CRIMSON CIRCLEN MATERIAALEJA

Esiintuleminen-sarja

SHOUD 6 – ADAMUS ST. GERMAIN, Geoffrey Hoppen kanavoimana

 

Esitetty Crimson Circlelle

2.2.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
www.crimsoncircle.com

 

Minä olen mitä olen, St. Germainin Adamus.

 

Aah! Vedän kunnolla syvään henkeä sen lisäksi, mihin Linda ohjasi kaikkia meitä. Vedän kunnolla syvään tätä kaunista ilmaa (Adamus hengittää sisään) täällä Villa Ahmyossa Havaijin isolla saarella (Adamus hengittää syvään sisään). Ja kun tulen sisään työpajoja varten tai shoudeihin, kun matkustamme ympäri maailmaa yhdessä, rakastan hengittää ilmaa ja todella tuntea energian olemusta. Paikan koko energia on ilmassa riippumatta siitä, missä se on. Se on myös maassa, mutta sen voi todella aistia tuomalla sen sisään hengityksen kautta. 

 

Hengitän tietysti Cauldren kautta, mutta kuitenkin voin tuntea sen, mitä hän tuntee, vaikkei hän olisi tietoinen kaikista noista tunteista. Voin tuntea hedelmien tuoksun ilmassa, hedelmien joita kasvaa puissa kaikkialla täällä. Voin haistaa kahvintuoksun, ei ainoastaan Cauldren – no, itse asiassa minun – kahvista, vaan kaikesta kahvista mitä täällä kasvatetaan. Voin haistaa meren.

 

Voin haistaa Pelen hengen. Aah! Pele, sen henki on hyvin hallitseva näillä saarilla, mutta erityisesti tällä saarella, jolla on iso tulivuori. Se on todellinen, koska on niitä, jotka uskovat siihen. Ja tavallaan on kyse siitä, saako jokin olento uskomaan vai ei. Jos on niitä, jotka uskovat tiettyyn olentoon, siitä tulee, no, eräänlainen totuus. Siis on riittävästi niitä, jotka uskoivat Peleen, ja siitä tuli totta.

 

Se on kuin shaumbra. Shaumbra on olento. Se ei ole vain ryhmä teitä ympäri maailmaa, vaan shaumbra on olento. Se ei ole sieluolento, mutta kuitenkin se on tavallaan ryhmätietoisuus, ja se tulee olemaan. Siis toisissa ulottuvuuksissa ja tällä planeetalla on oikeasti jotain, mitä kutsutaan shaumbraksi. 

 

Siis rakastan haistaa myös Pelen kaltaiset olennot, joita on tällä planeetalla, ja kaiken uskomattoman historian, jota täällä on. Voi, haistan myös turistit. He eivät tuoksu aivan yhtä kivalta, kuin jotkut luonnon asiat täällä, mutta he tuovat mukanaan erilaista energiaa, kun heitä tulee käymään joltain mantereelta.

 

Siis tulen tänne Villa Ahmyoon. Haistan ahmyon ilmassa, ja se on erityisen vahvaa ja kaunista, koska se kasvaa täällä, täällä Villa Ahmyossa, tällä kauniilla maaperällä. Riittävästi shaumbroja on ollut täällä aloittaakseen tuon energian ja saadakseen sen kehittymään ja laajentumaan. Ja vaikkette koskaan tulisi tänne henkilökohtaisesti, voitte silti yhdistyä tähän kauniiseen ahmyoon.

 

 

Ahmyo-elämä

 

Ahmyo on hyvää elämää, mestarin elämää. Ja puhumme hyvin monista asioista tällä hetkellä keahak-sessioissa, shoudeissa ja työpajoissa, hyvin monista eri asioista, mutta voitaisiin sanoa, että tavallaan kaikki se johtaa ahmyo-elämään. Puhumme uudesta suhteesta energiaan. Puhumme siitä, miten energia toimii teidän hyväksenne. Puhumme tietoisuus- ja energiafysiikasta. Puhumme hyvin monista eri asioista, mutta perimmiltään se kaikki liittyy ahmyoon.

 

Ahmyo on sana, joka merkitsee, että energia tulee teille. Se on ystävänne. Se palvelee teitä. Se on hyvää elämää. Teidän ei enää tarvitse kamppailla tai kärsiä energian vuoksi. Se ei ole enää sellaista, mikä taistelee teitä vastaan, mikä yrittää joko muokata ja transformoida teitä tai vastustaa teitä. Ahmyo on tämä kaunis tietoisuus, johon olemme menossa.

 

Oli erityisen tärkeää esitellä ahmyo useita vuosia sitten. Koska tietäen, että halusitte jäädä tälle planeetalle – ja yllättävän moni on jäänyt – tietäen, että päätitte jäädä fyysiseen kehoon – mikä on itsessään melkoinen askare, se ei ole oikeasti luonnollista – ja tietäen, että viettäisitte monta, monta, monta vuotta vielä tällä planeetalla standardeina, mutta myös nauttien elämästä ja tuoden sen lopulta mukananne toisiin ulottuvuuksiin, nauttien elämästä tällä planeetalla, oli hyvin tärkeää tuoda sisään koko tämä ahmyo-käsite. Energia joka tulee teille, energia jota voitte hengittää sisään ja jonka voitte aistia, energia joka on ystävä, energia joka palvelee teitä. Ahmyo-elämä. 

 

Täällä Villa Ahmyossa on täydellinen esimerkki siitä. On vapaasti virtaavaa energiaa. Täällä on rentoutunutta energiaa. On energiaa, joka on palveluksessa. Niinpä myös ne jotka tulevat tänne muutaman päivän päästä työpajoihin ja kokoontumisiin, tuntevat olevansa hyvin hoivattuja ja tuettuja. Ja se johtuu tuosta ahmyosta, joka on juurtuneena tänne ja josta on tulossa myös osa teidän elämäänne.

 

Siis hengittäkää sisään ahmyoa. Ahmyoa. Riippumatta siitä, tuletteko koskaan tänne Villa Ahmyoon vai ette, riippumatta siitä, missä olette, hengittäkää sisään ahmyoa. Se on energiaa, joka palvelee teitä. Se on hyvä elämä. Se on elämä, jossa ette enää stressaa kaikista muista asioista.

 

Nimittäin olemme tulleet hyvin pitkälle vuosien saatossa, todella siirtyneet yli monista haavoista ja integroineet monia aspekteja suhteellisen lyhyessä ajassa. Tiedän, että jotkut teistä eivät pidä sitä kovin lyhyenä aikana, mutta se oli suhteellisen lyhyt aika. Kymmenen vuotta irtipäästämistä tällä planeetalla olemisen traumoista, irtipäästämistä koko karmakäsitteestä, koska ette halua tuota karmaa. Ette halua jatkaa noita kiertoja ja kuvioita ja kärsimistä ja vapahduksen yrittämistä. Kymmenen vuotta pääsemiseen yli tuhansien elämien haavoista. Kun sitä katsoo tilastollisesti, se ei ole pitkä aika. Kymmenen vuotta vapautuiseen tuhannen elämän haavoista, ja olemme nyt astumassa ahmyo-elämään.

 

Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa. Vedetään kunnolla syvään tuota kauneutta ja sitä, mitä luotte omaan elämäänne. 

 

Tiedän, että on edelleen jäämää. On edelleen joitain ongelmia, joita yritätte vielä käsitellä, mutta lopulta vain päästätte irti. Tiedän, että joillakin teistä on edelleen tuo yltäkylläisyyden puuteongelma, mutta nämä asiat ovat menossa ohi. Jos olette päässeet näin pitkälle, jos pidätte itseänne edelleen shaumbrana, nämä asiat ovat menossa ohi. Niistä tulee vähäisiä, ja melko pian niitä ei enää edes ole elämässänne. 

 

Olemme puhuneet viime aikoina paljon kamppailusta ja taistelusta irtipäästämisestä. Ette koskaan ratkaise ongelmianne, tarkoitan ihmisen tunneongelmia. Mieli ei halua sitä, koska mieli ruokkii itseään ja elää ongelmien työstämisellä. Niinpä ette koskaan ratkaise niitä, mutta voitte päästää niistä irti. Ette koskaan paranna aspektejanne, mutta voitte sallia niiden integroitua takaisin kotiin, teihin.

 

Ja kyllä, on edelleen jäämäasioita, mutta luulen, että jos todella tunnette sitä, voitte tuntea, että näistä asioista tulee vähäisempiä ja vähäisempiä ja vähäisempiä joka päivä. Elämästä tulee vähemmän kamppailua. Joillakin teistä saattaa olla vähän tylsää tällä hetkellä, mutta se on vain vaihe, jonka läpi kuljette pois elämän kamppailuista ja lopulta ahmyo-elämään. 

 

Vedetään syvään henkeä ja tuntekaa, tarkoitan, että todella aistikaa teidänahmyo-elämäänne. Teidän. Se merkitsee monia eri asioita, siitä on monia eri totuuksia monille eri ihmisille, mutta tuntekaa teidän ahmyo-elämäänne. 

 

Tavallaan olemista rauhassa kehonne ja mielenne kanssa. Ei enää taisteluja, eli ei ole tuota sisäistä kamppailua, joka on käynnissä koko ajan. Siitä tulee menneisyyden asia. Siitä tulee itse asiassa viisautta.

 

Siitä tulee viisautta, joten vedetään syvään henkeä kaikkeen viisauteen, jota on kiteytetty kaikista kamppailuistanne, kaikista haasteistanne. Kunnolla syvään henkeä.

 

(Tauko)

 

Aah! Voin tuntea energioiden muuttuvan, kun istumme tässä.

 

 

Ystävät ja kommunikointi

 

Viime shoudissa puhuimme, no, vuodesta 2019, mutta puhuimme erityisesti uusista ystävistänne. En koskaan unohda sitä, että kun mainitsin ensimmäisen kerran elämäänne tulevan uusia ystäviä tänä vuonna, yleisöstä kuului voihkimista ja vaikerrusta. Kenties jotkut muistot ystävistä eivät ole kovin hyviä tai ystävät söivät paljon energiaa. Mutta nämä uudet ystävät joita tulee, ovat erityyppisiä ystäviä.

 

Uudet ystävät joita tulee – muistatteko, että puhuimme mestarista. Mestari ystävänä, ei jonain korkealentoisena käsitteenä, ei jonain jumaluutena jossain muualla, vaan te ja mestari kuljette kirjaimellisesti yhdessä, tietoisenatoisistanne. Tarkoitan, että joko tiedostatte mestarin äänen tai mestarin olemuksen, mutta olette tietoinen siitä.

 

Sitten puhuimme wegosta. Muistatteko, kun meillä oli todella vaikeaa Eesan Lindan ja Peterin yrittäessä kirjoittaa taululle, mutta eräs John Kuderka puuttui asiaan teknisesti. Mutta saimme sen lopulta – wego. Se on kuin ego, mutta "me". Se on "me" – se on mestari, se on minä-olen, se on uusi identiteetti. Ei ole vain yksinäinen ihmisidentiteetti, joka kamppailee päästääkseen elämästä läpi, vaan wego. "Me menemme. Menemme myös luomuksiimme löytämään lisää, ja sitten taas uusiin luomuksiin." Wego, tavallaan uusi ego.

 

Viime sessioni jälkeen poikkesin kirjaimellisesti Sigmund Freudin luona, koska olin vähän ankara hänen suhteensa viime shoudissa ja sanoin, että hän oli todellisuudessa rikollistanut egon. Ja hän oli samaa mieltä, että itse asiassa hän oli tehnyt sen. Puhuin hänelle wego-käsitteestä. Hänelle oli vähän vaikeaa sen kanssa – hän on edelleen vähän jumissa psykoanalyyttisissä tavoissaan – mutta sitten hän todella tunnusteli sitä ja siinä alkoi olla järkeä hänestä.

 

Hän ei käytä samaa terminologiaa kuin me – mestari, minä-olen – mutta hänellä on alitajunta ja supertietoisuus. Ja hän alkoi tuntea sitä ja oivaltaa, että sen sijasta, että ihminen on yksin matkallaan, kokemuksissaan, kyse oli oikeasti "meistä" – minä-olen, mestari ja ihminen. Ja ennen kuin lähdin, hän oli samaa mieltä, että tämä wego on uusi identiteetti, uusi ego. Niinpä sanoin hänelle, että pistäydyn aina silloin tällöin hakemassa hänen palautettaan, hänen mielipiteitään siitä.

 

Puhuimme wegosta, uudesta identiteetistä, ja sanoimme, että kolmas ystävänne on energia. Se on hyvin tärkeä asia tällä hetkellä – energia. Tarkoitan, että energiaa on kaikkialla. Energia antaa määritelmän kaikelle tälle – Maa, todellisuus, kaikki muu. Sanoin, että energiasta tulee ystävänne, ja tiedän, että monet teistä ovat ihmetelleet, miten se tapahtuu: "No, miten teemme sen? Miten siirryn energiasta, joka on ollut tavallaan vain käsite, tai energiasta joka jopa on vastustanut, kauniiseen suhteeseen energian kanssa?"

 

Sitten myöhemmin shoudissa toimme sisään hänet, joka tunnetaan John Kuderkana, ja teille muistutettiin, että hän työsti tavallaan erityislinkkiä, jotain mikä yhdistäisi tai avaisi kommunikointipolun ihmisen ja mestarin välille erityisesti, mutta perimmiltään myös "minä olen" -olemukseen. Ja Johnille ole melkoinen ilonaihe olla siellä, ja tietysti hän vähän peukaloi teknisiä laitteita studiossa näyttääkseen, että hän oli oikeasti paikalla.

 

Siitä lähtien John on pyytänyt, että puhumme hänestä uudella nimellä, FM. F, M. Ja ensin luulin, että se selitettäisiin, mutta se oli Johnin mukaan vain kaksi kirjainta – F, M. En ole aivan varma, mitä se merkitse. Kuvittelen, että voitte kaikki spekuloida tai arvailla sosiaalisessa mediassanne, mutta se on FM, ja kenties se on kuin FM-radio, AM-radion vastakohtana, tai frekvenssimodulaatio tai no, John sanoo, että on teidän tehtävänne yrittää selvittää, mitä hänen uusi lempinimensä, FM, merkitsee (Adamus naureskelee).

 

Siis John tuli sisään ja puhui siitä, miten hän työsti tätä uutta linkkiä. Teimme kauniin merabhin ja tunsimme tätä uutta kommunikointiyhteyttä mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä. 

 

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

 

Se oli kaunis merabh. Ja alatte oivaltaa, että mestari ei välttämättä puhu sanoilla. Minä-olen ei välttämättä laita yhtäkkiä pensasta palamaan edessänne tai mitään sellaista. Mutta oivallatte, että yhtäkkiä on vain läsnäolo. Se oli polku, joka avattiin teidän ja, no, koko wegon välillä. Uusi kommunikointipolku.

 

Ja muistaen kaiken tämän ytimessä, että energia on vain kommunikointia. Energia on vain "minä olen" -olemuksen laulua. Vain kommunikointia. Siis kun tunnustelette, mitä teemme tällä hetkellä tässä kommunikointipolussa mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä, ja oivallatte, että energia on vain kommunikointia, se kaikki liittyy yhteen. Se kaikki on hyvin kaunista.

 

Tunnetaanpa sitä hetki, viime kuun merabhia, FM:n läsnäoloa, hänen joka aiemmin tunnettiin John Kuderkana.

 

(Tauko)

 

Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja tuntekaa tuon kommunikoinnin avautumista. Ja uskon todella, että se merkitsee myös energioiden avautumista ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välillä. 

 

Nimittäin on ollut paljon kaikenlaisia esteitä ihmisen ja Itsen muiden osien välillä, myös ihmisen ja luonnon välillä, mutta ihmisen ja koko tietoisuuskehon välillä, ja nyt avaamme nuo polut. Ja taas kerran, älkää odottako kuulevanne sanoja tai saavanne merkkejä tai mitään sellaista. Kyse on hyvin hienovaraisesta tunteesta, hyvin lempeästä tunteesta. Se on kuin resonanssia. En halua sanoa "värähtelyä", mutta se on, no, tavallaan hyrinää. Ja tunnette pääsevänne lähemmäs ja lähemmäs ja lähemmäs tätä.

 

(Tauko)

 

Tässä uudessa kommunikointikanavassa, tässä uudessa polussa, jonka teimme merabhissa viime kuussa, on tärkeä ainesosa. Jotkut meistä kysyivät jälkeenpäin: "Miksi tätä ei ole tuotu esiin aiemmin?" tai "Mikä tämä linkki tarkkaan ottaen on?" Ja kerroin teille viime kuun shoudissa, ettei se ole välttämättä uusi. Kyse ei ole siitä, että FM suunnitteli tai loi mitään uutta laboratoriossa, vaan aistimisen ja tuntemisen avulla hän pystyi tavallaan löytämään uudelleen tämän polun.

 

Siinä on jotain tärkeää, ja tuo sen tärkeys on aihe, jota kutsumme totuudeksi. Totuudeksi. Aa! Totuus on konstikas juttu. Totuus voi olla hyvin harhaanjohtavaa. Totuus voi juoksuttaa teitä moniin kaninkoloihin ja umpikujiin. Totuudesta tulee hyvin, hyvin filosofista eikä se ole välttämättä merkityksellistä. Mutta tässä linkissä jonka Kuderka, FM, auttoi tuomaan tänne, on periaatteessa kyse totuudesta. Totuudesta. 

 

 

Totuus

 

Nimittäin ihmiset ovat etsineet totuutta pitkän, pitkän aikaa. Eivät aina, eivät aina. Kun mennään taaksepäin Lemurian aikaan tai Atlantiksen alkuaikaan, totuudelle ei ollut todellisuudessa sanaa. Sitä ei ollut tietoisuudessa. Ei ollut keskustelua totuudesta. Voitaisiin sanoa, että Lemurian aikaan teillä oli niin kiire löytää – löytää, miten energia yhdistyy tällä planeetalla ja toimii tässä ulottuvuudessa, teillä oli kiire löytää Maan eri valtakunnat, keijut, metsä, eläimet, vesi – teillä oli niin kiirettä inkarnaatioissanne ja tarinoissanne, ettei tämä totuusjuttu koskaan oikeasti … No, siitä ei ollut mitään tietoisuutta. Sitä ei ollut sanastossa. Siitä ei puhuttu.

 

Ja se tapahtui vasta Atlantiksen myöhempänä aikana, erityisesti silloin kun ihmiset yrittivät löytää Lähteen. Heillä ei ollut sanaa Jumalalle. Heillä ei ollut mitään tietoisuutta Jumalasta, mutta he yrittivät löytää Lähteen. Mistä kaikki virtasi? Heillä ei itse asiassa ollut sanaa energialle, mutta mistä energia tuli? Niinpä heidän etsiessään Lähdettä, he alkoivat keksiä tämän sanan, jonka nyt tunnemme totuutena. "Mikä totuus on? Mikä on elämän kaikkien asioiden oikea merkitys ja totuus?" 

 

Tämä koko totuuskäsite meni sitten tavallaan pois pitkäksi, pitkäksi aikaa. Pian Atlantiksen romahtamisen jälkeen, kun olentoja eli maan alla ja lopulta ilmestyi esiin kaikkialla maailmassa, ei ollut taaskaan oikeastaan mitään tietoisuutta totuudesta, oli tavallaan totuuden pimeä (keski)aika. Ja vasta Muinais-Egyptin varhaisaikana tämä totuuskäsite taas kerran tuli esiin. Totuus oli kadoksissa pitkän, pitkän aikaa, tai totuuden etsintä oli kadoksissa. 

 

Sitten Antiikin Kreikan aikana – aah! – totuudesta tuli muotia. Antiikin Kreikka oli hyvin filosofista aikaa, ja tuolloin tapahtui tietoisuuden suurta laajentumista. Niinpä totuus-sanaa käytettiin taas kerran. Se tuotiin tietoisuuteen taas kerran. Mutta siitä tuli melko filosofista. Totuudesta väiteltiin paljon. Oli paljon väitteitä ja tappeluja siitä, mikä totuus oli, ja hassu asia on, että kaikesta totuuskeskustelusta ja lopulta kaikista totuuskirjoista huolimatta, kukaan ei oikeasti löytänyt totuutta. He eivät ole löytäneet totuutta.

 

Yksi hyvin mielenkiintoinen asia koko totuuskäsitteessä on, että mitä tietoisempi ihminen on, sitä enemmän hän haluaa totuutta. Mitä tietoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän se haluaa totuutta. He alkavat etsiä totuutta, yrittäen löytää vastauksia, merkitystä ja totuutta asioista. Ja mielenkiintoista on, että sitten kun saadaan tämä totuuskäsite ja se menee mieleen, siitä tulee mentaalinen käsite, joka sen ei koskaan ollut tarkoitus olla. Sitten kun se menee mieleen, mielellä on kyky pelata sillä. Mielellä on kyky väitellä. Sillä on kyky juosta monia kaninkoloja pitkin ja tietää, ettei se koskaan keksi vastausta, mutta se yrittää silti.

 

Siis totuus on suurta mielen peliä, suurta peliä mielelle, kenties perimmäistä peliä mielelle. Mutta aivan kuten mieli luo keinotekoisia tunteita – sillä ei oikeasti ole mitään aitoja tunteita – sen totuuden etsintä ei ole todellista. Se on mentaalinen yritys. Mutta mieli itse asiassa tietää, ettei se löydä totuutta. Todellisuudessa se ei oikeasti halua löytää totuutta, joten siitä tulee mielen suurta filosofista peliä siitä huolimatta, että totuus on enemmän tietoisten leikkikenttä kuin tiedostamattomien.

 

Jos tunnette sitä, katsotte sitä hetken, jos tunnette ihmisiä, jotka – eikä tätä ole tarkoitettu väheksyvästi – ovat suhteellisen tiedostamattomia, ovat tietoisia vain päivän läpi pääsemisestä hädin tuskin, jos tunnette heitä hetken, heillä ei ole oikeasti käsitystä totuudesta, paitsi kenties se yksinkertainen käsitys, että on totuus ja on valheita. Mutta puhun syvemmän tason totuudesta, merkityksestä, tarkoituksesta. 

 

Siis totuudesta tulee suurta mielen peliä, ja se voi itse asiassa olla suuri häiriötekijä matkalla Oivaltamiseenne. Se on yksi syy, miksi en ole puhunut totuudesta tai rakkaudesta, josta meillä on erillinen keskustelu. Mutta en ole puhunut paljon totuudesta ennen tätä uutta kommunikointilinkkiä mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä. 

 

Tuntekaa sitä hetki, totuutta.

 

(Tauko)

 

Totuus. Sitä perimmiltään tämä uusi kommunikointilinkki mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä on. Totuus, jotain mitä ihmiset ovat etsineet pitkän, pitkän aikaa, mutta eivät koskaan todella löytäneet.

 

Nimittäin minulle totuus on kaksi asiaa. On ulkoisia totuuksia, eikä ole vain yhtä totuutta. Kaikki on totuus. Se on totuus, että takanani on meri, takanani on puita. Totuus voi olla hyvin ulkoinen, ja periaatteessa totuus on se, mitä havaitaan – mitä havaitaan – ja se voi olla kirjaimellista, fyysistä, palmujen ja meren havaitsemista. Totuus voi olla se, mitä havaitaan tai mitä uskotaan.

 

Totuus on oikeasti tavallaan tietoisuustaso. On totuus, että olette joko maskuliininen tai feminiininen, ja totuus, että olette tietyn ikäinen tai painoinen. Totuus, että tarvitsette tietyn määrän unta yöllä, ja totuus että ajatte autoa, totuus että on ruokakauppoja. Nämä kaikki ovat totuuksia, mutteivät varsinainentotuus, ja ne ovat kaikki ulkoisia. Ja kun ihmiset etsivät totuutta, useimmiten he menevät ulkopuolelle. Useimmiten he menevät "tuonne ulos" etsimään totuutta. Ja kun totuutta ei löydy tältä planeetalta, niin he menevät toisiin ulottuvuuksiin. He menevät tähtiin, universumiin ja sen yli etsimään totuutta. Ja on totuuksia, mutta ei sitä totuutta, jota tietoinen olento oikeasti etsii.

 

Sitten toisissa ulottuvuuksissa on totuus. Kun päästään tämän universumin ja tähtien yli, eikä ole löydetty totuutta, niin he alkavat etsiä totuutta tosista ulottuvuuksista. He etsivät totuuksia Jumalasta, jota he eivät oikeasti koskaan tunne, enkeliolentojen kautta jotka ovat ehkä vierailleet heidän luonaan, mutta luultavasti eivät. He etsivät totuutta kaikenlaisista asioista – hengistä, keijuista. He etsivät totuutta tieteestä ja fysiikasta. He etsivät totuutta ulkopuolelta. Mutta hassu asia on, että he eivät koskaan löydä varsinaistatotuutta, koska on kaikkia totuuksia. Kaikki on tavallaan totuus, mutta ei se totuus, jota oikeasti etsitään.

 

Sitten on sisäinen totuus, josta puhun lisää hetken kuluttua – teidän totuutenne. Ja on mielenkiintoista, että kun tietoinen olento pääsee enemmän totuuteen, hän alkaa etsiä ulkopuolelta. Mutta hän ei löydä sitä, ja sitten lopulta hän alkaa kääntyä sisäänpäin: "Mikä on sisäinen totuus? Mikä on totuus minun sisälläni?" Aa, ja siitä alkaa hyvin pitkä ja työläs matka totuuden löytämiseen. 

 

Ja tuolloin hän kohtaa kaikkein suurimmat peilit. Hän kohtaa tarpeen tarkastella itseään ja kysyä, oliko tämä totuudessa. Ja kaikki hänen aspektinsa, kaikki hänen entiset elämänsä, kaikki mitä hän pitäisi heikkouksinaan – katsoo kaikkia näitä: "Onko tämä totuus? Onko tämä minun totuuteni vai ei?" 

 

Tiedätte, että olen puhunut monta kertaa siitä, että useimmat ajatukset joita kulkee mielenne läpi, ja teidän kehonne – fyysinen kehonne – eivät ole oikeasti teidän. Nuo ajatukset tulevat massatietoisuudesta ja esi-isiltä ja entisistä elämistä, ja keho enimmäkseen esi-isiltä. Siis etsitte sisältä, katsotte ajatuksianne ja myös kehoanne etsien totuutta, ja paljon siitä, mitä löydätte, on, no, epätotuuksia. Se on edelleen jokin totuus – ja taas kerran, muistakaa, että määrittelen totuuden siksi, mitä havaitsette. Mitä havaitsette, erityisesti kun se liittyy ulkoiseen maailmaan, mutta suuressa määrin myös sisäiseen maailmaan. Totuutenne on, mitä havaitsette itsestänne. 

 

Koko tämän totuusasian tekee vielä hämmentävämmäksi se, että maailma on täynnä valheita. Kutsun niitä "totuudenmukaisiksi valheiksi". Maailma on täynnä totuudenmukaisia valheita. Elätte planeetalla muiden ihmisten kanssa, ja valehtelemista pidetään jokseenkin itsestäänselvyytenä. Tarkoitan, että valehteleminen on melko hyväksyttyä. Ihmiset eivät välttämättä pidä siitä, mutta he hyväksyvät valheen.

 

Löydätte sitä kaikista. Löydätte sitä ystävistänne. Kenellä ei ole ollut ystävää tai sukulaista, joka on valehdellut teille? Ja on järkyttävää, kun saatte sen selville, koska, no, silloin kaikenlainen luottamus alkaa loppua heidän osaltaan. Tavallaan opitte matkan varrella luottamaan vähemmän ja vähemmän ja vähemmän tuohon ulkoiseen maailmaan, toisiin ihmisiin, ja sitten paine kohdistuu siihen, että luotatte itseenne enemmän. Mutta tekin olette olleet täynnä valheita. Voi, olette tietysti valehdelleet myös toisille. Olette valehdelleet itsellenne monista asioista.

 

Siis elätte maailmassa, joka on täynnä valheita, ja miten silloin pitäisi olla helppoa? Miten teidän pitäisi edes löytää totuus, jos kaikki on täynnä valheita? Uutismedianne on totuus tavallaan, mutta se on myös vääristelyä. Se on valhe. Mainontanne – miten monta kertaa olette kuulleet tai lukeneet tuotemainoksia ja sitten menneet ostamaan jotain, eikä se ollut aivan mainostetun kaltaista?

 

Siis olette tässä epätotuuksien maailmassa, ja tiedätte, että koska tahansa joku valehtelisi teille suojellakseen itseään. Niinpä koko tästä totuuden etsinnästä tulee hyvin, hyvin haastavaa, hyvin vääristynyttä. Ja haluan pysähtyä hetkeksi ja sanoa, että myös valhe on totuus. Se on vääristelyä, mutta silloinkin siitä tulee totuus, koska sen takana on tietoisuus. Sen takana on uskomus. Myös silloin kun joku valehtelee ja tietää valehtelevansa – hän luo tarinan, tavallaan vaihtoehtoisen tarinan, valetarinan – hän alkaa itse asiassa uskoa siihen. Ja todella hyvä valehtelija uskoo kaikki valheensa ja elää ne. Siis voisin väittää, että filosofisesti kaikki se ontavallaan totuutta, vaikka se perustui valheeseen.

 

Paljon omasta elämästänne, omasta matkastanne, on ollut totuudenmukaista valhetta. Sen ajatteleminen, että tulitte tähän elämään, hankitte työpaikan, kouluttauduitte, perustitte perheen, yrititte elää normaalia elämää, oli totuudenmukaista valhetta. Ja tavallaan tiesitte sen, ja tiesitte, ettei se ollut oikeasti "sinä", mutta menitte eteenpäin ja teitte sen. Siis tavallaan valehtelitte itsellenne. Eikä minulla liity mitään tuomitsemista sanaan "valehdella". Sanon vain, että se oli totuuden vääristelyä.

 

Siis elätte maailmassa, joka on täynnä valheita. Elätte sisäisessä todellisuudessa, joka perustuu moniin valheisiin. Mutta kuitenkin siitä tulee tavallaan teidän totuutenne. Sen te elätte. Mutta– ja tämä on iso mutta – tiedätte, ettei se ole totta. Tiedätte, ettei se ole "sinä". Tiedätte, ettei se ole varsinainentotuus.

 

Muistakaa, että sanoin, että ulkoisista totuuksista ette koskaan löydä varsinaistatotuutta. Jos haluatte mennä ulos etsimään Jumalaa, joka pyörittää koko show'ta, ette löydä sitä. Jos yritätte löytää elämän tarkoituksen sieltä filosofisesti tai elämän merkityksen jonkin erityisjuoman tai jonkin muun avulla, ette löydä. Ei ole suunniteltu niin, että löytäisitte varsinaisen totuuden ulkoa.

 

Fyysikot ja tiedemiehet voivat oppia enemmän ja enemmän ja enemmän fyysisestä todellisuudestanne, mutta he eivät koskaan löydä varsinaista totuutta. Teologit, filosofit voivat löytää enemmän ja enemmän tietoisuudesta, tajunnasta, mutta he eivät koskaan löydä varsinaista totuutta tuolta ulkoa, sillä ainoa totuus joka on, on sisällä. Ainoa totuus. 

 

Siis kun FM, John Kuderka, katsoi tätä kommunikointilinkkiä – ja tiedätte, että hän oli ohjelmoija ja sähköinsinööri viimeisimmässä elämässään – kun hän etsi, miten luodaan tämän tehokas linkki ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välille, tämä kommunikointilinkki, kun hän etsi energian ydinolemusta, hän katsoi perimmiltään totuutta. Totuutta … ja koira, Belle, koira täällä Villassa kanssamme, Villan koira, tulee käymään tässä juuri totuuden hetkellä (Adamus silittää ja Belle vinkaisee pehmeästi). Aah, tässä upeassa koirassa on paljon totuutta ja kauneutta.

 

Nimittäin Belle, joka Lindan ja Cauldren mukaan kuuluu naapureille, mutta alan epäillä sitä. Belle alkaa – en halua sanoa (yllä)pitää – säteillä ahmyo-energiaa. Se on poiminut sitä juostessaan ympäri tonttia ja nukkuessaan täällä Villassa pitkiä aikoja. Se alkaa poimia koko tämän ahmyo-energian, ja siitä on tulossa ahmyo-koira. Rakas Eesan Linda, kenties teidän pitäisi muuttaa sen nimi Ahmyoksi tai ainakin Bella Ahmyoksi. Kyllä, hyvä. Siis pieni häiriötekijä tässä, kun puhuimme varsinaisesta totuudesta.

 

Ainoa oikea totuus on sisällä. Se ei tee mistään muusta epätotuutta, koska ne kaikki ovat totuuksia tuolla ulkona, vaikka ne olisivat valheita. Ne ovat kaikki tarinoita, vaikka ne eivät perustuisi siihen, mitä kutsuttaisiin todellisuudeksi. Palataanpa takaisin asian ytimeen.

 

Totuus on havainto, se miten hahmotatte jonkin. Havainto on tiedostamista. Tiedostaminen on tietoisuutta.

 

Käydäänpä se uudestaan läpi. Totuus on havainto, se miten hahmotatte ulkoisen maailman – ja hahmotatte sen, miten haluatte – ja miten hahmotatte itsenne. Havainto on yksinkertaisesti tiedostamista, olemista tietoinen. Joillakin ihmisillä on rajoittunut havaintotapa, rajoittunut tietoisuus, ja uskoakseni olen kertonut teille jossain kohtaa tarinan Amerikan alkuperäisasukkaista, intiaaneista, ja joistain muista alkuperäisasukkaista ympäri maailmaa. He eivät nähneet laivojen tulevan, koska heillä ei ollut sitä tietoisuutta. Tulevia purjelaivoja ei yksinkertaisesti ollut heidän havaintotavassaan. Ja olen kertonut teille, miten myös Atlantiksen aikoina, Atlantiksen alkuaikoina, ei nähty tähtiä yötaivaalla. Ja sitä on vaikea uskoa nyt, koska kun katsotte yötaivasta, se on täynnä tähtiä. Mutta ei ollut sitä tietoisuutta. Ei ollut kaistaleveyttä – sanontaan näin – edes havaita sitä. Siis yksinkertaisesti sitä ei ollut, vaikka oli. Totuus oli, ettei ollut tähtiä, koska sen te havaitsitte – ei tähtiä.

 

Siis meillä on havainto. Totuus on havainto. Havainto on tiedostamista. Tiedostaminen on tietoisuutta, kyky olla tietoinen, kyky hahmottaa. Olette tietoinen todellisuudesta, fyysisestä todellisuudesta jossa elätte, mutta ette kovin tietoinen muista ulottuvuuksista, joita on kaikkialla ympärillä. Eikä niitä vain ole teille. Kaikki muut ulottuvuudet ja maailmat risteilevät aivan tässä. Ette pelkästään ole tietoinen niistä, osittain koska ette oikeastaan ole vielä ollut valmis. Se olisi ollut vähän häiriötekijä, ja osittain myös koska mieli estää sen.

 

Sanon nyt, että mieli estää sen. Ja sanon nyt myös, että mieli on tavallaan palvellut estäessään sen. Ja sanon myös, että nyt koko tässä siirtymässä ahmyo-elämään mieli alkaa rentoutua, päästää irti paljosta kontrollista, monista rajoituksista – siinä määrin, että se sallii teidän havaita asioita, jotka ovat silmien, korvien ja ihmisaistien ulkopuolella, mutta myös mielen muistin, mielen qualian ulkopuolella. Alatte pystyä havaitsemaan asioita muissa ulottuvuuksissa itse asiassa hyvin kauniilla tavalla. Se ei ole pakahduttavaa tai hämmentävää. Erittäin yksinkertaisella ja kauniilla tavalla.

 

Vedetäänpä siis kunnolla syvään henkeä tämän myötä, totuuden, havaintotavan, tiedostamisen, tietoisuuden myötä – kyky havaita kaikki, mikä on ulkopuolellanne, koska se kaikki tulee todellisuudessa sisältä.

 

Se on hämmästyttävä asia. Se kaikki tulee sisältä. Hahmotatte sen olevan ulkopuolella, mutta kaikki havaitaan itse asiassa sisältä. Tähdet yöllä, universumi, galaksit, valtava meri tuolla – kaikessa siinä on tosiasiassa kyse sisäisestä havainnosta, ja se kaikki on teidän energiaanne. Se kaikki on teidän energiaanne.

 

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

 

Siis palataanpa takaisin tuohon linkkiin, kommunikointilinkkiin, ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välillä, mitä ei ole ollut pitkään, pitkään aikaan. Se ei ole toiminut. Sitä ei ole itse asiassa havaittu, tiedostettu. 

 

 

Lohikäärme

 

Vaihdetaanpa nyt vähän aihetta ja puhutaan ProGnostista, viimeisimmästä ProGnostistamme. Se oli erilainen kuin muut, joita meillä on ollut. Siinä oli kyse maailmasta, mitä ProGnostin on tarkoitus olla, mutta siinä oli kyse myös teistä. Se oli paljon henkilökohtaisempi kuin muut ProGnostit.

 

Meidän tarvitsi puhua siitä, mihin maailma oli menossa – teknologiasta, koko tästä uudesta ihmistyypistä joka on syntymässä. Meidän tarvitsi puhua virrasta ja suunnasta planeetalla tällä hetkellä, siitä missä tietoisuus on, voidaksemme päästä kohtaan, jossa puhuimme lohikäärmeen tulemisesta sisään. ProGnostissa sanoimme, että lohikäärme ei tule ainoastaan planeetalle, vaan se tulee myös teidän elämäänne hyvin, hyvin erilaisen vaikutuksen kera, kuin sillä on muuhun planeettaan. Mutta lohikäärme astuu sisään, se tulee sisään.

 

Lohikäärme kosketti luultavasti useampaa shaumbraa kuin mikään muu pitkään aikaan. Lohikäärmesymboliikka, hengenheimolaisuus ja läheisyys lohikäärmeen kanssa. Se kosketti shaumbroja ympäri maailmaa, ja hyvin monilla teistä oli henkilökohtaisia tarinoita lohikäärmeen tulemisesta sisään, menneisyydestä lohikäärmeen kanssa.

 

Siis ProGnostissa puhuimme lohikäärmeen tulemisesta sisään nyt, ja sen rooli henkilökohtaisessa elämässänne on puhdistaa paljon vanhaa syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyyttä ja häpeää muista elämistä, mutta myös tästä elämästä. Syyllisyyttä ja häpeää joita ei voi yksinkertaisesti ottaa mukaan Oivaltamiseen. Ei voi. Puhumme pitkään tästä ja meillä on monia kokemuksia tästä Threshold-tapahtumissa.

 

Ette voi ottaa syyllisyyttä ja häpeää mukaanne Oivaltamiseen, ja jotkut ovat yrittäneet ja se vain ryöpyttää heitä – pureskelee ja sylkäisee ulos. Ja se on itse asiassa paljon julmempaa kuin Tulimuurin läpi meneminen aioneita sitten. Ette voi tuoda tuota syyllisyyttä ja häpeää mukananne.

 

Lohikäärme menee myös sisään ja löytää, missä valheet ovat, missä valheet ja vääristymät ovat, ja jos todella tunnette sitä hetken, näette, että valheet ovat suurin syyllisyyden ja häpeän generaattori. Ihmiset rakentavat valheensa syyllisyyden ja häpeän ympärille. Voitaisiin melkein sanoa, että alkuperäisissä valheissa oli kyse syyllisyydestä ja kenties myös häpeästä sen vuoksi, että on ihminen, ja siitä valheet tavallaan alkoivat. Kun ihminen tuntee kamalaa syyllisyyttä ja häpeää, hän valehtelee itselleen, ja sitten hän valehtelee toisille ja vääristelee todellisuutta, vääristelee totuutta.

 

Se ei ole välttämättä huono asia, mutta nyt teillä on monia erilaisia havaintokerroksia ja joskus ne taistelevat toistensa kanssa. Luotte valheen – ja oli edelleen tuo ns. alkuperäinen totuus ja se jatkuu – mutta nyt teillä on valhetarina, joten teillä tapahtuu kaksi tarinaa, jotka tavallaan ovat toisiaan vastaan, ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Sitten laitatte lisää valheita sen päälle, ja lisää valheita sen päälle, asian toisensa jälkeen, ja melko pian teillä on vanha ihmisego, joka perustuu moniin erilaisiin tarinoihin, usein samasta asiasta, mutta vääristymiin tai valheisiin perustuen, jotka tapahtuvat.

 

Voitte juuri nyt ehkä tuntea, mitä tapahtuu. Teillä on kaikki nämä tarinat – jotkut perustuivat tarkoituksellisiin valheisiin, jotkut perustuivat tavallaan puolitiedostamattomiin valheisiin. Mutta teillä tapahtuu kaikki tämä samanaikaisesti, ja yritätte löytää totuuden, koska sitä tietoisemmaksi tuleva ihminen tekee. Hän yrittää löytää totuuden. Se on hyvin syvä ja pakottava tarve ihmisissä, jotka alkavat tiedostaa.

 

Olen sanonut teille, että on ollut erittäin vaikea matka monessa mielessä, erittäin vaikea. Ja kaikkien niiden vaikeuksien ja koettelemuksien läpi, niiden aikojen jolloin halusitte antaa periksi, niiden aikojen jolloin halusitte vain piiloutua hiekkaan, oli jotain, mikä toi teidät läpi, mikä kantoi teidät tähän kohtaan. Se oli tietäminen. Sana josta olen puhunut melko paljon – tietäminen. Jossain oli syvä, sisäinen tietäminen. Ette pysty perustelemaan sitä mielessänne. Ette pysty oikeuttamaan sitä. Ette pysty välttämättä kartoittamaan sitä, mutta on sisäinen tietäminen. Ja olisitte sanoneet: "No, minä vain tiedän, että on enemmän." Entä tämä: "Tiedän, että on minun totuuteni. Tiedän, että on minun totuuteni. Se on jossain. Voin tuntea sen. Se on siellä. Voin tuntea sen hiljaisina hetkinäni."

 

Tuo jokin, tuo tietäminen, on sisäisen totuuden tietämistä. Ja lohikäärme tulee elämäänne, ja se yrittää saada kiinni nuo asiat, jotka estävät teiltä totuutenne, estävät teitä tuntemasta sen.

 

 

Teidän totuutenne

 

Puhutaanpa nyt hetki teidän totuudestanne.

 

Ette luultavasti pysty koskaan määrittelemään sitä sanoina, enkä edes kannusta teitä yrittämään sitä. Se ylittää sanat. Mieli ei pysty "qualiamaan" sitä. Toisin sanoen, ei ole mitään mielen assosiaatiota. Mutta alatte oivaltaa, että totuus on ehdoton tunne, tietäminen, tunne. Se valtaa teidät. Teidän totuutenne on erilainen kuin kenenkään toisen, erilainen kuin mikään universaali totuus, erilainan kuin kaikki ulkoiset totuudet. 

 

Sisällänne on totuus. Se ei ole historianne. Ei, se ei ole historia siitä, kuka oikeasti olette. Se on vain totuus, ja se on ollut osa teitä aina, aina, aina. Silloinkin kun olitte totuuden ulkopuolella, se oli edelleen siellä. Silloinkin kun havaintonne oli rajoittunut, se oli edelleen siellä. Sisällenne on tuo totuus, ja siihen FM todellisuudessa yhdistyy sanoessaan: "Miten avaamme tämän portin, tämän kommunikointiportaalin? Miten avaamme sen ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välillä? Miten voimme tuoda tämän sielukommunikoinnin ihmistasolle, jokapäiväiselle tasolle?" Ja oikeasti hän meni siihen, totuuteen, mikä ei kuulosta itse asiassa kovin ohjelmointimaiselta. 

 

Kun ihmisestä tulee tietoinen omasta totuudestaan, joka on paljon suurempi, kuin millään sanoilla voidaan ilmaista, kun ihminen sallii totuutensa koskettaa itseään, hänestä tulee hyvin, hyvin tietoinen, upean tietoinen mestarin kommunikoinnista. Ja taas kerran, älkää odottako sanoja, vaan odottakaa laulua, tunnetta, tietämistä.

 

Totuus on itse asiassa aisti. Se on yksi kaikkein hämmentävimmistä aisteista. Tiedätte, että puhumme enkeliaisteista – 200.000 aistia tai enemmän – ja olemme käyneet niistä muutaman läpi shoudeissa ja tietysti keahakissa. Mutta totuus on tosiasiassa aisti, mutta hyvin, hyvin erilainen kuin jotkut muut. Muistakaa, että aisti on tapa hahmottaa todellisuus. Aisti on tapa hahmottaa todellisuus. Älkääkä sekoittako sitä ihmistunteisin tai ihmisen fyysisiin aisteihin. Aisti on tapa hahmottaa todellisuus, ja on monia, monia, moniatapoja tehdä se, ja voitte tehdä sen käyttämällä useita aisteja kerrallaan, ei vain yhtä.

 

Mutta totuudesta tulee ns. kaikkein intiimein aisti. Se on Sinä-aisti. Totuus on kaikkein ainutlaatuisin aisti. Totuus on se asia, jota ihminen etsii tultuaan tietoisemmaksi ja tiedostavammaksi. Se on tuo sisäinen kutsu, jonka tunsitte heräämisessänne. Tunsitte jonkin syvän ja sisäisen kutsuvan, ja se on yksinkertaisesti totuus. Teidän totuutenne. Ei totuus universumista. Kukaan ei koskaan löydä sitä, koska sellaista ei ole. Se on kuin suuri häiriötekijä, suurta makyoa, kun yrittää löytää totuuden ulkopuoleltanne. 

 

Mutta tulette tähän kohtaan ja oivallatte, että sisällä on totuus, ja tähän FM tosiasiassa osui tutkimuksessaan. Miten avaamme tämän kommunikointilinkin mestarin ja "minä olen" -olemuksen kanssa? Se tapahtuu totuusaistin polun kautta – se on teidäntotuutenne.

 

Lohikäärme auttaa puhdistamaan nuo asiat, jotka eivät ole totuudessa. Lohikäärme auttaa teitä tunnistamaan, mikä on valheeseen perustuva tarina. Ja kyllä, voitaisiin filosofisesti väittää, että kaikki on valhetta ja kaikki on totuutta samanaikaisesti. Sovitaan vain, että niin asemoimme sen: kaikki on valhetta ja kaikki on totuutta. Mutta se on eri asia kuin teidäntotuutenne, sisäinen totuutenne.

 

Aloimme viime kuun merabhissa tuoda tätä – teidän totuuttanne – sisään, ja haluaisin jatkaa sitä tämän shoudin merabhissa. 

 

 

"Sinun totuutesi" -merabh

 

Vedetäänpä syvään henkeä, ja soitamme vähän taustamusiikkia (musiikki alkaa).

 

On kyse sinun totuudestasi, tietämisestä, totuusaistista.

 

Totuus on aisti, tapa hahmottaa todellisuus, alkaen ensin omasta todellisuudestasi ja laajentuen sitten ulospäin. Totuudesta tulee tämä kaikkein yksinkertaisin, kaikkein syvällisin, asia.

 

Kun tunnet totuuttasi, henkilökohtaista totuuttasi, muista olla koskaan edes yrittämättä laittaa sitä sanoiksi. Pyydän sinua vain aistimaan sitä, tuntemaan sitä, tietämään, että se on siellä.

 

Älä yritä laittaa sitä sanoiksi, koska siitä tulee vain mentaalista. Se hämmentää mieltä. Se alkaa viedä sinua noita kaninkoloja ja umpikujakatuja pitkin, joten älä edes yritä laittaa sitä sanoiksi.

 

Mene tuon yli, ja tunne sitä.

 

Sinun totuuttasi.

 

(Tauko)

 

Ei ole tällä hetkellä tarvetta tietää täsmälleen, mikä se on, ja määritellä sitä. Ei tietenkään laittaa sitä sanoiksi tai mielen käsityksiksi, vaan pelkästään tietää, että se on siellä. 

 

Vedä syvään henkeä ja tunne totuuttasi, totuutta joka ei kuulu kenellekään muulle, millekään muulle.

 

Ja totuutta jota ei voi koskaan ottaa pois sinulta. Ei voi. Edes kaikkien valheiden myötä itsestäsi ja maailmasta ympärilläsi, tuota totuutta ei voi koskaan ottaa pois.

 

(Tauko)

 

Vedä syvään henkeä, kun tuo totuus avaa myös kommunikoinnin mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä. 

 

(Tauko)

 

Ja taas kerran, tarkoitus ei ole määritellä totuuttasi, vaan pelkästään tietää, että se on siellä. Tämä riittää – tietää, että se on siellä.

 

(Tauko)

 

Ja se on. Olet etsinyt tuota totuutta ulkopuolelta pitkän aikaa, monia, monia, moniaelämiä tai yrittänyt myös päästä tuohon totuuteen sisällä, mutta eksynyt kaaokseen ja kaikkien tarinoiden, kaikkien valheiden ja kaikkien vääristymien monimutkaisuuteen.

 

Totuus on aisti, kaikkein intiimien ja henkilökohtaisin aisti. 

 

Ja pyydän sinua vetämään syvään henkeä ja vain tietämään, että se on siellä. Siinä kaikki – tietää, että se on siellä.

 

Ja tietää, että jonain päivänä, jonain päivän hyvin pian, tämä totuus ei ainoastaan yhdistä sinua syvillä, syvillä tasoilla mestariin ja kaikkeen viisauteen ja "minä olen" -olemukseen, vaan tämä totuus yhdistää sinut energiaan, itse energiaan.

 

Tämä totuus luo tuon suhteen, koska se on totuus. Ja totuus ja energia, voi, ne ovat kuin kaunis pari. Ne ovat kumppaneita. Ne osaavat tanssia yhdessä erittäin, erittäin hyvin.

 

Vedä syvään henkeä ja tiedä, että sinun totuutesi on siellä. Se ei ole koskaan lähtenyt. Se on vain unohdettu.

 

Se ei ole koskaan heikentynyt. Sitä ei ole vain huomattu.

 

Vedä syvään henkeä ja tiedä, että totuutesi tulee nyt takaisin.

 

(Tauko)

 

Ja tämän totuuden myötä avataan kaikki kommunikointi. Tämän totuuden myötä tulee myös tuo uusi suhde energiaan, ahmyo-elämä.

 

Vedä syvään henkeä ja tiedä, että sinun totuutesi on taas kerran kanssasi.

 

(Tauko)

 

Ja salli itsesi olla myös määrittelemättä sitä. Tämä on totuusaistin kauneus.

 

Kenties myöhemmin haluat kirjoittaa siitä runollisesti. Mutta tällä hetkellä salli vain itsesi tietää, että totuutesi on siellä. Se on aisti. Se on tapa hahmottaa todellisuus. Se on myös tapa antaa energian tulla sinulle.

 

(Tauko) 

 

Totuus. Kenties tehokkain yhteys ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välillä. 

 

(Tauko)

 

Totuus. Jotain hyvin, hyvin vaikeaa kuvata ihmissanoilla – silloin siitä tulee melkein valhe – joten tyydy sen tietämiseen, että voit vain tuntea tuon totuuden ja tietää, että se on siellä.

 

(Tauko)

 

Totuutta et löydä koskaan, et koskaan ulkopuoleltasi, universumista tai haudattuna jonnekin syvälle maan alle. Totuus tulee vain sisältä.

 

Salli itsesi oivaltaa, että sinun totuutesi on olemassa. Se on aivan tässä.

 

(Tauko)

 

Se ei koskaan kadonnut. Se tavallaan vain unohdettiin.

 

Ja kun se oli unohduksissa, kadotit kosketuksesi mestariin ja "minä olen" -olemukseen. 

 

(Tauko)

 

Puhuimme ProGnostissa ja myös laajasti Threshold-tapahtumissa lohikäärmeen katsomisesta silmiin. Siinä on oikeasti kyse oman totuutesi katsomisesta silmiin. Jos on vääristymä, jos sinua rasittaa syyllisyys ja häpeä, ette anna itsesi katsoa tuota totuutta. 

 

(Tauko)

 

Sitten kun menet yli kaikesta syyllisyydestä ja häpeästä ja tarpeesta kärsiä ja olla energian orja, tulet kohtaan, jossa voit alkaa nyt katsoa totuuttasi, alkaa tuntea totuuttasi, ja tietää, että totuutesi on kanssasi. Tämä tuo ahmyo-elämän.

 

Muista, että totuus on aisti. Se ei ole tuomitsemista. Siinä ei ole kyse siitä, mikä on oikein tai väärin. Se on pelkästään aisti, kenties puhtain tapa hahmottaa todellisuus.

 

Alat myös oivaltaa, ettet halua tuoda totuutta esiin, "ulkoistaa" sitä. Se on liekki, joka hehkuu sisällä. Ei ole kyse totuutesi tuomisesta maailmaan, totuutesi tuputtamisesta, mutta kuitenkin sitten kun totuutesi on tuotu tietoisuuteen, muistettu, sen säteily, valo säteilee muuhun maailmaan. Et yritä tehdä siitä ulkoista, mutta kuitenkin se vain säteilee muuhun maailmaan.

 

Vedä syvään henkeä ja tiedä, että totuutesi on siellä. Kaikista noista tarina-, valhe-, itsepetos- ja vääristymäkerroksista ja kaikesta ulkoisesta etsimisestä ja kaikesta muusta huolimatta, iloitse sen tietämisestä, että totuutesi on siellä.

 

Ja muista olla edes yrittämättä määritellä sitä, laittaa sitä sanoiksi tällä hetkellä. Se on aisti. Se on tunne. Anna itsesi tuntea se. Anna itsesi tuntea oma totuutesi.

 

(Tauko)

 

Älä tunne häpeää siinä. Älä tunne häpeää itsestäsi. Älä tunne häpeää siitä, että olet ollut totuuden ulkopuolella.

 

(Tauko)

 

Vedä syvään henkeä ja tiedä, että totuutesi on tässä nyt.

 

(Tauko)

 

Tämä totuus tuo myös tuon kommunikoinnin näiden uusien ystävien kanssa, uuden egon kanssa jota kutsumme wegoksi, mestarin kanssa, energian kanssa.

 

Vedä syvään henkeä ja tiedä, että totuutesi on siellä.

 

(Tauko)

 

Joillakin teistä on ehkä ollut tähän saakka tunne, että te ette ollut totuuden, oman totuutenne, arvoinen. Joillakin teistä on ehkä ollut tunne, että totuus oli niin kaukana, niin piilossa, että te ette ehkä koskaan löydä sitä.

 

Joillakin teistä on ehkä ollut ajatus, että totuus oli vain filosofinen käsite, kunnes pääsette tähän kohtaan polulla ja vedätte syvään henkeä ja oivallatte, että teidän totuutenne on tässä. Se on tullut takaisin, eikä se enää koskaan, koskaan, koskaan mene uudestaan piiloon.

 

Sinulla saattaa olla joitain päiviä, jolloin olet enemmän tietoinen totuudesta, ja joinain päivinä vähemmän, mutta se ei mene koskaan takaisin piiloon. Se ei mene koskaan takaisin pimeyteen. Se ei koskaan katoa sinulta uudestaan. Se on kanssasi lopun matkaasi ja lopun ahmyo-elämääsi tällä planeetalla.

 

Vedetään syvään henkeä yhdessä täällä Villa Ahmyossa (musiikki loppuu). Aah, ensimmäinen monista shoudeista, jotka tulevat tästä kauniista paikasta.

 

Tämän myötä syvään henkeä sen tietämiseen, että totuutenne on tässä.

 

Ja muistakaa, että kaikki on hyvin kaikissa luomuksissanne.

 

Olen Adamus. Kiitos.