOUD 10 – ADAMUS ST. GERMAIN, Geoffrey Hoppen kanavoimana

Esitetty Crimson Circlelle

2.7.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
www.crimsoncircle.com

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Aah! Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, kauniita energioita aloittamaan tämä shoud yhdessä, "olen valo" (viitaten samannimiseen lauluun I am Light, joka esitettiin juuri). Aah! Siihen kaikki tiivistyy (Adamus naureskelee).

Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, aloitetaanpa tämä shoud lyhyellä merabhilla – numero kaksi, kiitos, merabh-musiikkiosiossa (henkilökunnalle). Lyhyt merabh, jota en ollut suunnitellut, mutta tehdään se joka tapauksessa. Valot valmiina.

Oih, oih! Ennen merabhia tärkeämpiä asioita. Kahvia (naurua; Kerri odottaa kahvin ja herkkujen kanssa). Kahvia. Nimittäin matkustan koko tämän matkan – miljoonia, miljardeja maileja – päästäkseni tänne, ja voin saada ainakin kupin kahvia aloittamaan päivän (vähän naureskelua ja joku sanoo "auu!", kun Kerrillä on ruusu hampaidensa välissä), ja se on hyvin mielenkiintoista. Kiitos (Adamus naureskelee ja yleisö nauraa).

KERRI: Tässä. Et saa tarjotinta.

ADAMUS: Ai! Ai jaa! En saa tarjotinta?

KERRI: Ja minä … tässä.

ADAMUS: Kiitos. Kiitos kovasti. Aah!

KERRI: Pitäisikö minun ottaa kombuchasi mukaan? Vai …

ADAMUS: Cauldre juo sitä.

KERRI: Ai.

ADAMUS: Nimittäin annoin …

KERRI: Kuulin, että se auttaa kakkaamaan, joten se on erittäin hyvä asia (naurua).

ADAMUS: Haluaisitko sinä vähän?!

KERRI: Join sitä jo.

ADAMUS: (naureskellen) Joo, joo! Viime elämässäni tapailin vähän aikaa noitaa, ja hän yritti saada minut juomaan tuota kombuchaa. Pelkäsin, että muutun sieneksi tai etikaksi, jompikumpi. Miksi kukaan juo sitä? Kun on täydellisen hyvää kahvia ja viiniä juotavana, miksi kukaan haluasi juoda kombuchaa? (Vähän kikatusta) Mutta kenties Cauldre samaistuu siihen. Se on … No, en ymmärrä miksi, mutta hän ymmärtää.

Muista tuo suuruus –merabh

Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, aloitetaan kauniilla merabhilla. Lopetamme myös merabhilla, mutta kun keräsin kaikkia energioita tähän shoudiin, kun keräsin energioita shaumbroilta ympäri maailmaa tässä ryhmässä, teidän kaikkien tullessa yhteen ratsastaen musiikin sävelillä ja energioilla, sanoin: "Tehdään tämä ensin."

Vedetään kunnolla syvään henkeä yhdessä, kun aloitamme.

(Musiikki alkaa)

Oivaltaen, mitä varten oikeasti olette täällä, mitä oikeasti teette. Oivaltaen sen työn suuruuden – en halua kutsua sitä edes työksi, kenties se ei ole oikea sana – teidän ponnistustenne suuruuden tällä planeetalla, sen suuruuden mitä teette.

Sitä on joskus vaikea edes ymmärtää ihmismielellänne, ja erityisesti kun teillä on vielä jotain menneisyyttä, jotain menneisyyden haamuja, kun sitä ei ole annettu vielä viisautettavaksi, ja kun leikitte vielä joidenkin vanhojen ongelmien kanssa, peukaloitte niitä, pidätte tarkoituksella kiinni niistä, huutamisestanne huolimatta. Joskus on vaikea oivaltaa sen suuruutta, mitä teette.

On todella helppoa luiskahtaa tietoisuuteen: "No, yritän vain raivata tietä itselleni. Kompuroin vain eteenpäin." Ei. Ei, ei, ei. Ei. Ei, ei. Tämä pieni shaumbra-ryhmä, nämä merirosvot ympäri maailmaa, ovat paljon enemmän. Paljon, paljon enemmän.

On mielenkiintoinen kokemus, peliä jopa, teeskennellä, että olette edelleen vain ihminen, joka yrittää raivata tiensä läpi. Aah! Odotan innolla sitä hetkeä, kun todella oivallatte tuon suuruuden.

Itse asiassa voisi olla liian pelottavaa oivaltaa sen suuruus, mitä teette. Kenties se olisi teille niin ylivoimaista, että se kiidättäisi teidät valo-olemukseenne, pois fyysisestä kehostanne.

Suunnittelimme tätä pitkän, pitkän aikaa. Se ei tapahtunut sattumalta, että tulitte Crimson Circleen. Ei ollut sattumaa, että Tobias tuli juuri oikeaan aikaan. Ei ollut sattumaa, että tämä ryhmä yhdistyi tavalla, jota en ole koskaan nähnyt minkäänlaisella esoteerisella ryhmällä, erityisesti koska ei ole mitään sääntöjä tai maksuja tai mitään sellaista. Mutta tämä ryhmä tuli yhteen, yhdistyen toisiinsa hyvin monilla eri tasoilla. Ei vain ihmismaailmassa, vaan teemme työtä yhdessä myös unimaailmoissa.

Pyydän sinua vain tuntemaan hetken sen suuruutta, mitä tämä ryhmä tekee ja mitä myös sinä teet täällä.

(Tauko)

Se hautautuu usein elämän jokapäiväisen hässäkän alle. Se hautautuu syyllisyyden tai häpeän tunteiden alle, mutta siinä on todellinen syy, tarkoitus – sanoisin jopa sankaruutta – mitä teette tällä planeetalla.

Kautta aikain on ollut ryhmiä, jotka ovat eristäytyneet luoliin tai kaukaisille saarille, kaukaisille maille, pois hälinästä ja hyörinästä ja massatietoisuuden melusta, tehdäkseen yhtä asiaa, ja se on ylläpitää energiayhteys planeetan ja muiden ulottuvuuksien välillä.

Jotkut heistä työskentelivät erityisesti ylläpitääkseen yhteyden niihin enkeliperheisiin, joista he tulivat. Tavallaan varmistaen, että voisitte päästä takaisin Kotiin elämien välillä tai oleskelunne loputtua tällä planeetalla.

On ryhmiä, jotka eivät ole tehneet muuta, kuin meditoineet tai rukoilleet ja veisanneet, omistaen koko elämänsä energiatasapainon ylläpitämiseen tällä planeetalla.

Nuo ryhmät ovat nyt enimmäkseen lähteneet. On vielä muutama ympäri planeettaa, ei kovin monia, koska nyt kyse on olemisesta ruumiillistunut mestari, ollen muiden kanssa, eristäytymättä johonkin luolaan jossain, vaan ollen muiden keskellä. Ollen täällä tekemässä hyvin yksinkertaista, kaunista asiaa – sallia valonne säteillä: "Olen valo, ja sallin tuon valon lähteä ulos ilman agendaa."

Olette niitä, jotka ovat nyt tulleet ottamaan tehtävät noilta ryhmiltä, jotka pitivät energiaa, jotka ylläpitivät yhteyden täältä muihin ulottuvuuksiin ja jotka myös auttoivat Gaiaa säilyttämään sykkeen, yhteensopivuuden ja resonanssin ihmisten ja muiden elämänmuotojen kanssa tällä planeetalla. Heidän tehtävänsä on nyt melkein poissa, melkein tehty, ja ne on korvattu nyt niillä, jotka säteilevät valoaan. Ja te olette niitä.

Tämän suuruus on todella huomattavaa. Tiedän, että on hyvin monia päiviä, jolloin ette oivalla sitä, jolloin pidätte sitä kenties liian suureellisena. Mutta pyydän teitä nyt tuntemaan sydäntänne, mintohimoanne (suom. huom. keksitty sana, missio + intohimo), tarkoitustanne olla täällä.

Tämä on huipentuma. Aah! Aioneita aikaa, atlantislaisten unelmia, niiden toiveita jotka kylvivät Jeshuan aikaan Kristus-siemeniä, ja nyt se huipentuu tässä kauniissa Koneiden ajassa. Ajassa jolloin planeetta todella vaikuttaa olevan hullu, mutta se käy vain läpi muutoksiaan.

Vetäkää syvään henkeä ja tuntekaa, miksi olette täällä.

(Tauko)

Kyse ei ole urasta, jonka valitsitte – se on kiva juttu. Kyse ei ole perheestä, jonka kanssa tulitte. Todellinen syy on pelkästään tuoda tietoisuutta tälle planeetalle. Ja käytän tänään erästä termiä, ja keskustelemme siitä. Kutsun sitä "(pään) yläpuoliseksi tietoisuudeksi" – yläpuoliseksi tietoisuudeksi – koska se menee useimmilla ihmisillä yli hilseen/pään (naureskelua). Se menee joskus jopa teillä yli hilseen, mutta puhumme siitä tänään.

Se merkitsee korkeampaa tietoisuusmuotoa, korkeampaa tasoa. Kun säteilette valoanne tietoisuusnäkökulmasta 10 kilometrin korkeudelta, sen ei ole tarkoitus vaikuttaa vain sellaisiin asioihin, kuin talous. Tarkoitan, että sillä on vaikutusta siihen, kuten voitte nähdä – katsokaa, mitä luotte siinä! Tai politiikka tai aatteet. Ne ovat melko maallisia ja melko tehottomia, mutta käsittelemme yläpuolista tietoisuutta.

Taas kerran, puhumme siitä tänään, mutta nyt pyydän teitä vain tuntemaan tuota suuruutta.

Kysykää sielultanne tässä. Kysykää sielultanne: "Rakas sielu, mikä sen suuruus on, mitä teemme tällä planeetalla nyt mestareina? Mikä sen suuruus on, mitä me – sinä ja minä, sielu – teemme täällä?" Ja kuunnelkaa hetki.

(Tauko)

Muuten, sielullanne on hyvä huumorintaju. Sillä on tavallisesti parempi huumorintaju kuin ihmisellä. Ihmisellä on usein tikku pepussaan (vähän kikatusta). Sielulla ei ole peppua (Adamus naureskelee), johon tuo tikku menisi, joten kun kysytte … (Muutama äänekäs naurahdus) Siis kun kysytte sielulta: "Kerro minulle sen suuruus, mitä teen. Jaa se kanssani", niin sielu läimäyttää otsaansa. Se on kuin: "No, lopultakin! Loputakin kysyt. Lopultakin ymmärrät."

Antakaa sielun jakaa kanssanne hetken tuo todellinen suuruus.

(Tauko)

Saatatte sanoa: "No, se on uskomaton vastuu, valtava taakka kannettavaksi." Ei oikeasti. Ei oikeasti. Se ei ole oikeasti vastuu. Se on itse asiassa enemmän todellinen intohimo.

Ette kanna maailman taakkaa harteillanne. Täysin päinvastoin. Päästätte siitä irti.

Siis vedetäänpä syvään henkeä.

(Musiikki loppuu)

Siis on uusi sana, jonka haluaisin lisätä shaumbra-sanastoon, fraasi, ja se on "yläpuolinen tietoisuus".

Toinen on pelkästään (läimäytys kämmenellä otsaan): "Ai niin, siitä syystä olen täällä! Ai niin, siitä syystä olen täällä." Olemme puhuneet siitä joissain viime shoudeissa, selittäen tavallaan, mitä tapahtuu. "Ai niin, siitä syystä olen täällä! En ole täällä kärsimässä. En ole täällä luomassa uusia aatteita. En ole täällä vain katsomassa, mitä helvettiä tapahtuu. Siitä syystä olen täällä. Minulla on tarkoitus."

Tuon tämän esiin tässä shoudissa tänään, koska siellä minne menemme tämän sarjan jälkeen, seuraavassa sarjassamme, ei ole yhtään tilaa prosessoinnille, marisemiselle – olen pahoillani, kun jotkut teistä tavallaan sanovat: "Voi ei! Mitä minä sitten teen?" (Adamus naureskelee) Ei ole tilaa valittamiselle, tekosyille. Ei oikeasti ole, koska tämän Penkkeily-sarjan jälkeen menemme syvempiin ulottuvuuksiin, ettekä voi ottaa sitä paskaa mukaanne. Teidän ei kannata. Tarkoitan, että se on helvetillistä, jos otatte. Se on tavallaan sellaista, mistä puhumme Thresholdissa: yritätte tuoda ongelmanne Oivaltamiseen, ja se on helvettiä.

Seuraavan sarjamme nimi on "Alt" – A-l-t – Alt, niin kuin vaihtoehtoiset todellisuudet (suom. huom. "alternative" on vaihtoehtoinen), vaihtoehtoiset todennäköisyydet ja mahdollisuudet, vaihtoehtoiset ulottuvuudet, vaihtoehtoiset polut tehdä asioita. Alt on myös Atlantiksen todellinen, alkuperäinen nimi, Alt. Siis siellä mihin menemme tuossa seuraavassa sarjassa, ei ole todellakaan tilaa jätteelle. Jätteelle.

Shaumbrat ovat enimmäkseen päässeet eroon paljosta makyosta, mutta on edelleen jotain. Pidämme hauskaa tänään, ja luomme asiakirjan, joka periaatteessa määrittelee, miten menemme eteenpäin.

Mutta ensin, ennen kuin teemme sen, vedetäänpä syvään henkeä ja harjoitellaan (läimäyttäen otsaansa): "Ai niin, siitä syystä olen täällä! Ai niin, siitä syystä olen täällä!" (Vähän kikatusta, kun shaumbrat läimäyttelevät otsaansa ja toistavat sitä) Hyvä. Se on melko helppoa. Melko helppoa. "Ai niin, siitä syystä olen täällä!" Meidän täytyy – jotkut heistä nukkuvat tuolla (katsoen kameraan): "Ai niin, siitä syystä olen täällä!" Ei kovin vaikeaa tehdä, eihän? Okei.

Vapaus

Aloitetaanpa puhumalla vapaudesta. Vapaudesta, miten sopivaa. Linda on pukeutunut tilanteen mukaisesti.

LINDA: On vapausviikonloppu.

ADAMUS: Vapausviikonloppu.

LINDA: Itsenäisyys, täysivaltaisuus.

ADAMUS: Itsenäisyyspäivä. Heinäkuun 4. on Amerikassa itsenäisyyspäivä. Puhun lisää osallistumisestani siihen.

LINDA: Tietysti sinä puhut! (Naurua) Tietysti!

ADAMUS: Mutta haluan puhua vähän vapaudesta. En koskaan unohda sitä hetkeä – ja kerron tuota tarinaa usein Ylösnousseiden mestareiden klubilla – kun olin ollut shaumbrojen kanssa ehkä vain kuukausia ja kysyin yleisöltä yhtenä päivänä: "Haluavatko ihmiset oikeasti vapautta?"

Ja yleisön keskuuteen syntyi hiljaisuus, aivan kuten nyt, ja näin ihmisten nyökyttelevän päitään "joo". Ja odotin, pitäen teatraalisen tauon – odotin, odotin ja odotin, kiusaten heitä silloin, ja lopulta sanoin: "Eivät oikeasti."

Ja tuo ilme kasvoilla, muutos energiassa pyyhkäisi huoneen yli, muuttaen yhtäkkiä rakkaat ystäväni vastustajiksi (vähän naureskelua). Saatoin tuntea tuon inhon ja halveksunnan. Saatoin tuntea tuon rumuuden, kun se ampui silmistänne minuun. "Mitä ihmettä sinä puhut, Adamus? Kyllä, ihmiset haluavat vapautta."

Ja sanoin: "Ei, itse asiassa en usko, että he haluavat. Luulen, että he haluavat vähän lisää helppoutta elämäänsä, vähän enemmän sirkushuveja, vähän enemmän olutta, vähän enemmän jalkapalloa. He haluavat vähän enemmän sitä, mutta todellista vapautta? Ei. Hyvin harvat ihmiset pystyisivät käsittelemään sen."

He tarvitsevat niitä määritteleviä rooleja, joita he esittävät. He tarvitsevat määritteleviä työpaikkoja. Uskokaa tai älkää, mutta ihmiset haluavat hallituksensa. Tiedän, että he haluavat valittaa niistä, mutta he tarvitsevat niitä, koska ne ovat tavallaan kai mukavuuksia ja myös häiriötekijöitä todelliselle vapaudelle. Todellinen vapaus on valtava vastuu. Ette voi valittaa ja syyttää salaliittoja asioista, jos on todellista vapautta – ette voi syyttää perhettänne, puolisoanne, mitään muuta, mörköjä, demoneja tai mitään muuta. Todellinen vapaus, ja vastuu on kokonaan teidän, ja se on myös hyväksymistä, että energia on teidän.

Siis todellista vapautta? Ei, ei. Jos he todella haluaisivat, planeetalla olisi paljon enemmän vapautta.

Toisaalta, planeetalla on myös lisääntyvä suuntaus siihen, että ihmiset alkavat tavoitella tuota polkua vapauteen. Olen puhunut siitä aiemmin käyttäen tätä kirjainsanaa STEP – Sovereignty (= täysivaltaisuus), joka on vapautta. Täysivaltaisuus. Nämä ovat merkittäviä vaikutuksia planeetalla tällä hetkellä. Voidaan jäljittää kaikki se, mitä tapahtuu, näihin neljään yksinkertaiseen asiaan, mutta yksi on täysivaltaisuus tai vapaus. Useammat ja useammat ihmiset etsivät nyt vapautta, mutta he ovat hyvin hämmentyneitä siitä, mitä vapaus on. He käyvät läpi monia kierroksia. He käyvät läpi monia … Esimerkiksi he protestoivat paljon vapauden vuoksi, mutta he eivät aivan ymmärrä, mitä se on.

Mutta kuitenkin se saa vauhtia, tämä ihmisten vapausintohimo, ja voin todeta hyvin selkeästi, että näin on teidän, shaumbrojen, ja joidenkin muiden vuoksi, jotka ovat kulkeneet tuota polkua ensin. Tiedätte, millaista on, kun oivallatte, että te ette voi syyttää asioista ketään muuta. Ette voi osoittaa sormella mitään muuta ryhmää tai henkilöä tai perhettä tai mitään muuta. Vapautta on hyväksyä vastuunne, ja se tosiasia, että te luotte kaiken.

Mutta planeetalla on nyt enemmän ja enemmän ihmisiä, jotka alkavat tavoitella vapautta tai täysivaltaisuutta. Se on pitkä ja vaikea polku. Se kuulostaa hyvin upealta – "Vapaus!" – mutta sitten aivan yhtäkkiä: "Ääh! Se merkitsee, että minun täytyy ottaa koko vastuu kaikesta." Yltäkylläisyyden puute, terveys, huono lapsuus, mitä se onkin – vapaus on vastuun ottamista. Ja sitten sanon, että aidoimmassa muodossaan vapaus on nauramista kaikelle, mitä on tapahtunut. Se on kykyä nauraa sille lopuksi.

Ja meillä on – STEP – täysivaltaisuus (Sovereignty); Totuus, ihmiset etsivät totuutta; Energia ja valta (= Power). Nämä ovat avainvaikutukset tällä hetkellä planeetalla. Sanoisin, että suurin niistä on vapaus, todellinen vapaus.

Miten moni ihminen planeetalla, mikä prosenttiosuus, haluaa oikeasti todellista vapautta, oikeasti todellista vapautta? Alle prosentti koko planeetasta. Nyt on melkein kai seitsemän miljardia ihmistä? Teette jatkuvasti lisää vauvoja täällä, en pysy laskuissa enää mukana (vähän kikatusta), mutta todella hyvin pieni määrä ihmisiä haluaa oikeasti vapautta. Mutta kuitenkin on niitä, jotka nyt ajattelevat sitä, tuntevat sen. On niitä, jotka käyvät läpi tavallaan sisäistä taistelua sanoen: "On pakko olla enemmän. Ihmisenä olemisessa tällä planeetalla on pakko olla enemmän. On pakko olla enemmän tapoja ilmaista itseäni." He ovat hyvin alkuvaiheissa todellisen vapauden sallimisessa, mutta se on pitkä tie.

Tiedätte sen. Se on hyvin pitkä tie. Käytte läpi kaikki kierrokset, käytte läpi kaikki sen vaikeudet/ärsytykset – luulette tietävänne, mitä vapaus on. Se on jokin kiva iskusana, ja sitten yhtäkkiä – pum! – se hajoaa. Ja sitten nousette taas ylös ja yritätte lisää vapautta, ja melkein näyttää siltä, että mitä enemmän yritätte saada vapautta, sitä enemmän vankila, eläintarha, pidättelee teitä. Mitä enemmän haluatte päästä ulos eläintarhasta, sitä enemmän se yrittää pitää teidät sisällä. Tai paremmin sanottuna, mitä enemmän yritätte päästä pois perheestänne, sitä enemmän se vetää teitä takaisin (vähän naureskelua). Mutta vapaus on hyvin yleinen suuntaus planeetalla tällä hetkellä. Halusin tuoda tämän esiin, koska heinäkuun 4. päivä on tulossa täällä Amerikassa.

Syy Amerikan olemassaoloon

Puhutaanpa Amerikasta. Linda on pukeutunut tilanteen mukaan. Muistan, kun hän pukeutui Vapaudenpatsaaksi. Se sai minut innostumaan (lisää naurua). Tarkoitan, että ylösnousseena mestarina asiat eivät kiihdytä minua kovin usein. Mutta tuo Vapaudenpatsasjuttu, tuo vihreä kerros kehollasi, vau! Cauldren täytyi työntää minut sivuun (Adamus naureskelee).

Mutta puhutaanpa Amerikasta hetki. Olin merkittävästi mukana siinä. Viime elämässäni … Yhtäkkiä kaikki huoneessa haukottelevat (naurua), kun kerron tarinaani! Ja kaikki netissäkin haukottelevat: "Voi, tässä sitä taas ollaan." Viime elämässäni St. Germainina matkustelin paljon. Ja olen kertonut teille, etten koskaan tehnyt työtä, minulla ei koskaan ollut työpaikkaa. Ja kyllä, te jotka huomaatte sen, niin tein juuri tuon uuden Adamus on Topic: The Big Work Walkout(= Adamus aiheesta: suuri ulosmarssi työstä) – ja sanotte: "Miten edes voisit puhua työpaikoista ja työstä, kun et ole koskaan tehnyt työtä?" (Linda kikattaa pehmeästi) Siitä syystä voin puhua niistä (vähän naureskelua), koska minun ei tarvinnut koskaan tehdä työtä. Nimittäin se on tuo pointti, jonka yritän tuoda esiin.

Siis Amerikka. Matkustin kaikkialla Euroopassa, osissa Afrikkaa, Aasiassa, vietin paljon aikaa Lähi-idässä. Kyllä, istuin itse asiassa Kuninkaan kammiossa …

LINDA: Ai jaa, varmaan.

ADAMUS: … Suuressa pyr- …

LINDA: Totta kai, tietysti (lisää naureskelua).

ADAMUS: No, niin istuit sinäkin, mutta minä tein sen ensin (Linda kikattaa). Ja niin istui myös Jeshua. Käsititkö, silloin kun sinä ja Cauldre istuitte siellä, että Jeshua parkkeerasi perseensä siihen samaan huoneeseen?

LINDA: En, mutta se on siistiä.

ADAMUS: Se on erittäin siistiä. Joo, joo. Se oli epämukavaa. Hän ei ollut siellä pitkään, mutta siellä ei ollut kivoja tuoleja ja penkkejä.

LINDA: Ei ole vieläkään.

ADAMUS: Ei ole vieläkään?

LINDA: Ei.

ADAMUS: Ai jaa. Onko siellä edelleen tuo tavallaan virtsan haju? (Joku sanoo "jep") Jep, okei. No (vähän naurua), joo. Toisaalta, pyhät …

LINDA: En pidä kiinni siitä muistosta.

ADAMUS: Nimittäin pyhät paikat (naurua) … Sen minä muistan. No, joka tapauksessa, puhutaanpa Amerikasta.

Siis matkustelin kaikkialla Euroopassa. Euroopassa oli siirtymä tuolloin. Tämä oli 1700-luvulla. Oli edelleen paljon vanhaa kuninkaallista energiaa. Oli paljon kuningaskuntia. Oli kuninkaita, kuningattaria ja kuninkaallisia, ja tätä oli jatkunut jonkin aikaa. Mutta minua todella ärsytti tuntiessani, että tämä muutos oli tulossa Eurooppaan – sen täytyi tavallaan muuttua, aivan kuten muutosta tapahtuu planeetalla nyt. Se ei ole pieni muutos. Se on 100 suurempaa, kuin mitä tapahtui Euroopassa silloin. On pohjavirtauksia. On ärsytyksiä. On halua, että jokin on eri tavalla.

Ja kun ihmiset alkavat haluta jotain erilaista, mutta kuitenkaan he eivät tiedä, mitä haluavat, se on tavallaan vaarallista, kuten saimme nähdä Ranskan vallankumouksessa (pari naurahdusta). Kun tietää, että haluaa muutosta, on parempi olla ainakin jokin ajatus siitä, mitä haluaa, kuin että heittää vain kaikki pummit ulos – tai teloittaa heidät, katkaisee heidän kaulansa – ja sitten sanoo: "Voi, mitä nyt? Mitä teemme?" Nyt sitten samat, melkein samat, hahmot tulevat takaisin ja ottavat taas vallan. Mikään ei oikeasti muuttunut, paitsi heidän nimensä ja kasvonsa.

Mutta oli tätä ärtymystä Euroopassa, kun matkustelin. Kulutin paljon aikaa puhuen kuninkaallisille, kuninkaille ja kuningattarille, sekä politiikoille, filosofeille ja tuon ajan johtajille, tiedemiehille, ja sanoin: "On tapahtumassa muutos. Ja periaatteessa tässä muutoksessa on kyse enemmästä vapaudesta, enemmästä tasavertaisuudesta. Tällä planeetalla, yhteiskunnalla ja kulttuurilla on pakko olla jokin demokraattinen tapa kehittyä. Ihmisten täytyy voida äänestää. Vaikka he äänestäisivät väärin, sillä ei ole merkitystä. Fakta on, että heillä on ääni ja sitten he voivat nähdä toimiensa seuraamukset. Ihmiset vaativat saada omistaa oman maansa. He eivät halua jatkaa työskentelemistä jonkin kartanonherran hyväksi, hädin tuskin tullen toimeen. He haluavat omistaa maata. He haluavat omistaa talon. He haluavat olla ylpeitä siitä, mitä tekevät."

Miten voi olla ylpeyttä, jos työskentelee jollekin, joka ei tunnusta sinua sielulta-sielulle-, Jumalalta-Jumalalle-pohjalta? Miten siinä voi olla ylpeyttä? Jotta asiat voisivat mennä eteenpäin, erityisesti koska olimme juuri tulleet ulos renessanssista muutama sata vuotta aiemmin ja oli ollut suuria muutoksia tietoisuudessa, jotka heijastuivat taiteessa, höyrykoneen ja ompelukoneen keksimisessä ja asioissa, jotka nyt ovat heijastuksia tai ilmentymiä tietoisuudesta. Tietoisuus muuttui dramaattisesti renessanssiaikana, mutta älkää katsoko vain maalauksia, jotka tehtiin tuona aikana, tai keksintöjä. Katsokaa sitä, mitä kutsun täksi yläpuoliseksi tietoisuudeksi, katsokaa suurempaa kuvaa asioista.

Kuninkaalliset tavallaan tiesivät, että jotain oli tulossa. He eivät tietenkään aikoneet vain antaa helposti asioita. Oli pakko olla tavallaan pitkäaikainen siirtymäsuunnitelma. Mutta suurin ärsytykseni olivat talonpojat, ne joita luulin puolustavani ja joiden hyväksi luulin työskenteleväni, ja melkein pääni katkaistiin muutaman kerran joissain Euroopan hoveissa niistä hulluista asioista, joita sanoin, ilmestymisestä Vatikaaniin ilman vaatteita, kaikista näistä asioista, joita luulin tehneeni talonpoikien hyväksi.

Mutta suureksi yllätyksekseni talonpojat eivät oikeasti halunneet muutosta. He ajattelivat sitä. He tiesivät, että he halusivat jotain erilaista, mutta heistä oli tavallaan mukavaa, että heille kerrottiin, mitä tehdään – miten pyöritetään omaa elämäänsä, mitä heidän täytyi tehdä elämänsä joka päivä, miten monta lasta heillä voisi olla, missä kirkossa he kävivät, millainen työpaikka heillä olisi. Ja tämä oli kamalan häiritsevää. Kamalan häiritsevää, koska tiesin, että koko tässä siirtymässä joka tapahtui – jonka täytyi tapahtua – he olisivat perimmiltään niitä, jotka jäisivät häviölle, vaikka heidän olisi pitänyt voittaa. Siis kun sanon: "Haluatteko oikeasti vapautta? Haluavatko ihmiset vapautta?" niin joskus se on vain vähän enemmän leipää ja sirkushuveja.

Meillä tapahtuu sama asia planeetalla nyt satakertaisena, kenties tuhatkertaisena – muutoksia on ilmassa. Muutokset ovat tulosta tietoisuudesta pienellä prosenttiosuudella tämän planeetan ihmisistä, aivan kuten renessanssiaikaan. Muutoksia tapahtuu juuri tällä hetkellä, ja muutokset voisivat olla erittäin hyviä. Mutta kuitenkin, kuten olette havainneet, kuten olette nähneet penkkeilyn, valonne säteilemisen myötä, se ravistelee asioita. Valonne säteileminen ei merkitse: "Lal-lal-laa, kaikki on mahtavaa." Se merkitsee, että avaamme nyt asioita, ja joskus planeetalla on valtavia häiriöitä. Se ei ole teidän vikanne. En yritä sanoa sitä. Se on pelkästään tulos tietoisuuden muuttumisesta.

Renessanssin jälkeisinä aikoina oli suurta uutta ymmärrystä, suurta liikettä tiedettä ja keksintöjä kohti, ja osa yläpuolista tietoisuutta koneiden keksimisessä – kuten höyrykone, ompelukone, ja lopulta kaikki asiat jotka tulivat sen jälkeen – oli vapauttaa ihmiset (ruumiillisesta) työstä. Vapauttaa heidät olemasta aaseja ja hevosia ja tekemästä näitä ruumiillisia töitä. Ja se oli mielenkiintoista, koska silloin kun tuli koneita, höyrykoneita, koneita jotka automatisoivat asioita – kutomakone, automaattinen kutomakone – jotka säästivät ihmisiä paljolta ikävystyttävältä työltä, mitä ihmiset tekivät, kun nämä koneet alkoivat yleistyä tehtaissa? He menivät polttamaan nuo tehtaat, tuhosivat nämä koneet. Ja voitaisiin sanoa, että näin on, koska he eivät halunneet menettää työpaikkojaan.

He eivät olisi menettäneet työpaikkojaan. He olisivat ehkä ottaneet uuden työpaikan, mutta koneet eivät vie työpaikkoja. On kyse koneista satoja vuosia sitten tai tämän päivän tietokoneista, ne eivät vie työpaikkoja. Mutta kuitenkin tässä meillä on ihmisiä, joka polttavat rakennuksia ja tuhoavat koneita työpaikkansa menettämisen pelosta. Kyse ei ollut siitä. Yläpuolisessa tietoisuudessa oli oikeasti kyse siitä, että he pelkäsivät vapautta. He työskentelivät mieluummin näissä tylsissä työpaikoissa hyvin pienellä palkalla, kun hyväksyivät vastuun omasta vapaudestaan.

Pinnalta se näyttää tältä: "Voi, katsokaa noita ihmisraukkoja." Katsokaa, miten luddiitit kerääntyvät ja organisoituvat tuhoamaan koneita teeskennellen: "No, menetämme työmme." Ei, he eivät menetä. He pelkäävät menettävänsä vankilansa. He pelkäävät omaa vapauttaan. Paljon tästä tapahtuu jälleen nyt, satakertaisena. Mutta takaisin tarinaan Amerikasta ja syyhyn, miksi haluan puhua tästä tänään.

Oivalsin, että Eurooppa ei luultavasti muuttuisi, tai jos se muuttuisi, se veisi satoja vuosia, eikä minulla ollut kärsivällisyyttä siihen. Siis työskennellen muiden kanssa sanoin: "Perustetaan uusi maailma, vapauskokeilun paikka, paikka johon ihmiset ympäri maailmaa voisivat tulla riippumatta kulttuurista, rodusta tai uskonnosta. Heitämme heidät kaikki samaan kattilaan ja katsomme, mitä helvettiä tapahtuu." (Naurua) Se oli vähän kaunopuheisempaa, mutta tein lukuisia matkoja Amerikkaan.

Haluan nyt olla hyvin selkeä teidän kaikkien kanssa, ja erityisesti teidän jotka katselette. Emme mainosta Amerikkaa, eikä kyse ole patriotismista. En ole todellakaan nationalismin ihailija, paitsi urheilussa, koska se voi olla perimmiltään hyvin tuhoavaa. Ja Amerikka on yksi niistä paikoista, jota rakastetaan ja vihataan. Nimittäin sitä rakastetaan ympäri maailmaa hyvin monien asioiden vuoksi, ja sille ollaan katkeria ympäri maailmaa. Mutta yksi asia Amerikassa, jota autoin perustamaan, on, että tänne voi tulla enimmäkseen mistä tahansa. Täällä oli vain alkuperäisihmisiä alussa. Sitten heitä tuli ympäri Eurooppaa ja Aasiasta, Afrikasta, ympäri maailmaa, ollakseen täällä osana tätä vapauskokeilua.

Ja vapauskokeilu on tehnyt paljon hyvää maailmassa, mutta kuitenkin sillä on vielä pitkä matka edessä. Tänne voi tulla mistä tahansa, eikä sillä ole oikeasti merkitystä. Kyllä, tässä maassa on tällä hetkellä paljon myllerrystä, mutta puhumme hetken kuluttua siitä tuon yläpuolisen tietoisuuden näkökulmasta, suuremmasta kuvasta.

Kun työskentelin perustajien kanssa ja autoin laatimaan perustuslain – ja se on fakta. En rakentanut yksin koko kongressitaloa (viitaten ennen shoudia käytyyn keskusteluun; vähän naureskelua), minulla oli siinä vähän apua. Mutta autoin tosiaan laatimaan perustuslain, kulissien takana, en halunnut erottua, ja lisäksi, en halunnut tulla kansalaiseksi tänne. Tiesin, että eläisin planeetalla enää muutaman lyhyen vuoden ja halusin palata Eurooppaan.

Tämä suunniteltiin ihmisille paikaksi tulla etsimään vapauttaan, ja tähän päivään saakka olette nähneet sitä. On luultavasti enemmän vapautta – todennäköisesti – kuin missään muualla. Teillä on täällä vapaus tehdä jokseenkin, mitä haluatte. Ja sillä mitä näette juuri nyt tässä maassa, erityisesti äskettäisessä aborttipäätöksessä, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko abortti hyvä vai huono asia. Siinä on kyse jonkin vapauden ottamisesta. Se kostautuu. Heiluri heilahtaa toiseen suuntaan. On joitain, jotka haluavat tavallaan rajoitettua vapautta. Minulle se on oksymoron. He haluavat vähän vapautta, mutteivät kokonaan.

Kun on tällaisessa maassa tai missä tahansa, missä on samantyyppinen energiadynamiikka, vapaus on vapautta. Vapaus kantaa asetta. Emme tee julkilausumia aseista, eikä sillä ole merkitystä, mitä tunnette niistä, mutta voiko maa olla niin vapaa, että teillä voi olla ase? Tai niin vapaa, että voitte tehdä abortin? Olla niin vapaa, että sallitaan todella vapaus jokaisella, jokaisella, mahdollisella tavalla? Ja sitä tässä maassa tapahtuu nyt.

Mielenkiintoista todeta, ettei Amerikkaa perustettu kristillisille periaatteille, vaan vapaamuurarien periaatteille. Syvällä tämän maan ytimessä, kaiverrettuna moniin monumentteihin Washingtonissa ja muissa paikoissa ympäri maata, on vapaamuurarien periaatteita. Se ei merkitse, että ne ovat vastoin kristillisiä periaatteita, mutta on monia, jotka luulevat tämän olevan kristitty maa. Mutta jos mennään yläpuoliseen tietoisuuteen, isoon kuvaan, ne olivat vapaamuurarien periaatteita, ja nuo periaatteet perustuvat pyhiin energioihin ja vapauteen. Perimmiltään vapauteen.

Toisaalta, tämän päivän vapaamuurarit eivät ole samanlaisia kuin silloin, ja kyllä, olin osa heitä. On ryhmiä, jotka pysyvät hyvin hiljaa – hyvin, hyvin hiljaa – ja jotka jatkavat puhtaita vapaamuurariperiaatteita ja niitä, jotka olivat alun perin puhtaita kristillisiä arvoja. Ja minusta se oli luultavasti kaikkein parasta – gnostilaiset ja vapaamuurariperiaatteet. Kristillisen kirkon periaatteet ennen noin vuotta 350, jotka yhdistettiin vapaamuurariperiaatteisin, ja vapaamuurarien ymmärrys astrologiasta, geometriasta ja todellisesta energiatieteestä on huomattavaa, ja ne ovat edelleen tämän maan ytimessä, Mutta loppujen lopuksi on kyse vapaudesta.

Puhun vapaudesta tänään, koska sitä jokainen teistä on käsitellyt ja sen kohdannut, oman vapautenne – vapauden itsestänne, massatietoisuudesta, perheestä, vanhoista ajattelutavoista, vanhoista uskomusjärjestelmistä, todellisen vapauden – ja se on helvetin hankala homma (vähän naureskelua). Se on helvetin hankala homma. Haluatte pitää kiinni osasta siitä. Haluatte sanoa: "No, pidän kiinni näistä tietyistä asioista, ja olen vapaa täällä, mutta jatkan kiinnipitämistä tuolla." Vapauslohikäärme näyttää teille, ettei pidätä kiinni mistään. Loppujen lopuksi kaikki palaa takaisin teille.

Muuten sivuhuomautuksena, jos vapauskokeilu ei olisi toiminut täällä USA:ssa, Amerikan yhdysvalloissa, mikä olisi ollut seuraava maa, joka olisi mukautettu siihen? (Joku mies sanoo "Kanada", ja nainen sanoo "Australia") Ah-Ta-Rah. Ah-Ta-Rah, Australia, kyllä. Ja minusta se oli aina iso vitsi, koska se oli tavallaan iso vankilasiirtokunta, mutta mikä olisi parempi paikka? Kaikille ausseille, te ymmärrätte. Mikä olisi parempi paikka tehdä vapauskokeilu?

Se ei ollut poissulkevaa. Se ei merkinnyt, että jos se ei toimisi täällä, mentäisiin sinne. Tai jos se toimisi täällä, Ah-Ta-Rah olisi ulkona kuvioista, koska Ah-Ta-Rah käy läpi omia kokeilujaan vapaudessa, kuten monet muutkin paikat maailmassa. Mutta takaisin asiaan.

Haluavatko ihmiset oikeasti vapautta? Minusta he ovat hyvin hämmentyneitä siitä. Mielestäni kyllä, on joitain, jotka ehdottomasti ymmärtävät sen, eikä silloin voi melkein enää palata takaisin. Sitten kun aloitatte todellisella vapauspolulla, ette melkein voi kääntyä takaisin, koska oivallatte ytimessänne, sydämessänne, että olette todella täysivaltainen sielu ja täysivaltainen olento.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Vapaus. Se on yksi noista yläpuolisen tietoisuuden asioista, joita tapahtuu nyt tällä planeetalla. Ette lue siitä uutisista. Ette lue siitä edes esoteerisista lehdistä, mutta se on yksi isoista tekijöistä, jotka muokkaavat ja muuttavat planeettaa tällä hetkellä. Kun säteilette valoanne, tämä on tavallaan se ison kuvan juttu, johon se menee – vapaus. Vapaus.

Muuten, muutama mielenkiintoinen asia lisää Amerikasta, ja taas kerran, rakastakaa sitä tai vihatkaa sitä, sillä ei ole merkitystä, mutta se on iso kokemus. Ihmisiä tuli tänne ympäri maailmaa tavoittelemaan vapautta. Alun perin sen sanottiin olevan uskonnollista vapautta, vapautta palvoa, missä haluaa, mutta se oli oikeasti enemmän. Se oli vapautta kuninkaallisesta järjestelmästä, kuninkaista ja kuningattarista. Se oli vapautta luoda omat lakinsa harmoniassa ihmisen ja luonnon kanssa. Se oli todellinen motivoiva voima niille, jotka tulivat alussa tänne. Sitten tietysti uskonto.

Ihmisiä tuli tänne ympäri Eurooppaa ja Afrikasta. Se on mielenkiintoista, koska tällä hetkellä Yhdysvalloissa on hyvin paljon myllerrystä mustien rotukysymyksissä, ja mustissa, valkoisissa ja kaikissa muissa roduissa. Mutta on mielenkiintoista todeta, että afrikkalaiset jotka tulivat tänne, ottivat roolin orjina, mutta he tulivat oikeasti tänne ymmärtääkseen vapautta. Tämä on siinä yläpuolinen tietoisuus. Se on iso kuva.

Mikään näistä asioista ei oikeasti tapahtunut vahingossa. Voitte syyttää orjuudesta hollantilaisia tai englantilaisia tai ketä hyvänsä. Mutta afrikkalaiset jotka tulivat tänne, oikeasti tavoittelivat omaa vapauttaan, vaikka se tapahtui orjuuden valepuvussa. Mikä on parempi tapa auttaa sinua ymmärtämään sielusi vapauden, kuin olla toisen orjuuttama? Mikä on parempi tapa todella ymmärtää ehdoton vapaus? Ja sen he tekivät. Voisitte sanoa: "No, ei. Heitä käytettiin hyväksi. Heidät tuotiin tänne." Heimot myivät heidät, ja itse asiassa heillä oli sielusopimus tulla tänne Amerikkaan, tähän vapauden paikkaan, ja lopulta olla vapaita orjuudesta.

Mutta on mielenkiintoista katsella tällä hetkellä myös niitä dynamiikkoja, joita tapahtuu elämännäyttämöllä. Tein tutkimuksen hiljattain ja havaitsin, että noin 53 % kaikista – miten heitä kutsutaan – Black Lives Matter -rotuasioiden ja mustan rodun aktivisteista – menin suureen kirjastoon taivaalla – oli orjien omistajia edellisessä elämässään (muutama "hmm" ja naurahdus). Se on yläpuolinen tietoisuus. Se on suurempi kuva. Siis he tulevat tänne tuntien syyllisyyttä orjien omistamista, ja mitä he tekevät? He lähtevät mukaan aktivismiin, mikä on hyvä asia. Se on hyvä heille. Se pitää asiat liikkeellä täällä, kaikkien oikeaa ja todellista vapautta kohti lopulta.

Voidaan todella dokumentoida kaikkien tänne tulleiden rotujen, kulttuurien ja uskontojen liikkeet ja oivaltaa, että he tulivat tänne oikeasti aloittamaan tuon polun vapauteensa. Aasialaisilla jotka tulivat Amerikan rautateiden rakentamisen myötä 1800-luvulla, kyse ei ollut vain rautateiden rakentamisesta. Sen tarkoitus oli jättää nämä dynastiat, joiden osa he olivat, nämä maat joita hallitsijat tai kuninkaalliset pitivät hyvin tiukasti otteessaan. He tulivat tänne vapauden vuoksi.

Hyvin usein uutisissa tai debateissa fokusoidutaan pienempään ihmiseen – ei pieneen – fokusoidutaan joihinkin rajoittuneempiin ihmisongelmiin katsomatta yläpuolista tietoisuutta siitä, mitä planeetalla tapahtuu, miksi tiettyjä asioita tapahtuu. Sitten he osoittavat sormella, syyttävät ja tarttuvat aatteisiinsa.

Siinä työssä jota teette täällä, tuossa "siitä syystä olen täällä" –työssä, on kyse tuosta yläpuolisesta tietoisuudesta, ymmärtäen, että kaikessa mitä tapahtuu, on suurempi kuva. Ja loppujen lopuksi oivallatte, ettei ole oikeasti hyväksikäyttöä. Ei tapahdu oikeasti hyväksikäyttöä. Ja ihmiset väittelevät kanssani siitä, mutta ei ole.

Väitän, että on pelkästään parempi tapa, jolla ihmiset olisivat voineet tehdä asioita. Tarvitseeko todella mennä Amerikkaan orjaksi löytääkseen vapauden? Siinä on paljon kärsimystä – kärsimystä esi-isille jotka tänne tulivat, jotka tekivät töitä puuvillapelloilla ja jotka olivat julmuuden kohteena. Mutta kenties olisi ollut jokin parempi tapa löytää vapaus.

Suuri kuva

Puhutaanpa vähän yläpuolisesta tietoisuudesta, eli suuresta kuvasta. Mitä planeetalla oikeasti tapahtuu, isot liikkeet? Tätä varten olette täällä. Tähän säteilette valoanne. Se ei ole politiikka eikä oikeasti talous.

Voi, talous. Talous on yksi noista heijastuksista siitä, mitä planeetalla tapahtuu. Ja kerron yhden asian jokaiselle teistä: älkää olko huolissanne talouden romahtamisesta. Se saattaa romahtaa, se saattaa olla romahtamatta (naurua). Älkää olko huolissanne siitä, koska sen ei pitäisi vaikuttaa teihin. Ei, sen ei pitäisi. Sen ei pitäisi vaikuttaa teihin. Teidän pitäisi olla korkeammassa tietoisuudessa. Teidän ei pitäisi olla katuojissa ja hornan kattiloissa muiden ihmisten kanssa, jotka ovat joka päivä huolissaan siitä, romahtaako talous. Se on romahtanut aiemmin, se romahtaa uudestaan, ja sitten joka kerta se kehittyy. Se menee täysin uudelle tasolle. Se tietenkin muuttuu, ja sen on pakko. Kaikki nämä asiat joita planeetalla tapahtuu vauhdilla – ja talous on isossa osassa – muuttuvat minkä vuoksi? Covidin. Valtava muutos talouteen.

Kaikkia näitä asioita on tekeillä, ja jos tarkastelette yläpuolista tietoisuutta, suurta kuvaa, oivallatte: "Ahaa! Näin täytyi olla. Näin täytyi olla." Täytyi olla kaikkien näiden liikkeiden myötä. Ja tiedän, että on joitain, jotka pelkäävät muutoksia tai mitä voisi tapahtua, mutta nouskaa sen yläpuolelle ja oivaltakaa, että nämä liikkeet – aivan kuten renessanssi liikutti asioita, joita tapahtui 100, 200 vuotta myöhemmin – joita tapahtuu nyt planeetalla, johtuvat tietoisuudesta, joka sai ne liikkeelle. Ja se vaikuttaa teknologiaan, talouteen, terveydenhuoltoon, jokseenkin kaikkeen elämässä.

Puhutaanpa vähän toisesta suuresta kuvasta, yläpuolisesta tietoisuudesta. Olen puhunut siitä aiemmin, ja se on tämä vanha kärsimystietoisuus. Olen todella sairaan väsynyt kärsimykseen tällä planeetalla, mutta kuitenkin ihmiset ovat vain hyväksyneet sen. Se on olemistapa. "No, sinun täytyy kärsiä. Olet ihminen, ja kärsit." Miten monien teidän vanhemmat kertoivat teille: "No, niin se vain on. Sinun täytyy kärsiä, kunnes pääset taivaaseen", jos olet tarpeeksi onnekas. Ja sitten tulee kaikki tuo loisto. Ja se on kuin: "Miksi odottaa, äiskä?! (Adamus naureskelee) En halua odottaa taivaaseen pääsemistä. Haluan sen heti paikalla!" Mutta ihmiset ovat olleet juurtuneena tähän tavallaan tulehtuneeseen tietoisuuteen, että heidän täytyy kärsiä, eikä heidän tarvitse.

Se työ jota teemme valolla, muuttaa kärsimyksen iloksi, mutta on monia, jotka pitävät edelleen kiinni siitä. He ajattelevat, he uskovat ja jatkavat toimista sen mukaan, että "Meidän täytyy kärsiä tiemme mäkeä ylös. Meidän täytyy kärsiä tiemme elämän läpi", eikä teidän tarvitse. Muutetaan se. Tarkoitan, että yläpuolisessa tietoisuudessa, tuntien ison kuvan, säteillään valoamme kaikkialle, mutta yrittämättä saada ihmisiä muuttumaan, vain sanoen: "Sinun ei tarvitse kärsiä enää! Sinun ei tarvitse. Sinun ei tarvitse kärsiä, erityisesti uskonnoissa. Sinun ei tarvitse kärsiä. Jumala ei halua sinun kärsivän." Se on yksi noista suurista, yläpuolisista asioista.

Talous on yksi, enkä halua mennä talouteen, mutta on rahaenergioiden liikettä. Ja ihmiset ovat hyvin varmoja, että joillain on sitä, toisilla ei, ettei heillä ole koskaan tarpeeksi, että on jokin salaliitto, että kyse on pankista tai Keskuspankista. Suu tukkoon! (Vähän naureskelua) Se on vain energialiikettä. Sitä se vain on, ja kaikki ovat oikeutettuja kaikkeen, mitä he haluavat. Se on yläpuolinen tietoisuus. Jokainen voi saada sitä, mutta  ei voi syyttää muita siitä, kun ei ole. Voi syyttää vain itseään. Voi vain sanoa: "En salli yltäkylläisyyttä elämääni."

Siis emme osallistu siihen, mikä pankki teki mitä ja mikä on Keskuspankin korko tai mihinkään noihin muihin asioihin. Yläpuolinen tietoisuus on: "Muutetaan vanha tietoisuus pois puutteesta ja rajoittuneisuudesta ja siitä, että vain pienellä ryhmällä on sitä, ja lakataan hyökkäämästä niiden kimppuun, joilla on sitä." He ovat tarpeeksi fiksuja omistaakseen sitä (lisää naureskelua). Tarkoitan, että hyökkääminen vain pahentaa koko juttua: "Voi, on todella paha asia, että on rahaa." Ei ole. Se on vain energiaa. Tämä on se yläpuolinen tietoisuus asioista, joita muutamme.

Yksi asia on biologia, ihmiskeho. Ihmiset vain hyväksyvät: "No, olen ihminen. Tämä olen minä." He identifioituvat kehoon. He identifioituvat hiilipohjaiseen todellisuuteen. Se on totaalista hevonpaskaa! Tarkoitan, että yläpuolisessa tietoisuudessa niin ei ole. Se on vain paikka, johon enkeliolennot sattuivat laskeutumaan tai upottamaan tietoisuutensa, ja nyt heillä on fyysinen keho ja he luulevat, että he ovat tuo fyysinen keho. Eivät ole.

Kuten puhun ProGnost Updatessa, joka ilmestyy pian – tulee kotiinne 14.7. (Adamus naureskelee, puhuen televisiomainosäänellä) – yläpuolinen tietoisuus on, ettei sillä ole merkitystä, onko teillä keho. Voitte ruumiillistaa tietoisuutenne, olemuksenne, mihin tahansa. Perimmiltään se on valoa. Se ei ole biologiaa. Se ei ole hiilipohjainen. Ette häviä kuollessanne. Kuoleminen on hemmetin helpotus joskus (Adamus naureskelee), mutta ihmiset pelkäävät kuolemaa. Niinpä he sulloutuvat enemmän kehoonsa, ja heidän kehoonsa sattuu. Ei. Yläpuolinen tietoisuus on, että voitte ruumiillistua, mihin haluatte – on se sitten hiilipohjainen, kuten biologianne; on se sitten teknologia, josta puhun pian ilmestyvässä ProGnost Updatessa 14.7. Sillä ei ole merkitystä.

Voitte ruumiillistua toiseen olentoon, kuten lintu, jos haluatte. Voitte ruumiillistua toiseen todellisuutenne, joka ei ole edes selitettävissä ihmistermein. Mutta ihmiset ovat hyvin fokusoituneita kehoon: "Tämä olen minä." Se on kuin: "Jumala antoi minulle tämän kehon. Jumala sulloi minut tähän." Ei, ei, ei, ei, ei, ei, ei, ei. Joo, otitte sen itsellenne, mutta voitte myös päästä ulos siitä, koska tahansa haluatte, tai saada yläpuolisen tietoisuuden yhteensopivuudesta tämän hiilipohjaisen järjestelmän kanssa, joka teillä on. Se ei oikeasti ole teidän, vaan asutte siinä, joten voitte saada vähän harmoniaa ja tuoda sisään valokehon.

Nämä ovat suuren kuvan asioita. Emme ole täällä fokusoitumassa tiettyihin asioihin, kuten valtamerien siivoaminen. Se on mahtava asia, ja loppujen lopuksi tietoisuus jota säteilette, inspiroi muita ihmisiä tekemään sen. Ja sitä tarvitaan, vastuuta ympäristöstä, mutta emme ole täällä nostamassa aseita niitä vastaan, jotka saastuttavat. Muut ottavat sen roolin. Teidän ei tarvitse tehdä sitä. Olette täällä yläpuolista tietoisuutta, suurta kuvaa, varten niistä asioista, joita planeetalla tapahtuu.

Muistutan teille siitä aika ajoin, koska on helppoa jäädä kiinni pieniin asioihin. On helppoa jäädä kiinni planeetan politiikkaan tai talouteen tai työpaikkoihin tai mihin tahansa sellaiseen. Se ei ole meidän tehtävämme. Olemme täällä yläpuolista tietoisuutta varten, joka on useimpien ihmisten pään yläpuolella.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, ja tunnetaan sitä hetki. Todellista suurta kuvaa. Siinä ei ole aatteita. Siinä ei ole taisteluja. Se on pelkästään niiden dynamiikkojen ymmärtämistä, mitä tapahtuu, planeetan energiasuuntausten, ja sitten valon antamista säteillä siihen.

Siinä mihin menemme seuraavassa sarjassa, Altissa, on monia vaihtoehtoisia, mahdollisia todellisuuksia, jotka voivat tapahtua samanaikaisesti tällä planeetalla tai muissa paikoissa. Ja siitä syystä sanon, ettei tällä hetkellä ole paikkaa vapaudenpuutteelle. Ei ole paikkaa vanhojen ongelmien raahaamiselle, muiden syyttämiselle. Ei ole paikkaa "minulle raukalle". Ei ole paikkaa uhreille tai hyväksikäyttäjille. Olemme täällä tekemässä puhdasta ja pyhää tietoisuustyötä, pysyen samalla täällä fyysisessä kehossa,

Siis vedetään kunnolla syvään henkeä.

Sinun oikeutesi

Vapaudesta ja itsenäisyydestä puheen ollen, oletan, että pysytte tällä planeetalla ruumiillistuneina mestareina. Joskus ihmettelen sitä, koska olisi paljon helpompaa tulla toiselle puolelle. Todella olisi. Tarkoitan, ettei teidän tarvitse silloin raahata kehoa. Meillä ei ole rahaa täällä. Meillä ei ole lakimiehiä. Ei ole ex-vaimoja. No, joo on, mutta … (naurua). Minulla on muutama ex-tyttöystävä, jotka jahtaavat minua (lisää naureskelua), mutta joskus ihmettelen teitä.

Se on kuin, jessus, te tyypit olette joko todella itsepäisiä tai todella uskomattoman pyhiä. En tiedä kumpaa. Mutta sanotte "Ei, vaan jäämme tälle planeetalle. Saamme sen toimimaan." Ja se on kuin: "Voitte päästää siitä irti koska tahansa. Tulla toiselle puolelle. Meillä on juhlat tänä iltana, joo. FM laulaa tänä iltana, muun muassa." (Yleisö sanoo "ai jaa!") Joo, joo. No, en ehkä ole paikalla silloin (Adamus naureskelee).

Joka tapauksessa, kun menemme eteenpäin, on välttämätöntä olla tiettyjä oikeuksia elämässänne, ja halun kirjoittaa niitä muistiin tänään, teidän avustuksellanne siellä takana, Lindan ja mikrofonin avustuksella. Ja teemme tästä kirjaimellisesti asiakirjan, kuin Kansalaisen perusoikeudet tai Itsenäisyysjulistus, ja tämä palvelee oppaana mestareille, ruumiillistuneille mestareille tällä planeetalla. Ne ovat teidän oikeutenne. Asioita joihin teillä on oikeus. Asioita jotka tunnustatte oikeudeksenne, kun jäätte tänne. Taas kerran, teemme tästä kauniin asiakirjan. Allekirjoitan sen ja lähetän sen jokaiselle, joka haluaa.

Ja annamme sille nimeksi "Tunnustus ruumiillistuneiden mestareiden oikeuksista" tai pelkästään "Ruumiillistuneiden metareiden oikeudet". Ja heitän tässä ensimmäisen kohdan, ja sitten haluan saada teidän panoksenne. Kirjoitamme ne muistiin. Työstämme ja jalostamme niitä ja sitten teemme niistä kauniin asiakirjan.

Siis teillä on mestarina oikeus yltäkylläisyyteen. Piste. Siinä ei ole josseja tai mutteja. Siinä ei ole: "No, en tiedä, miten rahaa tehdään." Vittu, turpa kiinni! (Linda haukkoo henkeään, ja vähän naurua) Muuten, haluan tämän tuohon asiakirjaan (Adamus naureskelee). Olen pahoillani, mutta kirosanat eivät vaivaa minua. Ne vaivaavat vain …

LINDA: Voisitko puhua Geoffille siitä?

ADAMUS: Sillä ei ole merkitystä hänelle. Hänet on tainnutettu. Hän on jossain muualla (naurua). Mutta joskus minun täytyy käyttää tuollaisia sanoja sanoakseni: "Pääskää yli siitä!" Teillä on oikeus yltäkylläisyyteen. Piste. Siinä ei ole kahta sanaa. Ja sitten ihmismieli hyppää mukaan: "No, en tiedä miten, eikä minulla ole koskaan ollut. Ja "tuolla miehellä" on se, ja salaliitolla on se, ja Keskuspankilla on se ja avaruusolennoilla." (Lisää naurua)

Ei! Haluan teidän tunnustavan nyt, että teillä on oikeus siihen. Ja sillä hetkellä kun tunnustatte sen – ei josseja tai muttia – sillä hetkellä kun tunnustatte: "Tämä on oikeuteni, oikeus olla yltäkylläinen tällä planeetalla ruumiillistuneena mestarina", kaikki energiat muuttuvat. Jos "muttaatte" sen kuoliaaksi ja olette kuin: "Mutta en tiedä, mitä tehdä. Kenties Crimson Circle antaa minulle nuo rahat", silloin "muttaatte" sen ja energiat ovat edelleen sekopäisiä.

LINDA: Tarkoitatko mutta vai peppu? (Suom. huom. sanat äännetään samalla tavalla ja kirjoitusasussa on yhden kirjaimen ero)

ADAMUS: Ja, kumpaakin. Kyllä (Linda nauraa). No, ei. Ihmiset "muttaavat" asioita koko ajan, ja olleet hyvissä alussa sanomalla: "Minulla on oikeus yltäkylläisyyteen." Piste. "Muttta …" ja sitten kaikki energia vääristyy taas. Siis "Minulla on oikeus yltäkylläisyyteen", piste, ja teillä on. Jokaisella teistä on se. Siis laitetaan se yhdeksi oikeudeksi – oikeus yltäkylläisyyteen. Hyvä.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Okei. Linda ottaa mikrofonin ja kysyy teiltä, mitä muuta menee tälle listalle. Oikeutenne ruumiillistuneena mestarina tällä planeetalla.

NEH (nainen): Se ei toiminut. Iskin silmää sinulle ajatellen: "No, jos myöntää sen, hyppäät ylitseni." Ei toiminut.

ADAMUS: Mitä muuta menee tälle taululle?

NGOC: Kyky silmäräpäyksessä mennä, minne haluan.

ADAMUS: Sano se uudestaan?

NGOC: Räpyttää silmiäni.

ADAMUS: Ja voisimmeko saada mikrofoniin? Kiitos.

NGOC: (puhuen paremmin mikrofoniin) Hei.

ADAMUS: Hei.

NGOC: Hei. No, haluaisin saada vapauden teleportoitua, minne ikinä haluan mennä.

ADAMUS: Onko se tärkeää?

NGOC: Kyllä.

ADAMUS: Voin näyttää sinulle, miten se tehdään, mutta et ota mukaan fyysistä kehoasi.

NGOC: Sillä ei ole merkitystä.

ADAMUS: Identifioidut kehoosi, ja älä tee sitä (puhuen hyvin tiukasti). Se on vapaudenpuutetta. Älä tee sitä. Oivalla, että se on sinun ja se on väliaikainen, mutta jos ajattelet, että sinun täytyy mennä toiseen todellisuuteen ottaen kehon mukaasi, liikaidentifioidut johonkin, joka ei ole oikeasti sinä. Siis en edes laita sitä taululle. En tunnusta sitä, koska se on täyttä hevonpaskaa (Linda haukkoo henkeään pehmeästi).

Haluat mennä mihin tahansa, ja voit mennä, koska tahansa haluat. Voit murtautua todellisuuksien läpi koska tahansa, mutta älä odota ottavasi biologiaasi mukaan. Ja jos odotat, sinun täytyy palata Adamuksen aakkosiin ja ymmärtää, ettet ole kehosi. Olet sielu. Laitat tietoisuutesi hiilipohjaiseen atomirakenteeseen väliaikaisesti, mutta et hemmetti raahaa sitä ympäri universumia kaikkine kipuineen ja särkyineen ja mahdollisuuksineen syöpään, ja se vanhenee ja pissaat omiin housuihisi ja kaikkea muuta (muutama naurahdus).

Miksi haluat ottaa sen mukaasi?! Ja pidän sinua kovilla, mutta haluan tehdä sen hyvin selväksi. Voit mennä, minne tahansa haluat. Voit mennä muihin ulottuvuuksiin/maailmoihin. Sitä Merlin tekee. Merlin voi mennä ulottuvuuksiin, mutta et ole fyysinen olento ytimeltäsi, varsinaiselta luonteeltasi.

Haluatko nyt matkustaa? (Nainen lähettää hänelle lentosuukon) Kiitos. Haluatko matkustaa? Voimme tehdä sen. Se on hyvin helppoa. Puhumme siitä tulevassa ProGnost 2022 Updatessa, joka ilmestyy 14.7. (vähän naureskelua), mutta teemme sen tarvitsematta ottaa tätä fyysistä juttua mukaan. Okei? Se on helppoa. Teemme sitä, erityisesti Keahakissa. Voitte mennä muihin ulottuvuuksiin.

Toinen mielenkiintoinen asia on, että te ette ota aivoja mukaanne, luojan kiitos (joku sanoo "ai jaa!"). Ai jaa! Mutta, mutta – siinä on tuo "mutta" – haluatte ottaa. "Ei, vaan minun täytyy ottaa aivoni ja kehoni mukaan." Ei. Ne ovat kuin rumia sisarpuolia. Nimittäin teidän ei kannata ottaa heitä mukaanne juhliin (vähän naurua), he pilaavat kaiken. Mutta matkustamme. Se kaikki on tietoisuusasia ja tietoisuutenne viemistä, minne tahansa haluatte. Se on todellista vapautta. Hyvä. Kiitos. Emme laita sitä taululle. Teeskentelemme, ettei sitä koskaan tapahtunut.

Okei. Mitä seuraavaksi? Kansalaisen perusoikeutenne ruumiillistuneena mestarina.

JIM: Miksi olla ihminen, jos … Ollakseen ihminen täytyy olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Siis minulla on oikeus hengailla ihmisten kanssa, jotka pystyvät kohtaamaan minut siinä, missä olen.

ADAMUS: Ei tule tapahtumaan (naurua). Tämä on vaikeampaa, kuin luulin! (Lisää naurua) Luulin, että liihottelisimme vain tästä läpi. Tunnen energiassa, että haluat kaikkien olevan kaltaisiasi, eikä sitä tule tapahtumaan.

JIM: Ei, ei, ei, ei.

ADAMUS: Joo, joo.

JIM: Ei, mutta haluan muutaman.

ADAMUS: Muutaman.

JIM: Muutaman.

ADAMUS: Ei tule tapahtumaan, enimmäkseen. Miksi sitä ei ole tapahtunut tähän mennessä?

JIM: Ai, en ole pyytänyt sitä.

ADAMUS: Et ole pyytänyt, mutta pyydät sitä nyt.

JIM: Kyllä.

ADAMUS: Okei. Siis miltä se näyttää? Haluatko mennä naimisiin jonkun kanssa?

JIM: Ei, ei, ei.

ADAMUS: Et.

JIM: En, en (Adamus naureskelee). Energiaharmonia, yhteisresonointi, hmm …

ADAMUS: Ystäviä?

JIM: Ei tarvitse olla.

ADAMUS: Ei.

JIM: Mutta tavata muita ihmisiä ja saada tavallaan tunteen, että ymmärrämme toisiamme. Näemme toisemme kokonaisuudessaan …

ADAMUS: Varmaan. Onnea vaan siihen (Adamus naureskelee).

JIM: … ja arvostusta.

ADAMUS: Cauldre syyttää minua erityisestä julmuudesta tänään. Tietysti! (Adamus jatkaa naureskelua) Kyllä.

JIM: En oikein usko, että se on mahdotonta. Luulen, että …

ADAMUS: Miksi ylipäätään haluat sitä?

JIM: Hmm. Koska se on hauskaa. Ei ole yksinäistä.

ADAMUS: No, ehkä ei yksinäistä. Okei, joo. Tule tänne aina silloin tällöin. Tule shoudiin ja lähde sitten. Tarkoitan, että mene takaisin … (he naureskelevat)

JIM: Tässä minä olen! (Hän naureskelee)

ADAMUS: Ymmärrän, mitä sanot, mutta haluan sinun saavan selkeyttä. Onko se oikeasti kovin tärkeää? Tule hengailemaan muissa ulottuvuuksissa.

JIM: Ei, ei, ei. Miksi osallistua ihmiskokemukseen?

ADAMUS: Henki antaa sinulle kolme toivetta – hierot lyhtyä ja henki antaa sinulle kolme toivetta – ja ensimmäinen on: "Haluan olla muiden ihmisten ympäröimä"?

JIM: Ei, ei, ei. Ei!

ADAMUS: Liioittelen tässä …

JIM: Ei!

ADAMUS: … mutta se on kuin jessus! Olisin valinnut jotain muuta tälle taululle. Tarkoitan, etten halua antaa teille kaikkia ideoita tässä, mutta … okei, mennään sillä. Siis haluat olla sukulaissielujen kanssa.

JIM: Jotain sellaista, kyllä.

ADAMUS: Okei.

JIM: Tai haluan yhdistyä tuohon kokemukseen aika ajoin.

ADAMUS: Okei. Voit tulla tänne koska tahansa. Voit tulla johonkin kokoontumiseen, työpajaan.

JIM: Kyllä.

ADAMUS: Mutta onko se taulun arvoinen asia? Laitamme sen sinne, koska kunnioitan ja arvostan sinua. Laitamme sen sinne, mutta minä vain ihmettelen …

JIM: Luulen, että siinä on johtajuusaspekti. Tuon kokemuksen saamisessa.

ADAMUS: Aivan.

JIM: Ja sen vieminen maailmaan ja sen ydinolemuksen jakaminen muiden ihmisten kanssa. Luulen, että siinä on …

ADAMUS: Miten ilmaisisit sen taululle? "Minulla on oikeus olla muiden ihmisten kanssa?" (Jim huokaa) Pidän häntä kovilla. Joo. "Minulla on oikeus" … mihin?

JIM: Se on jotain, että kohdataan … (joku mies sanoo "hyvä suhteita") Ei, ei. Se on enemmän. Se on enemmän.

ADAMUS: Jotain sellaista, että voi viettää laatuaikaa vertaisten kanssa?

JIM: Kyllä, mutta enemmän kuin se.

ADAMUS: Enemmän kuin se.

JIM: Joo, enemmän kuin se. Kyllä, koska se on kanssaluomus. Se on muiden mestareiden näkemistä.

ADAMUS: Okei. Anna minulle kahdeksan sanaa tai vähemmän tätä taulua varten.

JIM: Äh! Apua (hän naureskelee).

ADAMUS: Oikeus … (Joku sanoo "pieraista", ja paljon naurua ja vähän taputuksia)

JIM: Ei, ei. Se on enemmän kuin se. Se on enemmän.

ADAMUS: Sen laittaisin taululle! (Lisää naureskelua)

SHAUMBRA 1 (mies): Kanssaluominen muiden mestareiden kanssa. Mitä tuo johtajuuskohta on sinulle?

JIM: Kokemukseni on, että kun näen toisen ihmisen ja näen suoraan tuon ihmisen läpi ja näen potentiaalin hänen kauneuteensa, mestaruuteensa, se kilauttaa sen hänellä. Sitten hän tietää. Sitten hän tietää.

SHAUMBRA 1: Siistiä. Oikeus tulla muiden kunnioittamaksi sen vuoksi, kuka olen?

JIM: Erittäin hyvä, kyllä. Ja sen tekemisessä yhdessä on yhteisresonanssia.

ADAMUS: Joo.

JIM: Kyllä.

ADAMUS: Se oli hyvä tapa ilmaista se.

JIM: Voiko sanoa sen uudestaan, kiitos? (Vähän naureskelua)

SHAUMBRA 1: Oikeus tulla muiden kunnioittamaksi sen vuoksi, kuka olen.

JIM: Siis …

ADAMUS: Miten olisi oikeus antaa itseni säteillä tai antaa itseni tulla niiden näkemäksi, jotka ovat valmiita näkemään minut (joku sanoo "oo!"). Joo.

JIM: Kyllä.

SHAUMBRA 1: Se on osa johtajuutta.

ADAMUS: Joo, joo. Toisin sanoen, on turvallista olla, kuka olen, ja tämä todella pääsee asiaan. Hyvä. On turvallista olla, kuka olet. On niitä, jotka tunnistavat sinut, Jim, ja niitä joka eivät. Ja ne jotka eivät, ei iso juttu. Niiden kanssa jotka tunnistavat, sinulla on tuo resonanssi, josta puhuit.

LINDA: Siis "turvallista olla, kuka on" taululle?

ADAMUS: Kyllä. Pidä siitä.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Ja työstämme sitä vähän lisää, mutta se oli hyvä keskustelu. Päästiin todella yläpuoliseen tietoisuuteen tuosta asiasta, suurempaan kuvaan. Ehdottomasti, oikeus lopultakin tulla ulos piilosta ja olla sinä, ja antaa tuon valon säteillä tarvitsematta olla varuillaan. On niitä, jotka tunnistavat teidät sellaisena, kuka olette, ja monia jotka eivät. Ja ne jotka eivät, se on ok. Mutta Jimin pointtiin, on niitä, jotka todella tunnistavat teidät, ja se on sielujen välinen yhteys. Hyvä.

LINDA: Okei. Seuraava?

ADAMUS: Kyllä.

YULIA: Terve fyysinen keho.

ADAMUS: Terve fyysinen keho.

YULIA: Ei kärsimystä.

ADAMUS: Kyllä. Kuuluuko se todella tänne taululle?

YULIA: Kyllä.

ADAMUS: Ehdottomasti kuuluu. Sen olisi luultavasti pitänyt olla toisena, mutta ehdottomasti. Tärkeä kysymys. Oikeus tasapainoiseen kehoon.

YULIA: Joo.

ADAMUS: Tasapainossa sielusi kanssa, tasapainossa tietoisuutesi kanssa, ja tasapainottaa itsensä koko ajan, toisin sanoen jatkuvasti. Hiilipohjaisella keholla on täysi kyky tasapainottua, uudistua. Mutta moni tekijä estää sitä tapahtumasta. Yksi on se ihmisten matalan tietoisuuden uskomus, että heillä ei ole kontrollia kehoonsa. Se on hyvin matalaa tietoisuutta.

Menemme yläpuolelle ja sanomme: "Ei. Minulla on oikeus kehoon, joka reagoi tietoisuuteeni. Ei ajatuksiini, ei pieniin affirmaatioihini, vaan "Hei keho, olen valoa."" Sanokaa se vain itsellenne. Tarkoitan, että teidän ei tarvitse sanoa sitä ääneen, mutta sanokaa: "Olen valokeho. Olen valoa." Ja yhtäkkiä keho on kuin: "Vou! Voi! Toivon, että olisin kuullut sen sinulta 50 vuotta sitten. Olisimme tehneet asiat eri tavalla. Mutta ei, sinulla oli hyvin kiire ottaa kaikkia kummallisia juttuasi ja vihata minua, ja sinulla oli hyvin kiire harrastaa haureutta ja tuntea syyllisyyttä. Mitä minun olisi pitänyt tehdä? Minä hajosin." Siis teillä on oikeus tasapainoiseen biologiaan.

YULIA: Muistan …

ADAMUS: Mikkiin, kiitos. Puhu siihen.

YULIA: Muistan sinun muutama vuosi sitten sanoneen, että Nuortumisen temppeli on valmiina meille.

ADAMUS: Ehdottomasti.

YULIA: Siis odotamme kaikki sitä. Missä se on?

ADAMUS: Missä se on?! (Naurua)

YULIA: Missä se on?!

ADAMUS: Missä se on?!

YULIA: Adamus.

ADAMUS: Kumpi oli ensin? (Lisää naurua) Se on hemmetti …

YULIA: Missä se on?

ADAMUS: Se on siinä!! Se on siinä. Missä se on? Istut sen päällä (naurua, kun Yulia katsoo tuolilleen ja sen alle). Se on siinä! Sinun täytyy vittu käyttää sitä! Miksi tätä on niin vaikea ymmärtää?! Kaikki mitä tarvitsette, on siinä – yltäkylläisyytenne, terveytenne – "En näe sitä. Missä se on? Kenellä se on? Jollain. Miten paljon minun täytyy maksaa siitä?" Se on aivan siinä! "Olen valoa. Keho, nuorru/uudistu." Ottakaa vähän kontrollia!! Tehkää jotain. Sallikaa sen tapahtua. Enkä …

LINDA: Tarvitsetko lasin viiniä? (Vähän naureskelua)

ADAMUS: Tarvitsen lasin viskiä! Tarvitsen pullon Jack Danielsia! (Lisää naurua) Se on minulle sopiva suhde. Jack Daniels, siinä on vertaiseni!

YULIA: Voit tehdä enemmän (naureskellen).

ADAMUS: Se kaikki on siinä. Mitä odotatte? Ja jos ette käytä sitä, ja jos olette kuin: "Mitään ei tapahtunut", niin vittu turpa kiinni ja pankaa se tapahtumaan! Kyllä, olen tosissani. Saan … Voi! Joskus menen takaisin Ylösnousseiden mestareiden klubille ja yritän ottaa hymyn kasvoilleni: "Voi, kaikki on upeaa shaumbroilla. Meillä menee erittäin hyvin." (Vähän naureskelua) Ajattelen: "Voi hyvä luoja! Heillä on kaikki maailman työkalut ja sitten tulee "Missä se on?! Kenellä se on?!"" Käytä tuota Nuortumisen temppeliä. Kutsu sitä, miten haluat.

LINDA: Älä heitä Adamusta mikillä. Älä (lisää naurua).

ADAMUS: Kutsu sitä, miten haluat. Sinun täytyy käyttää sitä. Ja jos keho ei reagoi, mene yläpuoliseen tietoisuuteen: "Hei, olen valoa. Olen mestari. Tarvitsen tätä kehoa niin pitkään, kuin jään tälle planeetalle. En välitä, mitä tiede sanoo, enkä välitä, että ihmiset sanovat, etteivät ihmeet ole mahdollisia. Keho, pane vittu asiasi järjestykseen." Käytän kovia sanoja. Sori, jos loukkasin jotakuta.

YULIA: Kerroin keholleni muutama päivä sitten sen, aamulla …

ADAMUS: Joo, sinä teet sen, ja joo, sinä et tee sitä (joku huutaa "juuri niin!"). Aah! Niin sitä pitää (Kerri tuo pullon alkoholia; paljon hurraamista ja taputuksia). Voi! Ei (Kerri on tuomassa lasia Adamukselle), laita sen ensin kiertämään (lisää naureskelua). Tai anna minulle paukku, ja laita se sitten kiertämään.

KERRI: Okei, tämä on … Mitä halusit, viskiä tai jotain?

ADAMUS: Mitä se on?

KERRI: En edes tiedä.

ADAMUS: Ai, hän ei tiedä, mitä se on! "Sattuu olemaan myrkkyä, St. Germain, mutta muuten …"

TAD: (katsoen pulloa) Tequilaa! (Lisää naurua)

ADAMUS: Okei. Tarvitsemme muovilaseja (Kerri kaataa hänelle vähän) – se riittää minulle. Muovilaseja tai jotain.

KERRI: Palaan kohta.

ADAMUS: Nostamme maljan tämän lopussa, ihmisemme perusoikeuksille.

No niin, kierrämme kehää, ja se kaikki tiivistyy tähän: kaikki mitä tarvitsette, on siinä. En välitä, kutsutteko sitä Nuortumisen temppeliksi, parantumisluoliksi, miksi tahansa. Ne ovat kaikki häiriötekijöitä. Teillä on sisällänne kaikki kehonne uudistumista varten, yltäkylläisyyttä varten, tekemättä työtä sen eteen, kärsimättä sitä läpi. Kaikki nämä asiat ovat siellä. Teidän täytyy vain sallia se. Antaa sen olla. Ja sanotte: "Mutta minä teen sitä." Ei, ette tee. Ette vieläkään salli. Löydätte edelleen tekosyitä, siirrätte sitä edelleen ja odotatte jotain väliintuloa minulta, joltain muulta, jostain muusta. Sillä ei ole merkitystä.

YULIA: Onko hyvin vaikeaa uudistua/nuortua?

ADAMUS: Ei. Ei ole. Se on kai kvanttisallimista, että sanoo vain: "Okei, olen valoa, ja jään tälle planeetalle. Minulla on suuri työ tehtävänä, ja keho, tasapainota itsesi."

Saattaisit olla todella sairas viikon tai pari. Saattaisit olla sängyssä. Saattaisit tulla vähän kaheliksi mieleltäsi. Se on osa järjestelmän huuhtelua. Se on osa puhdistusta, joka tapahtuu tunnepuolella ja fyysisesti, ja salli se. Olet juuri tehnyt kvanttisallimisen sanoen: "Annan kehoni tasapainottua."

Älä tee sitä juttua, että sanot itsellesi: "Haluan näyttää 50 vuotta nuoremmalta, ja haluan, että minulla on suurempia tai pienempiä osia." (Naurua, kun Adamus piirtää käsillään kaaria eri puolille kehoa) Mitä nuo osat sattuvatkin olemaan. Jotkut suurempia, jotkut pienempiä. Älä tee sitä. Se on sinun kehosi. Se on sinun jumaluutesi ruumiillistuneena biologiaan, ja anna sen tehdä omat juttunsa. Se osaa tasapainottua. Se on palvelemassa sinua. Älä ala kertoa sille, että sen täytyy näyttää nuoremmalta tai että haluat enemmän energiaa. Turpa kiinni! Salli vain biologisen tasapainottumisen tapahtua.

YULIA: Kyllä.

ADAMUS: Ole hyvä, herra. Mikrofoni Lindalta, tai Yulialta.

GARY: Ovatko lääkärit sitten häiriötekijä?

ADAMUS: Hän esittää kysymyksen, ovatko lääkärit häiriötekijä. Ja (Adamus huokaisee) se vähän riippuu. Se riippuu tavastasi käyttää niitä. Jos menet lääkäriin parantuaksesi, se on häiriötekijä. Jos menet lääkäriin antaaksesi itsellesi vähän rauhoittelua tai vähän tukea lääketieteellisellä puolella, koska teknologia on upea juttu ja se voi tehdä mahtavia asioita, mutta se siis riippuu siitä, miten käytät sitä. Jos olet lääkärin orja, toisin sanoen sanot: "Hän ainoastaan voi parantaa minut", se on häiriötekijä.

GARY: Hm mm.

ADAMUS: Jos sanot: "Joo, tarvitsen vähän tukea." Esimerkiksi "viilsin kättäni. Ei haittaisi saada vähän tikkejä siihen. Koska minulla on kotona vain suuri neula ja lankaa, menen lääkäriin", se on osa parantumista. Mutta jos alat luottaa lääkäreihin tai muihin terapeutteihin tai muihin ihmisiin tai mitään sellaista, silloin joudut vaikeuksiin.

Siis missä olimmekaan? Kansalaisen perusoikeudet, tasapainoinen fyysinen keho, ja se merkitsee, että teillä on oikeus siihen. Tarkoitan, että se on teidän oikeutenne. Ja kokomme tämän. Emme luultavasti saa tätä valmiiksi tänään, koska alamme juoda (vähän naurua). Onko kaikilla jo heidän … Ai, niitä pannan kiertämään (Kerri laittaa tequilapaukkuja kiertämään).

Mutta nämä ovat oikeuksianne, ja edetäksemme siinä työssä – hauskuudessa – jota teemme, teidän täytyy tunnustaa se: "Minulla on oikeus yltäkylläisyyteen. Minulla on oikeus tasapainoiseen biologiaan." Ja mitä muuta? Linda, kierrä huoneessa, kiitos.

LINDA: Ai. Minun täytyy maksaa lahjus takaisin tässä.

ADAMUS: Okei. Miten paljon hän antoi sinulle?

JIN (mies): Kaksikymmentä taalaa, mutta hän ei ottanut sitä.

ADAMUS: Hän myy kahdella kympillä?!

JIN: Ei, vaan maksoin, että saisin mikrofonin.

ADAMUS: Annoit hänelle 20.

JIN: Annoin hänelle 20, mutta hän ei ottanut sitä.

ADAMUS: Aivan, joo, mutta hänen olisi pitänyt sanoa: "Sori, 40."

JIN: (Naureskellen) Olisin antanut sen hänelle!

ADAMUS: Tiedän! Okei, sinulla on mikki.

JIN: Hei, Adamus.

ADAMUS: Hei.

JIN: Tiivistämme sen oikeasti vapauteen, mutta ollaksemme täsmällisempiä, niin saada valita, mitä kokee, ja valita päästä pois tietystä kokemuksesta.

ADAMUS: Okei. Miten laittaisit sen Ruumiillistuneen mestarin oikeuksiimme? Miten toteaisit sen?

JIN: Vapaus olla olematta jumissa?

ADAMUS: No, sinulla on "olla jumissa" siinä. Vain … (nainen sanoo "vapaus valita")

JIN: Vapaus valita kokemus.

ADAMUS: Miten olisi oikeus luovaan ilmaisuun? Oikeus luovaan ilmaisuun.

JIN: Oikeus luovaan ilmaisuun.

ADAMUS: Ja se merkitsee, että voit hypätä mihin tahansa kokemukseen, jonka haluat, ja päästä pois.

JIN: Kyllä.

ADAMUS: Kenties myös tuota sanamuotoa tarvitsee säätää. Oikeus olla luovassa ilmaisussa tai mennä luovaan ilmaisuun ja oikeus päästä pois.

JIN: Päästä pois, kun se ei enää palvele.

ADAMUS: Pidän siitä. Tai voitaisiin myös käyttää vain sanaa "elämä". "Oikeus olla elämänkokemuksessa ja päästä pois, kun valitsen."

JIN: Joo.

ADAMUS: Jotain sellaista. Hienosäädämme näitä sanoja, mutta se on hyvä kohta. Teillä on oikeus päästä mihin tahansa kokemukseen, johon haluatte, ja oikeus päästä pois. Ongelmana tällä planeetalla on, että pääsitte tänne ja sitten ihmiset eivät usko, että heillä on oikeus päästä pois, paitsi kuoleman kautta. Heillä ei ole oikeutta päästä pois esi-isiltä peritystä karmasta tai hyvin monista muista asioista, tai omasta menneisyydestään.

Tämä on taas yksi noista yläpuolisen tietoisuuden asioista. Uskomus planeetalla on: "Teit jotain. Se on historiaa, ja nyt olet jumissa sen kanssa." Ei lainkaan totta! Voitte päästä pois siitä, koska tahansa haluatte. Ja mitä sitten teet?

JIN: Ensin vedät syvään henkeä.

ADAMUS: Joo.

JIN: Ja …

ADAMUS: Sitten annat sen viisauteen.

JIN: Annat sen viisauteen, ja toivottavasti et palaa takaisin ihmiseen tässä.

ADAMUS: Aivan.

JIN: Kyllä. Periaatteessa, kyllä.

ADAMUS: Okei, hyvä. Siis "sisään tai ulos elämänkokemuksessa". Hyvin ilmaistu. Hyvä.

JIN: Yritä olla ajattelematta liikaa sitä, jättääksesi sen viisaudelle.

ADAMUS: Hyvä, kiitos.

JIN: Ilo minulle.

ADAMUS: Hyvä. Miten meillä menee drinkkien kanssa?

KERRI: (huutaen toisesta huoneesta) Tulossa! (Adamus naureskelee, ja vähän naurua)

ADAMUS: Aina on tämä haamuääni taustalla.

KERRI: (huutaen taas) Tässä minä tulen!

LUCRECIA: (nostaa lasinsa maljaksi) No, kippis!

ADAMUS: Ei vielä! Ei, ei. Ei, teemme …

LUCRECIA: Ei vielä? Ei vielä?

ADAMUS: Teemme sen yhdessä. Ja te jotka katselette nyt netissä, menkää hakemaan drinkki, vaikka ette joisi. Vaikka olisitte juoneet ennen liikaa ja olisitte lopettaneet juomisen, ehkä teidän kannattaisi juoda (muutama naurahdus). Vapaus alkoholistina olemisesta. Tarkoitan, että se ei mene taulullemme. Sen luultavasti itse asiassa pitäisi mennä tässä ryhmässä (Adamus naureskelee). Ette ole enää alkoholisti. Okei. Linda, mikrofoni. Ai, ole hyvä.

LUCRECIA: Vapaus elää armossa.

ADAMUS: Vapaus elää armossa. Mutta määritellään se, koska muuten se on tavallaan epämääräinen. Mitä se merkitsee sinulle?

LUCRECIA: Anna kaiken tulla sinulle. Ei huolia.

ADAMUS: Ei, ollaan yksityiskohtaisempia reaalielämän tavalla. Olen täysin samaa mieltä kanssasi, mutta ilmaistaan sen niin, että ne jotka tulevat teidän jälkeenne, voivat myös katsoa sitä ja sanoa: "Ahaa, okei. Siinä on tolkkua." Vapaus elää armossa, mutta mitä se merkitsee? (Nainen sanoo "helppoutta")

LUCRECIA: Helppoudessa.

ADAMUS: Armoa ja helppoutta.

LUCRECIA: Helppoudessa. Vain olla.

ADAMUS: Mutta yritetään olla yksityiskohtaisempia. Vapaus mihin?

LUCRECIA: Luoda ja sallia.

ADAMUS: Meillä tavallaan on se täällä. Vapaus …?

LUCRECIA: No, armo on sitä, kun sallit yltäkylläisyyden, sallit kaikki nämä kokemusmuodot, tekemättä työtä sen eteen, kärsimättä.

ADAMUS: Aivan. Kärsimättä. Siis …

LUCRECIA: Kärsimättä.

ADAMUS: Tullaanpa siihen kärsimyskulmasta. Ihmiset uskovat kärsimykseen. Piste. He haluavat uskoa siihen. He rakastavat kärsimystään, muuten sitä ei olisi täällä. He ovat vieneet kärsimyksen kirkkoihin, ja sitten kirkot matkivat sen takaisin kaikille: "Sinun täytyy kärsiä. Jumala haluaa sinun kärsivän." Tietyt uskonnot. Nimittäin juutalaisuudessa on kyse kärsimyksestä. Katolilaiset, voi ei! Katolilaiset (naurua). He ovat suuria kärsijöitä. Tarkoitan, että joissain muissa uskonnoissa ei ole niin paljon kärsimystä, mutta on vähän. Ja yhteiskunta kertoo teille: "Sinun täytyy kärsiä. Sinun täytyy tehdä kovasti työtä." Voitte tehdä asioita, joiden tekemistä rakastatte. Voitte ilmaista luovuuttanne. Mutta kovaa työtä? Ei, ei, ei.

Siis puhumme kärsimyksestä. Miten ilmaiset sen tänne taululle oikeutenasi olla kärsimättä, mutta ei käytetä sanaa "kärsiä"?

LUCRECIA: Ilo.

ADAMUS: Oikeutesi …?

LUCRECIA: Iloisesti. Elää iloisesti.

ADAMUS: Iloinen eläminen, ehkä.

LUCRECIA: Mm hmm. Iloinen eläminen.

ADAMUS: Haluaisin siihen kuitenkin vähän enemmän selkeyttä. Haluan … (mies sanoo "oikeus valita ilo'', ja Adamus huokaisee). Joo, valita ilo, elää ilossa. Mutta miten sanomme sen käyttämättä sanaa "kärsimys". Miten sanomme "ei enää kärsimystä"? Tai kenties vain sanomme sen. Kenties … (Useat ihmiset kommentoivat) Oikeus olla enää kärsimättä, kai.

LUCRECIA: Rakkaus … (joku sanoo "tuskattomuus")

ADAMUS: Tuskattomuus? (Nainen kommentoi) Aivan, aivan (muutama kommentti lisää). Onko kenelläkään mitään tähän?

LUCRECIA: Ajattelin tuota sanaa "armo" (mies sanoo "vetovoima, hengen vetovoima", ja Adamus huokaisee; joku muu kommentoi). Hmm, joo. Tarkoitan, että lähestymme sitä, mutta on …

LINDA: Kuka puhuu? Tarvitsemme tässä mikkiä. Kuka puhuu?

ADAMUS: Halusimme määritellä sen. Miten meillä menee niiden drinkkien kanssa?

KERRI: Olemme valmiita! (Mies huutaa "valmis!")

ADAMUS: Kaikkiko? (Nainen sanoo "odota, kunnes voimme") Okei. Odotamme, kunnes kello on tasan 16 (vähän naureskelua).

LINDA: Se on jo!

ADAMUS: Ei ole. Mitä kello on?

LINDA: Tuo kello jätättää.

JIN: Kello on 16.

JEAN: Kello on 15.59.

ADAMUS: 15.59, okei. Antaisitko meille 10 sekunnin lähtölaskennan tietokoneelta?

JEAN: Kello on jo 16.

ADAMUS: Kello on jo 16? Okei.

LINDA: Niin ajattelin.

ADAMUS: Parasta juoda nyt. Vapaudelle (yleisö huutaa "vapaudelle!" ja "jee!") Vapaudelle (yleisö huutaa "vouuu!") Vapaudelle! Vou, vou! Kippis! Antaa mennä (kaikki ottavat drinkkinsä). Aaah! Lisää? (Adamus naureskelee) Okei. Aah! Vuu!

Okei. Jatketaanpa. Tästä tulee todella mielenkiintoista. Taululle (ihmiset kommentoivat edelleen), hienoviritämme näitä sanoja, mutta haluan löytää tavan sanoa: "Ei enää kärsimystä." Teillä on oikeus olla kärsimättä (mies sanoo "jatkuva ilo") Joo, mutta minä …

LINDA: Helppous ja armo!

ADAMUS: Mutta se ei ilmaise tarpeeksi selkeästi, että menemme kärsimyksen yli. Ihmiset … (Adamus naureskelee) Cauldre muistuttaa minua jostain. Meillä oli työpaja Ranskassa vuosia sitten, ja laitoimme kaikki juomaan pullollisen viiniä. Ja aloimme juoda tuota viiniä – kaikki, myös Cauldre – ja yhtäkkiä hän oivalsi, että minä en ollut maisemissa enää noin 20 minuuttiin (vähän naureskelua), ja hän vain jatkoi pulputtamista. Siis hän on huolissaan, että se tapahtuu nyt. Kenties (lisää naurua).

Oikeus huumoriin. Oikeus huumoriin missä tahansa tilanteessa, ja voitte kirjoittaa sen taululle. Oikeus antaa asiat viisauteen koska tahansa. Olette antaneet noiden asioiden hallita elämäänne, vanhojen kokemusten, huonojen muistojen, syyllisyyden ja häpeän – teillä on oikeus milloin tahansa antaa ne viisauteen. Se on oikeus.

Mitä muuta meillä on? Pari vielä, ennen kuin viemme tämän merabhiin.

SHAUMBRA 2 (mies): Sanoisin "harmonia".

ADAMUS: Oikeus harmoniaan minkä kanssa? Muiden ihmisten?

SHAUMBRA 2: Sisäisen lähteeni kanssa. Harmonia tunteiden kautta.

ADAMUS: Oikeus yhteyteen, tietoiseen yhteyteen sielusi kanssa.

SHAUMBRA 2: Kyllä. Kyllä.

ADAMUS: Ehdottomasti! Eikä vain ihmetellä sitä, ei vain ajatella: "Olenko yhteydessä? Missä on ..." Se on erittäin hyvä kohta – oikeus tietoiseen yhteyteen sielusi kanssa joka päivä, joka hetki. Hyvä. Nyt olemme pääsemässä asiaan. Mitä muuta?

SUE: Minulla oli "oikeus ehdottomaan itserakkauteen".

ADAMUS: Ehdottomasti.

SUE: Siis emme puhu itsellemme: "No, se oli typerää."

ADAMUS: Joo.

SUE: Tai jotain sellaista.

ADAMUS: Joo. Ja useimmat ihmiset eivät tunne – ytimessään – että heillä on oikeus rakastaa itseään. He eivät oikeasti tunne. Ja meillä on tällainen yläpuolinen tietoisuus: "Joo, meillä todellakin on oikeus rakastaa itseämme", eikä siinä ole mitään hävettävää. Ja kun mieli hyppää mukaan ja sanoo: "No, et voi rakastaa itseäsi, koska teit kaikkia noita pahoja asioita", sanot: "Vittu, turpa kiinni."

SUE: Joo.

ADAMUS: Ja sinulla on oikeus tuntea ja tietää itserakkaus.

SUE: Aivan, ja tehdä siitä ehdotonta.

ADAMUS: Ja ehdotonta.

SUE: Joo.

ADAMUS: Okei, hyvä. Saatiinko sen taululle?

LINDA: Mm hmm.

ADAMUS: Hyvä. Hyvä oikeus. Okei. Pari vielä. Jatkamme ehdottomasti tämän luettelon jalostamista, ja pyydämme ehdotuksia myös kaikilta teiltä, jotka katselette netissä, jotta tunnette osallistuvanne siihen. Kuukaudesta tulee kiireinen henkilökunnalle.

VINCE: Yritän edelleen sanoittaa sitä itse, mutta vapaus kaltoinkohtelusta (suom. huom. sana merkitsee myös mm. hyväksikäyttöä, väärinkäyttöä, solvausta, pahoinpitelyä).

ADAMUS: Joo, joo. Miten ilmaisisit sen? Ymmärrän täsmälleen, mitä tarkoitat. Vapaus kaltoinkohtelusta. Miten ilmaisemme sen yhtenä oikeutenanne? (Joku sanoo "oikeus olla ottamatta vastaan enää hevonpaskaa") Joo, oikeus olla täysivaltainen, mutta miten toteamme sen … Hahmottelemme sen tähän tällä erää, ja luultavasti työstämme vähän sanamuotoa, mutta kaltoinkohtelu. Ihmiset nimittäin hyväksyvät sen, että teitä kohdellaan kaltoin elämässään.

VINCE: Olen menossa sitä kohti, että on vapaa muiden ihmisten (mies sanoo "hevonpaskasta") vastauksista itselleen.

ADAMUS: Aivan, aivan. Joo, siis … (nainen sanoo "palataan takaisin arvokkuuteen"?). Kyllä. Se on oikeus arvokkuuteen. Taas kerran, työstämme näitä, mutta ymmärrän täsmälleen, mitä sanot. Teidän ei tarvitse ottaa vastaan kaltoinkohtelua muilta. Miksi ihmiset ottavat? Miksi he joutuvat siihen tilanteeseen? Se on massatietoisuususkomus, ja se on siinä kärsimyksen kanssa: tämä vain tulee elämän myötä. Ei. Ei tule. Jos aiotte jäädä tälle planeetalle, teillä on oikeus …

PEARL: Vapautus.

ADAMUS: Anteeksi kuinka?

PEARL: Vapautus.

ADAMUS: Teillä on oikeus mihin?

PEARL: Vapautukseen.

ADAMUS: Vapautukseen mistä? (Mies sanoo "helpotus") Helpotukseen?

SHAUMBRA 4 (nainen): Siitä mitä hän sanoi. Kaltoinkohtelu-uskomuksesta.

ADAMUS: Aivan. Teillä on oikeus elää muiden ihmisten paskan rasittamatta (naurua). Jotain sellaista. David?

DAVID: Miten olisi vain iloinen kokemus elämästä?

ADAMUS: Kyllä, perimmiltään, mutta haluan näiden olevan selkeitä. Nimittäin jos Yhdysvaltojen perustuslaki tai Kansalaisten perusoikeudet sanoisivat vain: "Sinulla on oikeus vapauteen", eikä muuta, sitä täytyisi määritellä vähän enemmän. Laitetaan jotain konkreettista paperille, mihin voimme viitata.

SHAUMBRA 5 (nainen): Miten olisi täysivaltainen arvokkuus?

ADAMUS: Se on epämääräinen.

LINDA: Meillä on mikki täällä.

ADAMUS: Olet oikeassa, mutta määritellään se. Mitkä ovat ne 10 oikeutta, jotka teillä on ruumiillistuneena mestarina? Tietysti yltäkylläisyys. Tietysti biologia. Tietysti kyky päästä sisään ja ulos kokemuksessa. Mitä muuta?

TARYN: Sinulla on oikeus valita, mitä haluat, mitä voit saada. Sinulla on oikeus valita oma todellisuutesi haluamallasi tavalla.

ADAMUS: Kyllä.

TARYN: Se on oikeus valita.

ADAMUS: Vastakohtana mille?

TARYN: No, voit saada, mitä haluat. Tai jos et halua … hmm, katsotaanpa. Voit valita olla valaistunut tai voit valita uskoa, ettei sinulla ole vaihtoehtoa, luulisin.

ADAMUS: Aivan.

TARYN: Ja voit valita uskoa, että sinulla on vaihtoehto.

ADAMUS: Mutta vastakohtana mille? Mikä olisi sen vastakohta? Mikä olisi sen toinen puoli? Miten useimmat ihmiset elävät?

TARYN: Useimmat ihmiset eivät oivalla, että heillä on oikeus valita itselleen ja oikeus tehdä oma todellisuutensa sellaiseksi, kuin haluavat.

ADAMUS: No, he uskovat.

TARYN: Niin.

ADAMUS: He uskovat, että heillä on oikeus valita pannukakkuja tai pekonia aamiaiseksi (vähän naureskelua).

TARYN: Aivan, kyllä.

ADAMUS: Ja he uskovat, että heillä on oikeus valita mustat sukat tai siniset sukat, oikeus ostaa Tesla tai Chevrolet. No, siinä ei ole mitään päättämistä (naurua). Siis he ajattelevat, että heillä on oikeus valita, kun itse asiassa he eivät oikeasti valitse. He eivät ymmärrä, mitä valinta oikeasti merkitsee.

TARYN: Kyllä.

ADAMUS: He valehtelevat itselleen, tai he uskovat muiden valheisiin. Mutta oikeus valita – määritellään tätä vähän lisää. Oikeus valita …?

TARYN: Se on oikeus … (Hän huokaisee) Luot oman todellisuutesi.

ADAMUS: Kyllä.

TARYN: Ja sitten kun oivallat, että voit tehdä sen, kun oivallat, että sinulla on oikeus valita, mitä …

ADAMUS: Sinulla on oikeus valita, miten haluat identifioitua, ja kuten sanoimme aiemmin, myös oikeus päästä helvettiin siitä.

TARYN: Joo.

ADAMUS: Joo. Oikeus … Hahmottelemme sen vain tällä erää, mutta oikeus valita.

TARYN: Okei, joo.

ADAMUS: Joo, hyvä. Erittäin hyvä. Otamme vielä kaksi, ja sitten meidän täytyy tehdä lyhyt merabh ja saada toinen drinkki.

LINDA: Okei. Minulla käsiä ylhäällä, joten olen valmis.

SOHAR (mies): Siis oikeus, ja tämä liittyy siihen, minkä sanoittamisessa meillä oli vaikeuksia, mutta oikeus keskenään ravitseviin suhteisiin.

ADAMUS: Okei. Miten tärkeä se on? Jos meillä voisi olla vain 10 asiaa taululla, ansaitseeko se olla siellä?

SOHAR: (Pitäen tauon) Ajattelen niin. Minusta tuntuu, että ansaitsee.

ADAMUS: Onko sinulla hyvä suhde?

SOHAR: Minulla ei ollut ennen, ja nyt koen sitä enemmän ja enemmän, ja minusta tuntuu, että voi luoja, että se on hyvin tärkeää.

ADAMUS: Mm. Miksi se on tärkeää?

SOHAR: Jottemme joudu noihin energian syömisdynamiikkoihin.

ADAMUS: Ei. Miksi suhde on tärkeä?

(Tauko)

Eikö planeetalla ole uskomus, että täytyy olla suhteessa, ja täytyy olla yleensä yhden ihmisen kanssa? Onko se matalampaa tietoisuutta? Taidan vastata omaan kysymykseeni (Adamus naureskelee). Ja planeetalla on uskomus, että sen täytyy olla vastakkaisen sukupuolen kanssa, yleisesti ottaen. On uskomus, että on vain yksi toinen henkilö. On uskomus, että sen täytyy kestää ikuisesti. Se on planeetan tietoisuus, ja juuri sitä asiaa valonne ravistelee tällä hetkellä. Kenties todellisuuden pitäisi olla sellainen, mutta ei minun todellisuuteni (Adamus naureskelee).

Ensinnäkin, ette tarvitse suhdetta, ja olette vapaa saamaan suhteita, sitten kun oivallatte sen. Ja suhteet voivat olla mitä tahansa laeista huolimatta, yhteiskunnallisista normeista huolimatta. Ne voivat olla, mitä tahansa haluatte.

Siis tässä on todellista (sana)muotoilua, runollista muotoilua oikeudesta pyhimpiin suhteisiin, alkaen itsestä. Se on tärkein suhde. Oikeus terveeseen suhteeseen itsenne kanssa, ja sitten sen alla oikeus suhteisiin muiden kanssa, kunhan ne ovat yhteensopivia.

SOHAR: Siis terve suhde itseen, jotta voi saada terveen suhteen muihin?

ADAMUS: Joo. Mutta kun sinulla on terve suhde itsesi kanssa, luuletko, että haluat terveen suhteen muiden kanssa? Kiva asia on, ettei sillä ole merkitystä siinä kohtaa. Silloin olet vapaa saamaan tuon suhteen.

Ole hyvä. Ota mikrofoni, kiitos.

LINDA: Okei.

PEARL: Kiitos. Kun on terve suhde itsensä kanssa, minusta on hauskaa jakaa se ilo.

ADAMUS: Kyllä! Muiden kanssa.

PEARL: Muiden kanssa.

ADAMUS: Pääse sisään, pääsee ulos.

PEARL: Kyllä (vähän naurua). Tarkoitan … Tarkoitan …

ADAMUS: No, ei. Tämä ikuisen suhteen juttu … Tarkoitan, että on uskontoja, jotka harjoittavat sitä. Ihmisiä, jotka harjoittavat sitä. On isoja uskontoja, joissa olette sitoutuneet ikuisuudeksi. Se on kova vala, jonka vannotte. Tiedättekö, mitä sen mitätöiminen vaatii? Tiedättekö, miten monta enkeliä meidän täytyy palkata mitätöimään ikuisuuslupauksia? Voi, se on pitkällistä.

PEARL: Kyse ei ole siitä, vaan tuon ilon jakaminen tekee sen, moninkertaistaa sen.

ADAMUS: Kyllä.

PEARL: Ja se auttaa.

ADAMUS: Okei, haluan mennä superyläpuoliseen tietoisuuteen sen täydellisessä uudelleenmäärittelyssä, mikä suhde on.

PEARL: Mm hmm.

ADAMUS: Nimittäin sen sijasta, että sitä katsotaan ihmisten välisenä, on paljon suurempi määritelmä, mikä suhde on – jonka sanoituksen jälleen selvitämme. Hyvin monet ihmiset laittavat yhden suhteen etusijalle, ja kaikki muu tulee sen jälkeen. Se ei ole kovin tärkeä, mutta ne ovat kauniita, silloin kun olette vapaa suhdeviruksesta. Joo, ne ovat kauniita. Mutta jos olette tuossa vanhassa energiassa, tuossa "pahkaisessa", tarttuvassa suhde-energiassa, ne ovat paskaa. Ja ne vievät teidät elämästä toiseen, ja ne kasaavat karmavelkaa, ja ne ovat kamalia. Tarkoitan, että kuka minä olen? Tiedätte, millaista se on. Mutta sitten kun olette yhtäkkiä vapaa suhteista, yhtäkkiä "suhde" menee pois sanastosta. Ei ole sellaista asiaa kuin suhde. Yhtäkkiä olette vapaa nauttimaan vapaudestanne muiden keskellä.

PEARL: Ja joskus toisen kanssa luominen tekee siitä suurempaa, tai – en tiedä – parempaa.

ADAMUS: Minulla on hauskinta itseni kanssa, sori vaan (naurua).

PERAL: Tiedän, että se näyttää (sanat eivät kuulu), joskus.

ADAMUS: Joskus, kyllä, ja rakastan hengailla vertaisteni kanssa Ylösnousseiden mestareiden klubilla ja teidän kanssanne, mutta matalampi suhdetietoisuus on hyvin karmallinen juttu, ja se todella pidättelee tätä planeettaa. Ja se on muuttumassa nyt. Se on muuttumassa dramaattisesti. Mutta ajattelen laittaa tähän vain kommentin siitä, ja aletaan tavallaan määritellä uudelleen suhteita perusoikeuksissamme. Teillä on oikeus ei-vanhoihin suhteisiin. Teillä on oikeus ei-suhteisiin, mikä loppujen lopuksi tuo teille suhteita. Jotain sellaista.

Okei, vielä yksi, ja sitten menemme …

VANESSA: Tiedän, että olen elämässäni aina miettinyt, miten kuolisin, ja tunnen, että on oikeus kyetä valitsemaan, miten teen sen.

ADAMUS: Kiitos! Kiitos, kiitos. Se on hyvin tärkeää. Oikeus kuolla niin, kuin haluatte, tai oikeus arvokkaaseen kuolemaan – tietoiseen, arvokkaaseen kuolemaan. Ehdottomasti. Se tapa jolla ihmiset nyt kuolevat, on tappava (Adamus naureskelee, naurua). Se on halveksittava. Se on kamala. Tarkoitan, että se on yksinkertaisesti kamala, ja siinä on hyvin paljon pelkoa.

Ja kuolema – tulette oivaltamaan sen – on helppo siirtymä. Oivallatte, ettei se ole pelottava, erityisesti jos ette usko taivaaseen ja helvettiin. Se on vain jatkumo sille, mitä teette. Ja kyky saada valinta ja arvokkuus kuolemaan on erittäin tärkeää. Ehdottomasti ansaitsee saada paikan kymmenen kärjessä. Joo, se on hyvin tärkeää, ja joka tapauksessa ette oikeasti kuole koskaan. Jätätte taaksenne tämän (keho), sen atomit, mutta voitte tuoda sen ydinolemuksen sisään.

Siis tämän myötä, tuomme tämän merabhiin. Uuuh!

LINDA: Oikeasti?

ADAMUS: Kyllä. Jatkamme tämän luettelon kehittämistä, ja laitamme sanaa shaumbroille, miten voitte osallistua – kaikki te netissä. Ja tämän kehittäminen vie enemmän kuin kuukauden. Luulen, että tämä on loppuvuoden projekti. Jatkamme sen jalostamista.

Mutta nyt, tuodaanpa tämä päivä kauniiseen merabhiin.

Yläpuolinen tietoisuus -merabh

(Musiikki alkaa)

Se on yläpuolisen tietoisuuden, suuremman kuvan, suuremman näkökulman, merabh. Se on perimmiltään oikeasti vain toinen nimi viisaudelle.

Ihmiset fokusoituvat usein pikkujuttuihin. He eivät ymmärrä todellisia energiavirtoja siinä, mitä oikeasti tapahtuu heidän omassa elämässään, puhumattakaan planeetasta.

On itse asiassa melko helppoa nousta sen yläpuolelle ja mennä myös yli sen, mitä mieli ajattelee, yläpuoliseen tietoisuuteen, suurempaan kuvaan siitä, mitä planeetalla oikeasti tapahtuu.

On helppoa sanoa nyt: "Voi, katsokaa, mitä ihmiset ovat tehneet planeetalle! Valtamerien pinta nousee. Napajäätiköt sulavat. Mehiläiset kuolevat. Katsokaa, hävyttömät ihmiset, mitä olette tehneet."

Se on vähän lyhytnäköistä. Suuri kuva on, että Gaia on lähdössä, koska ihmisten on aika pitää huolta planeetasta.

Se ei ole paha asia. Ja kun Gaia on lähdössä, asiat muuttuvat. Kenties mehiläiset korvataan jollain muulla. Kenties ei tarvita mehiläisiä.

Ja kenties planeetta lämpenee osana puhdistusta ja muutosta, ja kenties se kaikki vetää enemmän tietoisuutta siihen, että ihmiset ovat tällä planeetalla ja heidän täytyy välittää siitä.

Kenties yläpuolinen tietoisuus on, että loppujen lopuksi ihmiset alkavat oivaltaa, että elämässä ja olemassaolossa on enemmän, kuin vain fyysinen keho ja 3D-todellisuus, metsät, puut ja linnut, ja kenties siihen on syy, miksi olemme täällä. Ja kenties se auttaa heitä lopulta ymmärtämään, että kaikessa on loppujen lopuksi kyse tietoisuudesta ja energiasta.

Meillä on vielä vähän matkaa siihen tällä hetkellä, tuollaiseen ymmärrykseen, mutta voi melkein nähdä yläpuolisella tietoisuudellamme, mihin asiat ovat menossa.

Voi, kyse ei ole siitä, kuka saastutti mitä. On kyse sen tunnustamisesta, että "valoimme" tietoisuutemme tälle planeetalle. Olemme omassa elämänmuodossamme, elämänvoimaenergioiden kauniissa, kauniissa todellisuudessa. Kuin terraariossa, jossa kaikkea kasvaa ympärillämme, ja "valoimme" itsemme tänne, ruumiillistuimme tänne, ja se todellisuudessa tapahtuu.

Ollaan murehtimatta siitä, ovatko napajäätiköt sulaneet kaksi tuumaa. Kyse on enemmän vastuumme ymmärtämisestä planeettaa kohtaan.

Yläpuolisessa tietoisuudessa on kyse sen oivaltamisesta, mitä ihmiskunnalle tapahtuu tällä hetkellä, jäämättä siihen kiinni. Näen hyvin monien teistä jäävän kiinni pikkujuttuihin sanoen: "Voi, tuolla on hullua." Tietysti on. Tapahtuu paljon muutoksia. Tietysti on.

Mutta näitä muutoksia joudutettiin tuomalla lisää tietoisuutta planeetalle, lisää valoa, ja nyt asiat muuttuvat, asiat jotka olivat poissa tasapainosta. On kyse sitten rahoitusjärjestelmästä, terveydestä, terveydenhuollosta – kaikki ne muuttuvat.

On kyse sitten työdynamiikoista. Katsokaa muutosta työympäristödynamiikoissa pelkästään kahdessa ja puolessa vuodessa.

Sanotaan, että 25 % työvoimasta kehittyneissä maissa on vain lähtenyt lätkimään sanoen: "Ei enää." Ja nousen seisomaan ja taputan. Ei enää tätä halventavaa työtä. Ei enää hyväksikäyttöä pomoilta ja omistajilta. Ei enää. He vain lähtivät lätkimään.

Kaikkia näitä muutoksia tapahtuu. Ja muuten, yläpuolisessa tietoisuudessa katsokaa, mitä tapahtuu. Työntekijät lähtevät lätkimään. Ihmiset jotka omistavat ravintoloita, pieniä bisneksiä, valmistuslaitoksia, nostavat kätensä ilmaan. He eivät saa työntekijöitä. Kuka tekee työt?

Tämä synnyttää robotiikkaa, tekoälyä. Se tekee työt, ja jo on aikakin. Miksi ihmisten pitäisi hikoilla vähäpätöisissä, nöyryyttävissä matalan tietoisuuden työpaikoissa huonolla palkalla? Esiin astuvat robotit. Esiin astuu tekoäly.

Se on osa tietoisuuskehitystä tällä planeetalla. Miksi yhdenkään ihmisen pitäisi tehdä vähäpätöistä työtä? Sitä tässä tapahtuu. Se on suurempi kuva.

Älkää jääkö kiinni pikkujuttuihin. Älkää jääkö kiinni politiikkaan ja pieniin yksityiskohtiin. Katsokaa suurempaa kuvaa, mihin planeetta on menossa.

Kyllä, planeetalla on nyt myös sotia, mutta on suurempi kuva. Ensinnäkin, numero yksi olisi kenties näyttää ihmisille, että koko tämä sota- ja kärsimysjuttu on vanha ja sen on aika lähteä.

Ja sitten on myös vanhoja, vanhoja energioita itse maaperässä, ja ne tulevat esiin nyt vapautettavaksi. Ja joskus se tuo esiin hyvin vanhoja ongelmia, on kyse sitten Ukrainasta ja Venäjästä, Israelista ja Palestiinasta. Riippumatta siitä, mitä se on – on vanhoja ongelmia.

Mutta yläpuolinen tietoisuus tuo tämän kaikille tässä hyvin nopean kommunikoinnin ajassa, ja ihmiset sanovat: "Olemme valmiita tämän osalta. Emme suvaitse enää näitä sotia, tätä hyväksikäyttöä."

Vedetään syvään henkeä siihen syyhyn, miksi olette tällä planeetalla – tuomassa tuota valoa. Tuota valoa joka saa aikaan muutosta, ja sitten on ihmisten asia päättää, miten he haluavat käyttää sitä.

Mutta ainakin teitte, mitä tulitte tänne tekemään – säteilemään tuota valoa. Siitä syystä olette täällä.

Ja jäädessänne tänne ja mennessämme seuraavaan sarjaamme, on tiettyjä oikeuksia, joita teillä on mestarina, tiettyjä oikeuksia jotka haluaisin teidän tunnustavan.

Oikeus yltäkylläisyyteen.

Oikeus iloon.

Oikeus terveyteen.

Oikeus kyetä luomaan ja sitten poisluomaan.

Oikeus tuntea itsesi ja sielusi.

Oikeus nauraa.

Oikeus antaa kaikki viisauteen, silloin kuin valitset niin.

Oikeus muistaa, kuka olet.

Oikeus lähteä planeetalta, silloin kun valitset, niin kuin valitset kuoleman.

Oikeus selkeyteen. Sinulla on oikeus selkeyteen – oikeus ymmärtää ja sisäistää helposti mikä tahansa, mikä tahansa energiatilanne elämässäsi. Oikeus selkeyteen. Sinulla on tuo oikeus.

Sinulla on oikeus omaan energiaasi. Se on sinun. Sinulla on oikeus siihen, eikä kukaan muu ei voi sekaantua. Mutta kuitenkin olet arka tuosta oikeudesta: "Onko se todella minun energiaani? Mitä minun täytyy tehdä?"

Sinulla on oikeus saada energiasi palvelemaan sinua niin, kuin haluat.

Tässä on muutamia perusoikeuksia mestarina, ruumiillistuneena mestarina, pysyäksesi planeetalla.

Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa.

Sinulla on oikeus luovuuteesi, elykkyyteesi (suom. huom. energiaälykkyys), henkeesi ja sieluusi. Ne eivät ole enää jossain muissa ulottuvuuksissa, vaan aivan tässä.

Sinulla on oikeus siirtyä edestakaisin todellisuuksissa, milloin tahansa haluat.

Sinulla on oikeus ns. omaan salaiseen puutarhaasi, omaan paikkaasi jonne voit mennä koska tahansa, kun sinun täytyy päästä pois. Sinulla on oikeus mennä sinne ja jäädä sinne niin pitkäksi aikaa, kuin haluat, kenenkään sanomatta: "Hei, tule takaisin! Sinun täytyy pitää huolta maailmasta." Ei. Sinulla on oikeus tuohon hiljaisuuteen sisälläsi.

Vedetään kunnolla syvään henkeä.

Jatkamme mestarien oikeuksien jalostamista.

Haluamme näistä ytimekkäitä, jotta voimme mennä eteenpäin yhdessä ja jotta voit tietää tarkkaan, mihin olet oikeutettu – jatkuva muistutus.

Ja sinulla on oikeus vapauteen, jos valitset.

Vedetään kunnolla syvään henkeä kaikkeen, mitä olemme tehneet tänään, nauruun, huumoriin, keskusteluun, toveruuteen ja muistamiseen.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tietäen, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.

Tämän myötä, olen täysivaltaisen alueen Adamus. Kiitos (yleisö taputtaa).