CRIMSON CIRCLEN MATERIAALEJA

Intohimo 2020 -sarja

SHOUD 10 – ADAMUS ST. GERMAIN, Geoffrey Hoppen kanavoimana

Esitetty Crimson Circlelle

6.6.2020
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
www.crimsoncircle.com

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Tervetuloa, rakkaat ystäväni, "Intohimo 2020" -sarjan 10. shoudiin. Olemme ehdottomasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tarkoitan, ettei ainoastaan täällä Villa Ahmyossa, vaan me shaumbroina, ryhmänä, olemme ehdottomasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä.

Matkan varrella ei ole virheitä, ja te jotka katselette tätä myöhemmin, te joita kutsumme uusiksi tulokkaiksi, huomaatte tämän olevan hyvin merkittävä shoud – ja pari seuraavaa shoudia – hyvin merkittäviä, tavallaan käännekohta, virstanpylväs, todellisen Oivaltamisen aika.

Vuosien saatossa meillä on ollut paljon shoudeja, paljon puhetta monista eri aiheista, ja kuten tiedätte, osa siitä oli pelkkä häiriötekijä. Sitä se oli – viihdettä, häiriötekijä – toivottavasti vähän viisautta ja hyvää informaatiota aina silloin tällöin, mutta nyt erityisesti näissä kolmessa seuraavassa shoudissa tulemme hyvin tärkeään kohtaan.

Itse asiassa, pyydän, että tässä "Intohimo 2020" -sarjassa meillä on kaikkiaan 12 shoudia. Siis on tämä kuukausi eli kesäkuu, sitten heinäkuu, sitten elokuu. Sen jälkeen aloitamme uuden sarjan, mutta näiden kolmen seuraavan kuukauden aika on hyvin tärkeä, hyvin kaunis ja tärkeä.

Tiedän, että on uusia, jotka tulevat tähän vuoden, viiden tai kymmenen vuoden päästä, ja he haluavat hypätä suoraan tähän shoudiin, koska he haluavat kuulla kaiken siitä. He ovat kuulleet, että nämä shoudit 10, 11 ja 12 olivat tavallaan huippukohtia. He haluavat olla suoraan kaiken tämän keskellä. He haluavat tuntea sen ja kenties kokea sen itse. Se on ok. He huomaavat silti haluavansa palata joihinkin aiempiin shoudeihin, koska olemme rakentaneet tämän yhdessä. Tarkoitan, että se on ollut rakentamisprosessi. Se on ollut laajentumis- ja kasvamisprosessi. Olemme tehneet sen yhdessä, ja nyt tulemme tähän.

Ja sitten on tuo iso kysymys: "No, mitä sitten tulee seuraavaksi 12. shoudin jälkeen?" No, kuten olen puhunut keahakissa, ei oikeasti ole mitään "mitä seuraavaksi".

Nimittäin ihminen rakastaa esittää tuota kysymystä koko ajan: "Mitä seuraavaksi?" Hän haluaa tietää, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, ja jos olette keahakissa, tiedätte, että olemme puhuneet siitä, ettei ole mitään tulevaisuutta. Ei ole mitään "mitä on seuraavaksi". Kaikki on nyt-hetkessä. Kaikki tapahtuu yhdessä. Ei ole enää ahdistusta siitä, "mitä seuraavaksi". Ei ole enää huolta tulevaisuudesta, on kyse sitten teidän tulevaisuudestanne tai planeetan tulevaisuudesta. Nuo asiat menevät yksinkertaisesti pois. Kaikki on nyt-hetkessä. Kaikki tapahtuu yhdessä, ettekä te ole huolissanne lopputuloksesta, koska tiedätte kaiken olevan täydellistä, koska teidän energianne palvelee teitä. Ei olla enää huolissaan mistään: "Miten tämä sujuu? Miten tuo sujuu?" Tiedätte, että se sujuu, koska se on teidän energiaanne, joka palvelee teitä. Siis kyllä, pidämme pari vielä.

Tämä on … Kutsun tätä intohimon kesäksi. Intohimon kesä. Jotkut teistä joilla on vähän enemmän vuosia, saattavat muistaa rakkauden kesän 60-luvulla. Mutta kenties muistatte tämän intohimon kesänä, kesänä jolloin viimeinkin sallitaan Oivaltaminen, viimeinkin tullaan Oivaltamiseen, mikä tuo minut seuraavaan aiheeseeni – kupillisen jälkeen tätä herkullisen hyvää Kona-kahvia. Olen tottunut siihen, koska Cauldre ja Linda ovat viettäneet paljon aikaa täällä. Olen tottunut tähän herkulliseen Kona-kahviin. Tässä kahvissa voi tuntea Maan. Voi tuntea luonnonhenget. Voi tuntea saaren ja meren. Siis toivon todella, että he ottavat paljon sitä mukaansa, kun he menevät takaisin kotiinsa Coloradoon, jotta voin edelleen nauttia tästä. Mutta minä eksyn nyt aiheesta.

Sart

Seuraavaksi haluan puhua lyhyesti rakkaasta ystävästämme Sartista. Sartista. Monet teistä saivat tutustua häneen shoudien kautta. Joillakin teistä oli ilo tavata hänet. Hän on vieressäni tällä hetkellä. Hän on täällä tässä shoudissa. Hän on erittäin onnellinen. Hän säteilee. Hän on iloinen. Hän on ilahtunut kaikesta shaumbrojen rakkauden ja tunteen vuodatuksesta häntä kohtaan sosiaalisessa mediassa ja vain puhumisesta shaumbrojen keskuudessa. Hän ei koskaan tiennyt, miten paljon hänestä välitettiin. Hän ei koskaan oivaltanut, miten monet shaumbrat ympäri maailmaa tunsivat hänet ja nauroivat hänen kanssaan ja tunsivat hänen energiansa. Siis se on antanut hänelle valtavaa iloa.

Haluan kuitenkin sanoa, että hänestä oli tullut oivaltanut, ja tavallaan lyhyt versio tarinasta – Cauldre puhuu siitä vähän lehtiartikkelissaan tässä kuussa, mutta lyhyt versio tarinasta on – että no, hän on käynyt shoudeissa vuosia ja vuosia, ja hän oli sellainen shaumbra, joka tunsi, että monet muut saisivat oman Oivaltamisensa ensin. Hänestä ei tuntunut lainkaan kovin henkiseltä tai että hän olisi ollut sen eturintamassa, mitä me teemme. Hän rakasti sen tekemistä, hän rakasti shaumbroja, mutta hän ei koskaan tuntenut, että hän olisi yksi ensimmäisistä.

Muutama viikko ennen kuolemaansa, siirtymistään rajan taakse, mikä muuten … Ja hän lisää muutamia kommentteja tässä, jotka tuon teille. Hän muistuttaa teille kaikille, että kuolema on hyvin, hyvin helppoa. Hän sanoo nyt: "Siinä ei ole mitään pelättävää." Tosiasia on, että se on paljon, paljon helpompaa kuin syntyminen. Siis jos teillä edelleen on jotain pelkoa tai estoja kuolemaan liittyen, ottakaa vastaan Sartilta, mieheltä joka juuri teki sen, että se on hyvin helppoa. Se on tavallaan hyvin vapauttavaa.

Oli vielä noin kaksi viikkoa hänen Oivaltamiseensa, ja omaan tapaansa Sart teki omia hommiaan. Hän rakasti Maata, ja tarkoitan sitä kirjaimellisesti. Hän rakasti maata. Se oli hänen ammattinsa – maan siirtäminen. Hän rakasti työskentelemistä maan kanssa, ja rakasti niitä suuria koneita, joita hän käytti maan siirtämiseen, mutta hän rakasti myös käsiensä likaamista.

No, hän oli kuullut paljon tietysti sallimisesta, kuten te kaikki olette. Hän tiesi sanan "sallia". Hän ymmärsi koko tämän rentoutumisen Oivaltamiseen käsitteellisestä tai mentaalisesta näkökulmasta, mutta sitä ei ollut oikeasti sisäistetty, mikä pätee hyvin moniin. Se oli ajatus. Se oli kiva sana, kiva klisee, mutta hän ei ollut todella integroinut, mitä se merkitsi.

No, pari viikkoa ennen kuin hän siirtyi rajan taakse, hän lopultakin tajusi sen, tuli iso "ahaa". Hänellä oli ollut muutamia hyvin kummallisia unia aiemmilla viikoilla ja jo ennen sitä, hyvin järkyttäviä unia – kuten jotkut teistä ehkä sanoisivat – ja hän yritti selvittää, mistä siinä kaikessa oli kyse. Mutta se oli oikeasti lopullinen irtipäästäminen. Hyvin usein koette sen unitilassa. Koette tavallaan niiden asioiden lopullisen irtipäästämisen, joista lohikäärme on yrittänyt saada teidät päästämään irti.

Siis hän tajusi lopulta sallimisen – ei täällä ylhäällä (pää), vaan täällä (sydän) – ja se osui häneen. Se osui häneen: "Salliminen! Se merkitsee vain, että antaa mennä! Luotan Itseeni – "minä olen" -olemukseen, mestariin ja ihmiseen yhdessä – ja sallin luonnollisen prosessin." Ei ajatella sitä tai yritetä tehdä sallimista, vaan se on sitä, pelkkää sallimista, kuin avaisi talonsa kaikki ikkunat ja ovet ja päästäisi kaiken sisään. Hän tajusi sen valtavan syvällisellä tavalla.

Ja sitten seuraavat pari viikkoa hän vain, no, salli. Hän salli kaiken elämäänsä. Ei enää pidättelyä, ei yritystä selvittää asioita, ei prosessointia tai mitään noita muita asioita – vain sallimista.

Hän salli niin paljon, että pian yhtenä päivänä, työskenneltyään ulkona maan kanssa, hän tuli takaisin sisälle ja yhtäkkiä tunsi pyörteen, tavallaan lämpimän ja kauniin pyörteen, melkein kuin uppoaisi lämpimään ja kauniiseen veteen, mutta sellaiseen veteen johon ei voi hukkua ja veteen joka elävöittää ja veteen joka vapautti kaikista kehon kivuista ja säryistä, kaikista mielen vanhoista "paska-ajatuksista", kuten Sart sanoisi.

Hän oli tässä kauniissa pyörteessä ajan, joka tuntui kestävän ainakin reilun tunnin. Hän ei muista, mitä hän teki tuona aikana. Hän istui luultavasti vain tuolissa, tai hän sanoo luulevansa, että hän oli parvekkeellaan, mutta hän oli tässä pyörteessä ja vain hämmästeli kaikkea, mitä hän tunsi. Hän ei ollut koskaan ennen tuntenut mitään tällaista, ja sitten yhtäkkiä, no Sartin tapaan hän sanoi isosti: "Voi paska! Voi paska! Luulen, että kuolin juuri. Luulen, että siirryin juuri rajan taakse, koska en tunne kehoani, ainakaan samalla tavalla kuin ennen. Minulla ei ole ristiriitaisia ajatuksia päässäni. Kaikki on yhdessä. Kaikessa on ykseyden tunne, mutta ei ykseyden ulkopuolella, vaan ykseyden sisällä."

Kaikki oli täydellisessä olemisen tilassa, mutta täydellisyydessä jota mieli ei voisi koskaan sepittää. Kaikki oli vain siinä. Yhtäkkiä hän tunsi ehdottoman täydellistä vapautta, mutta kuitenkin hän sanoi: "Voi paska! Luulen, että siirryin juuri rajan taakse", koska hän alkoi nähdä kehonsa makaamassa lattialla. Hänen kehonsa oli saanut sydänkohtauksen, ja hänet oli vapautettu kehosta ja hän löysi itsensä nyt tästä kauniista, mutta muuntuneesta tilasta, ja huomasi itse asiassa ihmettelevänsä, mitä tarkkaan ottaen tapahtui, tietämättä sitä oikeasti.

Hän ihmetteli, oliko hän kuollut, ja pian hänelle tuli ilmeiseksi, että hän oli. Hän oli, koska yhtäkkiä minä olin siinä. Tobias oli siinä. Kuthumi ja hyvin monet muut olivat siinä, ja kun hän näki FM:n, sen joka tunnettiin aiemmin John Kuderkana, hän tiesi, että hän oli luultavasti siirtynyt rajan taakse. Ja sitten itse asiassa DocCE – DoCE joka myös siirtyi hiljattain rajan taakse – tavallaan vahvisti hänelle: "Olet nyt meidän kanssamme. Et ole enää maan päällä. Olet meidän kanssamme."

No, kuten hän tekisi, kuten Sart tekisi, hän sanoi pari kertaa: "Voi paska! Voi paska!", kun hän ajatteli kaikkia juttuja, jotka hän oli tavallaan jättänyt taakse – keskeneräisiä asioita – "Voi paska, mitä teen?"Mutta sitten hän repesi valtavaan Sart-nauruunsa ja sanoi: "Sillä ei ole merkitystä. Se hoituu itsestään. Sillä ei ole merkitystä."

Yhdessä alkukeskustelussani Sartin kanssa, ennen kuin hän pääsi edes Ylösnousseiden mestareiden klubiin, hän korosti yhtä asiaa, jota minun ehkä olisi pitänyt ajatella – ja hän haluaa minun muistuttavan teille kaikille siitä nyt. Mutta hän sanoi: "Keksikää jonkinlainen jälleenyhdistymisesine." Nimittäin kun osutte omaan Oivaltamiseenne, kun tulette tuohon hetkeen, itsenne kauneus ja itsenne rakkaus on sanoinkuvaamatonta, ja on hyvin helppoa nousta yläpuolelle tuolla hetkellä. Tarkoitan, että nousta yläpuolelle kuoleman kautta.

Siis rakas Sartimme sanoi: "Keksikää jokin sana tai fraasi, kuten "voi paska!", päästäksenne takaisin kehoon, jos päätätte jäädä, jos päätätte jäädä planeetalle, tai jokin jälleenyhdistymisesine." Nimittäin olemme tehneet sitä "DreamWalker Deathissa", keksineet jotain mikä saa teidät takaisin muista maailmoista, jotain mihin voitte samaistua, kenties suosikkilelu tai suosikkimusiikki-instrumentti tai jotain vastaavaa. Mutta se on luultavasti hyvä muistutus, koska hyvin monet teistä kohtaavat tämän seuraavien kolmen kuukauden aikana – tulette Oivaltamiseen, karistatte viimeiset sisäiset ristiriidat ja tasapainottomuudet ja tuotte sisään paljon valokehoanne. Ja tulette tuohon kohtaan, ja se on niin aistillinen ja viettelevä, niin kaunis, että te todellakin ihmettelette: "Miksi ihmeessä jäisin? Miksi?"

Kun on ihmismuodossa, Maa on tavallaan raskas – on ollut raskas ainakin. Maan värähtelyt ovat hyvin, hyvin haastavia. Yksi asia jonka Sart kävi läpi lähtiessään, oli tunne, että hän oli paineenalentamiskammiossa. Hän tunsi olevansa siellä hyvin pitkän aikaa alentamassa painetta, koska olette hyvin puristuneita ja tiivistyneitä, kun olette tällä planeetalla ihmismuodossa.

Siis hän sanoi: "Keksikää tuo sana, tuo fraasi, jotain mikä kutsuu teidät takaisin ihmisitseenne." Nimittäin hän ei koskaan oikein ajatellut sitä, mitä tapahtuisi kuolemassa. Hän ei koskaan oikein ajatellut: "Haluanko jäädä vai lähteä?" Hän ei ajatellut, että hän kuolisi. Hän ei ajatellut myöskään, että hänestä tulisi oivaltanut, ja se on hyvin tärkeä pointti teille kaikille. Ette ehkä ajattele, että se tapahtuu välittömästi, ehkä ajattelette, että se olisi joku muu, mutta hän sanoo: "Olkaa valmistautuneita nyt. Tehkää tuo valinta nyt – valinta, aiotteko jäädä ihmismuotoon – koska päästessänne Oivaltamiskohtaan, on erittäin houkuttelevaa sanoa vain: "Olen valmis. Tunnen niin valtavaa kauneutta ja luovuutta tällä hetkellä, että miksi palata takaisin?""

Miksi palata takaisin? Koska tiedän, että ihmisenne ja myös mestarinne rakastaisi tehdä sen.

Miksi palata takaisin? Koska suunnittelitte tätä hyvin pitkään. Kyse ei ole siitä, että teidän täytyy jäädä pitkäksi, pitkäksi aikaa, ellette päätä niin, mutta kysykää itseltänne nyt – kuten Sart patistaa teitä tekemään – kysykää itseltänne ihmisenä: "Päätänkö palata takaisin?"

Ja hän lisää nyt myös … Tässä ollut tuoli on otettu pois. Aioin panna Sartin istumaan siihen, mutta se on ok. No, haetaan Sartin tuoli kuitenkin takaisin, Linda, jos ei haittaa. Tiedän, että sinä istut siinä normaalisti, mutta meillä on vieras tässä kuussa, jos sinua ei haittaa, että Sart istuu tässä.

LINDA: Ilo minulle. (Linda tuo toisen tuolin näyttämölle)

ADAMUS: Sart sanoo: "Miettikää se nyt", koska hän ei tehnyt niin. Ja kenties yksi Sartin rajan taakse siirtymisen suurimmista arvoista on, että hän voi jakaa näitä asioita kanssanne. Hän kävi ne läpi ja nyt hän voi sanoa: "Istuessani tässä nyt ihmisenä, haluatko sinä jäädä?" Ja jos sanotte: "En ole oikein varma", löydätte itsenne tavallaan siitä, mitä tapahtui hänelle – kaikkien noiden kauniiden, aistillisten energioiden myötä lähdette pois kehostanne, vaikka yrittäisitte olla lähtemättä.

Siis haluatteko jäädä?

Ja hän sanoo myös kaikille teille: "En ajatellut, että minusta tulisi oivaltanut monien teidän edellä." Ja taas kerran, se ei ole kilpailua, mutta hän vain ajatteli, että kenties hän on monien shaumbrojen häntäpäässä. Ei niin, että hän ajatteli huonoa itsestään, vaan hän vain ihaili hyvin monia teistä ja tunsi, että olitte jo käveleviä mestareita ja hän oppi vielä teiltä. Mutta hän sanoo: "Se vain tapahtuu. Se vain tapahtuu", ja yhtäkkiä teistä on tullut oivaltanut. Yhtäkkiä sallitte. Yhtäkkiä olette siinä. Ja olkaa valmistautuneita siihen nyt, sillä se tapahtuu.

Luulen, että yksi suurimmista shokeista Sartille oli, että hän oli yhtäkkiä oivaltanut. Te kaikki ette koe sitä samalla tavalla kuin hän. En puhu kuolemisosasta, vaan "sallimisen tajuamisesta yhtäkkiä". Koette kaikki sen eri tavalla, mutta olkaa valmis siihen nyt. Olkaa valmistautunut. Eikö se ole totta, Sart? Hän sanoi: "Voi paska! Kyllä." Ja sitten keksikää tuo jälleenyhdistymisesine tai fraasi, joka tuo teidät takaisin tänne. Ja hän sanoo: "Se on silti kamppailua. On silti tuo hyvin aistillinen voima, joka tuntuu vievän teitä pois planeetalta. Mutta loppujen lopuksi, jos olette selkeä nyt siinä, mitä haluatte tehdä, silloin päädytte jäämään."

Ja hän sanoo – no, todellisuudessa hän pyytää teitä kaikkia jäämään, jos mahdollista. Siinä ei ole mitään väärää, jos ilmestytte toiselle puolelle, ei lainkaan mitään väärää, mutta hän pyytää teitä jäämään, koska tällä hetkellä planeetalla on erittäin tärkeä aika.

Siis, kiitos Sart, kokemuksiesi jakamisesta, ja haluamme kertoa tässä pienen tarinan. Kun hän oli siirtynyt rajan taakse ja sopeutunut vähän ja käsittänyt, että hän oli todella siirtynyt rajan taakse, toimme hänet Ylösnousseiden mestareiden klubille. Järjestämme melkoisia juhlia, melkoisia juhlia, ja nämä olivat yhdet suurimmista tähän mennessä, koska tiesimme, että Sartin tullessa Ylösnousseiden mestareiden klubiin, saisimme tarinoita, nauraisimme yötä päivää niin paljon, että vatsamme olisi kipeä ja kasvoihimme sattuisi hymyilemisestä ja nauramisesta. Ja tosiaankin, se on osoittautunut todeksi, mutta yllätimme hänet ensin.

Kun hän tuli Ylösnousseiden mestareiden klubin ovista, hän oli haltioitunut. Hän ei edes tiennyt, oliko hän todella sen arvoinen, mutta kerroimme hänen olevan. Hän oli haltioitunut, kun hän oli siellä, suurenmoisessa paikassa jonne lähes 10.000 ylösnoussutta mestaria oli kerääntynyt toivottamaan hänet tervetulleeksi, kuten he tulevat toivottamaan myös teidät tervetulleeksi.

Ja kun hän käveli sisään ovesta, hän tunsi energiat kaikilta ylösnousseilta mestareilta satojen tuhansien vuosien takaa, sitten joiltain nykyaikaisemmilta, niiltä jotka hän tunsi, kuten DocCE ja FM, ja joiltain muilta, jotka olivat siinä hänen rinnallaan. Ja he tavallaan väistyivät tieltä, jotta hän voisi nähdä tämän kaikkien ylösnousseiden mestareiden valtavan kokoontumisen Suureen saliin, ja uskoisitteko, että heillä kaikilla oli yllään se t-paita, josta Sart oli kuuluisa. Kenties voisimme laittaa ruudulle kuvan siitä. Heillä kaikilla oli yllään t-paita, jonka kuva näytti venäjänkieliseltä tekstaukselta, ja kun sen poimutti, siinä luki: "Painu vittuun." Ja se oli hänen tervetulovastaanottonsa Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Hän nauroi ja nauroi ja nauroi, ja hän tiesi nyt olevansa kotona.

Hän on viihdyttänyt meitä muutaman kuluneen päivän. Minun täytyi kirjaimellisesti raahata hänet pois Ylösnousseiden mestareiden klubilta, jotta hän olisi täällä tänään, ja muistuttaa hänelle, että planeetalla oli shoudin päivä, mutta hän on hyvässä paikassa. Hän kulkee ympäriinsä. Hänelle on hauskaa yhdistyä taas joihinkin sellaisiin, jotka hän tunsi täällä ihmismuodossa, joihinkin shaumbroihin jotka ovat nyt toisella puolella. Ja Ylösnousseiden mestareiden klubiin on tavallaan kehittymässä eräänlainen shaumbrojen pieni oma paikka, niiden pieni klikki jotka olivat shaumbroja. Ei onneksi ole kovin monia, mutta on joitain. Siis siitä on tulossa tavallaan ylösnousseiden mestareiden eliittijärjestö, niistä jotka kutsuisivat itseään shaumbroiksi.

Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa. Kiitos, rakas Sart, ja kiitos tarinoidesi ja oppituntiesi jakamisesta täällä ja myös Cauldren kanssa lehdessä.

Ajankohtainen tilanne

Jatketaanpa käsillä olevia asioita. Tehdään ensin pieni yleiskatsaus tästä ajasta, jossa elätte. Se on Koneiden aikaa, jolloin teknologia muovaa maailmaa. Se on viruksen aikaa. Virus on se asia, joka saa muutoksen tapahtumaan. Sen ei tarvitse tapahtua mellakoiden, sotien, väkivallan eikä myöskään valtavien Maan muutosten kautta. Se tapahtuu melko hienovaraisilla tavoilla, melko kauniilla tavoilla jossain mielessä. Monet ovat kuolleet, mutta he olivat todella valmiita lähtemään.

Meillä on tapahtunut muutamana kuluneena kuukautena (asioiden) yhtyminen, joka tuo muutoksia nopeammin, kuin mikään muu aika, josta tiedän. Meillä oli Arkkiveljeskunnan lopettaminen. Meillä oli kaikkien enkeliolentojen, paitsi ihmisten, kotiinkutsu omaan enkeliperheeseensä. Meillä oli enkeliperheiden hajoaminen. Meillä oli avaruusolentojen sekaantumisen rajoittaminen tällä planeetalla, jotta ihmisillä ei ollut enää kaikkia noita ulkopuolisia energioita, ja myös sillä on ollut merkittävä vaikutus hyvin, hyvin lyhyenä aikajaksona.

Siis kaikkea tätä tapahtuu planeetalla, ja useimmat eivät ole vielä tietoisia nyt tapahtuvien muutosten valtavuudesta, koska monet muutokset ovat hyvin hienovaraisia, hyvin hiljaisia. Monet ihmiset ovat menneet koteihinsa ja itseensä, eivätkä ole oikeastaan yhdistyneet siihen, mitä planeetalla tapahtuu. Aion puhua siitä paljon enemmän "ProGnost Updatessa 2020", jonka teemme ennemmin kuin myöhemmin, koska haluaisin puhua esimerkiksi taloudesta.

Jos katsotte taloutta, näette markkinoiden laskevan. Näette puutetta tietyissä tavaroissa, on paljon työttömyyttä, mutta tarina ei ole se. Tarina on, että kun planeetta ilmestyy esiin tästä virusjaksosta, on riittävästi inspiraatiota ja halua muuttaa planeetan talousperustaa.

Tämänhetkinen talous, tapa jolla taloudet toimivat planeetalla, on noin 500 vuotta vanha, ja se on täysin kasvuorientoitunutta. Siinä on kyse kasvamisesta – tulemisesta menestyvämmäksi, kasvavista markkinoista, tuottamisesta enemmän, myymisestä enemmän. Se muuttuu paremmaksi – paremmaksi – se muuttuu kasvuorientoituneesta taloudesta tietoisuusorientoituneeksi taloudeksi.

On edelleen tulostekijä, koska ihmisten täytyy edelleen tehdä tilinpäätös. Mutta he huomaavat, että energiaa tulee eri tavalla, mihin he ovat tottuneet, on paljon tietoisempaa kuin koskaan ennen. Eivät kaikki yritykset saman tein, mutta muutama ja sitten useammat ja sitten taas useammat aloittavat. Ja sitten jotkut maat, pienemmät maat jotka ovat suhteellisen tasapainoisia ja vauraita, kehittävät uusia tietoisen talouden malleja planeetan maille. Ja jotkut ovat tietysti hitaita omaksumaan niitä, mutta on riittävästi, jotka alkavat vaihtaa tietoiseen talouteen kasvutalouden sijasta.

Eikä kasvutalous ollut hyvä tai huono asia. Se vain oli. Siinä oli kyse planeetan kasvattamisesta, ja se on tosiaankin tehty. Mutta nyt on kyse planeetan tulemisesta tietoisemmaksi, tiedostavammaksi ja herkemmäksi ihmisten tarpeille, pelkän planeetan kasvun sijasta.

Kun olitte unessa tai kun olitte kotona näinä kuluneina kuukausina, on tapahtunut valtavia muutoksia teknologiassa, uusia löytöjä jotka eivät ole vielä tulleet julki ja jotka raivaavat tiensä planeetalle. Joitain jotka palvelevat ihmisiä erittäin hyvin, ja toisia jotka ovat kyseenalaisia. Tiedän, että monet teistä miettivät jo huolestuneena siruttamista, sirun istuttamista. Älkää painikoiko. Älkää menkö salaliittoteorioihin. Puhumme kaikista näistä asioista, kun jatkamme sarjaamme ja keahakin kaltaisia asioita. Siis älkää hermoilko niistä. Sanon, että te olette tavallaan immuuni monille noista asioista.

Koette tätä planeettaa suurimmassa muutosajassa, kutsuisin sitä ehkä hiljaisimmaksi siirtymäksi ikinä. Mutta muutokset ovat todellisia ja merkittäviä, ja se tapahtuu syystä. Siinä on synkronismia. Mutta ennen kuin päästään siihen, puhutaanpa teistä.

Sinä

Te viivytitte Oivaltamistanne tähän Koneiden aikaan saakka, tähän hetkeen saakka. Viivytitte sitä. Se olisi voinut tapahtua elämä tai kaksi sitten. Viivytitte sitä tähän saakka, tarkoitan tähän juuri nyt, ja katsokaa synkronismia, kun kaikki tämä tapahtuu planeetalla: planeetta hiljenee, tämä shaumbra-ryhmä alkaa tulla todelliseen Oivaltamiseen juuri nyt ja teillä on ollut aikaa itsellenne kotona hiljaisuuden kera. Hiljaisuus planeetalla on ollut hyvin suotuisaa omaan Oivaltamiseenne tulemiselle. Siis on ehdottomasti täydellinen aika juuri nyt. Se on aika, jota olette odottaneet pitkän, pitkän aikaa, ja nyt tuo odottaminen loppuu. Odottaminen loppuu.

Haluan kuitenkin puhua hetken erosta Oivaltamiseen valmistautumisessa siinä, kun suunnittelette poistua, kun suunnittelette lähteä – tavallaan niin kuin Sart … no, hän ei suunnitellut sitä, mutta se tapahtui – tai kun valmistaudutte jäämään. Ne ovat hyvin, hyvin erilaisia. Oivaltamiseen tuleminen on jotain, mikä tapahtuu, mutta se mitä tapahtuu sen jälkeen, on hyvin erilaista.

Jos suunnittelette poistua planeetalta, kuten useimmat ylösnousseet mestarit ovat tehneet, ei oteta huomioon sellaisia asioita, kuin vapaa energiakehonne, valokehonne. Ei oteta huomioon sellaisia asioista, kuin luova ilmaisunne, mistä tulee aina vain tärkeämpää, kun jäätte tälle planeetalle ruumiillistuneena mestarina. Sellainen joka tavallaan suunnittelee lähteä tai jäädä vain kuukaudeksi tai kahdeksi, ei todellisuudessa ajattele luovan ilmaisunsa tärkeyttä. Mutta se on valtavan tärkeää, ja puhumme siitä paljon enemmän tulevissa sessioissamme.

Jos suunnittelette kuolemaskenaariota, ette ota huomioon sellaisia asioita, kuin oleminen todella uskollinen itsellenne. Puhuimme hiljattain "Mestarin tauossa" (I Am True) vähän olemisesta uskollinen itsellenne. Toinen tapa sanoa se on olla sietämättä enää paskaa, olla sietämättä asioita, joita olette sietäneet aivan liian pitkään. Olla tekemättä myönnytyksiä toisten kanssa.

On tavallaan stereotyyppinen kuva ylösnousseesta mestarista, joka on kaikkiin ja kaikkeen mukautuva, eikä se ole todellisuudessa lainkaan totta. Ylösnoussut mestari ja nyt mestari joka kulkee ihmismuodossa, ei siedä ihmisten energiasyömistä eikä tasapainottomuuksia ulkoisessa maailmassa, jonka ei pitäisi vaikuttaa mestarin sisäiseen maailmaan. Mestari ei siedä ihmisiä, jotka yrittävät hyötyä hänestä, tai ihmisiä jotka yrittävät imeä Oivaltamisensa hänestä, ja ihmiset tekevät sitä. Sitä ei oikeasti voi tehdä, mutta he yrittävät.

Siis nyt on aika valmistautua olemaan periaatteessa suvaitsematon paskiainen. Se ei merkitse ilkeyttä – se merkitsee vain oppimista vetämään hyvin selkeät ja määritellyt rajat sille, mitä käyttäytymistä aiotte hyväksyä toisilta ja mitä ette.

Nimittäin teidän ei tarvitse olla huolissanne sietämisestä luonnon kanssa. Se on, mitä on. Se ei yritä ottaa mitään teiltä. Itse asiassa luonto antaa. Teidän ei tarvitse yleensä olla huolissanne suvaitsemisesta tai paskan sietämisestä sellaisilta asioilta, kuin lemmikkinne. Ei, ne ovat antajia. Ne antavat. Ne rakastavat. Mutta ihmiset? Ihmiset, no, tiedätte sen kokemuksesta, että he yrittävät vääntää teitä. He yrittävät viedä teitä. He yrittävät saada teidät pois keskipisteestänne, eikä mestari siedä sitä, mutta teidän ei tarvitse oikeastaan ajatella sitä, jos suunnittelette lähteä. Mutta toivottavasti nyt suunnitellessanne jäädä – ja erityisesti käyttäen Sartia esimerkkinä – niin ellette ole hyvin päättäväinen siinä, luiskahdatte pois. Puhumme näistä asioista.

Mutta on erityisesti yksi asia, josta haluan puhua tänään. Käsittelemme joitain muita muutamassa seuraavassa sessiossamme. Enkä siedä kovin hyvin tätä aihetta, kuten luultavasti tiedätte, kun alan puhua siitä. Mutta koko yltäkylläisyyskysymys on erittäin tärkeä, kriittisen tärkeä, kun monet shaumbrat alkavat tulla Oivaltamiseen muutamana seuraavana kuukautena.

Yltäkylläisyys

En siedä yhtään puutetta, enkä siedä yhtään kitisemistä teidän puutteestanne. En siedä yhtään, että syytätte siitä toisia. En siedä yhtään, että osoitatte sormella sellaista, joka on palannut takaisin luontaiseen yltäkylläisyyteen, kun te yksinkertaisesti kieltäydytte.

Sanoisin, että on mahdotonta olla oivaltanut mestari, joka jää planeetalle, jos kannatte edelleen yltäkylläisyysongelmianne. Ja sitä ne vain ovat – ne ovat ongelmia. Se on jotain, mitä päätätte kantaa mukananne. Usein haluatte sen välttämättä. Usein taistelette sen puolesta. Yritätte väheksyä toisia, koska heillä ei ole yltäkylläisyyden puutetta. Yritätte syyttää heitä, että he ovat jonkinlaisia hyökkääjiä tai väärinkäyttäjiä. Mutta haluan teidän tarkastelevan sitä nyt. Tiedän, että melko moni teistä on aivan Oivaltamisen partaalla, mutta teillä on tämä yltäkylläisyysongelma. Teitä suututtavat ne, joilla on yltäkylläisyyttä.

Joo, se juontuu elämien takaa, ja silloin oli niitä, jotka olivat varakkaita – ylimyksiä – ja he käyttivät hyödyksi toisia, he käyttivät hyödyksi teitä, ja suuri osa uskonnollisesta taustastanne sanoo, että varakkuus on negatiivinen asia. Aion olla hyvin suvaitsematon teidän suhteenne ja sanon, että teidän täytyy päästä siitä yli nyt. Se on yksi esteistä, yksi tukkeista tulemisessanne omaan Oivaltamiseen, ja seuraavasta syystä. Sillä ei ole mitään tekemistä rikkauden tai köyhyyden kanssa. Ei yhtään mitään. Osa siitä on, että ne joilta puuttuu yltäkylläisyyttä, valitsevat sen, aivan kuten ne jotka ovat yltäkylläisiä, valitsevat sen, mutta tässä kaikessa on perustavanlainen ongelma.

Tuossa perustavanlaatuisessa ongelmassa on kyse energian antamisesta palvella teitä. Toisin sanoen, ei ole mitään yltäkylläisyyden puutetta, jos sallitte energianne palvella teitä. Jos oivallatte, että energia on teidän – se ei ole kenenkään muun; ei pieni rahtukaan, ei pieni pisarakaan kaikesta tuosta energiasta ole kenenkään muun kuin teidän – luonnollisesti ei ole mitään yltäkylläisyysongelmia, paitsi ne joihin uskotte ja joita kannatte edelleen mukananne. Se on teidän energiaanne. Miten voisi olla yltäkylläisyyden puutetta?

No, vertaatte sitten itseänne toisiin ihmisiin. Sanotte: "No, heillä on rahaa, ja minulla ei. Heillä on helppoa, ja minulla ei ole ollut." Kaikki nuo ovat tekosyitä teille pidätellä Oivaltamistanne. Se on sitä.

Yltäkylläisyys on luonnollista, koska se on teidän energiaanne. Yltäkylläisyys on luonnollista, koska kaikki energia haluaa palvella teitä. Se ei liity mitenkään siihen rahamäärään, joka teillä on pankissa, vaikka minun täytyy sanoa, että jos sallitte energian palvella teitä, teillä on enemmän, mille tiedätte käyttöä. Se ei liity mitenkään rikkaisiin ja köyhiin. Se on niin eilispäivää – niin eilispäivää tavassanne ajatella. Ja laitatte itsenne kenties köyhien ryhmään, ja sitten taistelette jatkuvasti niiden kanssa, joilla on rahaa. Ei ole mitään sellaista. On vain: "Minulla on se. Minä olen mitä olen, ja minulla on se."

Olen nähnyt joitain keskusteluja shaumbrojen keskuudessa ja sosiaalisessa mediassa yltäkylläisyydestä. Olen nähnyt sormella osoittelua ja nimittelyä ja syyttelyä. Niiden täytyy loppua nyt, tai olkaa kilttejä ja lähtekää kokonaan pois Cirmson Circlestä. Teistä tulee tavallaan jarru muille. Ja on monia, jotka menevät Oivaltamiseen näinä muutamana seuraavana kuukautena, ja tavallaan siitä tulee tavallaan jarru heille. Kyllä, se on heidän omaa energiaansa ja heidän oma Oivaltamisvalintansa, mutta koska on upea yhteys muihin shaumbroihin, se tavallaan hidastaa asioita lopussa. Menisittekö siis jonnekin muualle, kiitos? Jos haluatte välttämättä yltäkylläisyyden puutetta, menkää johonkin toiseen ryhmään ja tulkaa takaisin, kun olette kasvaneet aikuiseksi, kun osaatte käsitellä omaa energiaanne, joka palvelee teitä yltäkylläisesti elämässänne.

Aion vetää rajan. Aion olla suvaitsematon. Aion lakata edes tulemasta puhumaan kanssanne, jos jatkatte tätä yltäkylläisyyden puutepeliä. Sitä ei ole. Sitä ei ole. Lopettakaa se! Pääskää yli siitä, jotta voimme kaikki siirtyä eteenpäin ja jotta planeetta voi siirtyä myös eteenpäin. Ruokitte vain koko tätä planeetan uskomusjärjestelmää, että on puutetta, eikä sitä ole. Lisäätte vain rikkaiden ja köyhien välistä kaksinaisuutta, eikä sitä oikeasti ole.

Crimson Circlessä ei ole enää paikkaa niille, jotka sallivat itsensä olla puutteessa omassa energiassaan, koska sallitte itsenne olla puutteessa myös omassa luovuudessanne, omassa rakkaudessanne, omassa aistillisuudessanne, omassa elossaolemisen tunteessanne, omassa arvokkuudessanne. Kyse ei ole vain yltäkylläisyydestä. Käytätte sitä tavallaan polttopisteenä, keskustelupisteenä. Siinä on kyse kaikista noista muista asioista, emmekä me mene siihen. Emme halua sitä. Siis sallikaa energianne palvella teitä yltäkylläisesti ja lakatkaa kitisemästä, tai lähtekää, jotta me muut voimme siirtyä eteenpäin. Kiitos.

Muuten, huomaatte, että on hauskaa olla suvaitsematon mestari. Joo. Tiedän, että monet teistä ovat aiemmin tavallaan kyyristelleet, olematta niin selkeä. Minulle on hauskaa tehdä sitä, ja Linda joka istuu tässä näyttämön vieressä, on kerrassaan täysin huvittunut koko asiasta. Kyllä, on itse asiassa tavallaan vapauttavaa olla niin selkeä, olla olematta sillisalaattia – se oli Cauldren sana, ei minun – olla tekemättä myönnytyksiä. Hyvin usein te teette myönnytyksiä, ja jotkut teistä haluaisivat minun kenties sanovan: "Voi, ollaan kaikki yhdessä yltäkylläisiä, ja jaetaan maailman varallisuus", ja "Tiedän, että sinulla oli todella rankkaa lapsena, ja meistä tuntuu hyvin pahalta." Hevonpaskaa! Tarkoitan … "paskaa!" Sart sanoi "paskaa!"

Muuten, Sart oli yltäkylläinen. Sart oli hyvin yltäkylläinen. Kenties hän ei näyttänyt siltä tai ajanut … No, itse asiassa hän ajoi monia hienoja autoja, ei ollut vain pientä vanhaa Peugeotia tai jotain. Sart oli yltäkylläinen. Kenties hän ei käyttänyt hienoja vaatteita, mutta oikeasti kukaan teistä ei käytä. Mutta hän sanoo "paska!" sille. Siis päästäänpä tästä eteenpäin. Minulle se on ehkä ärsyttävin asia shaumbroissa tai niissä, jotka väittävät olevansa shaumbroja. Ette voi käyttää tuota sanaa enää määrittelemään itseänne, jos ette ole yltäkylläinen. Sori.

Yltäkylläisyys on asenne. Yltäkylläisyys on hyväksymistä ja sallimista. Siis pääskää yli siitä, ja käyttäkää tätä myös esimerkkinä itsellenne siitä, että ei tehdä enää myönnytyksiä elämässä, ollaan selkeä. Mestari voi tehdä sen, ja sen sijaan että ihmiset loukkaantuisivat, heitä ehdottomasti todella kiehtoo ja hämmästyttää nuo sanat ja tuo selkeys, koska jaatte energiaanne ja jaatte todellisuudessa myötätuntoanne, kun olette niin selkeä ihmisten kanssa. Ette soimaa heitä henkilökohtaisesti, mutta olette hyvin selkeä. Se leikkaa todella heidän lävitseen, ja se leikkaa suurelta osin heidän makyonsa läpi.

Siis shaumbrat, päästään eteenpäin siitä. Mennään yltäkylläisyyteen, teidän yltäkylläisyyteenne. Se istuu siinä odottamassa teitä. Moottori käy. Se odottaa vain, että sallitte itsenne käyttää sitä. Niin selkeää. Niin selkeää.

Vedetään syvään henkeä, kun tavallaan teemme siirtymän tässä.

Muistutus

Puhumme parina seuraavana kuukautena asioista, joista täytyy olla hyvin selkeä, jos suunnittelette jäädä. Ja jälleen Sart haluaa lisätä muutaman sanan, enkä edes yritä saada Cauldrea imitoimaan hänen ääntään tai kanavoimaan häntä suoraan, koska … Ei, ei, Sart on Sart. Kukaan ei voi imitoida häntä (Adamus naureskelee). Mutta periaatteessa Sart kehottaa valitsemaan juuri nyt ihmisenä, viisaana ihmisenä, aiotteko jäädä vai lähteä Oivaltamisessanne.

Ja hän sanoo, että jos päätätte jäädä, niin vaikka huomaisitte luiskahtavanne yli ja teitä vetää todella Oivaltamiseen tulemisen aistillisuus – siis huomaatte luiskantavanne yli, toisin sanoen kuolevanne – hän on aivan siinä, tavallaan isona tientukkeena sanoen: "Paska! Mene takaisin! Mene takaisin Maahan", kuten Sart tekisi. Siis yksi ensimmäisistä kohtaamisistanne, jos tunnette luiskahtavanne toiselle puolelle, saattaa olla Sart, jolla on tuo ilme ja t-paita ("painu vittuun"): "Mene takaisin." (Adamus naureskelee)

Okei, vedetään syvään henkeä. Meillä on muutama tärkeä asia tehtävänä nyt.

Intohimon kesä

Seuraavat kolme kuukautta on intohimon kesä ja Oivaltamisen kesä shaumbroille ympäri maailmaa. Se tapahtuu. Se ei ole kilpailua. Heh, Sart yritti kilpailla/kiitää – tai hän ei yrittänyt kilpailla, vaan hän tunsi kompastuneensa siihen. Hän sanoo: "Ei, ei. Olkaa kärsivällinen. Olkaa vain kärsivällinen."

Monet shaumbrat oivaltavat ja sallivat Oivaltamisensa muutamana seuraavana kuukautena. Jotkut odottavat vähän. Ei ole kiirettä, koska se tapahtuu. Älkää ahdistuko. Tapahtuu se siiten saman tein tai vähän myöhemmin, älkää ahdistuko siitä. Se tapahtuu. Sen vuoksi olette täällä. Sen vuoksi minun täytyi olla selkeä niiden osalta, joilla on yltäkylläisyyssairaus, koska haluan puhua nyt teille. Te olette tässä, ja Oivaltaminen tapahtuu. Ei luultavasti niin, kuin luulitte sen tapahtuvan, mutta se tapahtuu.

Oivaltaminen tapahtuu tavallaan hyvin lempeästi. Tarkoitan, ettei teidän tarvitse tehdä työtä siihen enää. Olen sanonut teille jonkin aikaa, että älkää tehkö työtä siihen. Oivaltaminen vain tapahtuu. Se on kuin "minä olen" -olemuksen henkäys kaikessa lempeydessään, kaikessa myötätunnossaan. Se ei ole kuin salamanisku. Se ei ole kuin isku kasvoihin. Olette aivan siinä, ja se vaatii oikeasti vain "minä olen" -olemuksen henkäystä.

Muistatteko, kun pari vuotta sitten kävimme viihdyttävän keskustelun jostain, minkä Cauldre ja Linda toivat esille lapsuusvuosiltaan – lehmän kaataminen. Lehmän kaataminen – no, se on enimmäkseen urbaani legenda, mutta on siinä vähän tottakin. Siis lehmä seisoo. Lehmät ovat suuria elämiä, ja ne ovat tavallaan puoliunessa, koska silloin kun lehmä nukkuu oikeasti, se menee makuulle. Mutta lehmä on tavallaan puoliunessa – tavallaan niin kuin monet ihmiset ovat säännöllisesti – silmät luultavasti kiinni, se märehtii luultavasti palaansa vähän, mutta se vaikuttaa olevan enimmäkseen unessa. Ja voitte tulla paikalle ja työntää sormellanne lempeästi – lempeästi, käyttämättä voimaa – ja lehmä kellahtaa. Se on lehmän kaatamista.

Halusin tuoda tuon kuvan esiin, koska on tavallaan samanlaista nyt Oivaltamiseen tulemisessa. Ei niin, että olette lehmä, vaan että vaaditaan vain lempeää pientä kosketusta – "minä olen" -olemuksen henkäystä – ja sitten yhtäkkiä olette siinä. Ei tarvita pesäpallomailaa. Ei tarvita voimaa. Ei tarvita äärimmäisyyksiä. Ei äärimmäisyyksiä. Vain Hengen lempeä henkäys.

Siis, tehdäänpä se nyt. Laitamme vähän musiikkia, ja teemme tuon merabhin, vain "minä olen" -olemuksen henkäys. Ja muistakaa, ettei ole mitään tehtävää. Ei ole mitään puskettavaa. Vain tuo lempeä hengitys valmistelee teidät nyt Oivaltamiseenne tulemiseen.

Vedetään kunnolla syvään henkeä ja aloitetaan.

"Minä olen" -olemuksen hengitys – merabh

(Musiikki alkaa)

En puhu paljon tämän session aikana. Ei tarvitse sanoa paljoa. Tämä ei ole ohjattu meditaatio. Tämä on vain "minä olen" -olemuksen hengitystä, "minä olen" -olemuksen hengitystä, ja pyydän teitä vain tuntemaan sen. Se ns. kaataa lehmän.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä.

(Tauko)

Olet ollut tällä matkalla jo hyvin pitkään. Sinulla on uskomattomia tarinoita.

Sinulla on ollut paljon kyyneliä, paljon sydänsuruja matkan varrella, ja nyt kaikki tuo tulee tavallaan päätökseen.

Nyt kyse on vain sallimisesta, kuten Sart teki.

Nyt kyse on vain "minä olen" -olemuksen hengityksestä, sen tuntemisesta.

Ei kamppailua, ei työn tekemistä siihen. Vain sallimista nyt.

(Tauko)

Se on puhtain sisäinen voima, se ei tule ulkopuolelta. Se on puhtain sisäinen tunne.

(Tauko)

"Minä olen" -olemuksen hengitys.

(Tauko)

Ei ole mitään muuta, mitä ihminen voi tehdä tällä hetkellä vaikuttaakseen Oivaltamiseensa ja aiheuttaakseen sen, on vain salliminen. Ei mitään muuta.

(Tauko)

"Minä olen" -olemuksen hengitys tulee sisältä ja virtaa mestarin ja ihmisen kaikkien osien läpi.

(Pidempi tauko)

Monet teistä tulevat Oivaltamiseensa muutaman seuraavan kuukauden kuluessa.

Jos sitä ei tapahdu silloin, älä ahdistu, koska se tulee. Tämä ei ole kilpailua.

Jos se ei tule, älä yritä korjata mitään. Palaa vain kuuntelemaan tämä. Kuuntele tuon "minä olen" -olemuksen hengityksen tulemista syvimmistä osistasi, tuoden sinut takaisin yhteen Itsesi kanssa.

(Tauko)

Ei ole tulevaisuutta. Ei ole "mitä seuraavaksi". Kaikki on nyt-hetkessä.

(Pidempi tauko)

Se on tuo pieni henkäys – tuon "minä olen" -olemuksen hengityksen tunteminen ja salliminen – joka tuo sinut nyt Oivaltamiseesi.

(Tauko)

Lohikäärme voi nyt avata tuon oven, tuon kynnyksen Oivaltamiseen, sillä kaikki on annettu anteeksi. Ei ole enää syyllisyyttä tai häpeää.

Olet sallinut itsesi vastaanottaa "minä olen" -olemuksen anteeksiannon. Sen myötä lohikäärme voi avata oven.

(Tauko)

Ei ole uppoutumista yltäkylläisyyspuutteen sairauteen. Olet sallinut, että kaikki energia on sinun ja se on täällä palvelemassa sinua. Siksi lohikäärme voi avata oven, nyt kun tuo sairaus on mennyt ohi.

(Tauko)

Vedä syvään henkeä ja päästä irti kaikesta stressistä, kaikesta ahdistuksesta, kaikesta mikä saattaisi pidätellä sinua. Päästä vain irti.

(Tauko)

Tunne nyt vain "minä olen" -olemuksen hengityksen raivaavan tiensä ihmisyytesi joka osaan.

(Pitkä tauko)

Olet valmis Oivaltamiseesi. Sart ei uskonut olevansa aivan valmis, mutta hän oli. Sinä olet valmis siihen.

Se ei vaadi paljon voimaa nyt. Se ei vaadi paljon ponnistelua tai työtä tai mitään vastaavaa. Kyse on nyt vain tuon "minä olen" -olemuksen hengityksen tuntemisesta.

(Tauko)

"Minä olen" -olemuksen hengitys on myös sinun hengitystäsi. Ne ovat sama asia.

Ne ovat sama asia.

"Minä olen" -olemuksen hengitys lempeydessään ja selkeydessään.

(Pitkä tauko)

"Minä olen" -olemuksen hengitys myötätunnossaan, ikuisessa anteeksiannossaan.

(Tauko)

Tämä "minä olen" -olemuksen hengitys on täynnä yltäkylläisyyttä.

"Minä olen" -olemuksen hengitys on energiaa. Se on sielun laulua, ikuisesti yltäkylläistä.

(Tauko)

"Minä olen" -olemuksen hengitys on luovuutta, sillä "minä olen" on luoja ja siitä tulee luovuus.

Luovuus on kyky olla omassa luomuksessaan ja jatkaa sitä mitä aistillisimmalla tavalla, kokea se täydellisen aistillisesti. Se on luovuutta, ja se tulee "minä olen" -olemuksen hengityksestä.

(Tauko)

Luovuus on olemista omassa luomuksessaan, sen ottamista omakseen, sen kokemista omanaan.

(Pidempi tauko)

Nyt elämääsi tulee "minä olen" -olemuksen hengitys, ja siitä tulee myös sinun hengitystäsi.

(Tauko)

Tällä hetkellä ei ole mitään tehtävää, ei mitään työn tekemistä, on vain sallimista.

(Hyvin pitkä tauko)

"Minä olen" -olemuksen hengitys on totta. Se on totta.

Siellä missä olet kulkenut, monet kokemukset ja monet kohtaamasi asiat elämässä – sekä sisälläsi että ulkopuolellasi – eivät olleet totta tai kenties ne olivat naamioituneet todeksi, mutta ne eivät koskaan olleet. Tämä "minä olen" -olemuksen hengitys on totta.

(Pitkä tauko)

Nyt ei ole mitään puskettavaa. Ei ole mitään, mistä ahdistua. Ei ole mitään pakotettavaa.

Näiden seuraavien kolmen kuukauden aikana monet, monet shaumbrat tulevat Oivaltamiseensa …

(Tauko)

… ja sitten monia lisää sen jälkeen. Monia lisää sen jälkeen.

(Tauko)

Ja sen myötä seuraa kokonainen aalto uusia tulokkaita, jotka tuntevat vetoa tähän shaumbraksi kutsuttuun juttuun, Crimson Circleen, työhön jota olette tehneet. Mutta juuri nyt palataan vain takaisin "minä olen" -hengitykseen.

Se on tavallaan tuota lehmän kaatamista, vain tuo kevyt, pieni tönäisy "minä olen" –olemukselta. Siinä kaikki.

No niin, aivan hetken kuluttua nappaan Sartin ja lähdemme pois täältä. Palaamme Ylösnousseiden mestareiden klubille katsomaan, mitä kepposia heillä on valmiina Sartille.

Musiikki jota soitimme nyt tämän merabhin aikana, tulee käyttöönne erikseen*. On vain muutama sana alussa, ja se on siinä. Voitte kuunnella tätä koska tahansa ja muistaa, että kyse on "minä olen" -olemuksen hengityksestä.

Ei mitään muuta juuri nyt, vain "minä olen" -olemuksen hengitys.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana hyvin monet tulevat Oivaltamiseensa, ja jos edes yritätte siirtyä toiselle puolelle, joudutte tekemisiin Sartin kanssa.

Pysykää planeetalla. Teitä tarvitaan nyt täällä.

Tämän myötä, rakkaat ystäväni, meillä tulee todella mielenkiintoisia aikoja yhdessä. Intohimon kesä, odotan sitä innolla.

Tämän myötä, minä olen täysivaltaisen alueen Adamus.

Ja muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Kiitos.

*Lataa Crimson Circle Storen "Free Downloads" -sivulta "Breath of the I Am" (= "minä olen" -olemuksen hengitys).