CRIMSON CIRCLEN MATERIAALEJA

Siivet-sarja

SHOUD 10 – ADAMUS ST. GERMAIN, Geoffrey Hoppen kanavoimana

 

Esitetty Crimson Circlelle

2.6.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
www.crimsoncircle.com

 

Minä olen mitä olen, St. Germainin Adamus.

 

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä, kun aloitamme tämän kokoontumisen.

 

Se on oikeasti vain nauhoitus matkastanne. Sitä se vain on, vain nauhoitus matkastanne, tuhannen tai useamman elämän matkasta, suurien ilojen matkasta, monien vastoinkäymisten, paljon etsimisen, paljon kyselemisen ja monien synkkien öiden matkasta.

 

Mutta tämä kaikki on oikeasti nauhoitus historiasta, ja hienoin osa tätä nauhoitusta – tätä hyvin historiallista matkaa ryhmällä ympäri maailmaa, joka on tulossa ruumiillistuneeseen valaistumiseen, todella sen ytimeen, jossa olemme pääsemässä hyviin vaiheisiin – on "Mestarin elämää" -sarjassa. Mestarin elämää. Jos joku haluaa todella ymmärtää, mitä teemme, kun pääsemme tähän pisteeseen matkalla, niin se on "Mestarin elämää". Siitä siinä on kyse.

 

Olemme nauhoittaneet jo seitsemän. Se on teidän tarinanne. Se on, mitä opitte. Se on, mitä on sydämessänne. Toisia tulee, vuosien päästä. Ei välittömästi, vaan vuosien päästä tulee toisia, ja he näkevät, mitä te olette käyneet läpi. He kuulevat tarinoita monista, monista ihmisistä, jotka ovat ilmestyneet esiin elämiä kestäneistä suurista syvyyksistä, ärsytyksistä, turhautumisista, ahdistuksista maan päällä. Se on kaunis tarina, ja ikuistamme sitä tietysti joka shoudissa. Miten monta shoudia olemme tehneet yhdessä Tobiaksen ajasta saakka 1999 – satoja? Miten monta kokoontumista meillä on ollut? Työpajoja?

 

Minusta tuntuu, että on vain hetki viime kokoontumisistamme Tanskassa ja Norjassa. Minulla oli hädin tuskin aikaa mennä takaisin Ylösnousseiden mestareiden klubille, juoda kuppi kahvia ja käydä vessassa. Tiedän, ettei minun oikeasti tarvitse käydä vessassa – minä vain pidän vessassa käymisestä (vähän naurua). On nimittäin paljon asioita, jotka te ihmisinä otatte itsestäänselvyytenä. Vessassa käyminen – se on kivaa, hiljaista aikaa. Se on helpotuksen ja vapautuksen aikaa (pari naurahdusta lisää). Siis kyllä, käyn edelleen vessassa. Ei tarvitse, mutta haluan.

 

Tuskin hetki sitten olin vielä Ylösnousseiden mestareiden klubissa, ja nyt olen täällä. Voi, millaisia kokoontumisia meillä oli Skandinaviassa. Kauniita. Kauniita shaumbroja, kaunista informaatiota. Ja taas kerran, tuo informaatio ei tule minulta. Laitan sen sanoiksi Cauldren ja Lindan kanssa, mutta se on teidän matkaanne. Se on teidän tarinaanne. On jännittävää nähdä, miten se kehittyy.

 

Pari vuotta sitten oli joitain kohtia, joissa oli vähän turhauttavaa. Tavallaan törmäsimme pulmiin, emmekä päässeet niistä läpi. Täytyy sanoa, että ärsyynnyin vähän shaumbroihin. Ei se varmaan koskaan näkynyt, mutta … (vähän naurua) minä vähän ärsyynnyin. Se oli makyo-aikaamme yhdessä. Olitte uppoutuneet makyoon ja minä yritin vetää teitä pois siitä. Makyo on teidän henkistä hevonpaskaanne, häiriötekijöitänne, henkistä meluanne. Sitä tapahtuu kaikille. Kaikille jotka tulevat tätä tietä henkisellä matkallaan, se on heidän paskaansa. Mutta muutamassa viime kokoontumisessa ja myös muutamassa viime shoudissa ja erityisesti keahakissa olemme tehneet jotain erilaista. Menemme johonkin uuteen.

 

Nämä kokoontumiset, kaksi viimeisintä jotka meillä oli, Threshold – hyvin erilainen kuin mikään muu Threshold. Ja uusi Master's Guide (= mestarin opas), niin sitä kai kutsuttiin. No, se oli mestarien kokoontuminen. Todellisten mestarien, miten monesta eri maasta, rakas Linda?

 

LINDA: Kahdestakymmenestäneljästä.

 

ADAMUS: Kahdestakymmenestäneljästä eri maasta kerääntyneenä yhteen paikkaan, ja muutimme oikeasti joitain asioita. Kehotimme itse asiassa ihmistä lähtemään. Saimme sen pois ensimmäisenä päivänä, ja sitten oli vain mestari. Toimme ihmisen takaisin kolmantena päivänä, vaikka jotkut mestarit eivät olleet kovin innoissaan siitä. Toimme ihmisen takaisin, ja sallimme integrointiprosessin todella tapahtua.

 

Se ylitti kovasti sen, mitä olin odottanut siitä, missä olisimme, kuten mainitsin viime shoudissamme. Pääsemme siihen sallimalla. Ei kovalla työllä, ei paljolla ajattelemisella, vaan sallimalla.

 

Kolminaisuus

 

Olemme pääsemässä siihen pisteeseen – viitsisitkö kirjoittaa tuolle laitteelle? (Lindalle)

 

LINDA: Katsotaanpa.

 

ADAMUS: Olemme pääsemässä nyt pisteeseen, jossa yhdistämme ihmisen – kirjoittaisitko "ihminen" – vain luettelo "ihminen, mestari, minä olen". Me integroimme, me integroimme tietoisesti ihmisen … (Hän pitää tauon, pari naurahdusta). Näen Lindan kirjoittavan, mutten näe mitään ilmestyvän. (Kirjoituslaite ei toimi kunnolla) Äh, teknologia. Eikö sitä vain vihaa (muutama naurahdus).

 

Olemme pääsemässä nyt pisteeseen, jossa yhdistämme ihmisen, ja ihminen … Tota, olen täällä (Peter tulee eteen korjaamaan laitetta). Te kaikki katselette tuota tohinaa! (Naurua) Se on makyoa. Se on häiriötekijä. Huomaatte, että kaikki siirtyvät tänne (Lindaan ja Peteriin), kuin kaikki tapahtuisi siellä. Minun kai täytyy seistä tässä teidän kanssanne, kun puhumme (Adamus seisoo ihan heidän vieressään, lisää naurua).

 

LINDA: Se on häiriötekijä. Sinä olet sen mestari!

 

ADAMUS: Joo, mutta kaikki katselevat teitä.

 

LINDA: Ai, no sitten (naurua).

 

ADAMUS: Ei, vaan eikö se ole niin tyypillistä – vähän draamaa, vähän tohinaa. Ja tällä minä välitän kaikkien aikojen suurinta henkistä viisautta – teidän viisauttanne. 

 

LINDA: Siis mitä haluat? Haluat "ihminen" ja …

 

ADAMUS: Unohdin sen nyt.

 

LINDA: Ihminen, mestari, jotain.

 

ADAMUS: Häh, joo, joo, joo. Keksi jotain. Keksi jotain (joku sanoo: "ihminen, mestari, minä olen") Ihminen, mestari ja minä olen. Se mitä teemme nyt, on hyvin syvää ihmisen integrointia, jossa … Ei, ei, ei, ei, ei. Ihminen, mestari …

 

LINDA: Ai.

 

ADAMUS: Tällä tavalla.

 

LINDA: Ole yksityiskohtainen, jos haluat siitä tietynlaisen!

 

ADAMUS: Tee näin. Ei noin … (Adamus piirtelee omiaan)

 

LINDA: Luoja! Ja olet varsinainen kiusankappale!

 

ADAMUS: … koska silloin aiheutat hämmennystä (vähän naureskelua). Pidän tavallaan tuosta laitteesta.

 

LINDA: Siinä, korjasin sen (hän poistaa kaiken, lisää naureskelua).

 

ADAMUS: Ihminen, joka on kokeminen. Se on ihmisen tarkoitus. Te ihmettelette: "Miksi olen täällä? Mikä on elämän tarkoitus?" Elämän tarkoitus: kokea. Se on siinä. Kuten olen puhunut hiljattain, jos se riippuisi ihmisestä, palaisitte takaisin uuteen elämään, kymmeneen elämään, sataan elämään, koska kokeminen ajaa teitä, ajaa tavallaan pakkomielteisesti. Ihminen rakastaa kokemista. Ihminen rakastaa uppoutua siihen, ja uskokaa tai älkää, niin se ei oikeasti välitä, onko se hyvä vai huono kokemus.

 

LINDA: Hmm.

 

ADAMUS: Sanotte: "Haluan vain onnellisia kokemuksia. Haluan yksisarvisia ja hattaraa ja kaikkea muuta." Ei, te ette halua. Ei. Muuten ette katselisi tuonne minun puhuessani täällä. Haluatte vähän draamaa, vähän jännitystä: "Mikä on rikki?"

 

LINDA: En minä ole draamaa!!

 

ADAMUS: (naureskelee) Tuo ei kuulostanutkaan minusta yhtään draamalta (vähän naureskelua). Haluatte draamaa, ja ihminen rakastaa sitä, ja oikeasti, ylistäkää ihmistä siitä. Ylistäkää ihmisitseänne. Olette hyvin usein ankara ihmisitselle. Rakastatte kokemuksia, ja sanotte, että te ette pidä vaikeista jutuista, mutta te pidätte. Se on tavallaan hauskaa. Se on tavallaan kokemusperäistä, ja siitä tulee todella hyviä tarinoita.

 

Ihminen on "minä olen" -olemuksen kokemusperäinen osa. "Minä olen" on läsnäolo, se on tietoisuus, mutta ilman mahtavia kokemuksia – "mahtavan" tarkoittaessa todella hyviä, todella huonoja, kaikkea paitsi ei ankeaa … Silloin ihminen tekee, mitä se tuli tänne tekemään. Ja siinä on sen hauskuus, joten kiittäkää ihmistä kaikista sen kokemuksista.

 

Mielenkiintoinen asia on, ettei ole mitään testiä. Siinä ei ole mitään testiä, ihmiskokemuksessa. Kukaan ei tuomitse sitä. Kukaan ei sano: "Se on hyvä tai huono." Vasta sitten kun ihmiset alkoivat, no, tuomita sen ja sitten liittivät siihen paljon energiaa, paljon gravitaatiota, he sanovat: "Voi, se oli syntiä. Se oli huonoa karmaa. Minun täytyy tulla tekemään se uudestaan." Ja näen heidän hykertelevän samalla: "Voi, minulla on todella huonoa karmaa. Minun täytyy tulla lisäelämiin. Saan kokea lisää, ja saan tehdä lisää draamaa, mikä tuo minulle lisää kokemuksia." Se on itseään ikuisesti jatkava, kokemuksellinen eläintarha. Mutta sitä ihminen tekee todella hyvin. 

 

Nyt ihminen käy läpi täysin uutta kokemusta – millaista on olla oivaltanut, millaista on integroitua mestariin. Se on vähän pelottavaa ensin, koska ihminen on kuin: "Hetkinen, kuka tässä on ohjaksissa? Minä olen ihminen, tämä on minun kokemukseni. Kaikessa on kyse minusta ja egostani. Minulla on nimi. Minulla on ego. Minulla on identiteetti. Mitä tarkoitat sillä, että mestari on tulossa sisään? Ai niin, mestari – ihmisestä tulee mestari." Ei, ei, ei. Ihmisestä ei tule. Ihminen tekee tilaa mestarille, ja mestari on viisausosa tässä. Ihminen – kokeminen, mestari – viisaus.

 

Ja niin hyvä kuin ihminen … Ihminen rakastaa tätä: "Voi, saan kokea mestarina olemisen" – ei oikeastaan. Kokemuksissanne on nyt mestarin viisautta, mutta kyse ei ole siitä, että mestaroimme ihmisen. 

 

LINDA: Mestaroimme?

 

ADAMUS: Minun on sallittua keksiä sanoja (vähän naurua). Ja tiedätkö miksi?

 

LINDA: Koska voit.

 

ADAMUS: Koska jokainen olemassa oleva sana on keksitty (yleisö sanoo "oii").

 

LINDA: Mmm. Hyvä pointti. 

 

ADAMUS: Itsestäänselvyyden mestari (Adamus naureskelee).

 

LINDA: Hyvä pointti. Hyvä pointti.

 

ADAMUS: Nyt minä saan keksiä sanoja.

 

Siis kyse ei ole ihmisen mestaroimisesta. Ettekä todellisuudessa haluakaan sitä. Siinä on kyse viisauden yhdistämisestä, ja se antaa teille kokonaan erilaisen kokemuksen. Te jotka olette oikeasti sallineet sen, alatte oivaltaa, että kokemukset ovat erilaisia. Ne ovat oikeasti erilaisia. Niihin on nyt yhdistetty viisaus, eikä ihminen välttämättä yritä kontrolloida tai ottaa valtaansa viisautta – ette joka tapauksessa pysty, voitte teeskennellä sitä, mutta te ette voi oikeasti ottaa valtaanne viisautta – ja yhtäkkiä kokemukset muuttuvat. 

 

Tavallaan ihminen ei olisi voinut kuvitella, millaista siitä tulee. Ette olisi voinut. Se on yksi syy, miksi minun on täytynyt tehdä paljon häiriötekijöitä vuosien saatossa. Paljon: "Katsokaa tuonne, kun teen jotain täällä", koska ihmisellä on jokin käsitys siitä, millaista tästä kaikesta tulee. Ja jotkut teistä alkavat oivaltaa, ettei se ole mitään sellaista, mitä ihminen olisi kuvitellut. Se ei pystynyt siihen. Se ei pystynyt.

 

Nimittäin puhumme singulaarisuudesta. "Singulaarisuus" on termi, jonka taisivat keksiä filosofit ja futuristit. "Singulaarisuus" on sana, joka merkitsee sitä, että ihmiskokemus, ihmiskunta, saavuttaa käännekohdan, jota ei olisi voitu kuvitella aiemmin, ja tämä on tapahtumassa teknologiassa. Te ette voisi ennustaa, te ette voisi katsoa – tyypillinen ihminen – 50 vuoden päähän ja sanoa: "Tällainen planeetta tulee olemaan." On ryhmiä ja organisaatioita, jotka tekevät sitä, ja he ovat täysin hakoteillä, koska tästä perspektiivistä sitä ei voi tehdä. Ette voi kuvitella sitä. Se ei ole mielen qualiassa, mielen taustassa, viitekehyksessä, joten se ei voi lainkaan kuvitella sitä.

 

Käytte sitä läpi itse. Ette olisi voineet kuvitella koko tätä mestarina olemisjuttua. Sanotaanpa, että jos olisitte 10–20 vuotta sitten sanoneet: "Olen mestari", olisitte turvautuneet kuviin, jossa kävellään veden päällä, ilmennetään käteen jotain tyhjästä, tämän tyyppisiä asioita, ja se kaikki on makyoa. Sillä ei ole mitään tekemistä oivaltamisen kanssa.

 

Siis nyt on riittävästi teitä, jotka alatte oikeasti sallia mestarin – kaikkien elämien – viisauden tulla sisään ja yhdistyä ihmisen kokemuksiin. Nyt meillä on viisasta kokemista. Meillä on kokemista, jossa on uudenlaista syvyyttä.

 

Ihminen halusi tavallaan tätä, tätä uutta syvyyttä. Se oli kyllästynyt ankeaan elämään, kyllästynyt siihen, että jokainen inkarnaatio oli hyvin samanlainen kuin edellinen. Se halusi uutta kokemusta, mutta se ei pystynyt kuvittelemaan sitä. Se yritti. Ihminen yritti kuvitella uuden maailman, uuden elämän, uuden minkä-tahansa, mutta tiedättekö mitä, se ei oikeasti ollut sitä. Se oli tavallaan vain vanhan pientä iterointia. Kuten olen sanonut usein, se oli vähän rikkaampaa, vähän nuorempaa ja vähän onnellisempaa, muttei se ollut oikeasti uutta. 

 

Nyt ihminen on saamassa uuden kokemuksen, mestarin viisauden ja "minä olen" -olemuksen myötä – "minä olen" -tietoisuuden, sen läsnäolon myötä. Pidä sanasta "minä olen" enemmän kuin "jumalaisesta". Sanaan "jumalainen" liittyy liian monia Jeesus-juttuja ja new-age-juttuja. "Minä olen" on läsnäolo, tietoisuus. Sitä se vain on. Ja olemme integroimassa tässä nuo kolme yhteen, ja se tapahtuu juuri nyt. Ja taas kerran, ihminen ei pysty kuvittelemaan sitä. Se voi vain sallia sen.

 

Itse asiassa mestari on käynnistänyt koko prosessin. Mestari haluaa oivaltamista. Ihminen haluaa uutta kokemusta, mutta mestari haluaa sitä oivaltamisen kera. Niinpä käymme läpi hyvin jännittävää integrointiaikaa. Puhumme siitä enemmän aivan hetken kuluttua, mutta juuri nyt vetäkää vain kunnolla syvään henkeä ja tuntekaa, missä olette.

 

Tuntekaa, missä olette, ja tuntekaa se ihmisen ja mestarin perspektiivistä. Mitä muutoksia ja mitä haasteita matkan varrella. 

 

Oivaltaminen on todellisuudessa yksi yksinkertaisimmista asioista. Se on hyvin yksinkertaista, mutta yksinkertaisuutensa vuoksi siitä tehdään toisinaan monimutkaista ja vaikeaa. Se on hyvin yksinkertaista, mutta sitten se peitetään makyolla ja vastoinkäymisillä ja vaikeuksilla ja paljolla itsetutkiskelulla yhdistettynä itseinhoon. Se on oikeasti hyvin yksinkertaista, ja tämän seuraava ryhmä joka tulee teidän jälkeenne, oppii teidän kokemuksistanne. Miten … täällä, täällä. Minä olen täällä (vähän naureskelua). Teille jotka katselette netissä, niin tuolla sivussa on vähän tohinaa, teknisiä ongelmia. Luulen sanoneeni monta kertaa, että teille on paljon ongelmia teknologian kanssa.

 

LINDA: Se on sinun vikasi.

 

ADAMUS: Joo, se on minun vikani, kuten aina, mutta … paljon ongelmia. Meillä on toki valmiina vanha perinteinen kirjoitustaulu, johon uskoakseni turvaudumme hetken kuluttua (muutama naurahdus).

 

Olen sanonut aiemmin, olen tehnyt sen rohkean toteamuksen, että tämä on ensimmäinen ihmisryhmä, joka menee oivaltamiseen. Minut on haastettu siitä vähän, on annettu esimerkkejä muista ryhmistä – eivät lähelläkään. Toiset ryhmät gurujensa, järjestelmiensä, harjoitustensa ja käsitystensä kera – eivät lähelläkään. He ovat polulla, mutta kaukana takana. Tämä on tosiaan – ja olen tarkistanut sen Ylösnousseiden mestareiden klubissa – oikeasti ensimmäinen ihmisryhmä, joka tulee oivaltamiseen. Eikä se ole henkinen asia tai uskonnollinen asia. En oikeastaan tiedä, miten se sanottaisiin – se on vain (joksikin) tulemista. Se on siinä. Tämä on ensimmäinen ryhmä. Kaikki muut ylösnousseet mestarit ovat tehneet sen yksilöinä. Tämä on ensimmäinen kerta ikinä. Ajoituksen ja teknologian kaltaisten asioiden vuoksi – teknologian joka toimii joskus ja ei toimi joskus – ja sen vuoksi mitä kutsun "Atlantiksen unelmaksi", tämä on ensimmäinen ryhmä ikinä, joka tulee oivaltamiseen.

 

Monet muut ryhmät ovat tutkineet henkisiä ja pyhiä kirjoituksia. Monet muut ryhmät ovat lähteneet polulle yhdessä, kävelleet pyhää polkua yhdessä, mutta eivät ole tulleet näin pitkälle useista syistä, ja tänä on itse asiassa hyvä siirtymä kysymykseeni tälle päivälle …

 

LINDA: Ai jaa.

 

ADAMUS: … mitä kutsumme nyt Shaumbra-viisaudeksi.

 

Shaumbra-viisautta

 

Nimittäin voimme alkaa kutsua sitä viisaudeksi vasta hiljattain, koska aiemmin se oli tavallaan … mmm, en olisi luokitellut sitä viisaudeksi. Se oli vain vastauksia kysymyksiin. Mutta nyt kutsumme sitä …

 

(Esitetään video)

 

"Ja nyt on Shaumbra-viisauden aika!"

 

Hyvä. Aivan kuin huonossa visailuohjelmassa, joka se joskus on (pari naurahdusta). Okei, lisätään valoja, kiitos. Linda mikrofoniin.

 

Kysymys on … Sanon, että tämä on oikeasti ensimmäinen ryhmä ikinä, joka on mennyt oivaltamiseen ja pysynyt kehoissaan, pysynyt tällä planeetalla. Miksi hyvin monet järjestelmät ja oma-apu-ohjelmat eivät ole todellisuudessa tehokkaita valaistumisen tai oivaltamisen osalta?

 

On paljon oma-apu-ohjelmia, ja olette kaikki kuluttaneet paljon rahaa niihin. On paljon henkisiä gurukursseja, kuten kutsun niitä, ja monet teistä ovat käyneet niitä. Jotkut teistä ovat olleet pitkän aikaa ashrameissa. Jotkut teistä ovat käyneet … Olette maksaneet paljon rahaa, jotta saatte harjoituksia ja saatte kärsiä ja teille kerrotaan, mikä idiootti olette. Ei tietenkään täällä, mutta muissa paikoissa. Miksi ne eivät ole oikeasti tehokkaita oivaltamisen osalta? Linda, ole hyvä.

 

LINDA: Anelit tätä (Mary Suelle).

 

MARY SUE: (naureskellen) Niin tein.

 

ADAMUS: Ole hyvä, rakkaani.

 

MARY SUE: Minusta ne lähestyvät sitä ulkopuolelta, eivät sisäpuolelta, mikä on uutta.

 

ADAMUS: Okei. Lähestyvät ulkopuolelta. Okei, hyvä. Hyvä vastaus. Näettekö? Näettekö viisauden? Oi, vain säteilet. Okei. Miksi nämä oma-apu-kurssit ja henkiset kurssit eivät ole tehokkaita oivaltamisen osalta? Ole hyvä, herra.

 

VINCE: Periaatteessa, periaatteessa … Onko tämä päällä?

 

ADAMUS: Se on päällä.

 

VINCE: Ne antavat oman ohjelmansa sinulle sen sijaan, että teet oman ohjelman itsellesi. 

 

ADAMUS: Joo, erinomaista, erinomaista. Hyvä. Pari vielä. Nämä oma-apu-ohjelmat ja kurssit, miksi ne eivät perimmiltään ole kovin tehokkaita?

 

LINDA: Kätesi oli ilmassa.

 

JOE: Oliko, häh?

 

ADAMUS: Luulen, että hän kaivoi vain nenäänsä (naurua), mutta …

 

JOE: Siinä ei ole rahaa.

 

ADAMUS: Siinä ei ole rahaa.

 

JOE: Siinä ei ole rahaa, jos tulee tietoiseksi.

 

ADAMUS: Ai, okei! He ovat tavallaan panostaneet siihen.

 

JOE: No, joo.

 

ADAMUS: Siis ei koskaan päästä aivan perille.

 

JOE: No, joo.

 

ADAMUS: Vau.

 

JOE: Siksi shekkivihko otetaan jatkuvasti esiin.

 

ADAMUS: Ahaa! Ja …

 

JOE: Tai luottokortti.

 

ADAMUS: Mielenkiintoista. Siis se on investointi. Toisin sanoen, parantaja ei koskaan paranna ihmisiä täysin. Se jatkuu: "Ai, sinulla on uusi ongelma."

 

JOE: No, joo!

 

ADAMUS: Hyvä, hyvä, okei. Oletko ollut missään sellaisessa?

 

JOE: No, joo! (Naurua) Emmekö ole kaikki?

 

ADAMUS: Mikä sai sinut pääsemään ulos? Miksi lähdit?

 

JOE: Tiedostaminen.

 

ADAMUS: Hyvä. Voi, te tyypit olette hyviä! En pysty enää kiusaamaan teitä (vähän naureskelua). Se on todella ärsyttävää. Minulla ei ole mitään, mihin palata kanssanne.

 

LINDA: Siis Adamus, haluatko minun …

 

JOE: No, joo!

 

LINDA: Haluatko minun valitsevan sellaista? Haluatko minun valitsevan erilaista energiaa?

 

ADAMUS: No, se on aika itsestään selvää nyt! (He nauravat) "Okei, ei enää viisautta. Miten olisi Shaumbra-typeryyttä!" Pum! (Naurua) En haluaisi saada mikkiä siinä. Ei, pysytään vaan viisaudessa. Nämä ovat todella hyviä, ja se osoittaa yhden asian: sallitte viisauden. Ja katsokaa, kun vastauksia annetaan. Kun ennen annettiin vastauksia, se oli mentaalista paljon änkyttämisen kera ja paljon … Saattoi nähdä, kun henkilö meni ylös hakemaan mentaalista vastausta. Sinä, rakas herra, suoraan sydämestä, ei makyoa, selkeä vastaus. Se on viisautta.

 

JOE: No, joo! (Lisää naurua)

 

ADAMUS: Eikä häneltä vienyt 15 minuuttia päästä tarinaansa. Tarkoitan, että vastaus on suoraan siinä. Se on viisautta. Muistatteko, kun kokoonnuimme ja esitettiin kysymys ja joku jatkoi ja jatkoi ja jatkoi ja jatkoi ja jatkoi ja minun täytyi töykeästi keskeyttää sanoen: "Takaisin kysymykseen, yhteenvetoon. Mikä on vastaus?" Te tyypit ette ole enää hauskoja (lisää naurua), koska te ette tee sitä. Mutta jatka, ja katsotaan.

 

LINDA: Okei.

 

ADAMUS: Ole hyvä ja jatka. Oma-apu-ohjelmat, nämä ns. henkiset kurssit … Ja muuten, pysähdyn tässä hetkeksi, ennen kuin vastaat siihen. Cauldre valittaa minulla aina silloin tällöin – no, päivittäin – että joskus hän ja Linda saavat ikäviä sähköposteja – ja tietysti myös Bonnie – koska minä teen hävyttömiä toteamuksia ja sanon, että monet näistä kursseista on totaalista …

 

LINDA: Hik!

 

ADAMUS: … huijausta (Adamus naureskelee). Terve! (Lindalle) Tai mayoa. Ne ovat. Ne ovat. Mutta älkää välttämättä syyttäkö niitä, jotka julkaisevat niitä. Syyttäkää ihmisiä, jotka käyvät niitä. Joo, he käyvät niitä. Miksi? No, jatketaanpa. Ole hyvä.

 

ALAYA: Omassa kokemuksessani valmistuttuani juuri collegesta, kävin kursseja, joilla istuin ja ajattelin: "No, tiedän tuon. No, tiedän tuon", kun niitä opetettiin. Ja sitten toisaalta oli asioita, joita en aivan tiennyt. Ja silloin halusin harjoitella sitä vähän lisää. Mutta todellisuudessa tiesin. Todellisuudessa tiesin, aivan kuten tiedän oman viisauteni, eikä minun tarvitse enää värvätä ketään muuta tai jatkaa. Olen valmistunut. Olen valmistunut (yleisö taputtaa).

 

ADAMUS: Upeaa.

 

ALAYA: Valmis. Valmis, valmis, valmis.

 

ADAMUS: Upeaa. Mistä?

 

ALAYA: Minä olen. 

 

ADAMUS: Minä olen, hyvä. Siis sinä valmist- …

 

ALAYA: Valmistuin, koska minä olen.

 

ADAMUS: Hyvä. Ja sait oppiarvosi?

 

ALAYA: Minä sain.

 

ADAMUS: Diplomisi ja kaiken muun?

 

ALAYA: Todistukset.

 

ADAMUS: Mikä on oppiarvosi?

 

ALAYA: Todistus liiketoiminnasta, todistus tietotekniikasta.

 

ADAMUS: Ai, luulin, että tarkoitit valmistuneesi pelkästä ihmisenä, ankeana ihmisenä, olemisesta ja nyt olet … Ai jaa, luulin …

 

ALAYA: Minä olen!

 

ADAMUS: Luulin että "W" (hänen paidassaan) oli "viisas" (=wise). "Viisas mestari". 

 

LINDA: Vau!

 

ALAYA: Joo, "viisas mestari". Joskus se oli "ihmettelen miksi". (Naurua) Miksi?! (=why). 

 

ADAMUS: Miksi, miksi, miksi, miksi?

 

ALAYA: Ihmettelen, ihmettelen, ihmettelen miksi. Mutta kyllä, kyllä.

 

ADAMUS: Ai, sait ihmisoppiarvon.

 

ALAYA: Ihmisoppiarvon. Tyydytin ihmishalun ja tein sen ilman velkaa. Mitä siitä sanot?

 

ADAMUS: Vau, vau.

 

ALAYA: Niinpä tunnen todella …

 

ADAMUS: Onneksi olkoon.

 

ALAYA: Kiitos, kiitos.

 

ADAMUS: Mutta minun täytyy esittää kysymys.

 

ALAYA: Ole hyvä.

 

ADAMUS: Milloin aiot valmistua oivaltamiseen?

 

ALAYA: Juuri nyt.

 

ADAMUS: En usko.

 

ALAYA: Okei.

 

ADAMUS: En usko. Ja se on tämän päivän keskustelun pointti – sinä ja valmistumisesi (Adamus naureskelee). Puhumme pelkästään siitä.

 

ALAYA: Siksi toin tämän. Sanoit …

 

ADAMUS: Ei, vaan puhumme tänään siitä, miksi tai miksi ei, joo. Kuulen sinun sanovan, kuulen kaikkien teidän sanovan: "Olen valmis", mutta …

 

ALAYA: Teeskentelen sitä, kunnes onnistun siinä.

 

ADAMUS: … en ole varma. Teeskentelet sitä.

 

ALAYA: Teeskentelen sitä, kunnes onnistun siinä.

 

ADAMUS: Pidän sitä. Teeskentelet sitä, kunnes onnistut siinä.

 

ALAYA: Sanon sitä, kunnes se tapahtuu.

 

ADAMUS: Se on ok, koska tavallaan veistämme sitä vähän kerrassaan, ja olemme pääsemässä perille. Siksi olen ilahtunut ja olen nykyään kuin ylpeä isä Ylösnousseiden mestareiden klubissa, kuin riikinkukko. Voi, ärsytän oikeasti joitain muita, joo.

 

LINDA: Se on uskomatonta (vähän naureskelua).

 

ADAMUS: En kaikkia heitä. Muutama pitää minusta (Adamus naureskelee).

 

ALAYA: Me vain jatkamme sen tekemistä, mitä teemme, jotta sinä …

 

ADAMUS: Juuri niin.

 

ALAYA: Tiedäthän, jotta sinä voit tuntea ylpeyttä meistä.

 

ADAMUS: Minä tunnen!

 

ALAYA: Juuri niin.

 

ADAMUS: Minä tunnen! Hyvä.

 

ALAYA: Ja toin valmistujaiskakkua, pizzan kanssa (joku sanoo "jee"). On siis valmistujaiskakkua kaikkien nautittavaksi.

 

ADAMUS: Onko se valmistujaiskakkua, joka on pizza? (Muutama naurahdus)

 

ALAYA: Ei. Luulen, että täällä on myöhemmin pizzaa.

 

ADAMUS: Ne ovat kaksi erillistä asiaa.

 

ALAYA: Joo.

 

ADAMUS: Ihmiset todella …

 

ALAYA: Pizzaa.

 

ADAMUS: Siitä on jonkin aikaa, kun olen ollut tällä planeetalla, mutta ihmiset siis todella yhdistävät pizzaa ja kakkua yhteen ateriaan?

 

ALAYA: Mm hmm, kyllä.

 

ADAMUS: Öh! Miten olisi pieni … Voisitteko valmistaa pienen tuoreen kampelan sen kanssa ja tehdä siitä todella outoa? (Vähän naureskelua) Minä, minä … yäk! Nimittäin viimeisessä elämässäni minun merkitykseni aterialle oli kaurahiutaleita, hunajaa ja pähkinöitä.

 

ALAYA: Pidän siitä, joo.

 

ADAMUS: Siis kun kuulen ihmisistä … Kun kuulen, että aiotte syödä pizzaa, eikä luultavasti kovin hyvää pizzaa – sori, Sandra. Ei kovin hyvää pizzaa, olen haistanut sitä. Hyh!

 

LINDA: Puhutko nyt pizzasta?

 

ADAMUS: Joo, joo.

 

LINDA: Ai, okei (muutama naurahdus).

 

ADAMUS: En syö sitä, mutta olen haistanut sitä. Ja sitten yhdistätte siihen … millaista kakkua?

 

ALAYA: No, tiedän, että kaikki pitävät täällä suklaasta.

 

ADAMUS: Niinkö.

 

ALAYA: Minä en syö suklaata.

 

ADAMUS: Ai.

 

ALAYA: Niinpä puolet siitä on suklaakakkua, toinen puoli on sitruunaa vadelmatäytteen ja valkoisen kuorrutuksen kera. 

 

ADAMUS: Yhdistätte suklaata ja sitruunaa (naurua).

 

ALAYA: Suklaata ja sitruunaa ja vadelmaa.

 

ADAMUS: Mitä tälle planeetalle on tapahtunut minun viime elämäni jälkeen?

 

ALAYA: Ja vadelmaa ja sokeria!

 

ADAMUS: No, vadelma ja suklaa toimii.

 

ALAYA: Ja vadelma ja sitruuna toimii.

 

ADAMUS: Itse asiassa ei toimi. Energeettisesti ei toimi.

 

ALAYA: Itse asiassa toimii.

 

ADAMUS: No, ne eivät sovi yhteen.

 

ALAYA: No, sinun täytyy kokeilla sitä.

 

ADAMUS: En ole kokeilut sitä, ja taas kerran, olen Herra Kaurahiutale. Siis kyllä.

 

ALAYA: Pidän myös kaurahiutaleista.

 

ADAMUS: Ne ovat hyviä!

 

ALAYA: Ne ovat ihania.

 

ADAMUS: Meidän täytyisi syödä päivällistä joskus. Kaurahiutaleita.

 

ALAYA: Joo, kaurahiutaleita!

 

ADAMUS: Joo, joo.

 

ALAYA: Ja laitan niihin kuivattuja luumuja pitämään sen …

 

ADAMUS: En usko, että söisin kuivattuja luumuja, mutta … (Alaya nauraa)

 

ALAYA: Haudutettuja luumuja!

 

ADAMUS: Ei, en ole luumufani. En ole luumufani.

 

ALAYA: Kasvoin luumumaassa. Mitä voin sanoa?

 

ADAMUS: Myönnätkö todella …

 

LINDA: Sanoit pitäväsi vessasta!

 

ALAYA: Joo! (Lisää naurua)

 

ADAMUS: Myönnätkö todella, että kasvoit mänttimaassa? (Suom. huom. sama sana merkitsee myös "törppö, mäntti")

 

ALAYA: Minä kasvoin. Minä kasvoin.

 

ADAMUS: Missä (kuivattuja) luumuja kasvatetaan?

 

ALAYA: No, todellisuudessa ne ovat luumuja, ja sitten ne muuttuvat (kuivatuksi) luumuiksi.

 

ADAMUS: Ai jaa! Meillä on siis huijari. Huijari!

 

ALAYA: San Josessa Kaliforniassa – tuolla takana on kolme sieltä ja meillä oli pitkä keskustelu San Josesta. Synnyin ja kasvoin kolmannessa polvessa San Josessa Kaliforniassa, ja kasvatimme luumuja, jotka muuttuivat kuivatuiksi luumuiksi.

 

ADAMUS: Miten ylösnoustaan luumusta kuivatuksi luumuksi? 

 

ALAYA: Kuivataan (Adamus repeää, yleisön naurua). Nuo tyypit (suom. huom. sanamukaisesti "imijät") kuivataan …

 

ADAMUS: Olet liian nopea minulle!

 

ALAYA: Sinä opetit minua!

 

ADAMUS: Olisiko se kuin ihminen?

 

ALAYA: Ime se kuivaksi!

 

ADAMUS: No, kenties määrittelen sitä vähän uudelleen. Siis tässä meillä on luumu.

 

ALAYA: Luumu, kaunis luumu, luumu.

 

ADAMUS: Kaunis luumu, mutta yhtenä päivänä se putoaa puusta maahan, iskee päänsä ja se vain makaa siinä, ja mitä se voi tehdä? Se on kuin: "Häh, haluan olla taas luumu." Ja se on kuin: "Ei käy. Et koskaan enää ole luumu." Mitä teet? Mitä luumu tekee? Vedä syvään henkeä ja salli: "Sallin itseni olla kuivattu luumu."

 

ALAYA: Joo.

 

ADAMUS: Sallimisen avulla.

 

ALAYA: Todellisuudessa ne poimitaan ja sitten laitetaan kuivatustelineisiin aurinkoon, kunnes ne kuivuvat.

 

ADAMUS: Siis ne eivät ole vapaasti kasvaneita.

 

ALAYA: Joo (naurua). Ne eivät ole vapaasti kasvaneita (he naureskelevat). Ne eivät ole vapaasti kasvaneita, ei (hän naureskelee). Ihmiset laittavat ne siihen, joten ne eivät ole vapaasti kasvaneita.

 

ADAMUS: Kärsimään auringossa. Miten tyypillistä ihmisiltä! (Alaya nauraa)

 

LINDA: Mihin tämä on menossa?!

 

ADAMUS: Suoraan mikrofoniin, joka tulee takaisin sinulle.

 

ALAYA: Näitä keskusteluja me käymme!

 

ADAMUS: Tämän täytyy ehdottomasti olla poistettava kohtaus, niin kai sitä sanotaan (lisää naureskelua). Toisin sanoen, ottakaa se pois.

 

ALAYA: Älkää ottako sitä pois. Se on aivan liian hyvä.

 

ADAMUS: Mm. Joka tapauksessa onnittelut valmistumisestasi. Mutta nyt kun sinulla on tuo ihmisoppiarvo, pääsemme oikeaan valmistumiseen. Hyvä, hyvä.

 

ALAYA: Olen täysin samaa mieltä kanssasi.

 

ADAMUS: Joo. Mutta sinun energiasi on muuttunut hyvin paljon kuluneiden neljän, viiden vuoden aikana. Uskomatonta. Menee minulla suoraan tänne (sydän). Joo, joo. Hyvä. Voisinko saada kuvan sinusta vietäväksi tänä iltana Ylösnousseiden mestareiden klubille?

 

ALAYA: Ehdottomasti.

 

ADAMUS: Okei, onko jollain … Ai niin, Dave! Joo. Crash! Mitä oikein ajattelen? Tule tänne eteen. Minun täytyy viedä tämä.

 

ALAYA: Kiitos.

 

ADAMUS: Minun täytyy viedä tämä klubille (yleisö sanoo "ooo", kun se on kaunis kuva). Ja voisinko käyttää hattuasi?

 

ALAYA: Ehdottomasti (vähän naureskelua).

 

ADAMUS: Okei.

 

LINDA: Pääsi on liian suuri.

 

ALAYA: Valmistuin kunniamerkin kera.

 

ADAMUS: Adamus liioiteltuna (lisää naurua, kun hän poseeraa valmistujaishatussa). Kiitos, ja kuten Linda totesi, minulla on suuri pää, mutta.

 

ALAYA: Näetkö taideteoksen? (Hän näyttää hatun päällä olevaa kuvaa)

 

ADAMUS: Oi, rakastan sitä!

 

ALAYA: Tyttäreni suunnitteli sen. (Joku huutaa "ooo")

 

ADAMUS: Ai, vau! Hyvä. Kiitos. Kiitos häiriötekijästä.

 

ALAYA: Ole hyvä.

 

ADAMUS: Takaisin kysymykseen. Miksi nämä asiat eivät toimi? Nämä oma-apu-ohjelmat, nämä henkiset kurssit, nämä harjoitukset ovat tehokkaita tiettyyn pisteeseen, mutta miksi ne eivät toimi oivaltamisessa, oivaltamiseen tulemisessa? Ole hyvä, herra.

 

DAVID: Piip, piip, piip! Odota hetki. Piip, piip, piip! Voi, olen pahoillani. Se oli …

 

ADAMUS: Jäteauto peruuttaa.

 

DAVID: Se oli jäteauto.

 

ADAMUS: He eivät tajunneet sitä.

 

DAVID: Joo, tiedän.

 

ADAMUS: He sanovat: "Pah!"

 

DAVID: Pah!

 

ADAMUS: Jäteauto. Kuthumi, viime kuussa. Okei, mahtavaa. Millainen viime kuukausi oli sinulle? Pääsitkö eroon paljosta jätteestä?

 

DAVID: Joo!

 

ADAMUS: Joo, joo. Hyvä. Tarkistan vain energiaasi. Joo. On jotain, mistä meidän täytyy hankkiutua eroon tänään.

 

DAVID: Joo, siksi olemme täällä.

 

ADAMUS: Mutta se on ok. Se ei ole kovin iso juttu. Siis miksi … David, olet käynyt melko paljon näitä juttuja, kuluttanut muutaman dollarin niihin.

 

DAVID: Ehdottomasti.

 

ADAMUS: Kuluttanut vähän aikaa.

 

DAVID: Kyllä.

 

ADAMUS: Miksi ne eivät ole tehokkaita oivaltamiseen mentäessä?

 

DAVID: Useimmat ovat mentaalisia.

 

ADAMUS: Kyllä.

 

DAVID: Ponnistelua, yrittämistä …

 

ADAMUS: Kyllä.

 

DAVID: … harjoituksia …

 

ADAMUS: Kyllä.

 

DAVID: … eikä niihin todellisuudessa sisälly tärkeintä ainesosaa – sallimista. 

 

ADAMUS: En osaa sanoa sitä yhtään paremmin. David summasi sen juuri. Aioin venyttää tätä juttua jonkin aikaa, mutten voi. David summasi kaiken, mitä te olette sanoneet. 

 

Ensinnäkään, ne eivät ole teidän. Ne eivät ole teidän, ja se on todella hyvä huomio kaikille teille, jotka olette jonkinlainen parantaja. Ensinnäkin, jos pidätte itseänne energiatyöntekijänä, parantajana, teidän on parasta ymmärtää, mitä energia on, ennen kuin jatkatte työtänne. Teidän täytyy pystyä ymmärtämään ja määrittelemään itsellenne, mitä energia on. Muuten leikitte jollain, mikä on voimakasta ja tuo lopulta esiin houkutuksen valtaan. Siis jos olet energiatyöntekijä, pidät itseäsi sellaisena – siinä ei ole mitään pahaa – sinun täytyy ymmärtää, mitä energia on.

 

Nämä kurssit eivät ole oikeasti tehokkaita, koska ne eivät ole teidän. Ne ovat jonkun muun. Jonkun muun Reikiä, jonkun muun energiatasapainotusta, jonkun muun fyysistä tai henkistä tasapainotusta. 

 

Se mitä olette oppineet noiden kurssien kautta, on saanut teidät tähän pisteeseen, mutta ne eivät tuo teitä oivaltamiseen. Sen täytyy olla omaanne, ja tämä on hyvin tärkeä asia. Se on yksi avainkohdista tänään. Kun pääsette tähän pisteeseen, ette voi turvautua johonkin toiseen enää – jonkun toisen järjestelmään, jonkun toisen harjoitukseen, jonkun toisen mantralauluun, "ommaamiseen", hikimajaan tai mihin tahansa – koska tuo henkilö ei ole päässyt siihen pisteeseen, jossa te olette. Henkilö joka kehitti tuon kurssin, ei ole saanut teitä tähän pisteeseen. Siis miksi mennä collegeen ja ottaa kursseja joltain kuudesluokkalaiselta? Tuo energia, tuo tietoisuus ei ole teidän, eikä se toimi enää.

 

Ei ole enää yhteensopivuutta heidän ohjelmansa kanssa. Ja kuten David ja useat teistä mainitsivat, se on hyvin mentaalista. Se on hyvin, hyvin mentaalista. Se on harjoitus. Se saa teidät kiinni siihen. Alun perin se on erittäin, erittäin hyvä, ja se saa asioita liikkeelle. Mutta sitten se viettelee teidät siihen, saa teidät pysymään siinä – eikä vain rahan takia, mutta joskus – saa teidät luottamaan siihen. Pääsette tähän pisteeseen matkalla, ja luovutte kaikista noista asioista. Kunnioitatte niitä ja siunaatte ne elämässänne olemisesta, mutta oivallatte, etteivät ne tuo teitä oivaltamiseen.

 

Salliminen

 

Tässä kohtaa on vain yksi asia, vain yksi asia, ja se on salliminen. Se on siinä. Salliminen voi olla todella pelottavaa, koska ette turvaudu johonkuhun tai johonkin muuhun.

 

Kun minä olen täällä edessä shoudeissa tai työpajoissa ja kokoontumissa, kerron tarinaa. En kerro teille, mitä tehdä. Emme kehitä uusia järjestelmiä. Näytän teille joskus, miten asiat ovat jäsentyneet, ja autan määrittelemään asioita, jotka jo tiedätte, mutta joiden ilmaisemisesta sanoina ette olleet aivan varma. Yhteisessä työssämme – Crimson Circle, shaumbra-työ, mikään siitä – ei ole mitään järjestelmää, jota pitää noudattaa. Teidän ei tarvitse aloittaa tietystä pisteestä ja lopettaa tiettyyn pisteeseen, käydä läpi eri tasoja tai mitään muuta. Ne eivät yksinkertaisesti toimi tässä kohtaa ja voivat todellisuudessa toimia teitä vastaan.

 

Salliminen on … Ja tiedän, että jotkut teistä pyörittelevät silmiään – näin teidät (kameralle) ja sanotte: "Ai, puhumme taas sallimisesta." Kyllä, koska se on tärkein yksittäinen asia, jonka voitte koskaan tehdä hyväksenne nyt. Aiemmin seurasitte toisia. Kävitte heidän kursseillaan. Noudatitte heidän oma-apu-ohjelmiaan. Nyt olette vain te. Sinä, mestari ja minä olen, sallien tuon integroitumisen. Kyse ei ole sanoista, joita sanon. En anna teille yksityiskohtaisia ohjeita asioista. Toistan vain sen – palaan takaisin shoudeihimme ja kerron teille sen – minkä jo tiedätte ja missä kohtaa olette polulla. 

 

Perimmiltään tästä eteenpäin kyse on vain sallimisesta. Ja se on oikeasti hyvin hämmästyttävää, koska voitaisiin sanoa, että salliminen on nyt vaihde vapaalla, luonnollisessa automaattimoodissa. Salliminen – ette mene tekemään päivittäisiä harjoituksianne. Salliminen – teidän ei tarvitse aloittaa jotain kummallista ruokavaliota, teidän ei tarvitse seurata mitään gurua, ei mitään sellaista. Kyse on sinusta ja Sinusta ja Sinusta – sinusta itsestäsi, kokevasta ihmisestä, viisaasta mestarista ja "minä olen" -läsnäolosta, sallien vain kaiken sen. Ei enää tutkimista, ei enää työn tekemistä, ei enää stressaamista, ei enää makyoa. Kyse on vain sallimisesta.

 

Tehdäänpä hetki vain sitä. Sallimisesta on ollut paljon väärinkäsitystä, että se on kuin sallimista kaiken tuolla. Ei, ei. Se on mestari, ihminen ja "minä olen". Ja niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, tiedän, että monet ihmiset pelkäävät sitä, koska he pelkäävät itseään. He pelkäävät, että jos he avautuvat, yhtäkkiä Saatana tulee sisään tai pimeät voimat tai avaruusolennot tai jokin. Se on vanhaa pelkoa. Se on uskonnollista pelkoa. Se on itsen pelkoa. 

 

Kun he ovat huolissaan sallimisesta, avautumisesta, kaikkien muurien ja puolustusten ottamisesta pois ja joidenkin pimeiden voimien tulemisesta sisään, todellisuudessa he ovat huolissaan itsestään. Tarkoitan, että perimmiltään se on sitä – vaikka he syyttävät siitä ulkopuolta, jotain ulkopuolista pahaa olentoa. 

 

On edelleen shaumbroja – ei monia, mutta edelleen on – jotka väittävät, että avaruusolennot tekevät anaalitutkimuksia heille, avaruusolentoja roikkuu heidän kehostaan ja heidän ympärillään hengaa ulkopuolisia pahoja pimeitä voimia. Ei, ei, ei, ei. Sitä tapahtuu tuskin koskaan. Nimittäin koko tämä juttu … Unohdin, miten sitä kutsutaan. Linda, sinä tiedät tuon sanan. Kuin polt- … ei poltergeist.

 

LINDA: Manaaminen.

 

ADAMUS: Manaaminen, demoninen riivaaminen – 99.999% näistä tapauksista eivät ole ulkopuolisia voimia. Ne tulevat sisältä. Ne ovat sisäistä pimeyttä. On paljon helpompaa käsitellä niitä, kun ne laittaa ulkopuolelle ja sanoo: "Pimeät avaruusolentoenergiat hyökkäävät kimppuuni." Paljon helpompaa, koska silloin olette uhri ja silloin voitte jatkaa leikkimistä ihmiskokemuksessa, ja millainen kokemus se onkaan. Mutta lopulta tunnistatte, että se on omaa pimeyttänne. Se on oma itsenne – nuo demonit, nuo pimeät olennot. 

 

Niinpä yksilön tullessa sallimiseen, se on valtava luottamuksentunne "minä olen" -olemukseen. Valtava määrä luottamusta. Mutta se on nyt myös tavallaan vaihde vapaalla olemista, tavallaan vain hengen vetämistä syvään. Teitte kaiken kovan työn, olemme tässä, ja nyt vain sallimista. 

 

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä ja tehdään juuri se. Vain sallitaan.

 

Näin silmienne pyörivän taas. Tiedän, että puhumme paljon sallimisesta, mutta se on kallisarvoisin lahja, jonka voitte antaa itsellenne nyt. Itsen salliminen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen integroinnin salliminen. Tämän toukan joka on mennyt koteloon, sallimista tulla esiin. Se on siinä. Se ei tule kovan työn, mentaalisten harjoitusten, mantrojen tai minkään muun kautta tässä kohtaa. Se kaikki tulee sallimisen kautta – hyvin luonnollinen prosessi. Se on siinä.

 

Monet teistä tulevat opettamaan, mikä ei merkitse välttämättä ryhmän edessä, mutta jaatte viisautenne toisten kanssa. Kenties henkilökohtaisesti, kenties kirjan tai kurssin tai jonkin sellaisen kautta. Älkää opettako harjoituksia, järjestelmiä. Älkää opettako tiukkoja hierarkioita – ensimmäinen taso, toinen taso, kolmas taso -typpisiä asioita. Perimmiltään se ei palvele ihmistä, ja yksi sen haasteista on, että siinä on valtava houkutus valtaan. 

 

Tiedämme nyt, te tiedätte nyt, että valta on harhaa, mutta se on valtava viettelys, viettelevämpää kuin seksi, raha, mikään noista. Valta. Ja valta on perimmiltään harhaa, koska se periaatteessa sanoo: "Energia on ulkopuolellani. Minun täytyy saada sitä kaikista noista muista paikoista." Sitä valta oikeasti on, tulee se sitten rahana tai kontrollina muista ihmisistä, mutta se sanoo: "Kaikki on ulkopuolellani, siksi tarvitsen valtaa."

 

Sitä ei lainkaan tarvita, koska kaikki on sisällänne. Kaikki on siellä. Ette tarvitse mitään valtaa, ja opitte olemaan aitoja energiamestareita. Ette tarvitse sitä mistään muualta, ja se, taas kerran, tulee sallimisesta, ja se on valtava helpotus. On valtava helpotus, ettei tarvitse saada sitä toiselta ihmiseltä, ei tarvitse saada sitä omaisuudesta, kontrollista tai kovasta työstä. Sitä vain on. Mutta se on myös valtava haaste.

 

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä.

 

(Tauko)

 

Yltäkylläisyyden salliminen

 

Aa, ennen kuin menen yhtään pidemmälle … Muistin juuri jotain, vanhan pikku bisneksen viime kokoontumisestamme (Adamus naureskelee, joku sanoo "o-ou")

 

LINDA: Voi ei!

 

ADAMUS: "O-ou" on oikein. Rouva O-ou täällä. Edith! Edith! Pyysin sinua tuomaan jotain minulle, pienen lahjan.

 

EDITH: Kyllä, tosiaankin pyysit.

 

ADAMUS: Ja voimmeko saada mikrofonin tänne, kiitos. Edith, olisitko mieluummin tuossa tuolissa, jossa aina olet? (Vähän naureskelua) Tekisitkö minulle palveluksen? Tekisitkö minulle palveluksen?

 

EDITH: Kyllä.

 

ADAMUS: Ensi kuussa eri tuoli, ja ei tuo oikealla puolellasi. Eri tuoli. 

 

EDITH: Ei (vähän kikatusta).

 

ADAMUS: Okei. Aion todistaa jotain tässä dialogimme aikana ja miksi asiat eivät muutu sinulla. Okei. Siis missä on minun … (Edith antaa hänelle rahaa) Okei. Nyt ennen kuin otan tämän …

 

EDITH: Tässä on sadan dollarin setelisi.

 

ADAMUS: Ennen kuin otan sen, onko se sinun?

 

EDITH: Kyllä, se on minun.

 

ADAMUS: Mikrofoniin, kiitos.

 

EDITH: Kyllä, se on minun!

 

ADAMUS: Tule tänne eteen. Tuo se satanen mukanasi. Saatan tarvita sitä. Valmistelin sinulle paikan tänne eteen.

 

EDITH: Voi hyvät hyssykät.

 

ADAMUS: Voi hyvät hyssykät (vähän naureskelua). Voi, Edith, sinä pyysit tätä.

 

EDITH: Pyysinkö?

 

ADAMUS: Taatusti pyysit.

 

EDITH: En usko, että pääsen tähän tuoliin.

 

ADAMUS: Edith, vedä syvään henkeä ja lennä (lisää naureskelua). Numero yksi, sain hänet eri tuoliin (yleisö hurraa ja vähän taputuksia). Jessus! 

 

Siis pyysin sinua tuomaan sata dollaria minulle.

 

EDITH: Kyllä.

 

ADAMUS: Ja sinä toit.

 

EDITH: Kyllä.

 

ADAMUS: Onko se sinun? Mikrofoniin, kiitos.

 

EDITH: Kyllä, se on minun.

 

ADAMUS: Kukaan ei antanut sitä sinulle.

 

EDITH: Ei.

 

ADAMUS: Se tuli omalta pankkitililtäsi.

 

EDITH: Juuri niin.

 

ADAMUS: Okei. Ja itse asiassa tarvitsen 102 dollaria. Onko sinulla kahta dollaria lisää?

 

EDITH: (pitäen pienen tauon, sitten vastaa happamasti) On (naurua).

 

ADAMUS: Se on tuolla (Adamus katselee Edithin tuolille yleisössä). Luotan, että annat sen minulle viiden minuutin kuluttua. Siis, tuo sata dollaria on sinun.

 

EDITH: Kyllä.

 

ADAMUS: Se on minun provisioni (Adamus ottaa tuon satasen).

 

EDITH: Kyllä.

 

ADAMUS: Joo (joku kysyy "miksi?"). No, olin hänen agenttinsa, ja muuten, veloitan todellakin agenttipalkkion. Kymmenen prosenttia. Siksi olet minulle velkaa 102 dollaria.

 

EDITH: Sinulla on tosiaankin vilkas mielikuvitus (Adamus nauraa).

 

ADAMUS: Tarkastelen todellisuutta, rakkaani. Siis miten paljon rahaa keräsit Sääli-köyhyys-ohjelmallasi?

 

EDITH: Tuhatkaksikymmentä dollaria.

 

ADAMUS: Olet minulle silloin velkaa vielä kaksi dollaria. Otan 10 prosenttia. Olin hyvin lähellä sitä. Tiesin, että hän tekisi sen, ja olin hyvin lähellä. Olin kaksi dollaria pielessä. Kehotin tuomaan sata dollaria, koska tiesin, että hän keräisi – miten paljon keräsit, 1020?

 

EDITH: Kyllä. (Joku tuo hänelle laukun)

 

ADAMUS: Mikrofoni suun eteen, kiitos (Edith etsii kahta dollaria laukustaan). Anna minulle koko lompakkosi (Adamus naureskelee).

 

EDITH: En.

 

ADAMUS: Et (Adamus naureskelee). Onko tuo ajokorttisi?

 

EDITH: Kyllä (Adamus naureskelee).

 

ADAMUS: (Edith antaa hänelle kaksi dollaria). Kiitos. Se on provisioni. Saan provision hänen agenttinaan olemisesta, ja tiesin, että keräisit noin tuhat dollaria, ennen kuin edes aloitit. Oletko tyytyväinen tuohon tuhanteen dollariin?

 

EDITH: En.

 

ADAMUS: Miksi et?

 

EDITH: Koska halusin enemmän.

 

ADAMUS: Sinun täytyy laittaa mikrofoni suusi eteen (Edith järjestelee laukkuaan). Olemme jo valmiita sen laukun kanssa. Se on ok. Joku saa ottaa sen pois (joku tulee hakemaan hänen laukkunsa).

 

EDITH: (kuiskaten) Kiitos.

 

ADAMUS: Edith, olisit voinut kerätä helposti 10.000 dollaria, helposti, ja tämä on pointti kaikille. Se tulee sinulle, mutta mitä sinä sallit? Haluatko kertoa kaikille kampanjastasi viime kuussa, josta tiesit, etten olisi tyytyväinen? Mutta sain kuitenkin 102 dollaria. Mistä kampanjassasi oli kyse? Selitä se.

 

EDITH: Se oli vain, yritin vaon kerätä rahaa … Viime kerralla kun tein sen, keräsin melkoisesti, melkein 7.000 dollaria. Se oli upeaa.

 

ADAMUS: Joo, mutta sinun täytyi turvautua …

 

EDITH: Mutta minun täytyi …

 

ADAMUS: … yhden lapsesi kuolemaan.

 

EDITH: Kyllä, menetin …

 

ADAMUS: Joo.

 

EDITH: Joo, olen menettänyt itse asiassa kaksi lasta diabetekselle.

 

ADAMUS: Kyllä. Ja tässä viimeisimmässä ohjelmassa kalastelit sosiaalisessa mediassa.

 

EDITH: En tiedä. 

 

ADAMUS: Totta kai. Sinä postasit. 

 

EDITH: Tarkoitan, etten voi sanoa sitä.

 

ADAMUS: Postasit sanoen – mitä siinä sanottiin? "Iäkäs …"

 

EDITH: Anna olla.

 

ADAMUS: No, ei, ei. Se on siellä. Se on julkista. Se on: "Iäkäs nainen tarvitsee rahaa" maksaakseen mitä? Maksaakseen talosta?

 

(Tauko)

 

Tiesit, että tämä oli tulossa. Postatessasi tiesit. Yritit piiloutua minulta, ja on kuin: Edith, älä tee sitä.

 

EDITH: Yritin piiloutua sinulta?

 

ADAMUS: Kyllä. Älä tee sitä. Postauksia ympäri sosiaalista mediaa: "Epätoivoinen …" Nämä eivät olleet aivan sinun sanojasi (Edith huokaisee), mutta "Epätoivoinen uhri tarvitsee energiaanne". Ensinnäkin menit itsesi ulkopuolelle. Toiseksi pettymyksenä oli, että olisit voinut kerätä paljon enemmän. Paljon enemmän, jos olisit kuunnellut agenttiasi, minua (muutama naurahdus). Teit perustaen sen iäkkyyteen. Iäkkyyteen. Haluatko olla kypsä vai iäkäs?

 

EDITH: No, pidän enemmän sanasta "kypsä".

 

ADAMUS: Okei, sitten alemme käyttää sitä. Ja sitten sanoit tarvitsevasi rahaa, koska … miksi?

 

EDITH: Täytyykö meidän keskustella tästä?

 

ADAMUS: Ehdottomasti.

 

EDITH: Miksi?

 

ADAMUS: Koska laitoit sen sinne.

 

EDITH: No …

 

ADAMUS: Ja koska minä tiesin, että tekisit sen (Edith huokaisee).

 

Edith, puhumme tässä energian antamisesta tulla sinulle, ja teit sen, mutta todella tavallaan uhrimaisella tavalla, tavalla joka ei ole kaunis, sellaisella tavalla että melkein haluan antaa tämän rahan takaisin sinulle, koska tiedän, että otit sen toisilta ihmisiltä tässä "minä olen uhri" -ohjelmassa, etkä sinä ole. 

 

Sinä et muutu. Aiot istua samassa tuolissa ja tehdä samoja uhriasioita, kunnes joko kuolet tai suututan sinut riittävästi (muutama naurahdus), ja suututan nyt jotkut teistä siellä, jotka sanotte: "Voi Edith-parkaa. Älä kiusaa Edithiä." Hän tietää sen. Hän tietää, mitä teemme tässä. Minä tiedän, mitä teemme tässä. Sinä et pidä siitä ja minä pidän hauskaa, mutta energia ei mene työskentelemään hyväksesi tällä tavalla. Luominen ei tapahdu tällä tavalla. Olisit voinut ansaita 10.000, 20.000.

 

Edith, sinut tunnetaan ympäri maailmaa. Olet ikoni. Sinä olet. Miten monta Facebook-ystävää sinulla on? Yli kaksi tuhatta, niinkö? (Hän nyökkää päätään) Okei. Se on paljon. Edit tunnetaan tavallaan Crimson Circlen, shoudien ikonina. Olisit voinut laittaa sinne jotain sanoen: "Annan nimikirjoituksia, sata dollaria kappale", ja olisit saanut (joku nauraa kovaa) – olen vakavissani – olisit saanut ainakin sata, kenties kaksi, kolme sataa tilausta. Olisit voinut tehdä: "Viisi minuuttia Skypessä Edithin kanssa", ja ihmiset olisivat maksaneet paljon rahaa. Olisit voinut kasata hyvin, hyvin yksinkertaisen kirjan, jonka tekeminen ei ole vaikeaa nykyään: "Edith-ismejä" (naurua) – upeita pieniä sitaatteja Edithiltä, ja on ihmisiä, jotka olisivat vapaaehtoisesti – ei säälistä, vaan luomisesta – tehneet pieniä kuvia ja auttaneet sinua siinä. Olisit voinut saada paljon rahaa, emmekä istuisi tässä puhumassa näin. Et olisi niin ärsyyntynyt minuun. Mutta pyysit minua tekemään tämän, joten …

 

Siis Edith, se ei ole energian antamista palvella sinua. Se on menemistä takaisin uhritietoisuuteen, enkä halua sinun käyvän läpi sitä.

 

EDITH: En minäkään halua käydä sitä läpi.

 

ADAMUS: Miksi sitten käyt?

 

EDITH: Se on hyvä kysymys.

 

ADAMUS: Mitä opit "Mestarin elämää 7 – Minä olen luominen" -kurssista? Mitä opit siitä?

 

EDITH: En ole käynyt sitä vielä.

 

ADAMUS: Tiesin sen (vähän naurua). Okei, okei. No, mitä opit "Mestarin elämää 6 – Ei enää" -kurssista?

 

EDITH: (huokaisten) En ole käynyt sitäkään. 

 

ADAMUS: Miksi et, Edith? Miksi et?

 

EDITH: En ole nähnyt mitään itua sen käymisessä?

 

ADAMUS: Mutta menisit mieluummin sosiaaliseen mediaan kalastelemaan sympatiarahoja, kun voisit … Edith, voisit kieriä rahassa, mutta sinä et siirry pois tuolistasi. Et muutu, ja jatkat sen tekemistä. Ja jotkut shaumbrat alkavat oikeasti ärsyyntyä siitä, koska he oivaltavat, että luominen on avointa. Se virtaa. Energia toimii hyväksesi. Sinun ei tarvitse mennä hänen luokseen saamaan säälilahjoitusta tai hänen luokseen saamaan 5 dollaria tai hänen luokseen saamaan 10 dollaria ja saada joitain ihmisiä sosiaalisessa mediassa sanomaan: "Voi Edith-parkaa." Haluatko olla tuo Edith?

 

EDITH: En. Ei kiitos.

 

ADAMUS: Vai haluatko olla Edith Enterprises Internationalin johtaja? (Joku sanoo "vuu!" ja vähän taputuksia)

 

EDITH: Kyllä, olen mieluummin Edith Enterprises Internationalin johtaja. 

 

ADAMUS: Siis olet tässä täydellinen esimerkki siitä – ja kiitos, että teet tämän kaikkien meidän puolesta – ettet anna energian palvella sinua ja menet ulkopuolelle, menet sitten ulkopuolelle viisauden tai minkä tahansa vuoksi, rahan vuoksi. Turvaudut toisiin ihmisiin, ja se on mitätön summa.

 

EDITH: Mm hmm.

 

ADAMUS: Se on mitätön summa rahaa, ja sait 7.000 dollaria sympatiasta lastesi kuolemisen vuoksi. 

 

EDITH: Yhden. Vain Lonin vuoksi.

 

ADAMUS: Vain yhden lapsen vuoksi, okei. Ja sitten sait 1.020 dollaria. Olin arvioinut 1.000, mutta 1.020 dollaria siitä, että "Iäkäs nainen on epätoivoinen. Hänen tarvitsee maksaa talostaan, hänen tarvitsee syödä." Ja Edith, sekö haluat olla? Ja – katso suoraan kameraan tuolla – ympäri maailmaa shaumbroja hurraa: "Edith! Edith! Edith!" ja toivoo, haluaa, että homma toimii sinulla. Mutta et tee sitä saamalla viisi dollaria täältä ja kymmenen tuolta. Sinä saat sen millä?

 

EDITH: Sallimalla.

 

ADAMUS: Okei, ja istumalla hemmetin eri tuolissa (vähän kikatusta). Vaihtamalla kaavoja, pääsemällä pois vanhoista kaavoista, sallimalla energian palvella sinua, mutta en tiedä, oletko valmis.

 

EDITH: No, missä tuolissa minun mielestäni pitäisi istua? (Vähän kikatusta)

 

ADAMUS: Missä tahansa muussa tuolissa! (Naurua) On 59 muuta tuolia. Valitse ensi kuussa, paitsi ei sitä, jossa Joanne istuu, koska se on liian lähellä sitä, missä olet nyt. Mikä tahansa muu tuoli.

 

Teille kaikille, pääskää pois näistä vanhoista tavoista. Jos homma ei toimi sinulla, jos olet jumissa, jos sinun täytyy mennä ulkopuolelle pyytämään rahaa, koska olet iäkäs – et sinä ole iäkäs! (Edith naureskelee)

 

Edith, istumme tässä nyt ja näen kaksi skenaariota, mahdollisuutta. Sinä joko kuolet noin kahden vuoden seitsemän kuukauden kuluttua, jos et vaihda tuoliasi (joku kikattaa), ja se on vertauskuva. Tai Edith, voisit helposti jäädä tälle planeetalle vielä 30–35 vuodeksi (Edith näyttää tyytymätöntä naamaa) ilossa (naurua). Ilossa ja yltäkylläisyydessä … (Adamus nauraa) Okei, se väheni juuri kahteen vuoteen ja neljään kuukauteen (lisää naurua). Se putoaa nopeasti! Ilossa, Edith, ilossa ja aistillisuudessa ja (Edith ilmehtii taas, ja lisää naurua). Okei, okei, ja rahaa, paljon rahaa. Paljon rahaa (Edith nyökkää päätään). Okei, se on okei hänelle.

 

Ja tiedän, ettet välttämättä halua elää tällä tavalla, mutta et tiedä, miten pääset ulos ansasta. Et tiedä, miten pääset ulos tuosta … Et tiedä, miten tutkit mahdollisuuksia. Et ole käynyt "Olen luominen" -kurssia. Et ole käynyt "Mestarin elämää – Ei enää" -kurssia, koska sinulla ei ole yhtään rahaa. Et halua maksaa siitä, ja käytät sitä tekosyynä, vaikka voisit yksinkertaisesti pyytää. Voisit sanoa: "Rakas Crimson Circle, voisinko mahdollisesti ottaa lainaa, ja maksan takaisin, kun olen suuri luoja?" Mutta et ole valmis lähtemään ulos tuosta pienestä laatikosta tai tuolistasi.

 

Voisit saada yltäkylläisen elämän ja hyvän elämän, ja kun sanon "Edith", puhun hyvin monille teistä. Ja puhumme tässä energian antamisesta palvella sinua ja valaistumisesta ja oivaltamisesta, mutta joskus mietin, onko se harrastus vai peliä.

 

EDITH: Ei kumpaakaan.

 

ADAMUS: Ei kumpaakaan. Mitä se on?

 

EDITH: Sydämeni aito halu on olla luoja … Rakastan Crimson Circleä. Olen käynyt täällä vuodesta …

 

ADAMUS: Varmasti.

 

EDITH: … 1999 ja …

 

ADAMUS: Pidät tuosta pizzasta.

 

EDITH: Se on ok (naurua).

 

ADAMUS: Nimittäin rakennettuna sanaan … Linda, voisitko kirjoittaa tämän taikataulullesi? Rakennettuna sanaan "luoda" (=create) on "syödä" (=eat).

 

EDITH: On mitä?

 

ADAMUS: Syödä.

 

EDITH: Syödä?

 

ADAMUS: Linda, kirjoittaisitko tuon sanan. Katso ruutua, kun hän kirjoittaa sen.

 

LINDA: Ai, sinä haluat … Sori. Haluat "luoda"?

 

ADAMUS: Mm hmm.

 

LINDA: Okei.

 

ADAMUS: Saatamme turvautua valkoiseen tauluun.

 

LINDA: Ei, ei, ei. Ei, ei.

 

ADAMUS: Siis ajattele sitä, sanaa "luoda". Monet ihmiset sanovat: "En voi tehdä sitä, koska minun täytyy käyttää kaikki aikani töissä, jotta voin syödä." Mutta sitten kun olet luoja, sinä syöt. Se on suoraan sanassa "luoda". C-r, e-a-t – eat (Edith naureskelee) – e. Sinun ei tarvitse olla huolissasi syömisestä, se on rakennettuna luomiseen. Sinun ei tarvitse olla huolissasi perusasioista. Tiedän, että rakastat Crimson Circleä, ja tiedän, että olet tällä hetkellä todella vihainen minulle, ja olen hyvin ilahtunut siitä.

 

EDITH: En minä ole vihainen sinulle.

 

ADAMUS: Sitten ihmiset tuolla ovat? Koska joku on todella ärsyyntynyt minuun tällä hetkellä. 

 

EDITH: En ole vihainen kenellekään.

 

ADAMUS: Okei.

 

EDITH: Miksi olisin hyvin ärsyyntynyt sinuun?

 

ADAMUS: Koska panen sinut koville.

 

EDITH: En välitä siitä (naurua).

 

ADAMUS: Edith, onko se peliä, harrastus vai onko se tosissaan?

 

EDITH: Se on tosissaan.

 

ADAMUS: Istu eri tuolissa. Eikä enää kerjäämistä netissä. Ei enää kerjäämistä. Haluan sinun luovan. Olet mallioppilaani tässä. Muistatko, että meillä oli yksi aiemmin – Kathleen. Hän ei käy enää (vähän naureskelua), joten menetin tuon mallioppilaani! Sori, Kathleen. Tiedän, että olet siellä, mutta …

 

EDITH: Hän on. Näin hänet jokin aikaa sitten, kaunis kuva.

 

ADAMUS: Hän on rakas, rakas ystävä. Mutta sinä olet uusi mallioppilaani, ja kaikessa on kyse siirtymisestä kerjäämisestä – yrityksestä saada sympatiaa ja energiaa toisilta – luomiseen. Se on paskarahaa, jota sait – se on. Olen pahoillani teidän puolestanne, jotka teitte lahjoituksen. Teitte sen vääristä syistä. Ette tekemään Edithistä luojaa, vaan mahdollistamaan hänen jatkamisensa vanhalla polulla, ja sen on loputtava, Edith. Joo, okei. Siis älä tule seuraavalla kerralla, ellet vaihda tuolia. Okei?

 

EDITH: Miksi hitossa välität siitä, missä tuolissa istun?

 

ADAMUS: Se on vertauskuva. Se on näytekappale. Jos et ole valmis tekemään muutamaa muutosta, muutoksia ei tapahdu. Niitä ei tapahdu. Miksi vaadit tuon saman tuolin?

 

EDITH: Koska pidän siitä.

 

ADAMUS: Miksi? (Yleisö sanoo "ouuu!", kun Linda nappaa hänen tuolinsa ja laittaa sen huoneen takaosaan) Miksi pidät siitä? Miksi pidät siitä?

 

EDITH: Näen kaiken ja kuulen kaiken mukavasti ja selvästi.

 

ADAMUS: Tuossa on mukava paikka, suoraan edessä.

 

EDITH: No, niissä on muita ihmisiä.

 

ADAMUS: Ei silloin kun tulet tänne (naurua, kun joku hyppää pois ja tarjoaa tuoliaan). Edith, tulet tänne kaksi tuntia ennen aloitustamme varmistamaan, että saat tuolisi.

 

EDITH: Ei, en tule siitä syystä. Joannen täytyy olla täällä laittamassa kahvia, joten ajamme aina yhdessä ja nautimme vierailuista matkalla, ja jotta hän voi tulla laittamaan kahvia sinulle!

 

ADAMUS: Nyt hän alkaa suuttua! (Adamus naureskelee) Hitto soikoon!

 

EDITH: No, se on totuus.

 

ADAMUS: Tiedän. Mutta se ei ole pointti, Edith. Edith, siinä on kyse siitä, että tehdään muutoksia. Haluaisitko siirtyä kerjäläisestä luojaksi? 

 

EDITH: Kyllä, todellakin.

 

ADAMUS: Oletko valmis sietämään, että pusken sinua?

 

EDITH: Kyllä kai (Adamus naureskelee).

 

ADAMUS: Oletko valmis olemaan tällä planeetalla vielä, sanotaan 20 vuotta (Edith huokaisee ja pitää tauon) … yltäkylläisyydessä. Pääsemme ulos tuosta vanhasta ihmisasusta tässä.

 

Nimittäin minun ongelmani on se, että mestari-itsesi haluaa kovasti tulla sisään, välittämään tätä viisautta, etkä sinä ole valmis siirtymään. Et ole valmis muuttumaan: "Aion olla Edith, enkä aio muuttua, mutta haluan kaiken muuttuvan", ja niin tavallaan jumitamme tässä. Mestarisi roikkuu kimpussani, että suututan sinut riittävästi tehdäksesi jotain. 

 

EDITH: Olen valmis muuttumaan.

 

ADAMUS: En näe sitä, Edith. Vaihda sitten tuolia. Aloitetaan siitä.

 

EDITH: Okei!

 

ADAMUS: Okei. Kunnolla syvään henkeä, Edith.

 

EDITH: Minusta olet tavallaan kiusaaja (naurua). 

 

ADAMUS: Olen kamala, kamala kiusaaja. Siksi palkkasit minut. Siksi annoit minulle 102 dollaria, jotta olen kiusaaja.

 

Siis Edith, olet ikoni, ja niin monet ihmiset näkevät Edithin itsessään, että siinä on paljon rakkautta, mitä teemme, mutta kuitenkin he tavallaan pelkäävät muutoksia. Shaumbroilla on hyvin paljon myötätuntoa tässä olemista kohtaan … mutta olemme kuitenkin tulossa tuohon oivaltamisen aikaan. On aika … Ei enää kerjäämistä, on aika luoda. On aika sallia. En halua nähdä sinun kalastelevan sosiaalisessa mediassa. En halua kenenkään teistä antavan hänelle enää kymmentä senttiäkään, koska hän ilmentää sen itse. Okei?

 

EDITH: Okei.

 

ADAMUS: Olisit voinut ansaita hyvin paljon enemmän rahaa. Seuraavalla kerralla konsultoi minua tai mestaria. Se on niin helppoa. Sinun valttisi on Edith, nimi "Edith". Sinun pitäisi tehdä siitä tavaramerkki – Edith – koska sillä hyvin paljon merkitystä shaumbroille. Jos olisit tehnyt viiden minuutin Skype-sessioita, pelkästä ilosta puhua Edithin kanssa, joka istuu täällä Adamuksen kanssa, he olisivat maksaneet – en tiedä, miten paljon olisitte maksaneet … (Joku huutaa "500 dollaria") Viisisataa sessiosta. Näetkö? Katso, Edith. Näetkö? (Vähän naureskelua)

 

EDITH: (naureskellen) Kuka sen sanoi?! (Lisää naurua)

 

ADAMUS: Siis Edith, jos aiot tehdä jotain, ota huomioon valttisi. Ota huomioon: "Energia työskentelee nyt puolestani". Salli tasolla, joka menee "Edithin tuolitason" yli – kutsumme sitä niin – tavallaan rajoittuneen Edithin yli. Avaudu, salli. Kaikki on siinä. Olisit voinut saada viisisataa sessiosta. En tiedä, tästä huoneesta pelkästään olisit voinut ansaita 5.000, ja provisioni siitä vain 500. Pärjäisimme kumpikin hyvin. Kiitos, Edith.

 

EDITH: Kiitos.

 

ADAMUS: Onko jotain viimeisiä sanoja shaumbroille, jotka katselevat ympäri maailmaa? Jotkut taputtavat sinulle, jotkut hurraavat sinulle, jotkut sanovat: "Voi peijakas".

 

EDITH: Rakastan teitä kaikkia, ja toivotan teille kaikkea hyvää. Rakastavia siunauksia kaikille.

 

ADAMUS: Hyvä. Kiitos, Edith.

 

EDITH: Ole hyvä.

 

ADAMUS: Kiitos (yleisö taputtaa). Ja Edith, palkintona olemisesta täällä näyttämöllä luovun provisiostani. Annan sen takaisin sinulle. Siis mitä se oli, 102 dollaria.

 

EDITH: Ai, kiitos.

 

ADAMUS: Ja sitten katso, miten energia toimii hyväksesi, jos sallit (hän antaa Edithille lisää rahaa). Melkein tuplasit juuri rahasi. Cauldre on velkaa sinulla pari taalaa, mutta tuplasit juuri rahasi! Näetkö, miten helppoa sen on. Sitä vain tulee sinulle. Tienasit tässä ajassa enemmän – miten kauan tämä ankea juttu on jatkunut, 10 minuuttia, 15 minuuttia? (Vähän naureskelua) Tienasit enemmän kuin kaikessa tuossa työssä, mitä teit sosiaalisessa mediassa. Vedä syvään henkeä ja salli energian palvella sinua. Älä tee töitä sen eteen enää. Salli sen palvella sinua.

 

EDITH: Okei.

 

ADAMUS: Ja istu vitun eri tuolilla ensi kuussa (naurua ja vähän taputuksia). 

 

EDITH: Taidan istua jo nyt, kun joku vei tuolini.

 

ADAMUS: Minä en tehnyt sitä. Minä en siirtänyt Edithin tuolia. Näit sen. Se on nauhalla. En tehnyt sitä. Siis kiitos, Edith. Mihin hän istuu? Ai, mikä herrasmies! (Joku antaa hänelle tuolinsa) Ei, hän haluaa istua taas siinä! (Adamus naureskelee, kun Edith menee hakemaan tavaroita entisestä paikastaan) Hyvä.

 

Vedetään syvään henkeä. Meidän täytyi tehdä se. Ja Edith, kiitos, että leikit mukana, vaikka oletkin ärsyyntynyt minuun. 

 

Meillä on asioita, ja tämä tuo sen tärkeään pointtiin. Tuon toivottavasti tolkkua tähän hetken kuluttua. Taululle, kiitos. Aion käydä läpi tavallaan neljä vaihetta. Nämä eivät ole kamalan määriteltyjä, mutta se auttaa teitä ymmärtämään.

 

Ensinnäkin, käytte läpi … (Naurua, kun nuori mies tuo tuolin ja istuu Edithin entisessä paikassa). Ai jaa, uusi Edith! Uusi Edith! Nimittäin paitanne tavallaan sopivat yhteen (lisää naurua). En tiedä, mutta ämä ruutukuvio. En tiedä. Siis minun täytyy esittää sinulle kysymys: miten on yltäkylläisyytesi laita?

 

LINDA: Ptruu, ptruu! (Lisää naurua, kun Linda juoksee mikrofonin kanssa, kompastuu portaisiin ja törmää Adamukseen). Putosin portaalta!

 

SHAUMBRA 1: Minun yltäkylläisyyteni voi upeasti.

 

ADAMUS: Ei se ole Edith. Hyvä (lisää naureskelua).

 

SHAUMBRA 1: Se on ok.

 

ADAMUS: Hyvä. Luojan kiitos. Ihmettelin jo, onko tuossa tuolissa jokin magneettinen vetovoima ja … Okei, huh! Hyvä tietää.

 

Kutsuminen

 

Siis neljä askelta. Ensimmäisenä on "kutsuminen". Kutsuminen – kirjoittaisitko sen taululle. Te kaikki kävitte sen läpi. Tiedätte, mitä kutsuminen on. Olette sairaan kyllästynyt elämään. Tiedätte, että jonkin täytyy muuttua. Sisällänne on melkein vainoava, kalvava ääni, jonka yritätte sivuuttaa, ja tuo ääni sanoo: "On aika. On aika. On aika." Ja yritätte välttää sitä. Yritätte keskittyä elämäänne tai poltatte paljon pilveä ja juotte paljon viiniä, mutta tuo "on aika" on edelleen siinä. Tämä on esiheräämistä, ja joskus se voisi kestää elämien ajan, mutta tavallisesti se kestää kolme, neljä, viisi vuotta riippuen siitä, missä kohtaa olette elämässänne. Mutta se on kutsumista.

 

Herääminen

 

Siirrytte siitä heräämiseen. Numero kaksi, herääminen. Ja herääminen … Voi, tarvitsen sinua mikrofoniin kirjoitettuasi sen. Herääminen. Muistatteko heräämisenne? Joillakin teistä se oli "pum!", se oli vain siinä. Jotkut teistä tavallaan liukuivat siihen. Mutta muistatteko tuon heräämisen euforian, viattomuuden? Yhtäkkiä oivalsitte: "On enemmän. Elämässä on enemmän kuin tämä."

 

Valoja kirkkaammaksi. Linda mikrofonissa. Kertokaa minulle hyvin nopeasti heräämisestänne. Tarkoitan, että oliko se iloinen, oliko se onnellinen, millainen se oli, tapahtuiko se salamana kirkkaalta taivaalta vai …

 

MOSHE: Joo, sanoisin, että se tapahtui, se alkoi tapahtua melko nopeasti, kun se alkoi. Joo.

 

ADAMUS: Millaista se alkuun oli?

 

MOSHE: Jännittävää.

 

ADAMUS: Joo.

 

MOSHE: Jännittävää. Kaikki vastaukset.

 

ADAMUS: Ja tuntuiko sinusta siltä, että halusit juosta kertomaan kaikille siitä?

 

MOSHE: Kyllä.

 

ADAMUS: Joo, joo.

 

MOSHE: Kyllä. Löysin uuden ohjelman. Löysin uuden harjoituksen, uuden asian parantamaan kaiken – parempaa unta, parempaa kaikkea.

 

ADAMUS: Parempaa seksiä, parempaa unta, parempaa … joo. Ja ihmiset olivat supervaikuttuneita kaikesta tästä (Moshe kohauttaa hartioitaan ja pudistaa päätään). Ei oikeastaan (Adamus naureskelee). Ei, vaan tavallaan: "Uu, uu, uu, uu!" (Hän pyörittää sormea korvan päällä, kuin hän olisi hullu). Ja miten pitkään tuo alun euforia, tavallaan tuo heräämisen viattomuus kesti?

 

MOSHE: Jotain kaksi vuotta, vuoden.

 

ADAMUS: Kaksi vuotta, se on melko hyvä.

 

MOSHE: Jotain sellaista, kaksi vuotta. 

 

ADAMUS: Kävelit tavallaan pilvissä kaksi vuotta.

 

MOSHE: Joo, ja sallin joitain muutoksia elämässäni tuona aikana.

 

ADAMUS: Varmasti.

 

MOSHE: Nimittäin se ei ollut pelkkää kuvittelua. Mutta joo, sitä oli pari vuotta, ja sitten asiat alkoivat romahtaa.

 

ADAMUS: Hyvä, hyvä, joo. Ai, ja se on hyvin tyypillinen kaava – asiat alkoivat romahtaa. Mutta hyvä, kiitos. Hyvä vastaus. Seuraava. Siis herääminen, millaista se oli? Muistatko sitä? Ole hyvä. Sinun heräämisesi.

 

SHAUMBRA 2 (nainen): (naureskellen) Yritin muistaa heräämiseni.

 

ADAMUS: Tapahtuiko se hetkessä vai …

 

SHAUMBRA 2: Luulen, että tavallaan se tapahtui. Kyse oli vanhasta poikaystävästäni, joka oli kyynelissä, koska hän ei tiennyt, minkä polun valita.

 

ADAMUS: Ai jaa.

 

SHAUMBRA 2: Ja sanoin: "On paljon polkuja. Ei ole yhtä oikeaa polkua." En tiennyt, mistä se tuli – ajattelin, että se oli tavallaan viisas minä (hän naureskelee).

 

ADAMUS: Kenties henkioppaasi tai jotain.

 

SHAUMBRA 2: Jotain, joo.

 

ADAMUS: Joo, vau! Vau.

 

SHAUMBRA 2: Tarkoitan, että se on tavallaan tyhmää nyt, mutta luulen silloin ajatelleeni: "Ai, joo, tiedän jotain asioita, joita en tiennyt tietäväni."

 

ADAMUS: Ja miten kauan tuota heräämisen viattomuutta kesti? Oliko se kuukausi vai vuosi vai mitä?

 

SHAUMBRA 2: Mmm (hän huokaa). Luultavasti … luultavasti sitä tapahtuu edelleen.

 

ADAMUS: Aha.

 

SHAUMBRA 2: Luulen niin.

 

ADAMUS: Et ole käynyt siis läpi kaiken menettämistä, elämän menemistä päin helvettiä?

 

SHAUMBRA 2: Joo, ai jaa, ai jaa! No, joo. Tarkoitan, että olen tehnyt …

 

ADAMUS: Koska voisit sitten odottaa sitä innolla (naurua).

 

SHAUMBRA 2: Ei, minä … ei, okei. Siis olen mennyt ylös ja alas paljon. Tarkoitan, että me kaikki …

 

ADAMUS: Varmasti.

 

SHAUMBRA 2: Pääsen paikkaan, jossa ajattelen: "Ai, se on tässä. Minulla on se."

 

ADAMUS: Aivan.

 

SHAUMBRA 2: Ja sitten aivan kuten …

 

ADAMUS: Pum!

 

SHAUMBRA 2: … tuo nuori mies tuolla sanoi.

 

ADAMUS: Miksi niin on? Miksi niin on?

 

SHAUMBRA 2: No, se on seuraava …

 

ADAMUS: Ylös ja alas, tiedäthän. Yhtäkkiä yhtenä päivänä sinusta tuntuu, että "voi, minulla on valaistuminen", ja sitten seuraavana päivänä jäteauto pysähtyy ja …

 

SHAUMBRA 2: Joo, tai puolen vuoden päästä. 

 

ADAMUS: Joo, joo.

 

SHAUMBRA 2: Joo.

 

ADAMUS: Miksi niin on?

 

SHAUMBRA 2: Luulen … mmm. Aioin sanoa sanan "taso". Luulen, että on uusi taso, mutta kenties se on makyoa, joten … (He naureskelevat)

 

ADAMUS: Kuka tässä puhuu? Mestari? Ihminen? Mestari? Ihminen? Ristiriita. Joo, tarkoitan, että vedä vain syvään henkeä, mestari, ja miksi niin on?

 

SHAUMBRA 2: Miksi käymme läpi ylä- ja alamäkiä?

 

ADAMUS: Niin, niin.

 

SHAUMBRA 2: Koska olemme addiktoituneet ylämäkiin.

 

ADAMUS: Se on hyvä. Pidän siitä.

 

SHAUMBRA 2: Koska sen minä osaan. Se on kaava.

 

ADAMUS: Draamaa, kokemista, kaikkea sitä muuta.

 

SHAUMBRA 2: Mm hmm. No, ja uskomme, että meillä täytyy olla ylämäkiä, jotta voimme päästä taas takaisin alamäkeen.

 

ADAMUS: Täytyykö teidän jälkeenne tulevien tehdä tuota ylämäki-alamäki-ylämäkei-alamäki-kuviota?

 

SHAUMBRA 2: No, ei. Toivottavasti he eivät käy. Mutta he saattavat, vähän.

 

ADAMUS: Kenties kaikki salaa toivomme, että vähän (naureskelua). Ei liian paljon, mutta vain vähän, koska muuten he eivät ole oikeasti ansainneet siipiään.

 

SHAUMBRA 2: Aivan.

 

ADAMUS: Hyvä, kiitos. Yksi vielä. Tuo herääminen, tuo viattomuuden aika. Tuo … Ole hyvä.

 

SART: Paska.

 

ADAMUS: Tuo paskan aika (naurua). Siis sinun heräämisesi, miten tuo iloinen, viaton osa tapahtui?

 

SART: Huoneessa jossa oli paljon ihmisiä, ja se tapahtui hetkessä huoneen edessä. Siis se oli upeaa. Sitä kesti vuosia. Nyt vitun jäteauto peruuttaa harva se päivä (lisää naurua). No, joskus.

 

ADAMUS: Joskus. Joo, joo.

 

SART: Joo, joskus. On ylä- ja alamäkeä.

 

ADAMUS: Tiedän. Tarkoitan, että se on tosihistoriaa shaumbroista ympäri maailmaa. Nimittäin osutte heräämiseen – kiitos – osutte heräämiseen, ja kutsun sitä "uudeksi päiväksi". Uusi päivä. Kirjoittaisitko sen "heräämisen" alle. Aah, yhtäkkiä oivallatte, että on paljon muutakin. On uusi päivä. Kaikki tulee esiin tikkareina. Se on kuin: "Voi, euforia!" Ja sitä kestää, en tiedä, joskus kolme tai neljä kuukautta, joskus pari vuotta, kunnes kaikki menee pimeään yöhön. 

 

Pimeä yö

 

Kirjoittaisitko sen numeroksi kolme – pimeä yö. Alatte kokea pimeää yötä, ja ihmettelette ja epäilette itseksenne: "Mitä heräämiselle tapahtui? Mitä tälle viattomuudelle, tälle naiiviudelle, tälle iloisuudelle tapahtui?"

 

Nyt teillä on pimeä yö. Nyt käsittelette sisäisiä demoneja. Ja kuten sanoin aiemmin, ne eivät ole ulkopuolella. Nämä demonit tulevat sisäpuolelta, ja nyt käsittelette niitä. "Miksi, voi miksi, voi miksi pimeitä öitä?", kun menette tähän oivaltamiseen. Ja ihmettelette: "Onko tämä edes totta? Keksinkö vain tämän?" Alatte miettiä: "Voi, voisinpa vain saada heräämispäiväni takaisin." Ei ikinä, ne ovat poissa. Olette nyt pimeissä öissä.

 

Näitä demoneja putkahtelee esiin, ja ne saavat teidät ihmettelemään: "Onko tämä totta?" Oletteko hullu, kuten kaikki sanovat teidän olevan? (Naurua) Hullu noita, hurja hullu, ja kenties olette … kenties olette helvetin harhainen. Kenties menetätte järkenne, ja kenties teidän pitäisi oikeasti puhua tuolle lääkärille (lisää naureskelua), jota on suositeltu jonkin aikaa. Miksi on pimeitä öitä? (Useat ihmiset huokaisevat yleisössä) Ooo! (Adamus naureskelee) Miksi on pimeitä öitä? Kun yleisön valot himmenevät (lisää naurua). Minä olen edelleen valossa. Sori teidän puolestanne, mutta …

 

No, teillä on paljon juttuja, jotka on haudattu todella syvälle, ja ne tulevat esiin. Ette voi tuoda niitä oivaltamiseen. Ette voi tuoda paskaanne oivaltamiseen. Siitä syystä Kuthumi tulee käymään jäteauton kanssa ja kerää ne. Ette yksinkertaisesti voi. Arvoton olento ei voi mennä oivaltamiseen.

 

Ovella on lohikäärme, joka varmistaa, että te ette mene. Siitä Thresholdissa (=kynnys, kurssi) on pelkästään kyse. Ovella on lohikäärme varmistamassa, että te ette tuo noita juttujanne ruumiillistuneeseen oivaltamiseen. Se on siunaus. Se ei ole kirous. Se tuntuu kiroukselta toisinaan, mutta todellisuudessa se on siunaus.

 

Tulisitte hulluksi, jos yrittäisitte sitä, jos pakottaisitte tienne tai yrittäisitte pakottaa tienne valaistumiseen, kun teillä on vielä arvottomuusongelmia. Tulisitte hulluksi. Jotkut ovat yrittäneet sitä aiemmin. He ovat yrittäneet taistella tuota lohikäärmettä vastaan ovella. He ovat yrittäneet pakottaa tiensä sisään, ja jotkut ovat tehneet sen vähän luonnottomilla keinoilla – huumeilla ja jollain seremonioilla, äärimmäisillä seremonioilla. He yrittivät huijata tuota lohikäärmettä, joka on ovella, ja heistä tuli hyvin, hyvin tasapainottomia henkisesti, koska jos joku on arvoton, tuntee arvottomuutta ja yrittää mennä valaistumiseen, pum! kaikki hajoaa. 

 

Pimeän yön on tarkoitettu tekevän pari asiaa: kääntyä sisäänpäin ja löytää kaikki tuo paska, kaikki nuo arvottomuuden tunteet, joita on monilla eri tasoilla ja eri kerroksissa.

 

Niitä tulee entisistä elämistä. Niitä tulee tästä elämästä. Ja voitte kertoa itsellenne päivät pitkät, katsoa peiliin ja sanoa: "Olen hyvä ihminen. Rakastan itseäni", mutta ette oikeasti usko sitä. Se on tavallaan makyoa. Se on tavallaan yritys kuorruttaa kakku paskalla. Se oli kiva kuva. Ai niin, sori siitä. Voi, olen pahoillani siitä kakusta, jonka toit (vähän naurua). Minun ei olisi pitänyt sanoa tätä.

 

ALAYA: Se on oikeasti suklaata!

 

ADAMUS: Se on oikeasti suklaata! (Adamus nauraa) Okei.

 

Pimeässä yössä on toinen tärkeä osa, joka sopii erittäin hyvin kaikkeen, mitä teemme tällä hetkellä. Puhumme paljon siitä, miten energia nyt palvelee teitä. Energia. Siinä kohtaa olemme nyt, sallien energian palvella teitä. Se on helppoa elämää. Edith, sinäkö se olet siellä takana? Ai, näen sinut! Joo. Se on helppoa elämää, sallien energian palvella teitä.

 

Mutta monet teistä eivät ajattele olevansa arvokas. Kuulen nuo sanat. Sanotte: "Kyllä, olen valmis oivaltamiseen. Kyllä, olen valmis antamaan energian palvella minua." Mutta olen katsellut tätä viime kuukautena, koska lisäämme nyt todella energian sallimista palvella teitä, ja on paljon arvottomuuden tunteita. Laitatte varpaanne tähän energialampeen, mutta ette anna itsenne hypätä siihen.

 

Se on hirviö itselleen. Se on valtava ongelma. Niinpä sanon, että fysiikka, todellinen fysiikka, on: on tietoisuus, minä olen ja sen intohimo luo energiaa ja energia on täällä palvelemassa teitä. Tämä kaikki kuulostaa upealta, mutta sitten iskee todellisuus: oletteko oikeasti valmis antamaan energian palvella teitä? Vai aiotteko turvautua ulkopuolisiin asioihin? Aiotko sanoa, että "annan energian palvella minua", kun kalastelet sosiaalisessa mediassa, Edith? Olen pahoillani, mutta maksoin sinulle rahaa sanoakseni tämän. Aiotko kutsua sitä "energian antamiseksi palvella minua"? Se ei ole sitä. Se on jatkuvaa katsomista ulkopuolelle.

 

On hyvin paljon energiaa, joka on aivan tässä ja valmiina palvelemaan teitä, mutta jos teistä tuntuu arvottomalta, estätte sen. Estätte sen. Pysäytätte sen. Tai jos teistä tuntuu, että valta, raha, kontrolli toisista, viettelee teidät. Teillä on tämä runsas energiamäärä aivan tässä, juuri nyt. Mutta tarkkailen tätä ilmiötä ympäri Shaumbra-maata – muutamin poikkeuksin tietysti – että käännätte selkänne sille, odotatte, ette käytä sitä, sanotte nuo sanat, mutta sanotte ne kuin mantrana, ettekä usko olevanne valmis. Ja tämä oli tavallaan se syy, että minun kuukauteni oli vaikea, kun katselin, miten energia on tässä nyt, mutta te mietitte: "Olenko arvokas? Käytänkö sitä väärin? Imetäänkö minut sitten suoraan takaisin ihmistapoihin?" Olette hillinneet itseänne, olette estäneet itseltänne energiavirran, joka on todellisuudessa hyvin luonnollinen. 

 

Henkinen kypsyys

 

Se on kaikki tässä, Edith ja te kaikki muut. Se on kaikki tässä, mutta siinä on kyse nyt sen ymmärtämisestä, että teillä on henkistä kypsyyttä. Henkistä kypsyyttä on, kun oivallatte tämän koko jutun: on ihminen kokemassa, tuomitsematta, on mestarin viisaus ja "minä olen", ja ne kaikki tulevat nyt yhteen. On henkistä kypsyyttä, jolloin oivallatte, mitä energia oikeasti on ja mistä se tulee. Suoraan täältä (näyttää sydäntä).

 

Henkinen kypsyys on sallimista.

 

Henkinen kypsyys on ensin olemista luoja, ja jos kuuntelisitte "Minä olen luominen" -kurssin, ettekä helvetti vain ajattelisi tietävänne sitä kaikkea jo, jos kuuntelisitte sen ja ymmärtäisitte, niin se on hyvin yksinkertaista. Jos teillä ei ole varaa siihen, selvittäkää tapa tehdä se. Todellinen luominen on iloa, ja se on nyt ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen iloa, kaikki läsnä täällä nyt. Se on tuon ilon säteilemistä ilman mitään agendaa, ilman sen määrittelemistä, ilman sen rajoittamista. Vain avointa ilmaisua, tuon ilon säteilyä. Se on siinä. Se on luomista. Se on siinä.

 

Epäkypsyys sanoo: "No, mitä loin? Miten suuri se on? Missä se on? Miten hyödyn siitä?" Se on epäkypsyyttä. Aito henkinen kypsyys sanoo: "Minä luon. Allatone. Minä luon. Ja sitten menen tuohon kokemukseen. Menen tuohon luomukseen, ja sallin sen olla mitä tahansa, koska se on minun luomukseni, ei jonkun muun. Se on minun energiaani, joka tulee nyt palvelemaan minua omassa luomuksessani." Tämä on henkistä kypsyyttä. Määrittelemättä sitä. Sanomatta, minä päivänä sen täytyy tulla tai miten suuri tai miten paljon rahaa tai mitään muuta sellaista – millaisen auton se toimittaa. Se on henkistä epäkypsyyttä. Se on naiiviutta. Tästä syystä monet teistä ovat pidätelleet viime kuussa energian antamista todella palvella teitä.

 

Mietitte, menisittekö tuohon peliin. Mietitte, olisitteko henkisesti epäkypsä ja tekisitte asioita, joita ihminen olisi kenties tehnyt ennen sanoen: "Okei, olen luoja. Luon uutta rahaa, uuden auton, uuden työpaikan, paremman fyysisen kehon, paremman mielen." Antakaa sen mennä. Vetäkää syvään henkeä henkiseen kypsyyteenne. Te ette palaa takaisin noihin vanhoihin asioihin.

 

Älkää pelätkö nyt itseänne, kukaan teistä. Teillä on mestarin viisaus, "minä olen" -läsnäolo ja ihmiskokemuksen kauneus. Älkää pelätkö antaa energian palvella teitä.

 

Tiedän, että hyvin monet teistä ovat pitkittäneet sitä, melkein vastustaneet sitä. Olette antaneet sen olla mielen juttu, mutta ette elävä asia, koska ette tienneet, olitteko arvokas. Ette tienneet, pidättelisikö se teitä tai korruptoisi teidät. Murtaudutaanpa siitä läpi nyt. Juuri nyt. 

 

Te olette arvokas. Ette olisi täällä, jos teillä ei olisi henkistä kypsyyttä, eikä ole oikeasti enää mitään opittavaa. Nyt kyse on olemisesta omassa luomuksessanne. Ei ole oikeasti enää mitään opittavaa. 

 

Vedetäänpä syvään henkeä ja laitetaan tämä kaikki merabhissa tietoisuusmuutokseksi.

 

Todellinen salliminen – merabh

 

Tänään vei vähän aikaa päästä tähän kohtaan, ja muistakaa myös, että jos tunnette sitä, niin kokoamme tässä oivaltamisen tarinaa, historiaa. Muistakaa, että hyvin paljon siitä, mitä te opitte ja teette, toiset oppivat. He tekevät sen omalla tavallaan, mutta heillä on tiettyä viisautta, joka tulee suoraan täältä, teiltä kaikilta.

 

(Musiikki alkaa)

 

Tässä kuussa, tässä viime kuussa, nähtiin upeita shaumbrojen kokoontumisia, mutta minulle tuli myös selväksi, että hyvin monet teistä pidättelivät luomuksiaan, energian sallimista palvella teitä. Ja minun täytyi kysyä miksi. Miksi?

 

On suurta kauneutta, ystäväni, suurta transformaatiota, kun energia palvelee teitä nyt, kun oivallatte, ettei teidän tarvitse manipuloida mitään. Suurta kauneutta, kun oivallatte … Katsotte, kävelette luonnossa ja oivallatte, että energia palvelee teitä. Älkää ajatelko, mitä se tekee biologiallenne tai mitä se tekee lompakollenne. Kävelkää luonnossa ennen seuraavaa kokoontumistamme ja oivaltakaa, miten luonto palvelee teitä, miten kuljette omassa luomuksessanne, miten olette tietoinen ja tiedostatte.

 

(Tauko)

 

Osuimme tässä tavallaan kiistakohtaan viime kuussa. Olemme kaikki innostuneita ja onnellisia: "Energia palvelee minua", ja sitten pum!

 

Minun täytyi kysyä miksi. Minulla oli itse asiassa useita upeita tapaamisia Kuthumin ja Metatronin kanssa. Joo, toin Metatronin sisään tässä kuussa melko paljon. Kuthumi, Metatron, Tobias, joitain muita ylösnousseita mestareita. Kysyin, miksi he kuulevat sanat: "Sallikaa energian palvella teitä", mutta he eivät tee sitä? Miksi?

 

Arvottomuus. "Olenko oikeasti valmis?"

 

Koko tämä pimeiden öiden juttu. Nimittäin ne pimeät yöt, jotka on listattuna tänne taululle. Pimeä yö, tiedättekö, mikä se oikeasti on? Se olette te kysymässä itseltänne: "Olenko oikeasti valmis?" Sitä se on.

 

Siksi se ilmestyy esiin noina piinaavina aikoina, noina kamalina aikoina jolloin tunnette, että teidät revitään kappaleiksi. Testaatte itseänne: "Olenko oikeasti valmis? Olenko oikeasti henkisesti kypsä? Täytyykö minun jatkaa kulkemista pidemmälle polulla ja kamppailemista, vai olenko tosissani? Olenko henkisesti kypsä?"

 

Yritätte saada selville, oletteko oikeasti valmis, ja hyökkäätte itsenne kimppuun uudestaan ja uudestaan ja uudestaan pimeillä öillä.

 

Ihmettelette, mistä se tulee. Ihmettelette, miksi sitä on. Ihmettelette, miksi yhtenä hetkenä olette ylhäällä ja seuraavana olette alhaalla. Se olette te kysymässä itseltänne: "Olenko valmis? Olenko arvokas?" Testaatte itseänne ytimeen saakka. Ja sen täytyy loppua.

 

Se on kuin … Pimeät yöt ovat kuin, heh, insinöörejä. He vain jatkavat sen työstämistä ja työstämistä ja työstämistä. Ja tulee se kohta … Lukitkaa nuo insinöörit kaappiin ja jatkakaa eteenpäin. 

 

Tuo kohta on tässä, rakkaat ystäväni. Lakatkaa testaamasta itseänne. Sitä te vain teette, ja siksi tässä kuussa energiat eivät tulleet työskentelemään kovin hyvin puolestanne. Voi kyllä, sanoitte sen suustanne, mutta sitä ei ollut elämässänne. Ajattelitte sitä, mutta ette eläneet sitä.

 

Lakatkaa testaamasta itseänne nyt. Tämä on tavallaan "tee se tai kuole". Se on "jää tai mene kotiin" -tyyppinen ohjelma. Emme jatka enää tämän pelin pelaamista.

 

Olette testanneet itseänne suureen tuskaan ja kurjuuteen saakka, kysyen itseltänne, oletteko oikeasti arvokas, oletteko oikeasti valmis. Jatketaan siitä eteenpäin. 

 

Jatketaan siitä, jotta voimme oikeasti tehdä sallimista ilman häiriöitä ja estämistä. Jatketaan siitä, jotta energia voi toimia luomuksissanne teidän hyväksenne. 

 

Jatketaan siitä, koska tällä planeetalla on paljon ihmisiä, jotka tulevat toisessa aallossa, mutta te pidättelette sitä. 

 

Ja jos aiotte jatkaa itsenne testaamista, aiotte jatkaa pelien pelaamista, aiotte jatkaa energiaongelmianne, yltäkylläisyysongelmianne ja kaikkea sitä muuta, tämä ei ole se paikka. 

 

Pimeät yöt ovat pelkästään te testaamassa itseänne. Haluatte päästä eroon näistä ylä- ja alamäistä. Tarvitsette joitain niitä, kun käytte alussa läpi heräämistä ja kaikkea sitä. Siinä tapahtuu tiettyä sisäistä arviointia, mutta sitten siitä tulee pakkomielteistä.

 

Vedetään syvään henkeä.

 

Se on niin yksinkertaista kuin päätöksen tekeminen, rakas ihminen. Rakas ihminen, oletko valmis lopettamaan itsesi testaamisen, koska sitä se vain on, peliä. "Olenko arvokas? Olenko edelleen törppö? Onko minulla edelleen tasapainottomuuksia?"

 

Vedetään syvään henkeä, ja siirrytään todelliseen sallimiseen, numero neljä taululla. Se on seuraava vaihe. Olen puhunut siitä vuosia, ja olette tehneet melko hemmetin hyvää työtä siinä. Mutta pimeiden öiden jälkeen, myrskyjen jälkeen, liu'umme todelliseen sallimiseen. Ei enää ihminen kontrollista. Olen pahoillani, mutta ei enää ihmistä kontrollissa. Ihminen kokemassa, kyllä, mutta tulemme sallimiseen – ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen kauneuteen. 

 

Ensi kuussa haluan nähdä, että monet teistä ovat päässeet yli koko tästä itsenne testaamisesta ja olette valmiita todella antamaan energian alkaa palvella teitä. En puhu pienistä tarinoista, että löydätte sata dollaria jalkakäytävältä. Se ei ole mitään. En puhu pienistä tarinoista, että joku sattumalta lähtee parkkipaikasta juuri, kun etsitte sitä. Ne ovat vähäpätöisiä. Ne eivät ole mitään. Se on kuin syöttäisi rusinan hevoselle. Se ei ole mitään (muutama naurahdus).

 

Mennään sallimiseen ja annetaan energian palvella teitä, annetaan sen työskennellä puolestanne. Sinun energiasi, Edith. Sinun energiasi, ei kenenkään muun. 

 

Vedetään syvään henkeä.

 

Ja ihminen, joka on kokeminen, ihminen, oletko valmis lopettamaan testaamisen? Mestari ei testaa sinua. "Minä olen" ei testaa. Ne ovat kärsimättömiä nyt kanssasi. Oletko valmis olemaan arvokas? Piste. Ja sitten voimme siirtyä eteenpäin.

 

Tämän seuraavan kuukauden aikana en tule pistäytymään luonanne. Olen keahakissa tietysti, mutten tule pistäytymään rupattelemassa. Haluan teidän löytävän omat vastauksenne. Joo, olen edelleen kanssanne joka askeleella, plaa-plaa-plaa (vähän naurua), mutta tässä seuraavassa kuussa ajatelkaa minun olevan lomalla. 

 

Haluan teidän menevän itseenne, ja haluan teidän keskustelevan mestarin ja "minä olen" -olemuksen kanssa. Haluan teidän kuulevan, mitä niillä on sanottavana itsenne testaamisesta. 

 

Te olette se, joka luo pimeät yöt: "Olenko arvokas? Olenko valmis todelliseen luomiseen? Olenko valmis olemaan luomuksissani?" Siinä kaikki.

 

Vedetään kunnolla syvään henkeä.

 

Ja kunnioittaen erityisesti Edithiä, että hän oli niin hyvä kumppani tässä tänään, mutta Edith, siirrytään eteenpäin, okei? Uusi tuoli, uusi kuukausi.

 

Kunnolla syvään henkeä, kaikki.

 

Siirrymme itsen testaamisen yli selvittämään, oletteko oikeasti vakavissanne tässä? Oletteko oikeasti valmis valaistumiseen? Onko teillä sisua siihen? Olemme valmiita siirtymään eteenpäin. Ja se ilmenee ensin energioiden sallimisena palvella teitä. Siinä kaikki.

 

Tämän myötä ja kaikella kunnioituksella kaikkia teitä kohtaan, nähdään noin 30 päivän päästä.

 

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus. Kiitos.

 

(Musiikki loppuu)

 

Ja kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Kiitos (yleisö taputtaa).