CRIMSON CIRCLEN MATERIAALEJA

Esiintuleminen-sarja

SHOUD 4 – ADAMUS ST. GERMAIN, Geoffrey Hoppen kanavoimana


Esitetty Crimson Circlelle

8.12.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
www.crimsoncircle.com


Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.


Aah! Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, otetaanpa kunnolla syvään henkeä päivän energioita, kun otan siemauksen ihmiskahvia. Kunnolla syvään henkeä tämän päivän energioita (Adamus siemaisee). Aah!


Voi, rakas Edith, näen sinun vaihtaneen tuolia, tavallaan. Yhden taaksepäin. Varataanko sinulle tämä paikka edelleen?


EDITH: Ei valitettavasti. Haluatko antaa sen takaisin?


ADAMUS: Ei. Ei, ei, ei, ei, ei. Mutta kiitos, että siirryit muutaman kymmenen senttiä johonkin suuntaan. 


Siis rakkaat ystäväni, suuri ilo olla täällä kanssanne, katsoa teitä ihmissilmin. Käytän Cauldren silmiä tällä hetkellä – sain hänet hankkimaan uudet silmät, jotta näyttäisitte vielä normaalia paremmilta – mutta mikä ilo nähdä teidät tällä ihmisnäkökyvyllä. Minun täytyy vain kertoa teille, että te näytätte todella huvittavilta (naurua). Ei, vaan tarkoitan, että te oikeasti näytätte. Tarkoitan, että olen tuntenut teidät kaikki pitkän, pitkän aikaa – ja voin nähdä kameran kautta myös teidät, jotka katselette netissä – ja näytätte tavallaan huvittavilta. Tarkoitan, että tämä ei ole teidän luonnollinen tilanne, kuten tiedätte. Crash, tämä et ole sinä tässä ihmiskehossa. Mistä sait tuon kehosi?


CRASH (DAVE): Searsilta.


ADAMUS: Searsilta! (Naurua) Searsilta! Ja Cauldre sanoo minulle: "Ei mikään ihme, että se on lopettamassa toimintansa!" (Lisää naurua) Ja tarkoitan – en yritä olla tässä töykeä – että tämä ei ole sinun kehosi. 


CRASH: Aivan.


ADAMUS: Se on äitisi ja isäsi keho ja heidän äitinsä ja isänsä ja kaikkien muiden keho. Siis katson teitä, ja minun täytyy nauraa, koska olette edelleen niin sidottu kehoon – tarkoitan, että olemme jo selviytymässä siitä – ja identiteettiin ja kaikkeen muuhun, mutta se ette ole te. Sen voin vain sanoa. Se ei oikeasti ole. 


Olemme edistyneet paljon. Voi, odottakaa hetki. Meidän täytyy keskeyttää kaikki. Minulle on tulossa lahja (yleisö sanoo "oiiii!"). Voi, kiitos. Voi, katsokaa (yleisö sanoo "vau!"), violetin liekin sateenkaari (viitaten rusettinauhaan). Voinko avata sen nyt?


SHAUMBRA 1 (nainen): Kyllä, tietysti.


ADAMUS: Ai, hyvä. Auttaisitko minua tässä? (Lindalle)


LINDA: Olisi hauskempaa katsella sinun taistelevan.


ADAMUS: Joo, tiedän! (Naurua) Tiedän! On hauskempaa katsella sinun taistelevan sen kanssa. No, hyvin ihana ajatus.


SHAUMBRA 1: Kyllä.


ADAMUS: Tämä tuo esiin erään asian. Saatte lahjoja elämässänne, te kaikki, ette vain tällaista, mutta saatte lahjoja, kenties ei käärittynä näin kauniisti. Mutta kun saatte tuon lahjan, niin riippumatta mitä se on – joku antaa teille tukun rahaa, joku testamenttaa teille jotain; ei perheenne koska heillä ei ole yhtään rahaa (naurua), mutta joku muu testamenttaa teille jotain – niin ottakaa se vastaan. Älkää tehkö tuota vaatimattomuusjuttua. Älkää sanoko: "Voi, en oikeasti voi ottaa." Ottakaa se vastaan. Ottakaa se. Se on sinulle, jos haluat laittaa sen päällesi (Adamus antaa rusettinauhan Lindalle, ja hän laittaa sen päähänsä). Ottakaa se ja sallikaa se, koska siitä tulee elämäntapa. Asioita vain tulee teille. (Joku sanoo "joo!" Lindalle, sitten lisää hurrausta ja taputuksia). Kyllä, kyllä.


Minulla on kanavahämmennystä tällä hetkellä, koska yritän saada Cauldren kanavoimaan minua teille kaikille, mutta hän ei oikeasti kanavoi. Hän vain laulaa: "Baby, it's cold outside" (kulta, ulkona on kylmä). (Paljon naurua) Siis tämä on todella vaikeaa. Minun täytyy ehkä kutsua Kuthumi vähän auttamaan tässä. Ja mitä meillä on? (Hän saa poistettua kääreen paketista) Meillä on kaunis 3D-yövalo (yleisö sanoo "ooo!). Katsotaanpa … Katsotaanpa, mitä tässä on.


Siis kun saatte sen … Ai, vau (Adamus avaa laatikon). Ai! Tämä on – viitsisitkö koota sen? (Ojentaen sen takaisin lahjan antajalle)


SHAUMBRA 1: Tietenkin.


ADAMUS: Se on tavallaan kaunis. Kun saatte näitä lahjoja elämässänne, sallikaa ne, hyväksykää ne. Älkää tehkö tuota vaatimattomuusjuttua. Älkää tehkö: "En ansaitse sitä." Kysykää: "Onko sinulla mitään muuta?" (Naurua, kun nainen saa sen koottua)


SHAUMBRA 1: Voi hyvänen aika.


LINDA: Se on riikinkukko! Se olet sinä!


ADAMUS: Ai jaaa! Miksi kukaan sanoisi minua riikinkukoksi? (Adamus näyttää vihreää liiviään ja kirjavia joulusukkiaan) (Yleisö sanoo "ooo!", ja naurua, kun Adamus matkii riikinkukon tepastelua) Se on erittäin kaunis.


Annan tämän sinulle (Lindalle), kun jatkan. Katsokaa tuota, Linda hiuspannan ja riikinkukon kera, miten sopivaa! (Adamus naureskelee)


Asioita vain tulee teille, ja sallikaa ne. Hyväksykää vain se, älkääkä edes tunteko, että teidän täytyy tehdä mitään vastineeksi. Nimittäin on edelleen tuo, tavallaan ihmisehto: "Joku antoi minulle jotain. Minun täytyy antaa takaisin." Teidän ei tarvitse. Teidän ei tarvitse. Sinä saat halauksen myöhemmin (lahjan antajalle), mutta se tapahtuu vain koska. Tästä tulee elämän tapa, asioita vain tulee teille, joten se oli erittäin sopiva tapa aloittaa päivä.


Mutta kuten sanoin … (Adamus ottaa siemauksen kahvia) Aah! Meillä ei vain ole tätä Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Ja luulisi, että ylösnousseena mestarina olisi kaikkea, kaikki maistuisi mahtavalta, mutta se ei ole yhtä monimutkaista kuin tässä todellisuudessa. Ja monimutkaista hyvin rajoittuneella tavalla, jos voitte kuvitella sen. Kahvi on tavallaan kuin ihmistodellisuus. Se on erittäin monimutkaista ja kuitenkin hyvin pienessä laatikossa. Ja aina silloin tällöin on hauskaa siemaista kahvia, tuntea tuo pöhinä, tuntea Cauldren saavan pöhinää kehoonsa, ja sitten hänestä tulee hyvin puhelias ja sitten hän kanavoi liian nopeasti ja Vili-raukka tuolla takana pysyy hädin tuskin mukana. Nuo ovat jotain mahtavia asioita ihmisenä olemisessa. 


Mutta todella mahtava asia on, kun on ihminen ja mestari, kun voit nauttia kupin kahvia, kun voit nähdä ihmissilmin ja vain ihmissilmin. Ja katsot ihmisten kasvoja, katsot heitä silmiin ja sitten katsot heidän käyvän läpi tunteita ja tuntemuksia, ja se on ok. Se on kaunista. Mutta on todella hämmästyttävää, kun on ja-tilanne. Kun voin katsoa teitä ja nähdä myös entisiin elämiinne, tavallaan tulevaisuuteenne, nähdä kaiken, mitä olette. On hämmästyttävä asia saada tämä ihmiskokemus, joka on vaikea joskus, kun luulette sen olevan ainoa asia, mutta kun teillä on ja-tilanne, voitte hahmottaa asiat myös sellaisena, kuin ne oikeasti ovat. Siitä puhumme tänään.  


Ylösnousseiden mestareiden klubi ei ole oikeasti paikka. (Adamus antaa rypistetyn käärepaperin Andylle) Lahja minulta …


ANDY: Ai! Kiitos! (Naurua)


ADAMUS: Joo. Siinä saattaa olla jotain todella arvokasta.


LINDA: Miten huomaavaista.


ADAMUS: Todella huomaavaista.



Fyysisen todellisuuden ulkopuolella


Ylösnousseiden mestareiden klubi ei ole oikeasti paikka. Sitä ei ole olemassa aika-avaruudessa. Siksi tiede sanoisi, ettei sitä ole, mutta todellisuudessa se on. Tarkoitan, että se on hyvin todellinen – sitä ei vain ole aika-avaruudessa. Se on todellisuus, jota ei voi havaita silmillä tai korvilla, mutta kuitenkin se on olemassa.


Meillä on Ylösnousseiden mestareiden klubilla yli 9.000 – itse asiassa tällä viikolla ylitämme 9.800 ylösnoussutta mestaria (joku sanoo "jes" ja joku sanoo "oii!"). Joo, eikä ketään tästä ryhmästä, tietenkään (vähän naurahduksia). No, se johtuu siitä, että te ette välttämättä halua olla siellä. Haluatte olla täällä.


LINDA: Ai, aivan, aivan.


ADAMUS: Joo, joo, joo.


LINDA: Hyvä muistutus. Hyvä muistutus.


ADAMUS: Siis ei ollut töykeää, kun sanoin sen. Näin on, koska jäätte tänne. Ylitämme 9.800, ja kuitenkin jokainen ylösnoussut mestari on tullut Maan kautta. He ovat kaikki olleet ihmiskehossa, joka on luonnoton tila. He ymmärtävät tuon todellisuuden – 70 % todellisuudesta hahmotetaan silmillä ja vähän korvilla ja muilla ihmisaisteilla. Siis heillä tuo tausta, joten olemme kyenneet silloin ottamaan tämän tyhjyyden – koska Ylösnousseiden mestareiden klubi ei ole aika-avaruudessa, joten siksi sitä ei ole olemassa, mutta kuitenkin on – ja kuvittelemaan sen, koska olemme kaikki tulleet Maan kautta ja käyttäneet ihmisaisteja. 


Meillä ei ole kehoa. Emme syö ruokaa niin, kuin te tekisitte täällä ja sitten teidän täytyisi sulattaa se. Mutta kuitenkin meillä on kaikilla ollut ihmiskokemuksia, joten voimme kuvitella sen ja siksi elää sen. Ja vaikka on yli 9.800 ylösnoussutta mestaria ja jokaisella oma perspektiivinsä Ylösnousseiden mestareiden klubista – kaikilla on oma perspektiivinsä klubista – meillä on yhteissopimus, että on tämä Ylösnousseiden mestareiden klubi, ja tietysti puheenjohtaja olen minä (naurua).


LINDA: Nimitettiinkö sinut?


ADAMUS: Se on minun todellisuushavaintoni. En ole varma, onko se heidän, mutta ainakin se on … (lisää naurua).


LINDA: Miten sinusta tuli puheenjohtaja?


ADAMUS: Ja jos se on minun todellisuushavaintoni, niin siksi …


ADAMUS JA YLEISÖ: … se on.


ADAMUS: Ja kenties Kuthumin todellisuus on täysin erilainen, mutta minun todellisuudessani olen johtaja.


Siis meillä on tämä paikka, jota ei oikeasti ole olemassa, mutta kuitenkin se on. Meillä on paikka, jossa voimme luoda uudelleen monia asioita, joita rakastimme maapallossa.


Ykkösenä listalla – yhteissopimuksessamme ylösnousseiden mestareiden kesken – on luonto, joten luontoa on kaikkialla ympärillä. Mutta minun versioni luonnosta saattaa olla erilainen, kuin Tobiaksen versio, mutta kuitenkin näemme kaikki luonnon. Rakastamme käydä pitkiä keskusteluja luonnon kauneudesta klubilla, koska jokaisen perspektiivi on vähän erilainen eikä kukaan ole oikeassa tai väärässä.


Meillä on hienoja aterioita, ja pääkokki antaa menun, jossa selitetään, mitä päivällisenä on tuona iltana. Siis se on tavallaan sopimuksemme: "Ollaan yhteisellä päivällisellä suostuen samaan menuun", mutta jokainen ylösnoussut mestari maistaa sen eri tavalla, näkee sen eri tavalla ja hahmottaa sen eri tavalla.


Itse asiassa meillä ei ole näköaistia eikä kuuloaistia. Ei lainkaan, koska ei ole aika-avaruutta ja voidakseen saada näkökyvyn tai kuulon tai minkä tahansa ihmisaistin ominaisuudet täytyy olla aika-avaruus.


Siis voitte kuvitella, että olemme 9.800 ylösnousseen mestarin joukko, emmekä näe, emme kuule, emme tunne, emme haista. Ei mitään tällaista. Ja alatte ihmetellä: "No, onko se sitten totta? Onko sitä olemassa? Ja mikä se on, jos sitä ei näe? Miten sen hahmottaa? Miten on tavallaan yhteissopimus? Eikö tämä ole vain iso ei-mitään?" Ja tosiasia on, että se on kaikki. Se on kaikki, koska emme tarvitse silmiä nähdäksemme. Meillä on ollut ne aiemmin, ja ne ovat kivat jonkin aikaa, mutta silmät väsyvät ja lopulta ne vanhenevat eivätkä lopulta toimi enää ollenkaan. Ja sitten on todella eksyksissä, koska on ollut hyvin riippuvainen noista silmistä, ja sitten tuntuu uhrilta, kun silmät eivät toimi. Yäk! Mutta tosiasia on, ettei niitä tarvita. Ei tarvitse niitä. Tosiasia on, että ylösnousseena mestaria voi todellisuudessa havaita paremmin ilman ihmisaisteja, kuin niiden kera. 


Siis te luulette esimerkiksi, että kun minä tulen tänne, pystyn kuulemaan musiikkinne tai kuulemaan teidät, kun olette mikrofonissa. En pysty. En pysty. Voin kuunnella Cauldren kautta, jolla on korvat ja uudet silmät, mutta minä en voi nähdä teitä. Niinpä kun nouset seisomaan, Edith, ja kerrot, miten paljon rakastat minua, en voi kuulla sinuakaan. Ja voitte sanoa: "Miten tämä on mahdollista?" No, voin kuunnella Cauldren kautta, ja on tavallaan hauskaa käyttää hänen silmiään ja korviaan ja kaikkea muuta hänessä, mutta silloinkin se on hyvin rajoittunutta, joten tavallaan teen sitä ja tavallaan en. Voin nähdä sinut, Merrick, tällä hetkellä Cauldren silmien kautta, mutta von nähdä hyvin paljon enemmän sinusta omalla aistillani. 


Siis kun tulen tänne käymään teidän kaikkien luona, kun katselen teitä kameran läpi tietokoneruudullanne kotona – joo, katson teitä juuri nyt, suoraan teitä (kameralle) – minulla ei ole silmiä enkä näe. Ja ihmisen on vähän vaikea ymmärtää sitä, koska hän sanoo: "No, miten sitten – mitä sinä teet?" No, me, minä, havaitsen energiaa. Se on siinä. Ei värejä eikä valoa, koska energiassa ei ole väriä tai valoa. Ei ole väriä tai valoa, joten päästään siitä yli, että näette kimmeltäviä valoja, kun tulette toiselle puolelle. Ei oikeasti. Siihen täytyy olla ihmissilmät.


Teillä saattaisi olla joitain tuon tyyppisiä kokemuksia toisissa ulottuvuuksissa – kultaisia valoja ja violetteja liekkejä ja kaikkea sitä muuta – mutta oikeasti assosioitte sen vain siihen, mitä ihmismielenne tiesi maan päällä. Ja sitten tavallaan pääsette siitä yli ja oivallatte, että te ette näe kimaltavia valoja, ette kuule mitään kauniita enkelikuoroja tai mitään sellaista, ja sitten hetkeen ei ole mitään. Menette toiselle puolelle – olette vielä fyysisessä kehossa tai ette – ja päästyänne tavallaan läpi alkuharhoista, ei ole mitään. Se on vähän pelottavaa ensin. Ja meillä on ylösnousseita mestareita asemissa sitä varten, kun tämä tapahtuu teille, koska te sekoatte. Ajattelette: "Ei ole mitään! Meille valehdeltiin! Täällä ei ole mitään! Luulin, että oli Ylösnousseiden mestareiden klubi, muttei ole mitään. Ei ole ääntä. Ei ole valoa. En voi edes itkeä!" (Adamus sanoo ilman ääntä: "En voi tehdä sitä! Apua! Apua!" ja yleisö nauraa)


Ei ole mitään. Ja sitten me odotamme kärsivällisesti aivan vieressänne, mutta ette näe meitä, ettekä kuule meitä, ja odotamme kärsivällisesti, että pääsette läpi ihmisdraamoistanne, huutamisesta ja itkemisestä (Adamus ilmehtii taas: "Auttakaa minua!"). Ja minä tiedän, että sanotte: "Olen kristallivankilassa, sellaisessa johon Adamus päätyi. Nyt minä olen täällä!" Ja minä tavallaan nauran – tavallaan – koska sitten aivan yhtäkkiä jotain tapahtuu. Tuo katkaisin menee pois päältä, ja oivallatte, että te ette ole enää riippuvainen ihmisaisteista. Teidän ei tarvitse nähdä edes kimmeltäviä värejä ja energia-aaltoja, koska energiassa ei ole värejä eikä tavallaan edes aaltoja. Yhtäkkiä oivallatte: "Mutta olen hemmetin tietoinen! Miten voi olla ei-mitään, ja olen näin tietoinen?" Huomaatte, ettei Cauldre sanonut rumaa sanaa tässä, koska on joulu-shoud ja koska Edith loukkaantuisi. Yhtäkkiä te: "Olen hyvin tietoinen. Tietoinen …"


LINDA: Aikooko hän käyttää v-sanaa?


ADAMUS: Ei, ei tänään. Minä käyttäisin, mutta hän on pelkuri.


LINDA: Okei (vähän naurua).


ADAMUS: Yhtäkkiä oivallatte, että olette hyvin tietoinen, ja tuossa tietoisuudessa alatte tavallaan tehdä tutkimusta itsestänne. Teillä ei ole enää kehoa, teillä ei ole mitään – tarkoitan ei mitään – mutta teette tutkimusta itsestänne, arviointia. Teette tutkimusta: "Okei, missä tunteeni ovat? Onko tämä hyvä? Onko tämä huono? Hitto soikoon! Minulla ei ole mitään tunteita. Minulla ei ole ennakkoasenteita." Ja sitten yritätte saada jotain, mihin assosioida sen kaiken, koska ihmiset ovat erittäin hyviä tässä ns. qualiassa, assosioinnissa. 


Joka kerta kun jotain uutta tulee elämäänne, yritätte assosioida: "No, se on kuin tämä asia, joka tapahtui." Mutta ei ole qualiaa, ei ole assosiaatiota, mutta kuitenkin sanotte itsellenne – koska tiedän, kun kävin tämän hiljattain läpi jonkun kanssa, joka tuli rajan taakse – "Olen hyvin tietoinen! Hypertietoinen, tavallaan minulla ei ole koskaan ollut tällaista selkeyttä, olen hypertietoinen kaikesta. Mutta ei ole tunteita. Ei ole näkökykyä tai ääntä. Ei ole voimaa tai painetta. En näe mitään, en kuule mitään. Mitä tämä on? Mistä olen tietoinen?" Ja sitten muistatte sen suuren mestarin opetukset, joka sanoi: "Olen olemassa. Olen olemassa." Se olin minä, tuo mestari (vähän naureskelua). Se oli taputusten paikka (yleisö taputtaa ja hurraa).


Minun täytyy sanoa tuotantotiimille, että todellakin, vakavasti sanottuna, tarvitsemme "taputusta"-merkkejä ja "naurua" ja "aplodeja", koska joskus olen niin kaukana edellä, etteivät he … tiedättehän. Mutta jos laitamme sen näyttöruudulle, tiedätte … (Adamus taputtaa innottomasti) taputuksia. Unohtakaa se. Huono ajatus. 


Siis missä olin? Ai niin. Ensimmäinen asia on: "Olen olemassa. Siitä olen tietoinen. Olen olemassa. Minulla ei ole kehoa. Minulla ei ole identiteettiä, mutta jotenkin olen olemassa." Ja pääsette tuollaisen "itsenne rakastelun" läpi: "Voi, olen olemassa. Minä olen minun kanssani, ja vain sillä on merkitystä", ja sitten seuraavaksi oivallatte: "Olen tietoinen jostain. Olen tietoinen …" ja yritätte avata silmänne, mutta teillä ei ole niitä. 


Tätä kaikkea on tavallaan todella hauskaa katsella. Toivon, että voisimme tehdä videoita meidän puolellamme, eikä ihmisäänentoistokaan olisi kovin hyvä. Mutta yhtäkkiä oivallatte, että on jotain, ja yritätte avata silmänne, mutta teillä ei ole niitä – koska teillä ei ole kehoa – ja yritätte kuulla. Mutta olette hyvin tietoinen, hyvin paljon enemmän kuin nyt, edes tällä hetkellä, ja yhtäkkiä oivallatte: "Se on energiaa. Olen tietoinen vain itsestäni. Olen olemassa, ja nyt olen tietoinen energiasta puhtaimmassa tilassaan. Ja se on neutraalia. Se ei liiku. Siinä ei ole pirteitä valoja. Siitä ei tule painetta. En tunne mitään fyysistä, mutta olen kuitenkin tietoinen siitä. Miten niin on? Miten niin on?" ajattelette.


Sitten kun teistä tulee tietoinen, käytte läpi tällaisen silmien avautumisen – tahallista sanaleikkiä, koska teillä ei ole silmiä – kun käytte läpi tämän heräämisen siihen tosiasiaan, että "Olen tietoinen energiasta, ja jostain syystä se ei tunnu olevan ulkopuolella. Ei tuolla jossain. Olen tietoinen energiasta, ja se on hyvin tuttua. Se on kuin … Olenko se minä?" Sitten tavallaan käytte läpi tämän jutun – kävin tämän kirjaimellisesti läpi viime viikolla ja kerron vain tarinaa ylösnousseesta mestarista, jonka tapasin – ja minä pyörittelen silmiäni. Minulla ei ole silmiä, mutta tavallaan simuloin, koska minulla oli ennen. Yhtäkkiä pyörittelen silmiäni ja te käytte läpi: "Kaikki on yhtä. Kaikki on yhtä! Minä olen yhtä. Olemme kaikki yhtä." 


LINDA: Mitä?!


ADAMUS: Shh! Anna minun kertoa loppuun tarinani (vähän naureskelua, ja Linda huokaisee). Sanotte: "Universumi on yhtä. Olemme yhtä Jumalan kanssa. Kaikki asiat ovat yhtä." Ja minä seison siinä: "Ai jaa." En oikeasti seiso, koska minulla ei ole kehoa, mutta tiedättehän, ja sanon siinä: "Voi ei, voi ei! (Adamus on päivittelevän näköinen) Päästään jo läpi tästä osasta. Pidän vähiten tästä osasta, joka meidän täytyy käydä läpi. Päästään jo läpi tästä "Olemme kaikki yhtä" -vaiheesta." Niinpä menen välillä Ylösnousseiden mestareiden klubille ja kuvittelen pienen kahvikupin – ei mitään sellaista, mitä teillä on täällä – ja sitten tulen takaisin. Vie tavallisesti viisi tai kuusi päivää käydä läpi "Kaikki on yhtä!" -vaihe. Ja monet ihmiset jäävät kiinni tähän. He eivät vain halua päästää siitä irti.


Ja sitten kun olette tavallaan ollut autuaana sen vuoksi hetken, yhtäkkiä sanotte: "Minä olen yhtä, ja tämä kaikki on minä. Minä olen yhtä. Painukoot hittoon kaikki muut." (Vähän naurua) Aioin sanoa todella ruman sanan, mutta "Minä olen yhtä. Havaitsin vain oman ykseyteni. Minä olen mitä olen!"


Minä tavallaan: "Miten kauan yritin kertoa sinulle sen?!" Ette edelleenkään kuule minua, joten sanotte: "Minä olen mitä olen! Tämä kaikki olen minä. Olen ykseys. Kaikki tämä energia, joka vain on tässä valmiina työskentelemään hyväkseni niin, kuin valitsen, universumi, koko universumi, olen vain minä!" Ja sitten ihmistapanne menevät tielle siinä ja sanotte: "Voi, mutta minun ei pitäisi ajatella niin." Ja minä sanon: "Ei, vaan niin pitää ajatella, koska koko universumi olet sinä."


Te tavallaan: "Olen yhtä Jumalan kanssa. Yhtä Jumalan kanssa, mutta kenties Jumala olen minä? Voi! En voi ajatella sillä tavalla. Saattaisin joutua helvettiin." Et sinä joudu helvettiin! Olet tielläsi Ylösnousseiden mestareiden klubille! (Naurua) Se on kymmenen metrin päässä! Voisit melkein nähdä kyltin, jos sinulla olisi silmät! (Lisää naurua) Ei, et sinä ole menossa helvettiin. Pääse yli siitä!"


Siis lopulta sanotte: "No, ehkäpä – kukaan ei katsele, koska täällä ei ole mitään – voin hetken ajatella, että minä olen ykseys ja minä olen Jumala." Ja sitten pum! Luovutte yhtäkkiä kaikesta viipyilevästä makyosta, jota teillä on ollut, ja yhtäkkiä oivallatte: "Voi! Tämä minun olisi pitänyt oppia maan päällä Crimson Circlessä, ja nyt minun täytyi kuolla ja tulla tänne selvittämään se, ja … Adamus, oletko siellä?"


Minä tavallaan: "Kyllä, olen aivan tässä."


"Adamus, oletko siellä?!


"Lakkaa yrittämästä katsoa silmäsi. Sinulla ei ole silmiä!"


"Adamus, kuuletko minut?"


"Kuulenko sinut? Lakkaa huutamasta! Minulla on päänsärkyä. Minulla on krapulaa eilenillasta!" (Naurua)


"Adamus!"


"Niin?"


"Adamus, jos kuulet minua, mene Maahan seuraavaa shoudiin kertomaan kaikille: "Olen olemassa. Minä olen mitä olen. Olen yhtä, ja olen Jumala.""


Minä tavallaan: "Joo, okei, teen sen, mutta olen kertonut sitä heille jo vuosia. Mutta, joo, toistan sen heille."

Ja hän tavallaan: "Tämä on paljastus! Todellinen paljastus."


Ja kun kaikki tuo asettuu, ja hän oivaltaa lopulta, että hän havaitsee vain energioita nyt – hän ei käytä mieltä, hän ei ole muistoissa, hän ei käytä ihmisaisteja – hän saa yhtäkkiä takaisin luontaisen enkeli- – jos halutaan kutsua sitä niin – energia-aistin. Kyvyn olla tietoinen energiasta. Siinä hän on tässä kohtaa.


Nyt yhtäkkiä hän oivaltaa, että minä olen aivan siinä, vaikkei minulla ole kehoa, minulla ei ole energiaa, minulla ei ole mitään. Olen pelkästään tietoisuus. Olen sieluolento. Ja yhtäkkiä hän tavallaan: "Adamus! Se olet sinä!" Minä tavallaan: "Joo, joo, joo! Se olen minä. Joo."


"Adamus, sinun olisi pitänyt nähdä tämä tarina, tämä juttu jonka kävin juuri läpi!" Minä tavallaan: "Olin tässä koko ajan, mutta sinä et aistinut minua. Olit vielä hyvin kiinni monissa ihmisen rajoittuneissa tavoissa, mutta minä olin tässä." Ja sitten sanon hänelle: "On tulossa myöhä" – vaikkei olekaan aika-avaruutta – "Mennäänpä Ylösnousseiden mestareiden klubille." Ja kävelen vähän hänen edellään, avaan oven ja 9.800 ylösnoussutta mestaria hurraa hänen saapumistaan klubille – tavallaan kiva tarina. Joo, ja pieni koira (joku sanoo "oih!"). Joo, joo, joo. Oli heitettävä se mukaan.


Siis tarinan opetus on, että rakastan olla täällä kanssanne, mutta minulla ei ole silmiä, minulla ei ole korvia. En havaitse teitä tai mitään täällä ihmisaisteilla. Kaikki on energiaa. Kaikki energiaa.


Siis energeettisesti, erityisesti oltuani tällä planeetalla, elettyäni ihmismuodossa – ja käyttäen Cauldren aisteja – voin yhdistää pisteet ja tavallaan nähdä, miltä näytätte, vaikka olisin mieluummin näkemättä, miltä näytätte (muutama naurahdus). Kyllä, koska todellinen energiaympäristönne on paljon parempi kuin vain se, mitä havaitaan ihmissilmillä. 


Siis tänään pääsemme energia-aistiin, kykyyn olla tietoinen energiasta, eikä sitä voi verrata mihinkään, mitä teette silmillänne tai korvillanne tai millään muulla, koska se ei ole energiaa. Havaitsette vain illuusion. Se on sitä. Illuusion, jota kutsutte todellisuudeksi, mutta se ei ole totta. Se ei ole valhettakaan, mutta se ei ole totta.



Shaumbra-viisautta


Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, luulen, että on aika vaihtaa aihetta hetkeksi, ja antaa teidän tavallaan energeettisesti sulatella, mistä olen juuri puhunut. Luulen, että Lindan on aika hakea mikrofoni.


LINDA: Voi pojat.


ADAMUS: Voi pojat. Ja luulen, että on Shaumbra-viisauden aika.


LINDA: Okei.


ADAMUS: Okei, Linda mikrofoniin.


LINDA: Minulla on se. 


(Shaumbra-viisautta -video alkaa pyöriä)


ADAMUS: Aha, okei. Nyt aloitetaan. Shaumbra-viisautta. (Video jatkuu)


Okei. Ensimmäinen kysymys, ja minulla on kaksi kysymystä tänään. Ensimmäinen kysymys.


Joillain ihmisillä on ja toisilla ihmisillä ei ole. Laitetaan kirkkaammaksi nämä valot täällä. Haluan nähdä pelkoilmeen kaikkien kasvoilla (vähän naureskelua), erityisesti kaiken tuon pimeyden jälkeen, kun ei ole valoja ja … (Valot syttyvät) Oho! Sori siitä. Vince menettää kohta tajunsa siellä takana valohyökkäyksestä. Kenties voimme himmentää vähän, koska … Mutta, okei.


Kysymys on … Vähän lisää valoa. Haluan kaikkien netissä näkevän. (Valoja säädetään) Ai! Se on mahtavaa.


LINDA: Voi! Katso, miten komealta sinä näytät. (Takana olevalla näyttöruudulla)


ADAMUS: Joo.


LINDA: Siistiä. Katso. Katso.


ADAMUS: Ja laitetaan heidän kasvonsa tänne ylös (toiselle näyttöruudulle), jotta he voivat todella nähdä. Voitte nähdä, miltä näytätte. Tarkoitan, että koska minun täytyy nähdä teidät, niin kenties teidän pitäisi nähdä itsenne. Voimmeko tehdä sen, laittaa heidät näyttöruudulle? (Joku sanoo "voi ei!") Voi, kyllä, kyllä! Tämä on kaikki osa tämän päivän kaunista kokemusta. Se on kuin: "Asiat eivät ole sitä, minkä näette." Siis se ei ole oikeasti te. Ettekö ole iloisia siitä? (Adamus naureskelee) Menemme siihen myöhemmin.


Joillakin ihmisillä on ja joillain ihmisillä ei ole. Jotkut ihmiset syntyvät hopealusikka suussaan, ja jotkut ihmiset syntyvät hiilipalasen kanssa, jouluanalogiaa käyttääkseni. Jotkut … (Naurua, kun jotkut ihmiset vääntelevät naamansa kameralle) Okei, meillä on perhososasto täällä. Tarkoitan … okei. (Adamus naureskelee) Joillakin ihmisillä on ja joillakin … (Lisää naurua, kun ihmiset jatkavat näyttelemistä ja Adamus näyttää vähän tuohtuneelta) 


– Ensimmäinen kysymys


Joillakin ihmisillä on, ja joillakin ihmisillä ei ole. Miksi niin on? Miksi niin on? Johtuuko se – no, en anna teille vastausta. Jotkut ihmiset risteilevät elämän läpi, ja heitä varten on kaikkea. Jotkut ihmiset törmäilevät elämän läpi. Jotkut ihmiset kärsivät ja konttaavat elämän läpi. Miksi niin on? Mitä tuon tekijät ovat? Rakas Linda, mikrofonissa, numero yksi.


LINDA: Menen suoraan fyysikon luo.


ADAMUS: Joillakin on, joillakin ei ole. Miksi?


LINDA: Okei.


ADAMUS: Ja tämä ei ole välttämättä sinun mielipiteesi. Tämä on massatietoisuuden mielipide. Miksi massatietoisuus luulee joillakin ihmisillä olevan ja joillakin ei? Olisi todella erityislaatuista, jos pitäisit tuota mikrofonia suusi edessä (Iiro nostaa sen ja se on ylösalaisin; naurua). Toisinpäin (Adamus naureskelee). Tästä tulee rankka päivä, kyllä.


(Pieni tauko)


Minäpä muutan sitä sitten vähän. Onko sinulla vai eikö?


IIRO: Joskus.


ADAMUS: Joskus. Asteikolla yhdestä kymmeneen, onko sinulla. Tarkoitan sinun elämässäsi? Onko sinulla tuo kultalusikka vai ei?


IIRO: Hyvin usein.


ADAMUS: Hyvin usein. Asteikolla yhdestä kymmeneen, mitä antaisit itsellesi?


IIRO: Yhdeksän.


ADAMUS: Yhdeksän. Se on melko hyvä. Se on melko hyvä. Okei. Nyt sitten muut ihmiset, massatietoisuus, mikä on heidän puolustuksensa? Joillain on ja joillain ei ole.


IIRO: (pitäen tauon) Ei voi saada vain hyviä juttuja. Saa kaikkia juttuja.


ADAMUS: Okei. Siis täytyy olla huonoja juttuja. Miksi joillain ihmisillä on enemmän huonoja juttuja elämässään?


IIRO: Koska he juoksevat niitä karkuun.


ADAMUS: Okei, okei. Hyväksymme sen. Tässä ei ole vääriä vastauksia, mutta on ainoastaan yksi oikea vastaus (Adamus naureskelee), kuten aina. Kiitos, kiitos.


Joillain on ja joillain ei ole. Miksi? Miten? Miten tämä toimii? Massatietoisuuden havaintona. Te olette viisaampia. Ihana asu tänään, kuten aina.


HENRIETTE: Kiitos.


ADAMUS: Kyllä.


HENRIETTE: Massa …


ADAMUS: (keskeyttää hänet) Sinun pitäisi ehkä pitää kursseja pukeutumisesta eri aikajaksoilla, eri tyyleillä (muutama taputus). Joo, joo.


HENRIETTE: Rakastaisin sitä.


ADAMUS: Joo, ja miehille. Shaumbra-miehille.


HENRIETTE: Ehdottomasti.


ADAMUS: Joo, joo, (nainen kikattaa), koska he tarvitsevat sitä (naurua). Joo, massatietoisuuden havainto – joillain on, joillain ei. Miksi?


HENRIETTE: Ahneus, ego.


ADAMUS: Ahneus, ego. Okei, okei. Onko sinulla vai ei?


HENRIETTE: (pitää pienen tauon) Olen ja, joten olen mestari ja olen ihminen.


ADAMUS: Aivan, mutta et vastannut kysymykseeni. Kuulostat kuin poliitikolta (lisää naurua). Olen taitava pelaaja tänään, joten … Onko sinulla elämässäsi vai ei?


HENRIETTE: Kyllä.


ADAMUS: Asteikolla yhdestä kymmeneen, miten paljon? Älä anna makyoa minulle. Näin, mitä aioit sanoa. Ja sitten … olet niin hassu. Näin, mitä aioit sanoa, ja sitten tunsin, mitä sinä tunsit, ja sinulla oli hetken ristiriitaa. Missä kohtaa olet? Eikä sillä ole merkitystä, koska muutamme sen joka tapauksessa. Missä kohtaa olet?


HENRIETTE: Seitsemän.


ADAMUS: Okei (pitäen pienen tauon). Lähestyen seitsemää. Lähestyen seitsemää. Hmm, ollaanpa vain … Olet noin viidessä ja yrität päästä 5.2:een. Ja teet liikaa työtä siihen – kerron sen sinulle nyt. Se on ongelman ydin. Teet vain liikaa työtä siihen. Ajattelet sitä. Teet kovasti työtä siihen. Ja minkä ajattelet olevan suurin syy, miksi sinulla ei ole seitsemän, kahdeksan tai yhdeksän? Minkä ajattelet olevan suurin syy, joka edelleen tarrautuu sinuun?


HENRIETTE: Minä. Olen kuin juuttunut suohon. Omaani.


ADAMUS: Joo, se ei ole oikeasti omaa jumittamistasi. Mistä se tulee? Tiedät sen.


HENRIETTE: Mieleen tulee esi-isät, mutta …


ADAMUS: Se on siinä!


HENRIETTE: … tein se jo!


ADAMUS: Mieleen tulee! Tiedän, älä edes sano, että se tulee mielestä. Se on vain, että …


HENERIETTE: Kävin tuon kurssin. Kävin sen! (Hän naureskelee)


ADAMUS: Joo, mutta sinun esi-isäsi olivat todella oikeita noitia. 


HENRIETTE: Voi, kyllä!


ADAMUS: Joo.


HENRIETTE: Voi!


ADAMUS: Esi-isäsi pitävät kiinni. He eivät halua sinun lähtevän. Kun tunnen energiaa, niin ei ole paljon muita, jotka jatkavat tätä sukuperinnettä.


HENRIETTE: Se on totta. Minä jatkoin tuota perinnettä.


ADAMUS: Joo, joo. Sinulla on siis iso taakka harteillasi. Sinulla on siis paljon esi-isäjuttuja, ja kävit tuon kurssin ja kaikkea muuta, mutta käy se uudestaan ja sano heille … Mihin käsket esi-isiäsi menemään? (Vähän naureskelua) 


HENRIETTE: En voi toistaa tässä ensimmäistä sanaa, joka tulee mieleen.


ADAMUS: Totta kai voit.


HENRIETTE: Erityisesti Edithin vieressä! (Hän naureskelee)


ADAMUS: Ei, ei, ei, ei, ei. Edith on nyt muuttunut ihminen (vähän naureskelua). Kun hän vaihtoi tuolia, hänelle on ok rumat sanat. Siis mitä aiot sanoa heille? Älä pidättele. Kristuksen tähden!


HENRIETTE: Sanon …


ADAMUS: Joo, tiedän, että on syntymäpäiväsi (sanoen ylöspäin).


HENRIETTE: … "Painukaa v uun!" (Hän nauraa)


ADAMUS: Joo, tiedän, että on hänen syntymäpäivänsä. Siksi pyysin häneltä ensin anteeksi, ja se on kuin "Kristuksen tähden" (vähän naureskelua). Mutta lakataanpa pelaamasta pelejä. Käsketään heidän vain painumaan vittuun (yleisö sanoo "oho!", ja Linda haukkoo henkeään). Ei, vaan oikeasti, koska yritit olla kiva ja neuvotella: "No, minun on jätettävä teidät nyt, koska päästän irti esi-isäkarmasta ja kaikesta siitä." Nimittäin he vain nauravat ja tarttuvat kiinni vielä tiukemmin. Sano vain "ei". Joo.


HENRIETTE: Sisälläni tapahtuu jotain mielenkiintoista, ja on pieniä itsevarmoja elkeitä tietää, että he haluavat minun jatkavan, ja se on kuin: "Ai, tämä on hyvin siistiä!" Mutta toinen …


ADAMUS: Ai, totta kaikki, ja he …


HENRIETTE: Ja


ADAMUS: Joo, joo. He sanovat sinulle, että olet suvun kuningatar ja he ovat odottaneet sinua ikuisuuden ja tulet joltain toiselta planeetalta pelastamaan heidät.


HENRIETTE: Niin, siinä on jotain seksikästä.


ADAMUS: Häh, viettelevää, ei seksikästä. Minä sinulle seksikkään näytän, mutta viettelevää …


HENRIETTE: Vauuuu!!! (Naurua) Kyllä!


ADAMUS: Ja Cauldre parka on kuin: "Voi ei! Se on kuin isäni …" (Lisää naurua) Okei, tämä on hyvin hämmentävää. Mutta siinä on siis jotain hyvin viettelevää.


HENRIETTE: Kyllä.


ADAMUS: Joo, okei. Mahtavaa.


HENRIETTE: Kyllä, siinä on. Siis haluan tunnustaa, että se on viettelevää, koska tämä on todella laaja asia.


ADAMUS: Todella laaja.


HENRIETTE: Ja pitkälle ajassa taaksepäin.


ADAMUS: Etkä ole vielä täysin valmis päästämään irti. Ei.


HENRIETTE: Siinä on sitä.


ADAMUS: Joo! Siksi sanoin sen! (Naurua) Ei, et ole, ja niin sinulla on ristiriitaa.


HENRIETTE: Kyllä.


ADAMUS: Ja haluaisit sanoa, että olet päässyt – siinä mielessä, että sinulla on ja elämä on vain virtaavaa, armollista. Aioit sanoa, että kenties seitsemän, kenties kahdeksan. Ei, ei, ei, ei. Ollaanpa selkeitä tässä. Voisit olla helposti kymmenessä, mutta sano niille – yäk! – ettet ole enää osa niiden sukulinjaa. Sano niille, että aiot mennä menneisyyteen suuren kirveen kanssa ja – pum, pum, pum! – katkaista yhteyden, etkä ole enää heidän tulevaisuudessaan.


HENRIETTE: Se tuntuu oikealta (joku huutaa "vouuu!"). Kiitos.


ADAMUS: Kuulostaa melko hyvältä. Joo, joo. Joo, joo (vähän taputuksia).


HENRIETTE: Laitan sen silmukkaan.


ADAMUS: Joo, joo. Hyvä, kiitos.


HENRIETTE: Kiitos.


ADAMUS: Pari lisää. Pari lisää. Joillain on, joillain ei. Mikä se juttu on? Onko se koulutuksesi? Olet fiksu. Olet erittäin fiksu.


IWONA: Valitettavasti.


ADAMUS: Valitettavasti (he naureskelevat). Ei, vaan ole fiksu. Onko koulutuksesi saanut sinut siihen, missä olet?


IWONA: Kyllä, itse asiassa on.


ADAMUS: Voi, kyllä, kyllä.


IWONA: No, tässä ihmiselämässä. 


ADAMUS: Aivan, aivan. Siis onko siinä kyse koulutuksesta, että joillain ihmisillä on ja joillain ei ole? 


IWONA. Ja uskomusjärjestelmistä, ja tietysti siitä, mistä tulee, perhe.


ADAMUS: Mistä tulee? Niin kuin sinun maasi?


IWONA: Yäk! Joo, siitäkin.


ADAMUS: Joo.


IWONA: Mutta perhe, myös maan sisällä.


ADAMUS: Miksi sinä lähdit omasta maastasi?


IWONA: (huokaisten) Se oli juoni.


ADAMUS: Joo, joo. Se oli suuri juoni.


IWONA: Se oli valtava juoni! (Hän naureskelee)


ADAMUS: Joo, joo, valtava. Tiesit, että jotain tällaista oli tulossa.


IWONA: Tiesin, joo,


ADAMUS: Mutta lähdit maastasi. Miksi? 


IWONA: No, tulin uuteen Atlantikseen, eikö?


ADAMUS: Varmasti.


IWONA: Tapaamaan shaumbroja. Tapaamaan …


ADAMUS: Varmasti (nainen naureskelee). Joo, jotain sellaista.


IWONA: Joo.


ADAMUS: Joo, joo. No, koska se pidätteli sinua. Nimittäin …


IWONA. Joo, se pidätteli.


ADAMUS: Tietämättä sitä olet erittäin hyvä energian havaitsija. Olet hyvin tarkkanäköinen energiasta, mutta mielesi – fiksu mielesi – menee tielle koko ajan ja sitten estää sen.


IWONA: (kuiskaten) Niin tekee.


ADAMUS: Mutta tiesit vain intuitiivisesti, että sinun oli lähdettävä sieltä, koska se ei sallisi sitä armotasoa, jonka halusit elämääsi, hyvin yksinkertaisesti.


IWONA: Armoa ja kauneutta. 


ADAMUS: Joo, joo. Eikä kyse ole siitä, ettet olisi voinut jäädä sinne ja tehdä tätä, mutta se olisi vain vaikeampaa. Se olisi vain vaikeampaa. Hyvä. Missä kohtaa olet tässä armossa ja siinä, että "sinulla on", asteikolla yhdestä kymmeneen?


IWONA: Sanoisin seitsemän.


ADAMUS: Seitsemän. Olisin samaa mieltä siitä, joo. Haluatko mennä kahdeksaan?


IWONA: Ehdottomasti. Kymmeneen!


ADAMUS: Kymmeneen, okei. Vau! Jessus, ahneet ihmiset! (Naurua) Ei, ei, ei! Se oli vitsi! Kyllä, kymmenen!


IWONA: Kyllä, kymmenen!


ADAMUS: Ehdottomasti.


IWONA: Ehdottomasti! (Hän naureskelee)


ADAMUS: Okei. Yksi vielä. Yksi vielä. Joillain on ja joillain ei. Mistä siinä kaikessa on kyse? Vincen tapauksessa pakko olla hyvä ulkonäkö, eikö?


VINCE: Joo, sekin.


ADAMUS: Joo, joo. Joo.


VINCE: Ja fiksu.


ADAMUS: Olet hyvännäköinen kaveri.


VINCE: Joo.


ADAMUS: Kuulin, että nuoremmalla iällä olit melkoinen … köhöm!


VINCE: Suzy on kertonut taas tarinoita (Adamus naureskelee).


ADAMUS: Ai, se on vanha kunnon "Syytä siitä Suzyä". (Naurua) Siis mikä tekee sen? Joillain ihmisillä on, joillain ei. Mikä syy on?


VINCE: Luulen, että se on henkilökohtainen päätös.


ADAMUS: Henkilökohtainen päätös.


VINCE: Tehdä se.


ADAMUS: Puhun nyt massatietoisuudesta. Luuletko oikeasti, että he edes ajattelevat itsellään olevan vaihtoehto?


VINCE: Ei. En usko, että he ovat tietoisia edes …


ADAMUS: Kiitos.


VINCE: … vastatakseen sinulle.


ADAMUS: Joo, kyllä.


VINCE: Joo.


ADAMUS: Mutta jos tekisit gallupin kaduilla ja puhuisit keskivertoihmisen kanssa kadulla ja sanoisit: "Miksi joillain on ja joillain ei?", mitä vastaukset yleisesti ottaen olisivat?


VINCE: En tiedä, mitä heidän vastauksensa olisivat. Minun olisi …


ADAMUS: Kuulinko sen? Kuulinko vaimean kaiun, joka sanoi: "En tiedä"? Mutta menen sen ohi. Tämä on hanukka, joten annamme sinun mennä.


VINCE: Luulen, että kirkolla on paljon tekemistä sen kanssa tai muun syyllisyyden.


ADAMUS: Joo.


VINCE: Ja valitsisin sanan "kyvyttömyys" hyväksyä vastuu.


ADAMUS: Okei. Sanoisivatko he näin, vai onko tämä sinun havaintosi?


VINCE: He sanoisivat: "Joku otti minulta nirrin."


ADAMUS: Aivan. Niin sitä pitää. Kiitos, okei. Niin sitä pitää. Kiitos paljon. Missä kohtaa olet tässä armossa omassa elämässäsi?


VINCE: Kuusi ja puoli.


ADAMUS: Kuusi ja puoli. Se on melko oikea arvio, joo. Se oli ennen korkeampi. Mitä tapahtui?


VINCE: Elämä (naurua).


ADAMUS: Olet oikeassa. Okei, hyvä. Kiitos paljon vastauksestasi.


Tuon tämän esiin, koska se on tärkeä pointti, että maaplaneetalla on tämä juttu "joillain on, joillain ei ole". Jotkut ovat vain onnekkaita. Se on luultavasti yksi suurimmista tekosyistä (valoja himmennetään). Ai, pidetään valot päällä, palaamme takaisin (yleisö valittaa). Nyt tiedätte, mitä Cauldren täytyy käydä läpi. Hän sanoi sen, en minä.


Siis kun maaplaneetalla katsotaan sitä, että "joillain on, joillain ei" – itse asiassa ole tehnyt pientä tutkimusta tästä – syy numero yksi on, että ihmisillä on tämä uskomus tuurista siinä, missä he ovat. Se on todella mielenkiintoista. En olisi ajatellut sitä, ennen kuin lähdin ulos ja tavallaan ruumiillistuin uudestaan joksikin aikaa, hengasin eri kaupungeissa ja kysyin ihmisiltä: "Mikä tekee jostakusta hyväosaisen ja jostain ei?" Tuuri. Toinen yleinen vastaus oli perhe. "Perheellä on rahaa. Minun perheelläni ei ollut", mutta se, että tulee rahasta. Koulutus oli kymmenen kärjessä. "Nykyään täytyy olla koulutettu. Ei riitä vain yliopistoarvosana tai -mestari, vaan täytyy olla filosofian tohtori. Niin se tehdään. Silloin menestyy." Mutta tuuri – numero yksi. Se oli hyvin mielenkiintoista.


Hyvin monet ihmiset maailman tietyillä alueilla sanoivat, että sen Henki, Jumala, Allah, mikä tahansa, antaa sinulle. Se johtuu siitä, että olet joko hyvä tai huono, ja siksi enkelit tai jonkin tyyppinen kummallinen jumala tai mikä ikinä, antaa takaisin sinulle, koska olet kiltti ihminen. Noudatat sääntöjä. (Joku aivastaa) Terveydeksi!


Planeetalla on siis erittäin mielenkiintoinen havainto siitä, mikä sen tekee ja mikä ei. "Oletko hyvä?" Oletko hyvä Jumalan silmissä ja saat nyt "hänen" suosionosoituksiaan?" Jumala on aina mies. En ymmärrä sitä. Mielenkiintoista. 


Itse asiassa suurena syynä on, että useimmat heistä ovat kiinni jonkinlaisessa uhrienergiassa. "Minulla ei ollut rikasta perhettä. Minulla ei ollut hyvää koulutusta. Se on "vallanpitäjät"." Nimittäin "99 % väestöstä elää tukahdutettuna, sorrettuna, yhdellä prosentilla on kaikki, ja he kaikki ovat salaliitossa avaruusolentojen kanssa saadakseen vielä enemmän (vähän naureskelua), ja he imevät verta sinusta yöllä, kun nukut. He lähettävät pieniä robotteja, jotka tulevat imemään vertasi ja soluttautuvat aivoihisi." Se mainittiin itse asiassa useammin, kuin olisin koskaan ajatellut. Mutta monet ihmiset uskovat tähän salaliittoon. "Joillain on, joillain ei. Näin monet perheet kontrolloivat planeetalla kaikkea varallisuutta ja pankkeja ja viljelysmaita ja julkisia maksullisia vessoja (lisää naurua). He kontrolloivat julkisia maksullisia vessoja tällä planeetalla!"


Nämä ovat kaikki hevonpaskatekosyitä. Ehdottomasti hevonpaskatekosyitä, vastuutonta, makyoa. Se on heidän havaintonsa, joten kai se on totta tietyssä määrin. On vain yksi asia, vain yksi asia. Perheellä, koulutuksella, tuurilla tai millään sellaisella ei ole mitään merkitystä. Se on – tarvitsen rummutusta tai jotain (yleisö rummuttaa). Se oli melko hyvää rummutusta, joo. Muuten, he eivät koskaan tajua sitä, joten älkää edes yrittäkö. Älkää yrittäkö. Siihen menee pitkä tovi, ennen kun he tajuavat sen, mutta se on suhteenne energiaan. Piste. Siinä ei ole kyse tuurista. Siinä ei ole kyse perheestä tai mistään muusta – se on suhteenne energiaan. Mutta suhteestanne energiaan tulee hyvin vääristynyt ja kieroutunut, jos pidätte kiinni monista uhrienergiajutuista, jos pidätte kiinni uskomuksista, että joku muu kontrolloi sitä kaikkea.


Nimittäin se on itse asiassa hauska tarina jonkin aikaa: "Se on vallanpitäjät. Nuo 42 perhettä kontrolloi kaikkea planeetan varallisuutta." Olen kurkistanut noihin perheisiin aina silloin tällöin. Tiedättekö, miten uskomattoman onnettomia he ovat? He ovat kurjia! Kurjia, ja kyse on vallasta. Se on tavallaan kummallista sukurutsausta – ei seksuaalisella tavalla – mutta kummallista sukurutsaista valtaa. He jatkavat tulemista noihin samoihin vaikutusvaltaisiin perheisiin, ja he ovat kurjia. Mutta se on toinen tarina. Kerron teille lisää siitä joku päivä. Mielelläni.


Siis perimmiltään kyse on suhteestanne energiaan. Ja jälleen kerran, älkää yrittäkö selittää tätä kenellekään ulkopuoliselle. He eivät vain ymmärrä, ja he taistelevat uhriutensa puolesta. He taistelevat: "No, en saanut hyvää koulutusta. Vanhempani olivat juoppoja." Mitä tahansa se onkin, se on pelkkää makyoa. Se on pelkää makyoa.


– Toinen kysymys


Siis seuraava kysymys, ja sidon tämän kaiken yhteen jossain kohtaa, ensi vuonna ehkä (muutama naurahdus). Seuraava kysymys. Voi, rakastan tätä kysymystä. Jotkut teistä suuttuvat todella. Kenties ei täällä, mutta jotkut netissä. Siis – minun täytyy ottaa Cauldren pikkutakki pois tätä varten, nämä ovat taistelusanoja (yleisö sanoo "oho!"). Joo, joo, joo.


LINDA: Takki pois, okei.


ADAMUS: Onko henkaria?


LINDA: Tässä, tässä! Tässä. Tässä, tässä.


ADAMUS: Seisoisitko vain siinä ja pitäisit tätä? Kuin … (puhuen jollekin yleisössä, naurua) Laitan sen vain tuolille.


Siis seuraava kysymys on, miten moni teistä on kuunnellut "Minä nukun" -videon, sarjasta "Mestarin tauko – Minä nukun?" Okei, mahtavaa. Melko moni. Hyvä. Miten moni teistä kuuli minun viestini – ei Cauldren eikä Crimson Circlen, vaan minun viestini alussa – jossa sanoin: "Joudut helvettiin, jos" – en sanonut sitä ihan noin, halusin sanoa sen niin – "Tämä on sinulle, ja jos tässä ei tapahdu energiavaihtoa, siinä ei ole energiaa sinulle." Miten moni teistä kuuli sen? Hyvä. Netissä? Miten moni teistä todella ärsyyntyi siitä? (Joku sanoo "en lainkaan") Puolikas. Hieman ärsyyntyi? Miten moni netissä? (Adamus haukkoo henkeään) Se on paljon (vähän naurua).


LINDA: Haluatko sen, joka nosti kätensä?


ADAMUS: Ei, ei.


LINDA: Ei, okei.


ADAMUS: Siis kysymys on, että laitoin sen tarkoituksella siihen ärsyttääkseni joitain teistä. Laitoin sen tarkoituksella siihen lähettääkseni jotkut teistä pois (kameralle). Hah-hah-hah-haa! (Muutama naurahdus) Ei, vaan meidän täytyy tehdä se. Emme voi mennä sinne, minne olemme menossa, paljon vanhan makyon kanssa.


Siis laitoin sen siihen tarkoituksella ärsyttämään, ja kysymys on: miksi laitoin sen siihen? Miksi laitoin sen siihen? Nyt Linda mikrofonin kanssa.


LINDA: Okei. Miksi laitoit sen siihen?


ADAMUS: Ja sen on oltava joku, joka on kuunnellut "Minä nukun" -videon.


LINDA: Okei, mennäänpä tänne.


IWONA: Niinkö?


LINDA: Sori.


ADAMUS: Miksi laitoin sen siihen?


IWONA: No, ärsyttämään kaikkia!


ADAMUS: Annoin teille jo vastauksen! Joo (Adamus nauraa).


IWONA: Eikä se ärsyttänyt minua. Olen samaa mieltä kanssasi.


ADAMUS: Miksi olet samaa mieltä?


IWONA: Koska ei ole vain mestarillista varastaa asioita.


ADAMUS: Aivan. Miksi?


IWONA: Koska kyse on suhteesta energiaan, kuten sanoit.


ADAMUS: Juuri niin. Tässä ei ole kyse moraalista, koska se on merkityksetöntä. Siinä on kyse suhteestanne energiaan. Hyvä. Pari vielä. Miksi laitoin sen siihen, muuten paitsi ärsyttämään shaumbroja?


LINDA: Ai, täällä. Olit ärsyyntynyt. Ole hyvä.


ADAMUS: Hyvä. Miksi laitoin sen siihen?


HENRIETTE: Sinun täytyi todeta standardi. Se oli todella tarpeellista.


ADAMUS: Aivan.


HENRIETTE: Se täytyi ilmaista sanoin, koska edelleen ihmiset kuuntelevat sitä.


ADAMUS: Aivan.


HENRIETTE: Siis kunnioitan ja arvostan sitä.


ADAMUS: Mutta ärsyynnyit siitä hieman.


HENRIETTE: Henkilökohtaisesti kyllä.


ADAMUS: Miksi?


(Hän pitää tauon)


EDITH: (kuiskaa hänelle) Koska se maksaa 25 dollaria.


HENRIETTE: Ei (naurua). Kyse ei ollut tuosta rahasta.


ADAMUS: Edith, kuuntelitko sinä sen?


EDITH: Osan siitä, mutta minä …


ADAMUS: Mistä sait sen?


EDITH: Netistä.


ADAMUS: Mistä?


EDITH: Saanko toivottaa sinulle hyvää joulua, rakas Adamus? (Lisää naurua)


ADAMUS: Edith? Onko tässä tunnustusten aika, Edith?


EDITH: En todellisuudessa oikein tiennyt, mitä tehdä sillä, koska en halunnut …


ADAMUS: Edith, menitkö Crimson Circlen kauppaan ja tilaisit sen käyttäen omaa luottokorttiasi?


EDITH: En (Linda haukkoo henkeään).


ADAMUS: Miksi et? Miksi et? Ja jos sanot: "Koska minulla ei ollut varaa siihen", minun täytyy pyytää sinua menemään vessaan istumaan.


EDITH: Menemään potalle.


ADAMUS: Miksi et?


EDITH: En ajatellut sitä. Olen pahoillani.


ADAMUS: Joo, luulen, että se oli hyvin, hyvin harkittua. Siis et maksanut siitä? Miten sait sen?


EDITH: Näin vain sen mainoksen ja katselin sitä vähän, ja sitten jatkoin vain, mitä olin tekemässä.


ADAMUS: Tarkoitatko, että näit vain – miten te kutsutte sitä – trailerin?


EDITH: Mainoksen.


ADAMUS: Mainoksen.


EDITH: Aivan. Aivan.


ADAMUS: Mainoksen. Ai, siinä kaikki, mitä näit?


EDITH: Aivan. 


ADAMUS: Siis et katsellut koko juttua?


EDITH: Ei, en valitettavasti.


ADAMUS: Ai, se on ok. Luulimme täällä, että tarkoitit saaneesi kopion Mikeltä edessäsi, joka istuu sinun tuolillasi (vähän naureskelua).


EDITH: No, en saanut.


ADAMUS: Et saanut.


EDITH: Mike on paremmin informoitu.


ADAMUS: Haluatko sen?


EDITH: No, kai se olisi kiva.


ADAMUS: Miksi sinulla ei ole sitä?


EDITH: En tiedä. Voi! (Yleisö sanoo "voi ei!")


HENRIETTE: Voi ei!


ADAMUS: Tämä on ongelmana ihmisten kanssa työskentelyssä. Sanot heille uudestaan ja uudestaan: "Okei, hyvin yksinkertaista. Älä koskaan sano: "En tiedä". Kaikki muu käy." Mutta voi jessus! Voi, minulla on ahdistusta. Tiedättekö, millaista on, kun ylösnoussutta mestaria ahdistaa? Universumeja räjähtää (naurua). Pum! Niitä ei vain ole enää. Olen todella pahoillani siitä, universumi, mutta onneksi tuossa universumissa oli vain torakoita. Mutta, mutta … okei. Edith, annan sen lahjaksi sinulle.


EDITH: Ai jaa! Kiitos.


ADAMUS: Se sinun täytyy vain sanoa. Se sinun täytyy vain sanoa. Ja sen tehdessäsi on kunnon energiavaihtoa. Et maksa siitä, mutta se tulee lahjana.


Okei. Yksi vielä. Yksi vielä tässä, ja sitten siirrymme eteenpäin.


LINDA: Kenellä muulla oli käsi ylhäällä? En nähnyt …


ADAMUS: Kuka muu on kuunnellut sen? (Vähän naureskelua) Joo. Linda, luuletko oikeasti, että joku nostaa kätensä tässä kohtaa? (Lisää naurua) Voi hyvä luoja!


LINDA: Kyllä, luulen. Kyllä, luulen. Tämä on mahtava yleisö (Sart huutaa kommentin).


ADAMUS: Miksi luulet, että laitoin sen siihen?


LULU: Ymmärrän selkeästi sen, koska kiinnostus ja tietoisuusenergia laitetaan sinne, missä oma kiinnostus tai taso on.


ADAMUS: Kyllä.


LULU: Siis jos ei ole siinä kohtaa ja kuuntelee sen, ei ole ainoastaan arvostamatta sitä, vaan ei myöskään ymmärrä sitä.


ADAMUS: Aivan.


LULU: Ja se on ajanhaaskausta.


ADAMUS: Se on ajanhaaskausta. Okei, hyvä.



Energiatietoisuus


Laitoin sen siihen tylyin sanoin – ja taas kerran, henkilökunta, tuotantotiimi ei tiennyt mitään siitä, Cauldre ei tiennyt siitä, ja minä laitoin sen vain siihen, ja se on hyvin tärkeää tällä hetkellä – ja jotkut reagoivat: "Voi, laitoit siihen ilkeän viestin ja uhkailet meitä!" En uhkaile. Kerron teille elämän realiteetit.


Realiteetti on, että energia on täällä palvelemassa teitä. Ja energia jota tässä on, on vapaata/ilmaista, se on yltäkylläistä ja se on helppoa ja se on täällä palvelemassa teitä. Mutta jos olette edelleen uhritietoisuudessanne, jos edelleen varastatte – enkä tarkoita sitä moraalisena arvona; puhun siitä energiakäytäntönä – jos edelleen varastatte energiakäytäntönä, ette ole valmis seuraavaan askeleeseemme. Laitoin sen siihen tarkoituksella ärsyttämään, liikuttamaan tietyt ihmiset pois, tuomaan heidän ongelmansa esiin, jos he päättävät jatkaa, koska jos se oikeasti häiritsi teitä ja jos yrititte oikeuttaa sen sanomalla: "Olemme kaikki yhtä eikä meidän pitäisi velottaa mistään", silloin ette ole valmis energiaan. Ette ole valmis olemaan energiatietoinen, ettekä ole valmis siihen, että energia palvelee teitä.


Yritän tehdä tämän hyvin selväksi, ja olen melko empaattinen siinä, monista syistä. Se mihin olemme menossa tässä työssä – en tarkoita kaukaista tulevaisuutta, vaan tarkoitan juuri nyt – se missä olemme, vaatii kypsyyttä. Kypsyys tulee, kun päästätte viisauden sisään. Viisaus jota kutsun mestariksi, on kaikkien elämienne kumuloitua viisautta. Te, ihminen, olette päästäneet sen sisään auttamaan tasapainottumista. Siis teillä on ihminen, joka on kokemuksessa – sitä varten ihminen on – ja mestari joka tuo viisauden. Nyt teillä on kypsyyttä käsitellä jotain niin kaunista, että se ylittää sanat. Ja se on niin – sille mitä sanon seuraavaksi, ei ole oikeastaan ihmissanaa – tehokasta, ei voimakasta, vaan niin tehokasta*, että se saa energian palvelemaan teitä, ilman pelkoa. Ilman pelkoa. (Suom. huom. sanojen ero on vaikea kääntää suomeksi, koska ne merkitsevät kumpikin periaatteessa "voimakasta". Tarkoituksena on, että ei käytetä voimaa/valtaa, mutta silti on suuri vaikutus.) 


Siis jos teillä on vielä ongelmia, jos vielä varastatte asioita – taas kerran, kyse ei ole moraalisesta arvosta – se vain merkitsee, että te ette ole valmis. Jos vielä uskotte, että teidän täytyy saada jotain joltain toiselta varastamalla ja ilman energiavaihtoa, ilman energiatietoisuutta, ette ole valmis siirtymään eteenpäin. 


Useimmat teistä ovat. Olemme vähentäneet makyon nyt alle yhteen prosenttiin shaumbroilla täällä. Se on todella hämmästyttävää (yleisö taputtaa). On vielä – taputusta itsellenne – vähän makyo-jäämää, koska ette melkein voi mitään sille, mutta suurin osa makyosta on poissa. Päästätte sisään viisauden, ja nyt voimme ottaa tämän seuraavan askeleen – todellinen energiatietoisuus, uusi suhteenne energiaan. 


Jos henkilö ei ole oikeasti valmis siihen, jos hänellä on vielä uhritietoisuutta ja hän on kuin: "Voi, joo, planeetalla on 52 perhettä jotka kontrolloivat kaikkea varallisuutta", jos olette vielä kiinnostunut siitä, jos olette vielä kiinnostunut salaliitoista, jos olette edelleen kiinnostunut: "Minulla ei vain ole. Minulla ei ole koskaan ollut paljon tuuria" tai mistään sellaisesta, se mitä tulee seuraavaksi seikkailuillamme energiaan, sattuu todella. Ja se ei ole uhkaus eikä se ole noituutta tai mustaa magiaa tai mitään muuta paskaa. Se on realiteetti. Jos teillä ei ole tuota kypsyyttä, tuota viisautta, se sattuu todella, koska yhtäkkiä käsittelette jotain, mikä on hyvin kaunista, mutta kuitenkin jos teissä on edelleen tasapainottomuutta, se potkaisee teitä takapuoleen niin, että toivotte, ettei sitä olisi koskaan tapahtunut. 


Kirjoitin monia vuosia sitten kirjan. Kirjoitin kirjan tavallaan kuvaamaan tällaisia juttuja – ahneutta, henkistä kypsymättömyyttä – ja tiedätte sen nimen, "Red Lion" (= punainen leijona). "Red Lion" puhuu sellaisesta, joka varastaa eliksiirin mestariltaan ja juo sen, eikä hän ole oikeasti valmis siihen. Ja hassu asia on, että hän tappaa ensin mestarin ja sitten juo tuon eliksiirin, ja mestari tietää, että tämä kaikki tapahtuu ja hän sallii tappaa itsensä, koska sillä ei ole merkitystä. Ei ole oikeasti elämää tai kuolemaa. Ja sitten sen jälkeen Hans, tuo oppilas, käy läpi helvetillisimpiä tilannehelvettejä. Hän ei ollut valmis siihen, mitä tuli seuraavaksi, tuohon energiaan. Ja siksi laitoin tuon pienen ilmoituksen siihen. Kenties seuraavassa osassa se on vielä voimakkaampi: "Olet niin ruhtinaallisen kierossa, jos et …"


LINDA: Sssffft!


ADAMUS: "… tee kunnon energiavaihtoa."


SART: Joo!


ADAMUS: "Elämästäsi tulee helvettiä. Luulitko, että sinulla oli huonosti tähän saakka? Sinun pitäisi …" Se ei tule minulta. Se tulee niiltä, jotka astuvat porteista, jotka kohtaavat lohikäärmeen ja päättävät mennä eteenpäin. Jos he ovat tasapainottomia, se sattuu tosi pahasti. Se on uskomatonta. Siis jos kukaan teistä ihmettelee, miksi laitoin tuollaisia asioita siihen, niin se ei ole uhkaus. Sanon myötätunnosta: "Ole kiltti, älä mene yhtään pidemmälle."


Edith, annoin tämän sinulle. Sinun ei tarvinnut antaa mitään siitä. Siinä on energiavaihtoa. Se on siinä. Toiset teistä ostavat tuotteita tai paljon niistä on tietysti ilmaisia. Mutta ilmaisessa tuotteessa, esimerkiksi tämän päivän kaltaisessa ilmaisessa viestissä, on energiavaihtoa jo luonnostaan. Teidän ei tarvitse tehdä mitään. Mutta jos teitä pyydettäisiin maksamaan tietty rahamäärä, niin se on vaadittava energiavaihto. Ei ole mitään tekosyitä. Niissä ihminen yrittää keksiä tekosyitä epäkypsille energia-asenteilleen.


Rakkaat ystäväni, kaikki on siinä – kaikki energia, kaikki raha, mitä tahansa haluatte – se on jo siinä. Teidät vapautetaan nyt siitä, mistä puhuin viime shoudissa – sielukohtalosta joka ei sallisi teidän todella möhlätä ja joka esti teitä jatkuvasti tekemästä sen, vaikka taistelitte sitä vastaan monta kertaa. Kaikki on siinä, ja olemme valmiita tuohon seuraavaan askeleeseen, enimmäkseen.


On joitain shaumbroja, jotka eivät ole aivan valmiita, ja he saavat sen selville. He saavat – mmm – vertauskuvallisesti poltettua vähän näppinsä tässä, mutta sitten he oivaltavat, että on aika "mestaroitua". Ja sitten on paljon niitä, jotka kutsuvat itseään shaumbraksi, mutta jotka eivät oikeasti ole, eivätkä he kuulu tänne. He eivät oikeasti kuulu tänne. Enkä tarkoita sitä negatiivisella tavalla. Se mitä tutkimme nyt, ei ole vain sitä varten, missä he ovat. He ovat edelleen kiinnostuneita alkemiasta.


Alkemia on yksi suurimmista piloista, jonka olen tehnyt ihmisten kustannuksella aikanaan. "Laitamme kiviä pätsiin ja heitämme rikkiä sinne ja sitten pissaamme sinne ja laulamme laulun" – no, me teimme sen ja kerroin yhdelle kaverille kerran (vähän naureskelua) – "ja teemme kaikkia näitä kummallisia asioita. Hoemme ja laulamme näitä lauluja täysikuun aikaan", ja tyypit uskoivat sen ja yrittivät sitä. Silloin oli kokonainen alkemialiike, ja kaikki jahtasivat kiven tai maan tai virtsan muuttamista kullaksi. Ja se oli suuri häiriötekijä, koska meillä oli työtä tehtävänä silloin. Meidän täytyi selvittää heidät pois tieltä, niin kuin "leiripeikot" (Adamus naureskelee), ne jotka hengasivat aina mukana, koska he rakastivat tuota energiaa. He rakastivat energian syömistä, joten selvitimme heidät pois tieltä koko tuolla alkemialiikkeellä.


Tiedättekö mitä? Ei tarvita tulta, ei tarvita rikkiä, ei tarvita pissaa (muutama naurahdus) tuomaan elämäänne sen, mitä tarvitsette. Se on näin yksinkertaista, ja tässä me olemme.


LINDA: Onko se joululahjamme?


ADAMUS: Ei. Te olette joululahja itsellenne! Tota, joulu. Älä tuo joulua esiin. Se ei ole henkisesti korrektia. Silloin täytyy tuoda esille kaikki muutkin (uskonnolliset) juhlat. Välitänkö minä henkisestä korrektiudesta? No, vittu en! (Yleisö taputtaa). Siis …


SART: Kuulitte sen ensin täällä!


ADAMUS: Okei, muutama … (Naurua, ja Adamus naureskelee). Joo! Järkyttävä uutispäivitys. "Piip, piip, piip, piip! (Lisää naurua) Adamus ei välitä paskaakaan henkisestä korrektiudesta." (Hän huokaisee) Jos välttäisin, emme olisi tässä, emmekä puhuisi seuraavasta valtavasta askeleesta elämässänne.



Ruumiillistunut Oivaltaminen


Uskoakseni Cauldre kirjoitti siitä viime artikkelissaan ja sanoi – koska puhuin hänelle siitä ja sanoin: "Teidän tuomisenne Oivaltamiseen oli melko yksinkertaista", koska se tapahtuu joka tapauksessa. Kerron teille vain, miten se tapahtuu, ja vakuutan teille, että se tapahtuu. Melko yksinkertaista. Tulitte tähän elämään sellaisen varmuuden kanssa ruumiillistuneesta Oivaltamisesta, että sen täytyi tapahtua. Tiedän nuo päivämäärät. Ja se on tavallaan hassua, kun katson teitä ja te sanotte: "Voih! Pääsenkö siihen ikinä?", ja tuo päivämäärä putkahtaa esiin ja minä tavallaan … (Adamus vääntelee naamaa, ja vähän naurua) Joo. Siis 100 dollarista kerron teille (lisää naurua). En ole niin halpa! Tuhat! Ei, se on teidän yllätyksenne ja löytönne. Siis joka tapauksessa … Missä olimme? Cauldre lensi jonnekin. Tule takaisin tänne, Cauldre! (Lisää naureskelua) Jatka kanavointia.


Siis se oli helppo osa, Oivaltaminen. Saatte kaikki sen. Toivottavasti saatte sen ennemmin kuin myöhemmin. Toivottavasti ette tee Tobias-juttua – odota kolmeen viimeiseen päivään ennen kuolemaanne, sitten saatte sen ja sitten: "Tota, minulla on kolme päivää olla valaistunut tällä planeetalla." Tehdään se vain nyt. Mutta se oli helppo osa. Minun täytyi vain vähän häiritä, kertoa muutama vitsi ja kiroilla aina silloin tällöin, ja sitten se vain tapahtuu. Liu'utte siihen.


Mutta te kaverit teitte siitä todella vaikeaa. Sanoitte: "Tota, mutta odota. Ei vain valaistumista tässä elämässä, vaan aiomme jäädä tänne." Ai jaa! Mitä?! Mitä?! (Vähän naurua) Minulla on asioita tehtävänä. Minun täytyy mennä kalastamaan mielikuvituslammelleni (Adamus naureskelee). Ja sitten te vaaditte ja sanoitte: "Ei, vaan haluamme jäädä tänne." Muuten, "ruumiillistunut Oivaltaminen" ei ole minun termini, se on teidän. Minä tavallaan: "Miksi ette ota kuollutta Oivaltamista? (Vähän naureskelua) Se on helpompi." Te tavallaan: "Ei, vaan ruumiillistunut Oivaltaminen." (Adamus naureskelee) Teidän terminne.


Niinpä minun täytyi palata takaisin Ylösnousseiden mestareiden klubille ja piirustuspöytäni ääreen, kutsun sitä energiadesignhuoneekseni, ja olen kuin: "Pah! He haluavat jäädä!" Juoksen ympäri ja kysyin neuvoa muutamilta muilta ylösnousseilta mestareilta, ja he kaikki tavallaan sanoivat: "Hei, lähdin 20 minuuttia valaistumiseni jälkeen." Mahtavaa, kiitos. Joku toinen sanoi: "No, lähdin noin kuukauden päästä. Maksoin laskuni, kerroin perheelleni, minne mennä, ja lähdin" (vähän naureskelua). Tämä ei auta paljon.


Lopulta menin Kuthumin luo ja sanoin: "Kuthumi, sinä jäit joksikin aikaa." Hän sanoi: "Jep." "Mitä sinä teit?" Hän sanoi: "No, nousin ylös sairaalavuoteestani ja aloin vain kävellä." Minä tavallaan: "Tämä ei paljon auta, koska nykyään on modernia! Tämä on eri aika, Kuthumi. Nykyään ei voi vain nousta ja alkaa kävellä." Täytyy olla luottokortti, eikö vain, Merrick? Täytyy olla luottokortti ja passi. Jos alatte vain kävellä, tulette rajalle, teidät kyynelkaasutetaan ja teitä hakataan päähän. Yäk! Se on vain Donald, mutta ette pääse kovin pitkälle. Ja sitten teidät lukitaan vankilaan ja päädytte samanlaiseksi kuin Tobias – hän sai Oivaltamisensa ja kuoli vankilassa.


Niinpä sanoin: "Ei, kaverit, kenelläkään teistä ei ole sitä. Te vain … voi hitto! Tämä shaumbra-ryhmä, mikä haaste. He sanovat haluavansa jäädä." Ai niin! Se juolahti mieleeni yhtäkkiä – itse asiassa se juolahti mieleeni noin 500 vuotta sitten, mutta haluan pelata peliä, että se tapahtui yhtäkkiä – tämä se on! Heidän täytyy ymmärtää energiaa. Jos he aikovat jäädä, heidän täytyy ymmärtää, miten energia toimii, koska muuten he ovat täysin eksyksissä. Muuten he ovat köyhiä. He ovat rahattomia. Heidän kehonsa hajoaa. Meidän täytyy tavoitella energiaa.


Niinpä istuin valtavan työpöytäni ääreen ja aloin työstää energiadesigneja, leikitellä niillä. Aloin työstää opetussuunnitelmaa, milloin pääsisimme tähän kohtaan. On kyse vain energiasta, mutta ei energian vanhalla hevonpaskamäärittelytavalla. Ei energian huuhaa-tavalla. Silloin suunnittelin Adamus-fysiikan, ja sain hiljattain Nobelin rauhanpalkinnon siitä. Annoin sen itselleni (naurua). Se oli illuusio, mutta hitto! se oli hyvä juttu (lisää naurua).


Itse asiassa rohkenen sanoa, eikä Cauldre halua sanoa tätä, mutta minä aion sanoa. Rohkenen sanoa, että se minkä löydön teemme energiafysiikasta, raivaa lopulta tiensä valtavirtaan. Nimittäin paljon niistä jutuista joista puhuimme 10 vuotta sitten, näkyy nyt televisiomainoksissa! Eikä meille makseta siitä, hitto soikoon! Se ilmestyy esiin – toiset ihmiset opettavat tavallaan laimennettuja versioita siitä. Mutta joka tapauksessa, se mitä teemme nyt energian kanssa, löytää lopulta tiensä tieteeseen ja joku saa Nobelin rauhanpalkinnon – tai tieteen tai minkä ikinä saakin – siihen perustuen, mitä me teemme tällä hetkellä, koska se on vallankumouksellista.


Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä.


Olen puhunut tästä viime aikoina joissain työpajoissa, kuten kutsutte niitä, kokoontumisissamme. Itse asiassa ne ovat hautomoja. En tiedä, miksi te kaverit kutsutte niitä työpajoiksi. Sitä teemme, kun keräämme pienen ryhmän, on se sitten 30 tai 80 ihmistä – haudomme, synnytämme ja sitten aloitamme täysin uusia käsitteitä.


LINDA: (taputtaen) Mahtavaa! Uusi nimi tapahtumillemme! Rakastan sitä.


ADAMUS: No, en tiedä, ilmoittautuisiko kukaan hautomoon (vähän naurua). Mutta ei, se mitä teemme, on idättämistä. Haluatteko ilmoittautua idättämiseen? Ei, luultavasti ette. Ei, ei.


LINDA: Kuhan se ei ole keinotekoista.


ADAMUS: Siis tuomme ideoita, käsitteitä, tietoisuutta, johon shaumbrat ovat valmiita – tuomme ne sinne. Teemme sitä myös keahakissa, ja sitten lopulta tuomme ne tänne. Olemme viime aikoina puhuneet paljon energiasta.


Energian täytyy olla teidän ystävänne, kun mennään eteenpäin ruumiillistuneessa valaistumisessanne. Sen täytyy olla ystävänne, joten aletaan tehdä sitä nyt. Menen yksityiskohtiin tässä myöhemmin, mutta energia on ystävänne ja realiteetti on, että … (Adamus pitää tauon, sitten huokaisee) Käyn tässä keskustelua Cauldren kanssa. Hän hävisi (naurua).


Aion sanoa jotain, mitä en pysty täysin selittämään tällä hetkellä, mutta tulemme siihen. Puhuin siitä hiljattain yhdessä kokoontumisessamme Villa Ahmyossa, jossa menimme yksityiskohtiin, mutta tosiasia on, että kaikki mitä havaitsette – kaikki mitä havaitsette, ilman yhtään poikkeusta, paitsi ehkä puolikas – on teidän. Katsotte tähtiä illalla, ja havaitsette vain itsenne. Se on sitä. Katsotte ruokaa, jonka syötte myöhemmin, ettekä näe mitään ulkopuoleltanne. Tämä kaikki on te. Kaikki on te. Ja menen tähän enemmän myöhemmin, mutta se ei ole täällä olemisen tarkoitus tänään. Energia on ystävänne, koska se on kaikki teidän. Kaikki mitä havaitsette – ohi ajava auto, se ei ole ulkopuolellanne, se ei ole kukaan muu. Se on teidän havaintonne. Sitä se on.



Energian aistiminen


Olemme täällä tänään toivottamassa tervetulleeksi energia-aistin, kyvyn olla tietoinen energiasta. Se on enkeliaisti, paremman sanan puutteessa. Se on luontainen aistinne, mutta ette ole ihmisenä käyttänyt sitä pitkään aikaan, koska ihmisaistinne estävät sen. Ajattelette, että vain se on totta, minkä näette. 


On tapa aistia energiaa, ja sitä on erittäin vaikea selittää, joten aivan hetken kuluttua vain teemme sen. Ja sitten hämmennytte todella ja menette päähänne, ja sitten meidän täytyy pysähtyä ja meidän täytyy vetää syvään henkeä ja sukeltaa siihen uudestaan, kunnes – no, kuten kerroin aiemmin tarinan rakkaasta ystävästämme, joka siirtyi rajan taakse ollakseen ylösnoussut mestari – yhtäkkiä yhtenä päivänä vain tajuatte sen. Se on kuin: "Voi! Joo, energia-aisti, se ei juokse aivojeni läpi. Se ei mene silmieni läpi. Se on aisti. Se on tapa hahmottaa todellisuus."


Vedetään syvään henkeä tässä.


Energia on neutraalia. Se on täysin neutraalia. Siinä ei ole voimaa. Olemme puhuneet tästä tuhansia kertoja. Siinä ei ole valtaa. Sillä ei ole ennakkoasennetta. Se ei ole negatiivista tai positiivista. Se on vain siinä. Se on neutraalia. Energiaa on siinä tietoisuuden vuoksi. Se on tavallaan tietoisuuden lahja, "minä olen" -olemuksen lahja itselleen.


Energia, kaikki energia, on jo sisällänne. Ulkopuolellanne ei ole mitään. Se on valtava oivallus monille ihmisille, koska he ovat eläneet olettaen, että suurin osa energiasta on ulkopuolella. Olen ollut joidenkin teidän kanssanne, kun olette istuneet tai maanneet selällänne ja katselleet tähtiä ja sanoneet: "Universumi on valtava." Itse asiassa ei ole. Eikä mikään siitä ole teidän ulkopuolellanne. Ja sitten mieli ja silmät hyppäävät mukaan ja sanovat: "Mutta se on suuri. Se on 40 miljardin valovuoden päässä." Ei ole. Se ei ehdottomasti ole. Se on itse asiassa aivan tässä. Sitten kun alatte ymmärtää sen, alatte ymmärtää, miten energia on täällä palvelemassa teitä, ja jäätte tälle planeetalle ruumiillistuneena mestarina ja vain liu'utte kaiken läpi, koska energia työskentelee puolestanne, ei vastusta teitä. 


Olemme puhuneet keahakissa vähän energiapeloista. Niin paljon kuin ihmiset haluavatkin energiaa, he itse asiassa pelkäävät sitä. He pelkäävät todellisuudessa saavansa enemmän, mitä heillä jo on elämässään. Jotkut ihmiset olettavat, että jos he saavat energiaa, elämästä tulee yhtäkkiä parempaa. Ei, se vain energisoi lisää ongelmianne ja tasapainottomuuksianne. Siinä kaikki. Siis ihmiset rajoittavat tiedostamatta tai tietoisesti energiaa elämässään, koska he eivät pysty käsittelemään sitä, mitä siinä on jo. He yrittävät selviytyä fyysisistä ja henkisistä tasapainottomuuksista, huonoista suhteista, huonoista esi-isistä, kaikesta muusta. He eivät halua lisää samaa, joten he rajoittavat energiaansa.


Siinä on jotain hyvin … Itse asiassa rakastaisin sitä, kun jotkut shaumbra-psykologit alkavat työskennellä tavallisten asiakkaidensa energiapelkojen kanssa. Energiapelkojen, ja ensin se kuulostaa kuin: "No, energiapelko? Mitä?" Kyllä, on valtavia energiapelkoja.


Siis tosiasia on, että energia on neutraalia. Siinä ei ole voimaa/valtaa. Sillä ei ole kokoa. Se ei ole valoa. Haluaisin teidän pääsevän yli tästä tarpeesta nähdä energia valona, valonsäteinä, pieninä valon tai äänen pirskahduksina. Se ei ole. Ja taas kerran, kuten tarinassa jonka kerroin shoudin alussa, ystäväraukka tulee Ylösnousseiden mestareiden klubiin ja tavallaan sanoo: "Ai, täällä ei ole mitään!", mutta oivaltaa sitten, että täällä on kaikki. Kaikki. Sitä ei vain havaita ihmisaisteilla ja ihmismielellä.



Energiatietoisuus-merabh


Pitemmittä puheitta, laitetaan musiikkia ja säädetään valoja ja – otan tämän takaisin hetkeksi (ottaen takkinsa) – tunnistetaan/tunnustetaan tämä kyky, tämä energiatietoisuus.


(Musiikki alkaa)


Teillä on monia enkeliaisteja. Yhtenäisyysaisti, joka sallii teidän nähdä kaiken yhtenä kuvana eikä sirpaleina, joita se todellisuudessa on. Rakkausaisti, myötätuntoaisti. Nämä ovat enkeliaisteja, joista olemme puhuneet. Mutta olen odottanut tähän saakka puhuakseni energia-aististanne.


Vedetään kunnolla syvään henkeä, ja pyydän teitä sulkemaan nyt silmänne, koska silmät ovat suurin todellisuuspetkuttaja. Silmät ovat suoraan yhteydessä aivoihin.


Muuten, silmät eivät ole osa ns. evoluutioprosessia. Muu biologia liittyy paljon evoluutioon tai rappeutumiseen. Kummallista kyllä, silmät eivät liity. Ne eivät olisi voineet mitenkään kehittyä niin, kuin ne kehittyivät nopeammin kuin perusbiologia. Eivät mitenkään. Sen pitäisi kertoa teille jotain silmien kauneudesta, mutta myös silmien huijauksesta.


Teillä on kyky aistia energiaa, eikä siinä tarvitse olla hajua. Siinä ei tarvitse olla ääntä. Eikä sen tarvitse mennä ihmismielen läpi. Mieli ei pystyisi mitenkään ymmärtämään sitä. Siinä ei ole qualiaa. Siinä ei ole assosiaatiota. Mieli etsisi sitä, ikään kuin se maistuisi kanalta. Eikä siinä ole mitään.


Se on turhauttavaa ihmiselle, mutta teillä on mestarin viisautta, joten vedetäänpä syvään henkeä ja sallitaan vain kyky aistia energiaa. Vau!


Ja muistakaa, ettei ihmisellä ole resursseja tehdä tätä itse. Ette voi tehdä sitä mielellänne. Niinpä nyt on välttämätöntä pelkästään sallia mestarin ja-tilanne.


(Tauko)


Energiaa on kaikkialla ympärillänne, neutraalina. Se ei tanssi. Se ei välky valoja. Ei mitään tästä. Energiaa on kaikkialla ympärillänne. Ja se on kaikki teidän. Se ei kuulu vieressänne istuvalle henkilölle. Se on kokonaan teidän. 


Ette välttämättä tunne fyysistä reaktiota siihen. Älkää etsikö sitä, että siinä täytyy olla sähköleimahduksia tai mitään. Ja jotain väriä. Antakaa näiden rajoitusten mennä.


Muistakaa, mitä sanon energiasta: se on sielun laulua. Jos siihen pitäisi laittaa jokin nimilappu, niin energia on pelkästään kommunikointia, mutta kommunikointia ilman laulua, ilman ääntä, ilman voimaa. 


Se on sielun myötätuntoa ja iloa, joka tulee takaisin sielun iloksi. Sitä se vain on. Eikä mikään siitä ole ulkopuolellasi. Ei mikään.


Se on kaikki sinun.


Niin pitkälle kun silmä kantaa päivällä tai yöllä, niin pieni kuin voit havaita jonkin ihmismielellä, se on kaikki sinun. 


Se on vain energiaa. Se on odottanut ja odottanut sinun palvelemistasi. Siinä kaikki. Ja miten olet juossut sitä karkuun. Miten olet vältellyt sitä. Miten olet pelännyt sitä. Se on odottanut sinun palvelemistasi.


Miten olet yrittänyt rationalisoida sen ja etsiä sitä ja tutkia sitä. Syljen sille. Miten olet yrittänyt oikeuttaa sen. Miten olet yrittänyt saada kohtuullisen osasi sitä.


Hyvin paljon siitä masennuksesta, jota ihmisillä on tänä päivänä, johtuu heidän huonosta suhteestaan energiaan. Voitte tehdä kaikkia tutkimuksia, joita haluatte, ja käyttää kaikkia lääkkeitä, joita haluatte, masennukseen liittyen. Mutta kun poistutte armosta energian kanssa, niin masennutte. 


Itse asiassa ihmisillä jotka tekevät työtä käsillään ja tekevät kovaa työtä käsillään – esimerkiksi maanviljelijät – on paljon vähemmän masennusta. Ja voitaisiin päätellä, että no, se johtuu siitä, että he ovat luonnossa tai heidän ei tarvitse ajatella paljon. Ei. Itse asiassa näin on, koska he ovat energiatietoisempia. He eivät ajattele sitä, eivät älyllisesti. He vain työskentelevät energian kanssa.


Energiatietoisuus, kyky olla tietoinen energiasta ei-fyysisessä muodossa, ilman hiukkasia, atomeja, molekyylejä, aaltoja, väriä, ääntä, kyky olla tietoinen energian läsnäolosta, on luontainen sielullenne. 


Vetäkää syvään hetkeä, ja vain tuntekaa sitä hetki.


(Tauko)


Silmänne ja ihmisaistinne ovat havainneet energiaa designina, puhelintolppana, stop-merkkinä, autona, talona. Se on havainnut energiadesigneja. Mutta tämä ei ole suhteenne energiaan, se on havaintonne energiasta.


Sanotte: "Mutta jos tämä kaikki on minun, miten ihmeessä näen puhelintolpan ja vieressäni oleva ihminen näkee puhelintolpan?" Se johtuu siitä, että planeetan massatietoisuudessa on niin suuri gravitaatio, on sopimus, että havaitsette kaikki yleisesti saman asian. Mutta se pirstoutuu tällä hetkellä.


Muistakaa, että aiemmin tässä sessiossa sanoin, että Ylösnousseiden mestareiden klubilla jaamme päivällismenun, jotta meillä kaikilla on havainto saman asian syömisestä, on yhteissopimus. Mutta se on tietoisesta ja tarkoituksellista. Täällä maan päällä ihmiset tekevät sitä tiedostamatta.


Palataanpa kykyyn aistia energiaa. Se ei merkitse, että näkee stop-merkin tai maistaa suklaajäätelön. Nämä ovat reaktioita ja havaintoja, mutta on tämä asia, jota kutsutaan energia-aistiksenne.


Kyse ei ole siitä, että sillä tarvitsee tehdä mitään. Teidän ei tarvitse mennä tekemään sillä mitään. Kyse on vain sen tunnistamisesta, että teillä on kyky aistia energiaa.


Vedetään kunnolla syvään henkeä hetki. Pysäytetäänpä musiikki.


(Musiikki loppuu)


Lisätään näyttämövaloja vähän.


Okei. Mitä saan tässä kaikilta netissä, kaikilta teiltä? Pirstoutunutta, hyvin pirstoutunutta – puuh! – yltympäriinsä. "Mistä helvetistä hän puhuu?"


Se on okei itse asiassa. Tämä on mielelle hyvin hämmentävää, ja mieli on yltympäriinsä. Jotkut teistä ajattelivat, mitä teidän täytyy tehdä huomenna. Tarkoitan, että oikeasti?! Olette täällä ja olette huolissanne siitä, mitä teette huomenna. Se on okei. Alamme vasta tunnistaa energian, sen faktan että teillä on kyky aistia se. Sillä ei ole tarkoitus tehdä mitään tällä hetkellä, mutta koko tämä ruumiillistuneen valaistumisen prosessi, pysyminen planeetalla, alkaa energian aistimisesta.


Älkää etsikö mitään fyysistä reaktiota. Jotkut teistä yrittivät tuntea sen. Palatte takaisin vanhoihin tapoihin. Tämä on täysin erilaista kuin mikään, mitä olette tehneet. Kukaan teistä – jotkut teistä väittävät: "Ai, olen tehnyt tätä aiemmin." Se on makyoa. Se on todellista makyoa. Te ette ole. Tämä on täysin uutta kaikille. Ette ole koskaan tehneet mitään sellaista aiemmin, joten poistakaa se. Antakaa sen mennä, jotta ette jatka tuon qualia-jutun tekemistä, koska mielenne yrittää assosioida. Päästäkää siitä irti. Tämä on uutta ihmiskokemuksessa, kuitenkin se on alkuperäinen, luontainen sieluaisti, enkeliaisti.


Siis vedetäänpä syvään henkeä ja puhdistetaan vain kaikki. Huuuuu! Puhdistakaa kaikki, ja sukellamme siihen takaisin. Antakaa sen tulla nyt teille, tämä kyky olla tietoinen energiasta, energia-aisti. Emmekä tee mitään sillä. Emme aktivoi sitä. Emme täytä sitä kuin ilmapalloa. Se on kyky olla tietoinen energiasta. Ei fyysistä reaktiota, ei mielen assosiaatiota, mutta kuitenkin se on … Jos annatte sen tulla läpi, erityisesti tuon mestariosanne, antakaa sen tulla läpi ja yhtäkkiä – on se sitten tänään tai viikon tai vuoden päästä – saatte: "Tajuan sen! Se on energiaa, ja sitä on kaikkialla ympärillä." Se ei ole tuulenvire. Se ei ole haju. Ne ovat tulkintoja energiasta. 


Siis vedetäänpä syvään henkeä, ja tällä kertaa vain sallikaa. Musiikki takaisin, kiitos.


(Musiikki alkaa taas)


Päivän alussa sanoin, että rakastan tulla maisemiin, hengata kanssanne, koska teette asioista hyvin monimutkaisia hyvin rajoittuneella tavalla. Se on kuin elämistä pikkuruisessa, pikkuruisen pienessä sormustimessa, elämistä pikkuruisen pienen sormustimen sisällä. Mutta voi pojat, olette tehneet siitä monimutkaista (Adamus naureskelee). Se on hyvä. Se on hauskaa – no ei (muutama naurahdus). 


Vedetään syvään henkeä ja vain sallitaan nyt. Sen vain teette.


Ja muuten, älkää pakottako sallimista. Salliminen on vain sallimista. Vain: "Okei, päästän sen sisään. Sallin sen."


Tällä hetkellä on hyvin paljon, mikä ylittää ihmisymmärryksen, mentaalisen ymmärryksen, joten vain sallitte sen, ja sitten vastauksia tulee täysin eri paikasta.


Kyky olla tietoinen energiasta on sielun luonnollinen aisti. Ja sielu ei määrittele sitä volyyminä tai painona, eikä voimana/valtana, eikä värinä.


Sen ei tarvitse liittää kuvaa siihen tai fyysistä aistimusta. Näitä asioita saattaa tulla jossain kohtaa, mutta salli nyt itsesi vain aistia energiaa.


(Tauko)


Ja jos huomaat yliajattelevasi, vedä vain syvään henkeä ja salli. Se tulee takaisin, tämä alkuperäinen aisti.


(Tauko)


Kun tämä energiatietoisuusaisti tulee takaisin, ihmismieli yrittää sanoa: "Ai, täällä on enemmän energiaa ja täällä on vähemmän." Ja ihmismieli sanoo: "Ai, tämä tuntuu hyvältä energialta ja tuo tuntuu huonolta", joten vedätte vain syvään henkeä ja oivallatte, että se on vain mielen ääntä, koska energiassa ei ole tiheyttä. Siinä ei ole hyvää tai huonoa. 


Minä haluan sanoa, että ei ole hyvää tai huonoa energiaa, on vain hyviä tai huonoja ihmisiä (vähän naureskelua).


Kun jäätte maan päälle ruumiillistuneina olentoina, kehitätte täysin uuden suhteen energiaan.


Sanon "uuden", mutta ei se oikeasti ole uusi. Se on ydinolemuksenne. Se on ytimenne. Se on, mistä tulitte. Se on ollut unohdettuna aioneita, mutta se ei ole oikeasti uusi.


Kun sanon, että energia on täällä palvelemassa teitä, niin se ei ole jonkun toisen energiaa, ei ole jotain suurta energiakenttää toisissa ulottuvuuksissa. Nämä ovat hyvin ihmismäisiä käsityksiä.


Energia on täällä palvelemassa teitä. Se on kaikki teidän.


(Tauko)


Se ei kuulu kenellekään muulle. Ei mikään siitä.


Tästä tulee suuren spekuloinnin aihe shaumbrojen keskuudessa, ja on paljon makyota. 


Kaikki minkä havaitsette, jokainen energiadesign, on teidän. Kaikki.


Voisitte mennä huomenna kävelemään mansikkapellon poikki ja ajatella, miten kaunista, miten maukasta ja visuaalisesti ällistyttävää tämä kaikki on, ja ajatella, että tämä on jotain ulkopuolellanne. Se ei ole. Se on teidän, kaikki on teidän energiaanne tai havaintonne. 


Mutta palataanpa siihen, mitä olemme oikeasti tekemässä tässä, vetäen syvään henkeä ja sallien vain kyvyn olla tietoinen energian läsnäolosta. Se on enkeliaisti.


Se ei ole mitään, mitä voi opiskella tai myöskään parantaa. Se on vain jotain, minkä sallitte ihmiskokemuspalettiinne.


(Tauko)


Tuo paletti on ollut tähän saakka melko rajoittunut kokoon, väriin, aikaan, biologiaan ja tunteeseen. Nämä ovat olleet asiat ihmiselämänne paletissa. Mutta laitetaanpa nyt muutamia muita asioita siihen, aloittaen energiatietoisuudesta.


Ja taas kerran, te ette yritä tehdä sillä mitään tällä hetkellä. Tulemme vain tietoisuuteen energiasta, teidän energiastanne. Se on siinä.


Vetäkää vain syvään henkeä ja sallikaa. Sallikaa sen tulla ihmiskokemuspalettiinne.


(Pidempi tauko)


Kun kerroitte minulle, että suunnittelitte jäädä tälle planeetalle Oivaltamisenne jälkeen, sanoin teidän olevan hulluja. Ja kerroin teille, varoitin teitä ja sanoin: "Tiedättehän, että hyvin harvat ovat tehneet sen. Kaikki muut ylösnousseet mestarit ovat tavallaan lähteneet." No, heillä ei ollut mitään muuta tekemistä. Se ei ollut kovin hauskaa vanhassa energiadynamiikassa. Mutta Tobias on kai pumpannut kaikkiin teihin jonkinlaista ilomehua, koska sanoitte: "Ei, vaan haluamme jäädä. Haluamme jäädä tälle planeetalla todellisina mestareina."


Minä sanoin: "Sitten meidän täytyy ymmärtää energiaa." No, koska ilman sitä teillä olisi edelleen paljon samoja vanhoja kamppailuja.


Ilman todellista ymmärrystä energiasta – mitä se on, mistä se tulee, mitä se tekee – eläisitte hyvin vastakkainasetteluelämää, hyvin ristiriitaista elämää, ollen Oivaltanut, mutta kuitenkin ilman energiaa biologiaanne, tarpeitanne varten. 


Nimittäin joillain teistä on ollut elämiä Intiassa. Tiedätte tarkkaan, mistä puhun. Hyvin henkistä, osittain valaistunutta, mutta missä kuitenkin on energia? No, kyse on energian kieltämisestä joissain näissä kulttuureissa. Missä on energia tervettä kehoa varten? Hyvää taloa, hyvää autoa, rahaa, matkustelua varten? Sitä teemme nyt. 


Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä. Kunnolla syvään henkeä, kun laitamme energia-aistin palettiin.


(Musiikki loppuu)


Muistakaa, että kyse on vain kyvystä aistia energiaa, olla tietoinen energiasta. Emme tee sillä mitään tällä hetkellä. Emme itse asiassa koskaan tee. Te vain oivallatte, että sitä on aina siinä ja se palvelee aina teitä. 


Vedetään kunnolla syvään henkeä tänä kauniina päivänä, juhlien ns. joulunaikaa, vuodenloppua – "Voi paska! Selvisimme taas yhdestä vuodesta (naurua). Miten se tapahtui? Meidän on parempi juhlia, koska se saattaa olla viimeisemme." Mutta tämän myötä minun täytyy sanoa, rakkaat shaumbrat, että se ei ole, meillä on paljon tekemistä yhdessä, kun menemme eteenpäin.


Ja palaan takaisin toteamukseeni tässä viimeisimmässä tuotteessa, "Mestarin tauko – nukun", hyvin tarkoituksellinen, ja teen sen uudestaan ja uudestaan eri paikoissa. Jos olette edelleen epäkypsä – henkisesti epäkypsä, miten ikinä sitä halutaan kutsua – jos teillä ei ole vielä tuota viisautta elämässänne, jos olette edelleen sulkeutunut mieleenne, niin se minne olemme menossa, ei ole teitä varten. Ei lainkaan. Jos manipuloitte edelleen energioita, Crimson Circle ei ole teidän paikkanne. 


Jos todella sallitte kaiken viisauden, jos sallitte ihmisen riemuita kokemuksista yhdistettynä mestarin viisauteen, niin energiaa on tässä teitä varten. Ja mihin olemme menossa, on juuri se paikka, jossa teidän tarvitsee olla. 


Niinpä tämän myötä, toivotan teille iloisinta joulunaikaa täällä maan päällä. Aion putkahdella esiin siellä täällä. Pidän tästä ajasta vuodessa. Aion matkustaa ympäri maailmaa ja tehdä tavallaan ihmisasioita, joten saatan kohdata joitain teistä kadulla tai ravintolassa jossain. Se ei ollut uhkaus! (Naurua) En tarkoittanut sitä niin! (Suom. huom. käytetty kohdata-sana merkitsee myös yhteenottoa) Tarkoitin, että minä vain … voi ihmisiä!


Tämän myötä, muistakaa, että kaikki on hyvin teidän koko energiassanne. 


Minä olen Adamus. Kiitos (yleisö taputtaa).