Mestarit-sarja, shoud 2
MENNEISYYDEN MAHDOLLISUUDET
 
Adamusta (Crimson Council) kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) ( www.crimsoncircle.com)
3.10.2009, Crimson Circle -kuukausitapaaminen
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
 
Minä olen mitä minä olen, täysivaltaisen alueen Adamus. Tervetuloa maailmaamme.
 
Voi kyllä, shaumbra, olette tosiaankin astumassa uuteen maailmaan, uuteen tietoisuuteen. Kyllä, olette edelleen täällä, mikä joskus uuvuttaa fyysisen kehonne, olette ehdottomasti edelleen täällä mielessänne - aiomme muuttaa sen - mutta olette täällä täysin uudessa tietoisuudessa. Olemme tämän uskomattoman matkan aivan alussa, matkan uuteen tietoisuuteen, uuteen energiaan - miksi haluattekin kutsua sitä.
 
Ja ennen kuin aloitamme päivän keskustelumme, haluan antaa tunnustusta ja kiittää jokaista teitä, jotka olette jääneet, jotka olette antaneet elämänne, rakkautenne ja sydämenne. Myös vastanneet sielunne kutsuun olla täällä.
 
Aiomme tutkia täysin uusia alueita eikä se ole aina mukavaa. "Mukava" on itse asiassa harhaa, aivan kuten Leap!-filmi sanoo: kaikki on harhaa. Tutkimme osaa noista harhoista tänään. Se työntää teidät pois mukavuusalueeltanne, koska mukavuutenne ei ole muuta kuin tapoja. Tavat ovat mukavia, vaikka vihaisittekin niitä, vaikka ette pitäisikään siitä. Ne ovat pelejä, joita osa teistä rakastaa pelata, koska tiedätte, että teihin sattuu vain jossain määrin - mutta toisaalta saatte vain tietyn määrän täyttymystä, tyydytystä ja oman energianne laajentumista.
 
On siis helppoa jäädä kiinni näihin uriin, näihin ansoihin. Jokin sisällänne sanoi: "Ei enää. Ei enää." Se sanoi: "Liityn tähän ihmisryhmään. En välitä, onko heitä vain kymmenen vai kymmenen miljoonaa, mutta aion olla paikalla uuden energian aikana."
 
Kyllä, todellakin, toiset voivat nauraa teille. He voivat halveksia teitä. He voivat lähettää teille hyvin vihaisia kirjeitä ja sähköposteja. He voivat nimittää teitä paholaisen inkarnaatioksi, kuten jotkut teistä ovat kuulleet. Mutta vastaatte kutsuun syvältä itsestänne, mikä ymmärtää, mitä todella tapahtuu. Minun on annettava se teille. Pelaatte peliä - pelaatte sitä kanssani hyvin usein - että te ette tiedä, mitä tapahtuu. Luulette, ettei teillä ole aavistustakaan. Mutta syvällä sisällä teillä on aavistus. Tiedätte, mitä tapahtuu.
 
Jokin sisällänne pelkää. Jotkut teistä ovat ilmaisseet pelkonsa minua kohtaan. Voi, en minä aio tehdä teille mitään. Saatan antaa teidän tehdä jotain itsellenne (naurua), mutta en minä aio TEHDÄ teille mitään.
 
Mutta tunnette tämän, pelkoa nousee esiin, koska uskaltaudutte uusiin asioihin. Mistä teidän täytyy luopua? Aiheutuuko siitä tuskaa? Oletteko yksin? Tapahtuuko elämässänne sellainen muutos, mitä ette osaa käsitellä? Tuletteko hulluksi? Kuka tietää, kuka tietää. Mutta jokin sisällänne tietää, ettei sillä ole merkitystä.
 
Tiedätte, että te ette ole eläneet sanan varsinaisessa merkityksessä - olitte olemassa, mutta ette eläneet. Tiesitte sen, koska katsoessanne värejä, tiesitte, että tuossa värissä oli jotain muutakin.
 
Nyt minun on… (puhelin alkaa soida). Ai, ai, ai, meidän on nyt pysähdyttävä tähän paikkaan. Kaikki matkapuhelimet - en siedä yhtään matkapuhelimianne, summereitanne, "vibraattoreitanne" - mitä ikinä olettekin tuoneet mukananne (naurua). Minä annan teille väristyksiä. Ette tarvitse niitä! (Lisää naurua)
 
Aion… tulemme tänään pieneen "eroamispisteeseen". Ollaanko tänään silmät auki vai kiinni? Auki vai kiinni? (Joku yleisöstä sanoo "auki".) Voi, kysyn Cauldrelta, en teiltä (naurua). Auki vai kiinni? Niin… olemme tehneet tätä aiemminkin, kyse ei ole kovin suuresta asiasta. Siis… 
 
LINDA: Voimmeko nähdä tämän taistelun? Käännytkö ympäri?
 
ADAMUS: …vedetäänpä kaikki syvään henkeä Cauldren kanssa… ja annetaan noiden… (Cauldren silmät avautuvat) voi… (ja sulkeutuvat taas)… annetaan noiden silmien avautua. Pysymme kehossasi. (Yleisö taputtaa, kun Cauldre avaa silmänsä.)
 
Aa, ja minun on sanottava, että tämä rakennus ja te kaikki näytätte paremmilta, kun silmäni ovat kiinni, joten… (Paljon naurua, kun Cauldren silmät sulkeutuvat hetkeksi.) Ja tarkoitan sitä vakavissani! (Naurua) Tarkoitan sitä vakavissani, koska… Voi, piristy vähän, Cauldre.
 
Katson nimittäin nyt Cauldren ihmissilmien läpi ja itse asiassa se on hyvin kova todellisuus, kun katson teitä. Katson tätä kokoontumispaikkaa - ei aivan sitä, mihin olen tottunut, tämä on ensimmäinen kertani silmät auki. Olen nähnyt sen energiassa, mutta en ole nähnyt sitä koskaan ihmissilmien läpi. Sillä on kauniimpi energia kuin fyysinen ulkonäkö. Voi, tämän rakennuksen jokaisessa osassa on valtavasti energiaa. Kun avaan silmäni, se näyttää menevän pois (naurua). Aion siis sulkea ne vain hetkeksi, mutta…
 
Ja te, shaumbra, olen nähnyt jotkut teistä silmät auki, mutten monia. Olen nähnyt jokaisen teistä energeettisesti, mutta minun on sanottava: mielenkiintoisen kehon, mielenkiintoisen ulkonäön olette valinneet. Se ei ole hyvä tai huono, se vain on. Mutta teemme siis tämän… Terve! (naurua)… Teemme tämän tänään silmät auki.
 
Mestarit
 
Valitsitte siis olevanne täällä. Valitsitte… kuuntelitte. Silloin kun aloitte nähdä värejä muutaman viime vuoden aikana, jokin sisällänne käynnistyi ja sanoi: "Tiedän, että silmillä näkemissäni väreissä on muutakin. Tiedän, että elämässä on muutakin kuin se, mitä tunnen kehossani. Ja tiedän, että on jotain muuta, kuin minkä mieleni ymmärtää. Mitä se on? Missä se on?" Jokin sisällänne sanoi, että teidän oli koettava se. Ette aikoneet kirjoittautua ulos. Ette aikoneet lähteä tästä elämästä, ennen kuin koitte sen. Ja tästä syystä olette täällä.
 
Jotkut ovat lähteneet viime aikoina. Jotkut ajattelivat, että Tobiaksen lähteminen oli aikakauden loppu ja se todella olikin. Mutta he tiesivät, että olisi hyvin haastavaa jatkaa eteenpäin tästä. Ei niin, ettei tähän saakka ole ollut sitä, mutta heistä oli mukavaa pelata vanhoja pelejä ja heistä tuntui hyvin mukavalle palata niihin. Ja kunnioitan heitä ja pyydän myös teitä kunnioittamaan. Täällä on ainutlaatuinen ihmislaji. Tämä on todella mestarien ryhmä.
 
Te ette käsitä sitä samalla tavalla, kuin minä käsitän. Ja jäätte edelleen kiinni vanhojen pelien pelaamiseen, itsenne rajoittamiseen, mutta menemme sen yli. Alatte ymmärtää, mitä se merkitsee, kun kutsun teitä mestariksi, eikä kyse ole vain käyttämästäni sanasta. Kyse ei ole vain siitä, että olette opiskelleet pitkän aikaa. Olette tosiaankin yhtä paljon mestari kuin minä tai Kuthumi tai Sam - rakas Sam. Alatte käsittää sen ja alatte käsittää, että on värejä värien tuolla puolen, ääniä äänien tuolla puolen. Alatte käsittää, millaista peliä on ollut leikkiä kohtalon kanssa luomisen sijasta.
 
Niin, jos teitä ei haittaa, niin suon itselleni pientä kuljeskelua. (Caulde nousee seisomaan) Ja minun on sanottava… (Linda siirtyy auttamaan häntä) Ei, pärjään oikein hyvin.
 
LINDA: Varo vain pikkutuulettimia.
 
ADAMUS: Aivan. Ja haluaisin kuljeskella monien kokoontumistemme aikana. Saatan toisinaan kutsua teitä mikrofoniin, mutta…
 
LINDA: Ok, olen valmiina.
 
ADAMUS: Jospa siis vetäisitte syvään henkeä ettekä sallisi minun tulla vain Cauldren kehoon, mieleen ja henkeen, vaan myös teidän. Tuntematta vastustusta, kantamatta huolta siitä, että toinen olento liittyy teihin ja pidättelemättä, koska teillä saattaa olla jotain, mitä en jo tiedä, jotain mitä pelkäätte.
 
Kuljeskellessani haluaisin puhua joillekin teistä. Haluaisin tuntea energianne. Haluaisin luoda hyvin, hyvin dynaamisen tietoisuuden tähän huoneeseen.
 
Palaaminen kotitehtäviin
 
Ymmärrän, että viime kokoontumisessamme täällä annettiin kotitehtäviä, ja olen varma, että olette kaikki tehneet ne - no ette ole. Ja tiedän, että yksi kysymyksistä esitettiin Eesan Lindasta - Lindasta, joka ei ole ollut täällä maan päällä kovin monta kertaa. Ja Linda, tiedätkö, mitä Eesa merkitsee?
 
LINDA: En.
 
ADAMUS: Sinun pitäisi etsiä se ja kertoa meille ensi kerralla. (Naurua) Sinulla on tietokone, sinulla on tämä Google-palvelu - olet melko hyvä siinä, joten… Mutta esitin sinulle kysymyksen viime kerralla. Ja kysyin sinulta, mikä sinut toi tänne maan päälle. Miksi päätit tulla tähän paikkaan?
 
LINDA: Haluatko vastauksen?
 
ADAMUS: Luulen, että siksi tuo kysymys tosiaan esitettiin. Ja muuten, kysyn sinulta - en nolatakseni sinua tässä, mutta näkemyksesi ovat arvokkaita.
 
(Tauko)
 
LINDA: Ollakseni osa tätä löytämistä. Ollakseni osa tätä kaikkea - ei vain tässä huoneessa, vaan kaikkea mitä tämä on, ollakseni täällä. Ja… (tauko) pystyäkseni luottamaan riittävästi itseeni, kokeakseni todella tässä seikkailussa, tässä uskomattomassa kokeilussa, mikä maapallo on. Ja löytääkseni ratkaisun ja päätöksen joillekin asioille, joita on jäänyt.
 
ADAMUS: Aivan, kiitos. Kiitos. Sanot, että maapallo on kokeilu, mitä se ei ole. Se on kokemus. Sanot, että tulit tänne opettelemaan itseesi luottamista. Miten avoimen raakaa ja rehellistä, koska tullessanne maan päälle teiltä lähtee luottamus. Kuten tiedätte, tulette tämän verhoksi kutsutun alla ja teiltä katoaa luottamus itseenne. Ja erityisesti - te kaikki - tulette tänne haluten oppia, haluten liikuttaa energiaa. Tulette tänne, koska jotain tapahtui matkan varrella. Oma energianne varastettiin. Niinpä on upea näkemys sanoa, että tulit tänne opettelemaan itseesi luottamista. Erittäin rehellistä, kiitos. Kiitos.
 
(Cauldre/Adamus alkaa kulkea yleisön joukossa)
 
Nausheen, teitkö kotitehtäväsi?
 
NAUSHEEN: Tavallaan kyllä.
 
ADAMUS: Tavallaan - teit vai et tehnyt.
 
NAUSHEEN: Tein.
 
ADAMUS: Minkä niistä teit?
 
NAUSHEEN: Keksin toteemieläimen.
 
ADAMUS: Ja mikä toteemieläimesi on?
 
NAUSHEEN: Elefantti.
 
ADAMUS: Elefantti! Erinomainen toteemieläin, hyvin pyhä.
 
NAUSHEEN: Kyllä.
 
ADAMUS: Hyvin pyhä.
 
NAUSHEEN: Kyllä.
 
ADAMUS: Jätitkö sen ulkopuolelle?
 
NAUSHEEN: En.
 
ADAMUS: Etkö?
 
NAUSHEEN: Se on aivan tässä.
 
ADAMUS: Aivan tässä. Ajattelinkin haistaneeni jotain (naurua). Erinomaista. Hyvä. Kiitos.
 
NAUSHEEN: Kiitos.
 
ADAMUS: Mukava nähdä sinut taas ja minun olisi sanottava - jos voisin antaa kommentin sinulle - että sinun pitäisi lopettaa etsiminen.
 
NAUSHEEN: Okei, kiitos.
 
ADAMUS: On ollut elämien ajan etsimistä.
 
Hyvin mielenkiintoista nähdä, ketkä istuvat käytävän vieressä, ketkä piiloutuvat tällä hetkellä, ketkä pitävät energiansa hyvin alhaalla… Voi, Kathleen, Kathleen. Mitä kuuluu?
 
KATHLEEN: Hyvää, hyvää.
 
ADAMUS: Erinomaista. Valehtelet. Valehtelet. (Naurua) Kathleen, aion laittaa sinut valokeilaan. Muistatko mitään keskusteluista, joita meillä on ollut viime kuukausien aikana? Muistatko, että olemme keskustelleet? Et.
 
KATHLEEN: En.
 
ADAMUS: Sitten odotan, kunnes voit tuntea, että me… Olemme puhuneet paljon. Olemme puhuneet paljon. Ja keskusteluissamme kutsun sinua syystä nimellä "My fair lady". Keskusteluissamme… Odotan, kunnes muistat. Palaamme ensi kuussa asiaan. Mutta, voi rakas, aiomme - luvallasi - käyttää sinua hyvin kauniina esimerkkinä pääsemisestä oikeuksiisi. Sinulla on hyvin paljon annettavaa, mutta elät täällä matalalla - ja tiedät sen. Olemme puhuneet siitä ja sitten teeskentelet, ettemme ole puhuneet. Se on ok. (Naurua)
 
(Cauldre/Adamus siirtyy yleisössä toisen naisen luo)
 
Voi, rakkaani, teitkö kotitehtäväsi?
 
SHAUMBRA: Tämä on itse asiassa ensimmäinen kertani.
 
ADAMUS: Tiedän. (Naurua)
 
SHAUMBRA: En siis tiedä, mikä kotitehtävä oli. Mutta luultavasti tein sen.
 
ADAMUS: Pakauwah…
 
SHAUMBRA: Pakau…
 
ADAMUS: Toteemieläin. Minkä valitsisit toteemieläimeksi?
 
SHAUMBRA: Sanoin jollekin aiemmin, että jonkin jolla on siivet.
 
ADAMUS: Jonkin jolla on siivet. Mielenkiintoista. Olin aiemmin…
 
SHAUMBRA: En tiedä…
 
ADAMUS: …tänään Pariisissa - en halua keskeyttää tarinaasi, mutta omani on upea (naurua). Olin aiemmin tänään Pariisissa, oli kaunista. Osittain pilvistä, osittain aurinkoista, +17 C ja olin lintu. Ja lensin koko Pariisin yllä erittäin ihanana syyspäivänä. Niin, kyllä, takaisin sinuun.
 
SHAUMBRA: Joo, en pystynyt… Tarkoitan, että kuullessani sanan "toteemi", ajattelin vain siipiä, mutta en tiedä, mitä eläintä. Loppu siitä ei ole tullut…
 
ADAMUS: Hengitä sitä sisään. Se tulee mieleesi.
 
SHAUMBRA: Kyllä.
 
ADAMUS: Se tulee mieleesi.
 
SHAUMBRA: Kiitos.
 
ADAMUS: Erinomaista, erinomaista.
 
Voi, Dave… Dave, miten maailma makaa sinulla?
 
DAVE: Erittäin hyvin.
 
ADAMUS: Hyvä. Ja Dave, oletko tehnyt toteemitehtäväsi?
 
DAVE: Kyllä.
 
ADAMUS: Ja mitä koit?
 
DAVE: Lennon.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
DAVE: Kotkan.
 
ADAMUS: Miten toteemieläin palvelee sinua tällä hetkellä? Mitä se sallii sinun tehdä?
 
DAVE: Laajentaa näkemystä.
 
ADAMUS: Erinomaista, erinomaista. Tunnetko toteemieläimen - Pakauwah'n - lähelläsi koko ajan? Osan ajasta?
 
DAVE: Osan ajasta.
 
ADAMUS: Osan ajasta. Tunnetko sen työskentelevän hyväksesi koko ajan?
 
DAVE: En.
 
ADAMUS: Okei. Jatka hengittämistä ja työskentelemistä sen kanssa, koska shaumbra, Pakauwah on osa sinua. Se on sinun osasi. Se ei ole jotain muuta, se on ehdottomasti sinä.
 
Se on sinun laajentumasi ja valitsin erityisesti sen toteemieläimenä. Olette tottuneet aspekteihinne/osiinne. Tiedätte, millaisia ne ovat, mutta ne ovat hyvin ihmismäisiä. Ja sitten jäätte kiinni kaikkiin inhimillisiin kysymyksiin. Jos olisin pyytänyt teitä luomaan ihmisaspektin, ihmis-Pakauwah'n, se olisi ottanut hyvin inhimillisiä ominaisuuksia. Tätä eläintä joka teitä pyydettiin luomaan, käytämme kerta toisensa jälkeen. Mutta se on upea, koska se menee "ulos" ja tekee paljon puolestanne. Teemme työtä sen kanssa tänään, joten jos ette ole vielä tunteneet omaa toteemieläintänne, omaa Pakauwah'ta, teidän on nyt kaikkien aika tehdä se. Nyt on aika tuoda se sisään.
 
Larry, teitkö kotitehtäväsi?
 
LARRY: Kyllä.
 
ADAMUS: Ja mitä teit?
 
LARRY: Loin vähän.
 
ADAMUS: Mitä loit?
 
LARRY: Asensin kompressorin talooni.
 
ADAMUS: Upeaa.
 
LARRY: Nousin perseeltäni ja tein sen.
 
ADAMUS: Upeaa! Ja Larry, nouseminen perseeltäsi - tämä on ollut varsinainen ongelma sinulla ja… lomasi on nyt ohi.
 
LARRY: Kyllä. Kaksi vuotta.
 
ADAMUS: Tiedät sen, kyllä. Siihen oli syynsä, mutta et voi piiloutua enää. Et voi istua kädet ristissä enää. Sinä tiedät sen, minä tiedän sen - on siirryttävä eteenpäin. Havaitsit pikkuprojektisi myötä, että se antoi upean helpotuksen tunteen.
 
LARRY: Kyllä.
 
ADAMUS: Pääsit irti syyllisyydestä, pääsit irti tossun alla olemista ja se sallii sinun aistia vähän, millaista luominen on. Nyt siirrymme suurempiin luomuksiin, ei vain kompressorien asentamiseen. Se on erittäin alkeellista.
 
LARRY: Pane se tapahtumaan.
 
ADAMUS: Jep, se on… ei, ei - SINÄ panet sen tapahtumaan.
 
LARRY: Okei, panen sen tapahtumaan.
 
ADAMUS: Sinä panet sen tapahtumaan. Aivan. Olen kanssasi matkan jokaisella askeleella.
 
LARRY: Miksen voi muistaa sitä?
 
ADAMUS: Olen tässä juuri nyt. Matkan jokaisella askeleella, Larry. Minä olen se, joka on tossun alla. Luulit, että puhuin vaimostasi. (Paljon naurua) Häpeäisit sitä.
 
LARRY: Arvoa alennettu.
 
ADAMUS: Energiasi oli niin syyllistä (naurua), kun teit niin. Niin syyllistä, niin arvoltaan alennettua.
 
Niin… Vince, mitä kuuluu?
 
VINCE: Parempaa kuin koskaan.
 
ADAMUS: Parempaa kuin koskaan. Valehtelet. Voi, rakas shaumbra, kysyn sinulta kolme kertaa. Vince, mitä kuuluu?
 
VINCE: Menee melko hyvin!
 
ADAMUS: Melko hyvin. Siinä mentiin "paremmin kuin koskaan" -tilanteesta "melko hyvin" -tilanteeseen. Vince, mitä sinulle oikeasti kuuluu?
 
VINCE: Minulla menee paremmin kuin melko hyvin.
 
ADAMUS (naureskellen): Hyvä. Ei ole tarkoitus laittaa sinua valokeilaan, mutta olet oppinut… opit, että vahvuus ei ole mielessä eikä vahvuus ole lihaksissa. Ja sinut haastetaan tässä ymmärtämään, että vahvuus on ja on aina ollut sielussa.
 
Sinulla on ollut pikkuonnettomuuksia matkan varrella. Ei onnettomuuksia - ei lainkaan onnettomuuksia. Sattui vain niin, että minulla oli pikkukeskustelu Vincen kanssa äskettäin ja pian sen jälkeen hän joutui autokolariin. Auto murskaantui. Mitä se merkitsee? Että hän tekee jotain väärin? Huonoa energiaa? Ei! Se merkitsee, että yhtä kysymystä mistä puhuimme, oli muutettava - oli liikutettava - koska se oli jumissa. Vince, missä se oli jumissa?
 
VINCE: Se oli jumissa silmissäni.
 
ADAMUS: Jumissa päässäsi ja se uli ulos silmistäsi.
 
VINCE: Aha!
 
ADAMUS: Aha. Asioita jumissa päässäsi. Tarvitsit siis pikkutäräyksen - mitä minä en tehnyt, teit sen itse itsellesi. Tuo täräys - olen pahoillani - murskasi autosi, mutta se liikutti energiaa. Tässä palataan takaisin siihen, että voimme tehdä helpolla tavalla tai voimme tehdä vaikealla tavalla. Voit tehdä sen hengittämisen avulla, voit tehdä sen romutuskilpailussa (naurua). Se riippuu sinusta. Sinusta, tavalla tai toisella. Niinpä… kiitos. Kiitos.
 
VINCE: Kiitos.
 
ADAMUS: Ja suosittelen todella syvään hengittämistä. Työskentele Andrah'n (Norma Delany) kanssa, työskentele itse itsesi kanssa, mutta hengittele syvään. Nämä ongelmat joita sinulla on, alkavat poistua kehosi kautta. Niin ei tarvitse olla. Et tarvitse auto-onnettomuuksia. Et tarvitse mitään sellaista.
 
Kyse voi olla vain valinnan tekemisestä. Ja siihen olemme menossa. Siihen olemme menossa. Ei enää uuvuttavia fyysisiä vaivoja. Fyysiset vaivat merkitsevät vain sitä, että teillä on jumiutunutta energiaa jossain. Jossain, jostain. Kenties siksi, että olette jumissa aivoissa. Kenties siksi, että istutte perseellänne pari vuotta tekemättä mitään. Se on - sorry Larry - se on vain jumiutunutta energiaa! Energia tulee ulos jotenkin, jostain. Se liikkuu jotenkin. Ei tarvitse olla auto-onnettomuutta. Tehdään se vain hengittämällä juuri nyt.
 
Vetäkää syvään henkeä ja liikutetaan tuota energiaa… Liikutetaan tuota energiaa…
 
(Tauko)
 
Ralph. Mitä kuuluu, Ralph?
 
RALPH: Mahtavaa.
 
ADAMUS: Voi Ralph. (Naurua) Ralph, en sano, että valehtelet. Sanon, että hourailet…
 
RALPH: Harhakuvitteellinen.
 
ADAMUS: …olet petollinen. Petollinen, koska meillä on ollut monia pitkiä keskusteluja. Voi, rakas shaumbra, tämä on uusi peli, missä olemme. Upea peli, mutta uusi peli, jossa istut täällä, mikä merkitsee sinun olevan avoin paljastumiselle (naurua).
 
Ralph… Ralph. Meillä on ollut monia pitkiä keskusteluja ja olet itse asiassa hämmästyttävä. Toisaalta opetat minua. Opetat minulle hyvin paljon siitä, millaista on olla ihmismuodossa tällä hetkellä ja kulkea asioiden läpi. Toisaalta teeskentelet, että et tiedä, mitä opetat minulle. Olet siis tässä upeassa ristiriidassa - nerokkaassa ristiriidassa itse asiassa - missä leikit, teeskentelet, ettet tiedä. Ja leikit eksynyttä Ralphia. Leikit - itse asiassa hyvin - Ralph-raukkaa. Ja leikit Ralphia, joka ei ole saanut oikeita käänteitä eikä edelleenkään saa. Niinpä olet piilossa.
 
Sinulla on tämä lahjakas osasi - on kyse sitten musiikistasi, kirjoittamisestasi, puhumisestasi, äänityöstäsi, filosofiastasi, luultavasti yksi vahvimmista puolistasi - mutta pelaat tätä peliä. Milloin aiot tuoda tämän esiin? Mitä odotat?
 
(Tauko, kun Ralph etsii sanoja)
 
Jep, sitä minäkin. (Ralph ja Adamus naureskelevat)
 
RALPH: En tiedä. Sanon, että se aika on nyt. Olen valmis lähtemään liikkeelle ja haluaisin saada vain pienen… Kenties en tiedä laulua, mutta voisitko vain hyräillä minulle muutaman tahdin? (Adamus ja yleisö nauravat) Anna minulle pieni mahdollisuus tässä! (Lisää naurua)
 
ADAMUS: Luulen, että kirjoitit juuri ensimmäisen säkeistön! (Lisää naurua) Mutta kun tullaan - kiitos, kiitos hänen hemmottelustaan. Muuten, teillä kahdella - Ralph ja Gabriella - on varsinainen energiasävellys keskenänne, mutta te ette käytä sitä sillä tällä hetkellä. Ette käytä sitä tällä hetkellä, koska joudutte kumpikin mukaan toisenne draamaan ja uhrina olemiseen ja siihen, miksei niin voi tehdä. Sorry, että olen näin suora kanssanne, mutta istutte eturivissä.
 
RALPH: Siitä syystä olemme täällä.
 
ADAMUS: Eturivi ja käytävät, shaumbra. Eturivi ja käytävät.
 
Teillä on siis upea sävellys keskenänne, mutta ette käytä sitä tällä hetkellä, koska edelleen odotatte jotain. Siirrätte jotain tulevaisuuteen. Esim. sanoen: "Emme voi tehdä tätä, kunnes tuo on saatu loppuun." Se on peliä, mitä jokainen teistä pelaa: "En voi tehdä tätä, ennen kuin löydän työpaikan tästä maasta." No, se ei ollenkaan totta. On monia asioita, joita voisitte tehdä.
 
Etäisyys mitä pidätte keskenänne, on symboli pelosta laittaa tuo sävellys kasaan välillänne. Tiedätte sen olevan olemassa, mutta pelkäätte antaa sen toteutua. Niinpä järjestätte näitä esteitä. Järjestätte tämän työjutun.
 
Järjestätte sen - on kyse sitten maahanmuutostanne, työpaikoistanne, mistä tahansa. Järjestätte kaikki nämä esteet, koska tulee kohta, jossa unelmat on parempi jättää unelmiksi vanhan energian ajattelussanne. Unelmat on parempi jättää unelmiksi. Silmien avaaminen on joskus perseestä. Joskus on vaikeaa olla tuossa fyysisessä kehossa. On vaikeaa sanoa, että jos otatte uuden haasteen, uuden projektin, niin kenties epäonnistutte. Niinpä on parempi uneksia siitä, mitä voisi olla, sen sijaan että todella tekee sen - tuo sen sisään, ottaa vastaan (Adamus puhuu erittäin intohimoisesti) ja todella elää sen! Ja on se! Ja ilmaisee sitä! Ja jakaa sen! Niinpä…
 
Niinpä rakas shaumbra ja Ralph ja Gabriella, joskus on paljon helpompaa pitää se kaukana, mutta se kypsyy ja alkaa tuoksua kuin pilaantuneelta kalalta kuumana päivänä. Ja sitten energianne puristuu palloksi ja syytätte ongelmistanne ensin minua, toiseksi toisianne, kolmanneksi elämää, neljänneksi vanhempianne.
 
Sitten energianne menee tuossa kohtaa todella solmuun. Ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Tiedämme kaikki - ette halua sanoa sitä, tulen puhumaan siitä - fyysinen sairastuminen. Tuon energian on tultava jostain ulos. Se ei välitä. Energia ei välitä. Sen täytyy tulla ulos. Sen täytyy toimia. Ette voi hillitä sitä ikuisesti. Vaikka laittaisitte vettä metallipurkkiin, niin ennemmin tai myöhemmin se tulee ulos. Se voi kestää tuhansia ja tuhansia vuosia, mutta purkki ruostuu ja syöpyy ja tuo energia liikkuu.
 
Olette energiapioneereja. Olette energian käyttäjiä. Olette uuden energian luojia. Miten tämä uusi energia tulee elämäänne?
 
Muuten, kiva puku, Sart. (Naurua) Symbolisoiko se syyllisyyttäsi? (Lisää naurua)
 
SART: Ei, yritin kerätä pinnoja!
 
ADAMUS: Kuuntelin erästä toista shaumbraa, joka sanoi, ettet tehdyt kotitehtäviäsi.
 
SART: Voi ei, en tehnyt.
 
ADAMUS: Joo. Ja puku sitten korvaa sen?
 
SART: Toivoin niin.
 
ADAMUS: Se korvaa! Se itse asiassa korvaa. (Paljon naurua ja vähän taputuksia) Adamuksen maailmassa se vaikuttaa kaikkeen. Koska minun on sanottava - kiusoittelemme, mutta siihen liittyy paljon asioita - katso kunnioitusta itseäsi kohtaan!
 
SART: Voi kyllä. Se tuntuu upealta. Upealta.
 
ADAMUS: Ja näytät upealta.
 
SART: Kiitos.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
SART: Minusta tuntuu mahtavalta. Kiitos, shaumbra. (Taputuksia)
 
ADAMUS: No niin, kyse ei ole yrityksestä tehdä vaikutusta kehenkään, koska herra tietää, ettei Sartin tarvitse tehdä. (Naurua) Kyse ei ole yrityksestä näkyä. Kyse on itsensä kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Eikä se merkitse sitä, että teidän täytyy käyttää italialaista pukua joka päivä - mutta, Cauldre, aina silloin tällöin olisi mukava! (Naurua) Se merkitsee sitä, että kunnioitat ja arvostat itseäsi. Annat itsellesi tuon lahjan ja sanot: "Olen sen arvoinen." Kyse ei ole rahasta. Raha on täysin merkityksetöntä. Kyse on itsensä ilmaisemista ja Itse näyttää upealta tänään.
 
SART: Kiitos. Minusta tuntuu upealle. Minulla on mahtava päivä.
 
ADAMUS: Aivan ja olet esimerkki shaumbralle.
 
SART: Kiitos.
 
ADAMUS: Kiitos.
 
SART: Kiitos. (Yleisö taputtaa)
 
ADAMUS: Haasteeni teille, Ralph ja Gabriella, on siis, milloin aiotte päästä eroon noista kuvitteellisista esteistä, esteistä henkilökohtaisessa elämässänne. Silloin kun näen näin alkuvoimaista lahjakkuutta, mitä ei käytetä niin, kuin voitaisiin käyttää, kuin tiedän voitavan käyttää, josta puhumme koko ajan, kun näen: "No, minä vain odotan jotain. Vain odotan. Minä vain odotan…", niin mitä tapahtuu, auto-onnettomuus?
 
RALPH: Oli pyöräonnettomuus…
 
ADAMUS: Oli pyöräonnettomuus.
 
RALPH: …joka oli riittävän lähellä.
 
ADAMUS: "… odotan jonkin liikuttavan minua." Se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, muttei teidän tarvitse mennä siihen tässä uudessa energiassa. Teidän ei tarvitse kolhiintua tai loukkaantua tai teidän ei tarvitse käydä katkeraa väittelyä keskenänne. Teidän ei tarvitse pitää etäisyyttä keskenänne - fyysistä etäisyyttä elämässänne. Voitte tehdä sen nyt. Helpolla tai vaikealla tavalla - sillä ei ole merkitystä. Se tulee tapahtumaan joka tapauksessa.
 
Silloin kun yhdistämme tietoisuutemme tällä tavalla ryhmässä, se lisää energian liikkumista. Tällä hetkellä, jos olette tietoisia - vain tuntekaa se täällä (osoittaen solar plexusta) - tämä huone elää. Internet on täynnä elämää. Se liikkuu. Nimittäin joskus kun olette yksin ja tuntuu sitä, että kaikki on latteaa ja elotonta, voitte tuoda sen elämäänne, mitä teemme juuri nyt tässä huoneessa - tuoda hämmästyttäviä asioita elämäänne.
 
Asetelma on vaikea, eikö vain? Menetätte työpaikkanne? Tilanne on piinaava, koska sanotte: "Mitä seuraavaksi? Mitä tulee korvaamaan sen?" Tässä uudessa energiassa ette tavallisesti ensin tiedä. Se tulee myöhemmin. Mutta elämässäsi on hyvin monia mahdollisuuksia, Jane, vain odottamassa, vain odottamassa, että lakkaat pelaamasta. Lakkaat keksimästä tekosyitä. Lopetat jossittelun. Lopetat kaikki tekosyyt ja annat sen tapahtua. Ja tämä on mielenkiinoista siinä, mitä tulemme tekemään yhdessä, mihin tulemme menemään yhdessä.
 
Hämmästyttäviä asioita ilman rajoja, kummallisia asioita tulee tapahtumaan. (Adamus naureskelee ja yleisö nauraa) Kummallisia asioita, odottamattomia ja tämä on uuden energian kauneutta - täysin odottamattomia asioita.
 
Vanha energia toimii nimittäin hyvin ennustettavalla tavalla. Siksi se voidaan purkaa matematiikkaan, tieteeseen ja fysiikkaan - se on hyvin, hyvin ennustettavaa. Siinä on todella vähän uusia käänteitä ja tulevat käänteet tapahtuvat erittäin hitaasti. Todellisen tietoisuusmuutoksen tapahtuminen vie tuhansia ja tuhansia vuosia.
 
Uuden ja vanhan energian yhdistelmä - kuten kutsuisitte sitä - on ilmiömäinen. Odottamattomia - ja se on yksi tämän päivän viesteistäni, joka menee ensi kuun kalvoillenne - odottamattomia muutoksia. Ja kysymys joka minulla on teille tänään: oletteko valmiita todella odottamattomaan? Luotatteko itseenne siinä, että luotte mitä upeimpia asioita?
 
Ja ennen kuin vastaatte "kyllä" - koska tiedän sen olevan paskaa. (Naurua) Ette luota itseenne, pelkäätte muutoksia, mietitte, mitä tulee seuraavaksi. Kuoletteko nälkään? Joudutteko kadulle? Sillä ei ole merkitystä. Sillä ei ole merkitystä. Te ette kuole koskaan. Jätätte fyysisen kehon, mutta ette oikeasti kuole. Kuoletteko, Richard?
 
RICHARD: Emme.
 
ADAMUS: Ja elämä paranee, eikö paranekin, Richard?
 
RICHARD: Paranee.
 
ADAMUS: Ja muutokset ovat erittäin odottamattomia.
 
RICHARD: Erittäin.
 
ADAMUS: Ja se mitä olet ehkä ajatellut viisi, seitsemän vuotta sitten, se mitä olet kuvitellut tai halunnut elämääsi, voi olla paljon suurempaa.
 
RICHARD: Voi olla, kyllä.
 
ADAMUS: Ja miten teit sen, Richard?
 
RICHARD: Sallin sen.
 
ADAMUS: Aha, aha! Erinomaista. Nyt kaikki muutkin huoneessa sanovat: "Mutta minäkin sallin" (sanotaan uikuttavalla äänellä) Kun sanot "sallin", Richard, mitä se oikeasti merkitsee? Selitä omaa sallimistyyliäsi.
 
RICHARD: Aa… Se on tuntemista sydämessäni, että se on minun. Se on jo valmis/tehty.
 
ADAMUS: Tämä on hyvin imelä vastaus. Imelä. (Naurua) Richard, tämä ei auttanut näitä täällä, koska tiedän. Ja taas kerran - et ole puhunut minulle kovin paljon. Puhuit Tobiakselle. Hän oli helpompi. Mutta silloin kun sanoit sallineesi, tulit elämässäsi kohtaan, missä ei ollut mitään jäljellä.
 
RICHARD: Joo, se oli…
 
ADAMUS: Se on aika kummallinen sallimismuoto, eikö olekin. Ei mitään syytä elää. Silloin kun ei ole mitään syytä elää, on erittäin vähän pelättävää - muuta kuin se, menetkö taivaaseen vai helvettiin. Muuten erittäin vähän pelättävää. Sallimisesi oli täydellistä irtipäästämistä. Jouduit pohjalle - voitaisiin sanoa. Olin tyhjentänyt, kamppaillut, tuskaillut, kerjännyt - et minulta, Tobiakselta - pyytänyt, vedonnut, kärsinyt ja lopulta päästit irti. Täysin.
 
Ja silloin kun päästit irti, vapauduit myös noista esteistä, jotka seisoivat sinun ja sen välillä, kuka todellisuudessa olet, kaikkien niiden mahdollisuuksien väliltä, jotka olivat valmiina tulemaan elämääsi. Kun siis pääsit tuohon pisteeseen, ne saattoivat tulla sisään. Ja ne tulivat. Ja muutan, niitä on lisää. Se ei ollut siinä, se oli vain yksi kierros monista, monista.
 
Shaumbra, tämä ei ole teille mitään piristyspuhetta. Tässä ei yritetä maalata jotain suurta ja upeaa kuvaa, mikä tekee teistä vähän terveemmän ja onnellisemman ihmisen. Menemme ihmisyyden yli. Ihmisyys on harhaa - upeaa harhaa, arvokasta harhaa, sillä opitte todella sielutasolla asioita, joita ette olisi voineet oppia missään muualla - ja tästä syystä Eesan Linda… Eesa muuten merkitsee teidän sanoillanne Jeshuaa, Jeesusta. Symbolisemmin se merkitsee Sanandan sukua. Sanandan sukua, mikä on enkeliveljeskunta, mikä työskentelee valon kanssa.
 
Linda, tulit tänne oppimaan valosta, mutta oppiaksesi valosta sinun oli opittava myös pimeydestä. Hmm. Kun yhdistät kaiken tämän, mitä olet oppinut tällä upealla planeetalla ja muissa paikoissa… No, en aio mennä yksityiskohtiin, mutta aion tehdä pienen ennustuksen tässä tai lupauksen. Sitten kun olemme Ranskassa - aah, palaan takaisin pian - kun olemme siellä, opimme, mitä valo ja pimeys todellisuudessa ovat, todellisuudessa ovat.
 
Voi, jotkut teistä ajattelevat, että menemme suremaan kataareja. Enpä usko. On jo riittävästi surtu heitä. Menemme sinne oppimaan, mitä valo ja pimeys todellisuudessa ovat. Opimme, miten ymmärretään niitä intiimeimmällä tasolla. On… ai niin, säästän keskustelun matkallemme.
 
Niin, Sanandassa on kyse valosta ja tämä maailma tarvitsi valoa. Tästä syystä te kaikki olette täällä. Enkelitietoisuuden täytyi ymmärtää valoa tiheydessä, tässä todellisuudessa, joten tulitte tänne. Sananda tuo valoa, joten tulit sieltä. Monet teistä tulivat toisista henkisistä perheistä. Sillä ei ole enää merkitystä, koska teidät potkaistiin pellolle. (Naurua) Potkaistiin. Näin tehtiin, koska tiedätkö mitä, Pete? Pyysit heitä tekemään se, Pete. Kauan sitten kun lähdit Mikaelin veljeskunnasta, sanoit: "Kun pääsen tiettyyn kohtaan, kun lähetän teille merkin, potkaiskaa minut pellolle. Päästäkää minut irti henkisestä perheestäni."
 
Se on yksi vanhimmista yhteyksistä ja yksi vanhimmista karmoista, joita teillä koskaan on ollut. Teidät siis potkaistiin pellolle - ja se sattuu. Silloin kun tunnette irtaantuneenne henkisestä perheestänne, enkeliperheestänne, joka juontaa lähes alkuun, se tuntuu hylkäämiseltä. Tunnette sen jollain tasolla ja sitten sanotte: "Miksi minun pitäisi enää elää. Minulla ei ole mitään. Minulla on biologinen perhe…" Tietenkin, meidän ei tarvitse puhua siitä. Jotkut teistä valitsivat sen hyvin nopeasti, sen kummemmin ajattelematta. Tulitte sisään valmiina ottamaan minkä tahansa. Mutta henkiperheenne? Joutua potkaistuksi pellolle. Se sattuu.
 
Mutta se on askel täysivaltaisuuteen. Silloin kun henkiperheenne päästää teistä irti, se todella sattuu. Syytätte siitä itse asiassa biologista perhettänne. Yhdistätte sen biologiseen perheeseenne. "Miksi he kohtelevat minua näin? Miksi he jättivät tai hylkäsivät minut? Miksi he pilkkaavat minua?" Se on itse asiassa jälkiseuraamusta omasta henkiperheestänne.
 
Shaumbra, poikkean aiheesta, mutta minulla on hauskaa.
 
Takaisin kotitehtäviin
 
Yksi kotitehtävä josta puhuimme viime kokoontumisessamme, oli hyvin tärkeä. Kunnioitus. Miten monta tilaisuutta teillä oli viime kuussa kunnioittaa toisia? Teillä oli valintatilanne - kunnioittaa vai tuomita, kunnioittaa vai kritisoida, kunnioittaa vai ihmetellä, mikä heissä oli vialla. Toisten kunnioittaminen… Kunnioitatte itseänne, mutta tarvitsette myös tuota kunnioittamista, koska uuden energian tullessa todella osaksi elämäänne, se toimii hyvin, hyvin, hyvin nopeasti, hyvin pikaisesti. Ja kunnioitus mitä teillä on toisia ja itseänne kohtaan, yhdistyy myös helppouteen - helppouteen siinä, miten toimitte uuden energian kanssa ilmentämisessänne, elämässänne. Kunnioittaminen on hyvin, hyvin tärkeää.
 
Puhuimme luomisesta - minkä tahansa luomisesta. Painotin tätä tilaisuudessamme Wisconsinissa äskettäin. Luokaa mitä tahansa, jotain. Shaumbra, hyvin monet teistä, pidätte näistä pitkistä, pitkistä keskusteluista. Pidätte puhumisesta täältä ylhäältä (osoittaen päätä) ja se juuri tapahtuu. Alatte tulla vähän hulluksi. Pidätte sen puhumisesta, miksi asiat eivät toimi elämässänne. Ja kun annan teille vastauksen - ja puhumme tietysti unitilassa - ja sanon: "Vain tee jotain. Salli." Niin kuin Richard teki, mutta älä mene samoihin syvyyksiin. "Salli." Ja sitten palaatte viikon päästä ja haluatte taas keskustella ja saada eri vastauksen. Olette jostain syystä melkein riippuvaisia näistä pitkistä keskusteluista. Luulen sen tyydyttävän jotain osaanne. Tosiaankin, ne ovat tarinoita. Ne ovat pitkiä tarinoita ja se antaa teille tilapäistä armonaikaa. Se antaa teille - luullaksenne - pienen luvan olla tekemättä mitään ja ottamatta käytäntöön mitään maan päällä siitä, mitä olette oppineet.
 
Ja sitten on työskenteleminen Pakauwah'n, toteemieläimenne kanssa. Jotkut teistä sanoivat: "No, olen tehnyt sitä aiemminkin." Ette tällä tavalla. Jotkut teistä sanovat: "No, tämä kuulostaa siltä, että menemme taaksepäin", mutta - tavallaan kyllä, koska sen tekeminen on teille tuttua. Mutta käytämme sitä, koska tämä Pakauwah, Robert, menee tekemään työtä puolestanne. Kun istutte siinä, se voi olla tuolla jossain tekemässä työtä puolestanne. Se voi auttaa energisoimaan mahdollisuuksia, jotka odottavat teitä. Se voi myös tarkkailla. Se voi tarkkailla muita energioita tässä huoneessa tällä hetkellä.
 
Olette luultavasti huomanneet, että täällä on tänään melko puhdasta. Tosinaan meillä on paljon pimeitä energioita ja olentoja, jotka yrittävät häiritä. Tänään täällä ei ole juuri mitään häirintää. Voi, niitä maleksii maisemissa. Edes nämä pimennysverhot eivät pysty pitämään niitä pois, mutta ne pysyvät etäällä, koska täällä on elefantteja, panttereita, haukkoja, tiikereitä, muutama käärme, yksi kilpikonna (naurua) ja kaikkia muita Pakauwah'ta.
 
Ja Pakauwah, erityisesti sellaiset kuin pantteri, ei ole valmiina hyökkäämään. Teidän ei tarvitse ohjelmoida niitä vahingoittamaan ketään. Mutta silloin kun jokin pimeä olento, joita maleksii maisemissa aina silloin tällöin, tuntee Pakauwah'n, se antaa hyvin selvän viestin: "Älä sekaannu tähän henkilöön." Se on samanlaista - luullakseni sanoisitte - kuin hälyytysjärjestelmä talossanne. Varas menee sen sijaan naapurinne taloon. Se on helpompaa. Se on nopeaa.
 
Silloin kun Pakauwah on paikalla, kuten monilla teistä on tällä hetkellä, se on kuin kauniin energian asettamista. Se ei ole este tai muuri. Se ei ole kilpi. Ette ole rakentaneet muuria. Mutta tämä osanne vain sanoo: "Tämä on täysivaltainen olento, menkää jonnekin muualle. Sekaantukaa johonkuhun muuhun. Täysivaltainen olento."
 
Nämä olennot, nämä pimeät olennot, eivät muuten ole kovin välkkyjä. Annatte niille aivan liian paljon energiastanne, itsestänne, vain koska ne voivat säikäyttää teidät tai kääntää muutamia päitä tai saada teidät oksentamaan tai jotain vastaavaa. Ne eivät ole oikeastaan kovin fiksuja. Kun ne näkevät toteemieläimenne, ne tietävät, että tässä on tietoinen ihminen.
 
Työskennelkää toteemieläimenne kanssa. Nukkukaa sen kanssa. Menkää sen kanssa kävelylle. Viemme sen kävelylle täällä aivan hetken kuluttua. Ottakaa se ajelulle autoonne. Ja tulette huomaamaan, että se muuttuu. Se voi muuttaa ja muuttaa muotoaan. Joitain teistä häiritsi se seikka, että olitte ehkä valinneet haukan ja sitten seuraavassa hetkessä se muuttui delfiiniksi. Mikä siinä on? Se on vain energiaa - energiaa vapaassa liikkeessä ja muodossa. Yhtenä hetkenä käyttäen haukan energiaa ja kauneutta ja seuraavana hetkenä luontaista viehtymystänne ja yhteyttänne delfiiniin.
 
Pakauwah'lla on taipumusta palata takaisin muotoonsa. Jos haukka muuttuu delfiiniksi, se usein palaa takaisin haukan muotoon. Mutta se voi olla mitä tahansa. Se voi toimia puolestanne millä tahansa valitsemallanne tavalla. Se menee toisiin ulottuvuuksiin. Se on osanne, joka menee ulottuvuuksiin puolestanne. Samalla kun teette muuta työtänne tässä todellisuudessa, toinen osanne tekee töitä. Kun yhdistytte siihen, kun… Se on muuten luova. Se on hyvin, hyvin luova. Tuo ilmaisumuotonne jonka lähetätte tuonne jonnekin, ei ole suurempi tai fiksumpi kuin te. Se ei kerro teille, mitä tehdä. Se on palvelemassa teitä. Työskennelkää sen kanssa. Ette ole yksittäinen. Ette ole yksittäinen. Andrah tietää siitä enemmän, kuin melkein kukaan toinen. Mutta hän tietää myös, että ihmisillä on kummallinen tapa haluta olla sitä… Haluatte ylimääritellä itsenne.
 
Asian toinen puoli, mistä Andrah kertoo teille, ovat ne, jotka ovat ylipirstoneet itsensä - monipersoonallisuudet. Pelkäätte hajoamista. Mitä jos sanoisin teille, että olette hajonneet jo ja opitte, miten kasata itsenne? Tiedätte, miten saattaa itsenne takaisin yhteen, koska jokainen teistä täällä, kuten Andrah tietää, on hajonnut joskus - tässä tai toisessa elämässä - joten tiedätte, miten kasataan itsensä.
 
Nyt kun teillä on tuo tietämys tai viisaus sisällänne, antakaa itsenne avautua, laajentua - Pakauwah, näytteleminen josta olemme puhuneet. Teillä on usein halu määritellä itsenne. David, valitsen sinut, mutta edustat kaikkia. Haluatte määritellä Davidin ja siinä ajattelette kovasti, olette hyvin rakenteellisia, jumiudutte kovasti. Uudessa energiassa yhteistyössämme on kyse uudesta määritelmästä, missä ei ole vain keho, mieli, persoonallisuus. Tiedättekö, että te ette ole lainkaan oma historianne. Ette ole - ei kukaan teistä - oma historianne, Kathleen Barry. Et muista meidän puhuneen. Luulin olleeni sinulle merkittävämpi. (Paljon naurua)
 
Luulette olevanne oma historianne ettekä ole sitä lainkaan. Se on harhaa. Ette ole sitä, mistä tulitte, Larry. Voi, teissä on se osa, kyllä, mutta se on hyvin, hyvin pieni osa.
 
Itsen uudelleenmääritteleminen
 
Tässä on siis kyse uudelleenmäärittelystä sen sijaan, että yritätte määritellä itsenne Davidiksi tai mikä nimenne sattuukin olemaan. Tiedättekö, miten paljon energiaanne kuluu yritykseen löytää itsenne? Melkein kaikki. Yritykseen löytää itsenne, kun teidän oikeastaan pitäisi yrittää hukata tuo itsenne. Sanotte niin suuren osan ajasta: "Kuka minä olen?" Sen sijaan että sanotte vain: "Minä olen mitä minä olen." Minä olen mitä minä olen. Sillä ei ole merkitystä. Sillä ei ole merkitystä, oletteko David vai Donald vai Mary.
 
Menemme tämän ihmismääritelmän tuolle puolen. Onko se ok? (Yleisö vastaa "kyllä") Voi, sanotte niin nyt. (Naurua) Toisinaan se on epämukavaa. Ja on toisia, jotka sanovat: "Mikä sinussa on vikana? Tiesin tuon ryhmän… Tiesin tuon ryhmän, jonka kanssa olet." Koska tullessanne tällaisesta kokoontumisesta tai jostain työpajastamme, palaatte hehkuen. Palaatte vähän kevyemmin askelin. Palaatte vähän intuitiivisempana, vapaampana. He eivät välttämättä pidä siitä: "Mitä tuo ryhmä tekee sinulle?" Hmm, tosiaankin.
 
On siis niitä, jotka kritisoivat ja jotka eivät ymmärrä. Sillä ei ole merkitystä. Sillä ei ole merkitystä. Ainoa asia jolla on merkitystä, on suhde teidän ja sielunne välillä. Siinä kaikki. Millään muulla ei ole merkitystä.
 
Ette jää kiinni siihen, mitä toiset ajattelevat, koska - olette kuulleet tämän aiemmin Tobiakselta - he haluavat epätoivoisesti teidän olevan erilaisia. Ja tarkoitan tätä hyvällä tavalla. He haluavat tietää, että jonkun on oltava pioneeri. Jonkun on mentävä tuolle puolen.
 
Yhteistyössä alamme ymmärtää, mitä mielisairaus todella on ja mitä nämä rakkaat sieluparat tuntevat näissä sairaaloissa. En tunne sääliä heitä kohtaan, koska he ovat henkisesti romahtaneita, heillä on mielisairaus tai heistä on tullut hulluja. Se on ok. Se on upea, upea kokemus. Olette kaikki tehneet sitä, ettekö olekin?
 
Se on upeaa. Mutta sulkea heidät lukkojen taakse ja antaa lääkkeitä - se on syntiä. Se on halveksittavaa. Koska nyt teillä on olento, joka käy läpi mielenkiintoisia kokemuksia hermoromahduksessa, mielisairaudessa, mitä se sattuukin olemaan, ja sanotte: "Se ei sovi kivaan pikkumääritelmäämme siitä, millainen ihmisen pitäisi olla." Tavallaan atlantislaista energiaa. "Mitä siis teemme? Annamme heille lääkkeitä, jotta saamme tehtyä heistä meidän muiden kaltaisia." Ei sinulle, Edith. Ei sinulle. Et tarvitse lääkkeitä. (Naurua) Ja heidät hiljennetään, heidät pidetään rauhallisena ja lukitaan pikkuhuoneeseen.
 
Rakkaat ystävät, tästä tulee suuri osa pimeää energiaa tällä hetkellä maan päällä, koska nämä ihmiset ovat hämmästyttäviä olentoja. Voi, sanotte heidän olevan hulluja. Ei, heillä on vain kokemus. Heillä on valtava määrä energiaa. Heillä ei ole sellaisia rajoituksia ja estoja, kun joillakin meistä - teistä - muista. He antavat siis energiansa kulkea villinä.
 
Sitä on tuolla jossain, kun psyykkinen energia vainoa teitä yöllä. Vainoaa teitä, koska he tuntevat viehätystä teitä kohtaan. He tuntevat yhteyttä kanssanne, koska he voivat aistia jotain sellaista energiassanne, mikä sanoo, että teillä on ollut romahdus jossain kohtaa ja pääsitte siitä läpi. En puhu tästä elämästä, mutta jossain kohtaa. Teillä on heidän vastauksensa ja siksi he tulevat lähellenne hyvin usein - heidän psyykkinen energiansa. Heidät on laitettu lukkojen taakse.
 
Käytän aivan liikaa aikaa, mutta meillä on vain vähemmän kysymyksiä ja vastauksia. Mennäänpä siihen, mistä oikeastaan halusin puhua tänään.
 
LINDA: Olet tavallaan pitänyt tässä kysymys- ja vastausosuutta.
 
ADAMUS: Aivan. Mistä siis puhumme tänään? Puhumme… Vedetäänpä syvään henkeä.
 
LINDA: Oletko vasta aloittamassa?
 
ADAMUS: Kyllä, tämä oli vasta johdantoni. (Naurua) Se oli monologi. (Paljon naurua) Luultavasti pystyn jo vastaamaan kaikkiin kysymyksiin edes tietämättä, mitä ne ovat. Elämä on perseestä - pääse siitä yli. (Paljon naurua) Vastaan tällä hetkellä monien niiden kysymyksiin, jotka tulevat tänne jonoon.
 
Sanotte… Annan teille vastauksen, sitten kysymyksen. Vastaus on: pelaatte peliä - selvittäkää, mistä pidätte niin kovin pelissänne.
 
Kysymys kuuluu: "Adamus, miksi asiat ovat niin vaikeita? Miksi homma ei toimi? Miksi minulla on tämä ikävä elämä? Miksi en voi - hmm - täyttäkää tyhjä kohta." Tämä on kysymys. Se toistuu uudestaan, uudestaan ja uudestaan.
 
Vastaus on: olette valinneet pelin. Kukaan ei ole valinnut sitä puolestanne. On pakko olla jotain, mitä rakastatte tuossa pelissä. Sitten kun keksitte, mitä rakastatte… sen tosiasian, että jäämällä todella kurjaan suhteeseen voitte syyttää jotakuta toista. Teidän ei tarvitse ottaa vastuuta itsestänne. Se on vastaus. Sitä tapahtuu. Jäätte siihen - ette siksi, ettei teillä ole rahaa, vaan pysytte tuossa kurjassa suhteessa, koska olette uhri ja rakastatte sitä. Minäkin rakastin sitä yhdessä kohtaa. Kenties kyllästytte siihen joskus.
 
Pelaatte peliä energian kanssa, eikö vaan, Andrah? Pelaatte peliä tuon energian kanssa ja voitte lopettaa koska tahansa.
 
Sanotte: "Mutta Adamus, minulla ei ole rahaa. Mitä teen?"
 
En minä tiedä! Sillä ei ole merkitystä. Sillä ei todellakaan ole merkitystä. Kenties vain nautitte taas elämästä. Kenties tuo sairaus, joka teillä on, alkaa parantua. Kenties näette taas elämän värin tai kuten Tobias sanoo, HD-elämän. Kenties teidän on kohdattava itsenne. Kenties. Se on kaikkein rankinta, mutta se on myös kauneinta - on kauneinta kohdata itsensä.
 
Voi, teidät on ladattu suurella määrällä roskaa ja sitä, mitä kutsuimme aiemmin demoneiksi, lohikäärmeiksi ja kaikeksi muuksi. Mutta niitä ei ole oikeasti. Niitä ei ole oikeasti. Se on vain jumiutunutta energiaa, joka epätoivoisesti haluaa päästä irti.
 
Puhutaanpa siis tämän päivän aiheesta. (Naurua) Nyt kun kävimme läpi kysymys- ja vastausosuuden (naurua), oliko tänään muita… Ja muuten, isoäitinne. En tiedä, missä hän on toisella puolella. Minulla on kiire olla lintuna Pariisissa tai tehdä töitä kanssanne. En minä tiedä. Kutsukaa häntä itse. Käyttäkää omia psyykkisiä kykyjänne. Isoäitinne on luultavasti… Hänellä menee hyvin. Hänellä menee hyvin.
 
Mitä muita kysymyksiä meillä on?
 
LINDA (vastaa nopeasti): Ei mitään! (Paljon naurua)
 
ADAMUS: Kyllä, teillä on muutamia. Otetaanpa ne pois tieltä, että voimme tehdä varsinaisen työmme.
 
LINDA: Olet tosiaankin vastannut useimpiin niistä. Oli eräs kysymys…
 
ADAMUS: Tiedätkö, miten monta kertaa olemme antaneet tuon vastauksen ja…
 
LINDA: Tiedän, tiedän. Mutta vain vahvistuksen saamisen vuoksi, oli…
 
ADAMUS: Onko tänään yhtään uuden energian kysymystä?
 
LINDA: Ei.
 
ADAMUS: Ai jaa, okei. Kysykää. Rohkeasti uskaltaen. Odottakaa mikrofonia. Eesan Linda tuo sen.
 
KYSYMYS SHAUMBRALTA 1 (nainen mikrofonissa): Mitä on se kihelmöinti, ne uudet energiat, joita tunne kehossani? Mitään…
 
ADAMUS: Kyllä. Sitä kutsutaan… no, se on kuin - Cauldre ei halua minun sanovan sitä, mutta suljen hänen silmänsä ja sanon sen - se on kuin henkistä orgasmia. Se todella on.
 
SHAUMBRA 1: Ai jaa, hyvä!
 
ADAMUS: Olet tuomassa sisään oman jumaluutesi energioita, jotka ovat olleet erillään pitkän aikaa, ja ne alkavat tulla lähemmäs ja sinulla on kaunis, uusi yhteys niiden kanssa. Se saa aikaan - miksi kutsuitkaan niitä?
 
SHAUMBRA 1: Ai, sarviksi?
 
ADAMUS: Energia huuhtelee kehoasi. Se on erityisen "terävää" päälaellasi. Jotkut muut teistä tuntevat tai tulevat tuntemaan sen joskus täällä (osoittaen kolmatta silmää). Joskus sitä voi itse asiassa ilmentyä tällä alueella (osoittaen solar plexusta), mutta se ei aina tunnu kihelmöinnille, se tuntuu perhosilta. Mutta se on yhteys Itsesi, jumaluutesi kanssa. Hengitä sitä sisään. Äläkä sano, että se on enkeli tai että se… Älä anna ansiota kenellekään muulle kuin itsellesi. Sitä se on. Se on myös vähän uuden energian tulemista sisään, mistä puhumme hetken kuluttua.
 
SHAUMBRA 1: Kiitos. Sorry keskeytys.
 
ADAMUS: Ei mitään ongelmaa. Tällä kihelmöinnillä, miksi kutsut sitä - me käytämme toista nimeä, mutta kihelmöinti on hyvä nimi - on valtava alkeminen vaikutus kehoonne ja mieleenne, jos ette työnnä sitä pois, jos hengitätte sitä sisään. Sillä on valtava kapasiteetti tasapainottaa asioita kehossanne. Silloin kun teille tulee tällaista, on upeaa ottaa muutama hetki siitä, mitä teette, ja vain antaa sen imeytyä. Jumaluus tulee sisään. Se ei tule kuin läimäyksenä, se tulee vähitellen. Se imeytyy ehdottoman sopivalla tahdilla. Kiitos.
 
KYSYMYS SHAUMBRALTA 2 (nainen mikrofonissa): Adamus, puhuimme viime viikolla energian käskemisestä.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
SHAUMBRA 2: Ja kun ajattelen tietoisten valintojen tekemistä, tunnen silloin ikään kuin käskeväni energiaa. Ja mietin… Halusin tavallaan saada näkökulmasi tähän.
 
ADAMUS: Aivan. Puhut keskustelusta mysteerikoulussa ja se on tässä vähän pois asiayhteydestä, jos ei ole ollut mukana noissa parissa päivässä. Mutta vastaan parhaani mukaan. On yksi asia tehdä tietoinen valinta ja useimmat teistä ovat työskennelleet sen kanssa eivätkä ole vielä tunteneet kovin mukavaksi sitä. Mutta ainakin pääsette kohtaan, mistä voitte alkaa tehdä valintoja sen sijaan, että odotatte kohtalon siipien kantavan teidät pois. Mutta ette ole varmoja siitä, sanotteko valintanne oikein, ilmaisetteko sen tarkasti. Niinpä te… On edelleen paljon… hmm…
 
(Tauko ja sitten paljon naurua, kun Adamus harhautuu ruokapöytään huoneen takaosassa ja ottaa piparin) On edelleen paljon keskustelua siitä, (paljon naurua, kun hän puhuu suu täynnä) teettekö se oikein. Hmm. Makoisaa.
 
Energian käskeminen on jotain sellaista, minkä kanssa teemme työtä mysteerikouluissa. Se on tietoisen valinnan seuraava kehitysvaihe. Mutta teidän on tultava rennoksi sen suhteen, että tietoinen valinta todella vaikuttaa, ennen kuin alatte työskennellä energioiden käskemisen kanssa. Kuten tiedät, kurssilla on joitain kummallisia hetkiä - erittäin epämiellyttäviä hetkiä - ja joillekin, jotka ovat vasta alkaneet työskennellä tämän kanssa…
 
(Lisää naurua, kun Adamus jatkaa syömistä)… ollakseni inhimillinen… ollakseni inhimillinen.
 
LINDA: Älä anna meidän häiritä.
 
ADAMUS: Joillakin jotka vasta aloittavat tällä tasolla, harjoittamatta tietoista valintaa ja ilman joitain järjestelyjä, joita teimme energiakoulussa, tämä voisi itse asiassa kostautua mielenkiintoisesti. Joten…
 
SHAUMBRA 2: Tietoinen valinta on todella ensimmäinen…
 
ADAMUS: Tietoinen valinta on perusaskel, ehdottomasti. Ehdottomasti.
 
Mennäänpä meidän….
 
LINDA: Oletko vasta aloittamassa?
 
ADAMUS: Hmm. Tänään ei ole mitään tarvetta kysymyksiin ja vastauksiin.
 
LINDA: Okei.
 
ADAMUS: Okei, no niin, nyt.
 
Historian harha
 
Puhuimme hetki sitten historiasta. Historia on ehdottomasti harhaa - ehdottomasti harhaa. Historia on sitä, mikä on kirjoitettu. Se on yksi näkökulma. Se ei ole sitä, mitä todellisuudessa tapahtui. Ajattelette, että on tapahtunut tämä kehityskulku - Lemuria, Atlantis, Ensimmäinen maailmansota, Toinen maailmansota - ei lainkaan. Ei lainkaan.
 
Kuten hienon filmimme (viitataan Leap!-elokuvaan, joka esiteltiin shaumbra-laukaisualustalla) tekijät ymmärtävät - ja he yrittävät osoittaa sen filmissään, avata tietoisuutta - kaikki on harhaa. Kaunista harhaa. En sano, että harha on huono sana, mutta se on harhaa. Historia itsessään on suurta harhaa, minkä ihmiset uskovat, koska jotain on kirjoitettu. Kirjoitettu palalle paperia - "Näin se oli."
 
Yksi kaikkien aikojen suurimmista harhoista - muutamien kirjan paperisivujen vuoksi - on Raamattu ja tarina Jeshuasta. Suurta harhaa ja ihmiset uskovat sen. "No, se on historiaa. Se on kirjoitettu kirjaan ja Jumala sanoi, ettei sitä voi muuttaa." Miten monta kertaa sitä on muutettu? Millaista harhaa se onkaan. Tarinat Jeshuasta riittävät siihen, että Jeshua haluaa palata tänne ja potkaista muutamille persuuksille, koska se ei ole totta. Se ei ole totta.
 
Osia siitä tosiaan tapahtui. Osia siitä. Suuri osa siitä on muutettu. (Katsoo Lindaan) Älä huolestu, he eivät kuuntele tällä hetkellä. (Paljon naurua) He kuuntelevat myöhemmin, mutta olette poissa kaupungista, joten… (Lisää naurua)
 
Oma historianne… En ole kovin innostunut menneistä elämistä, koska - muistatte ne päivät, jolloin teillä oli tapana jäädä kiinni menneisiin elämiinne ja siihen, mitä olitte olleet, ja kaikkeen muuhun - se on kiehtovaa ja mielenkiintoista, mutta se on vain osa teitä.
 
Historia on suurta harhaa ja tänään menemme taaksepäin ja avaamme muutamia ovia. Ja ennen kuin teemme sen, haluan tehdä hyvin selväksi, että jos tämä harjoitus ei tunnu mukavalle, älkää tehkö sitä. Voitte kuunnella sen myöhemmin. Voitte lukea sen myöhemmin tai tehdä sen myöhemmin. Jos se ei tunnu teistä oikealle, niin se on ok. Eikä sitä ehdottomasti arvostella mitenkään, koska se mitä teemme, on vaarallista. Onko vaarallinen teille ok?
 
(Yleisö vastaa "kyllä") Valehtelette. (Naurua) Oletteko riskin ottamista vastaan tällä hetkellä?
 
(Yleisö vastaa "ei") Tässä olette rehellisiä. Ei, itse asiassa ette ole.
 
Menemme siis taaksepäin ja sen tarkoituksena, kuten puhuimme viime kokoontumisessamme, on ymmärtää, että se mitä teille tapahtui menneisyydessä, ei ole koko tarina. Se on osa tarinaa.
 
Perhe joka teillä on tässä elämässä, on harhaa. Harha merkitsee sitä, että se on yksi monista, monista todellisuuksista. Harha ei merkitse epätodellista, se merkitsee vain yhtä monista. Yhtä monista.
 
Se perhe joka teillä on ollut tässä elämässä - sanotte: "No, se oli perheeni. Minulla on pala paperia, jossa minun sanottiin syntyneen." Kenties ette syntynytkään. Kenties ette. Kenties teillä ei ollut tuota luulemaanne perhettä.
 
Se on upea, hyvin viettelevä, hyvin todellinen harha, mutta kenties se ei ole ainoa perhe, joka teillä oli. Kenties valitsitte sen sijaan hyvän perheen. Kenties valitsitte perheen, joka rakasti ja kannusti teitä, ja rikkaan perheen, joka osti teille kivoja asioita, sanoi teille hyviä asioita. Kenties.
 
Kenties teillä oli perhe, joka oli täysin eri kulttuuria. Eikö teillä ollut koskaan sellaista tunnetta, että oikeastaan olitte eri kulttuurissa? Kertoja jolloin ajattelitte: "Mitä teen tällä, tässä kulttuurissa?" Kenties teidän olisi pitänyt olla jossain toisessa, koska historia on upeaa harhaa.
 
Palaamme tänään taaksepäin ja avaamme ovia käyttäen selvää, tietoista valintaa.
 
Vierailu menneisyydessä
 
Olemme tehneet tästä jo pukuharjoituksen. Tiedätte sen, jos muistatte joskus noin viimeisen vuoden aikana nähneenne unta kulkemisesta pitkiä käytäviä pitkin - pitkiä käytäviä pitkin joissa on paljon ovia - eksymisestä rakennuksiin tai taloihin, joissa oli niin monia ovia, että te ette pystyneet löytämään tietänne ulos, unia monista, monista valittavista ovista eikä tietoa, minkä läpi kulkea. Jokainen tämäntyyppinen uni on osoitus siitä, että olette käyneet läpi tämän pukuharjoituksen.
 
On koulukunta, joka sanoo - tämä on tavallisille ihmisille ja te olette aivan varmasti epätavallisia - "Älä koskaan palaa taaksepäin. Älä koskaan palaa taaksepäin kaivelemaan asioita." No, emme palaa taaksepäin kaivelemaan asioita. Emme palaa taaksepäin prosessoimaan asioita. Palaamme taaksepäin avaamaan ovia, koska tässä elämässä tai missä tahansa toisessa elämässänne on mahdollisuuksia, joka ovat aivan yhtä todellisia kuin ne, jotka toteutitte ihmismuodossa. Ne ovat olemassa. Ne ovat todellisia. Ne eivät ole yhtään vähäisempiä kuin se, mitä päätitte kokea fyysisyydessä.
 
Nuo energiat ovat nyt käytettävissänne. Nuo energiat haluavat kohdata teidät tässä nykyhetkessä. Sisään tulee erilaisia energioita - tunteita ja reaktioita - kun avaamme näitä ovia, eikä teidän tehtävänne ole yrittää tuomita niitä tai taistella niitä vastaan. Tästä syystä pyysimme teitä viime kokoontumisessamme kunnioittamaan kaikkea, mukaan luettuna näiden ovien energiat, joita avaamme.
 
Jos olette viime aikoina nähneet takaa-ajounia - teitä on ajettu takaa - se luultavasti johtuu siitä, että pukuharjoituksessamme avasimme ovia ja melko vihaisia energioita tuli ulos, koska ne ovat olleet omalla tavallaan tukahdutettuna pitkään. Ne ovat nyt valmiita tulemaan ulos. Niinpä jotkut niistä tulevat ulos suurella metelillä. Toiset tulevat ulos hyvin rakastavasti ja lempeästi ja ne virtaavat elämäänne. Ja jos ette tiedosta niitä, ne potkaisevat teitä jalkaan saadakseen huomionne. Se on energiaa, mikä tulee takaisin teihin.
 
Kun avaamme näitä ovia… enkä puhu vain tukahdutetuista muistoista, vaan puhun mahdollisista asioista, jotka eivät koskaan ilmentyneet - esim. elämä, missä olisitte voineet olla jonkinlainen suuri parantaja ja valitsitte sen sijaan elämän mänttinä. Mutta tuo suuren parantajan mahdollisuus on edelleen olemassa. Se on edelleen aktiivisena. Se kiertää edelleen. Se ei ole koskaan kadonnut. Se ei ole lakannut olemasta.
 
Teillä olisi saattanut olla elämä, missä olitte monien, monien ihmisten johtaja, vastuussa heistä, mutta ette todellisuudessa valinneet sitä. Valitsitte elämän kotirouvana tai kenties jonkun toisen assistenttina. Ette sallineet tuota ilmaisumuotoa. Ette valinneet tuota ilmaisumuotoa, mutta se on edelleen olemassa.
 
Jokaisessa näissä mahdollisuuksista… Ja muuten, voisitte tehdä itsestänne hullun, jos alkaisitte ajatella näitä mahdollisuuksia, koska sanotte: "No, jos valitsin yhden asian todellisuudeksi, miten monia mahdollisuuksia on?" Lähes äärettömästi. Lähes äärettömästi. Jos minulla olisi "fläppitaulu", piirtäisin suuren ympyrän siihen. Mutta en tarvitse sellaista, koska voitte nähdä.
 
On todennäköisimpien mahdollisuuksien ympyrä - niiden jotka olivat sopivimpia, jotka antaisivat sielullenne suurimman kehityksen ja joihin tunsitte vetoa. Ne ovat siis suuressa ympyrässä (Adamus "piirtää" ilmaan) ja valitsemanne todellisuus on aivan sen keskellä.
 
Aivan sen takana on toinen ympyrä, vähän pienempi - toissijaisia varamahdollisuuksia, joilla ei ollut aivan samaa energiamäärää tai dynamiikkaa, kuin ensimmäisen tason mahdollisuuksilla, mutta ne ovat edelleen olemassa. Ja voitaisiin mennä lähes äärettömyyteen saakka - sanotaan että teillä oli mahdollisuus kuolla ollessanne lapsi, mutta ette kuolleet. Teillä oli mahdollisuus olla "monilukuinen" tuossa elämässä. Teillä oli mahdollisuus ja mahdollisuus, joten on siis sarja ympyröitä, joiden mahdollisuuksissa on erilainen säteilytaso ja ne voisivat näyttää jatkuvan äärettömyyteen.
 
Ja sanotte: "No, missä se loppuu? Miten monia mahdollisuuksia on tässä elämässä? Miljardeja?" Tavallaan sillä ei ole merkitystä, koska mahdollisuudet eivät kulje äärettömyyteen. Tapahtuu niin, että pääsette tiettyyn pisteeseen ja tavallaan ympyrä sulkeutuu. Ne eivät kulje äärettömyyteen. Itse asiassa mikään ei kulje. Ei edes fyysinen universuminne, ei aika, ei avaruus. Ne eivät kulje äärettömyyteen, ne päätyvät suureksi silmukaksi ja palaavat takaisin.
 
Tämä on tärkeää muistaa myöhemmin, kun puhumme uuden energian fysiikasta, mutta huomaan olevan jo myöhä ja minulla on myöhemmin tapaaminen. Mennäänpä siis harjoitukseemme.
 
Palaamme taaksepäin, ja jos teillä on vähänkin huolta sen suhteen, niin teidän ei tarvitse tehdä tätä nyt. Yksinkertainen asia muistaa tässä uudessa energiassa on se, että kyse on valinnasta. Olisin voinut tuoda suuren määrän rikkiä, suitsukkeita, jalokiviä ja muita varusteita, tanssiyhtyeen ja tanssijoita tekemään jonkinlaisen seremonian tämän ympärille, mutta emme tarvitse niitä. Tämä tapahtuu valinnasta. Valinnasta.
 
Voitte pitää silmänne auki tai sulkea ne. Kumpi vaan, sillä ei ole merkitystä. Teemme tämän mahdollisimman yksinkertaisesti.
 
Palaamme taaksepäin nyt sellaisen energian kera, mikä on valmisteltu meitä kaikkia varten - kaikkia jotka kuuntelevat, lukevat tätä myöhemmin, niitä jotka istuvat täällä nyt. Valmistelimme energian, mitkä sallii meidän palata menneisyyteen, ja menneisyys itsessään on vain harhaa, vain mahdollisuus. Ja tekisittekö nyt tietoisen valinnan siitä, aiotteko palata hetkeksi menneisyyteenne - menneisiin mahdollisuuksiinne. Se on kyllä tai ei. Teidän ei tarvitse ilmaista sitä sanoin tietyllä tavalla.
 
(Tauko)
 
Ja nyt vain kuvitelkaa itsenne, Pakauwah'n rinnallanne - joko se lentää, kävelee, ryömii, ui tai lentää.
 
(Tauko)
 
Ja kuljetaan taaksepäin. Miten teemme tämän? Kuvitellaan pitkä käytävä, kaunis käytävä, hyvin leveä käytävä, erittäin hyvin hoidettu. Ja tämä on käytävä, polku menneisyyteenne.
 
Ja kun kuljemme tätä pitkää, pitkää käytävää pitkin - mikä ei näytä koskaan loppuvan, koska todellisuudessa myöhemmin se palaa ympyräksi. Mutta kun kuljemme sitä pitkin nyt, tuntekaa ensin oma energianne. Oma energianne.
 
Tämä on kuvittelua, mutta kuvittelu on yhtä todellista kuin istuminen tässä nyt.
 
Kulkekaa hitaasti. Meillä ei ole kiirettä.
 
Kaunis käytävä. Olette kulkeneet kauniita käytäviä pitkin aiemminkin, vain tuokaa se takaisin. Sillä ei ole merkitystä, onko se matolla päällystetty vai italialaista tiiltä.
 
(Tauko)
 
Ja tämän käytävän varrella on ovia. Ovia ja kenties taideteoksia, mutta ei keskitytä siihen. On ovia ja näyttää siltä, että kaikki ovat kiinni, koska jokainen ovi edustaa menneisyytenne mahdollisuutta.
 
(Tauko)
 
Sillä ei ole merkitystä, mistä elämästä ne ovat tulleet. Jokaisen oven takakana on ilmaisemattomia mahdollisuuksia…
 
(Tauko)
 
Päätöksiä joita ei koskaan tehty…
 
(Tauko)
 
Rooleja joita ei koskaan esitetty…
Suuntia joihin ei koskaan lähdetty…
 
Kaikki sinua. Kaikki on sinua. Se on sinun, koska jumalaisella sielutasollasi annoit itsellesi mahdollisuuksia - monien, monien mahdollisuuksien lahjan.
 
Koskaan ei ole ollut kohtaloa. Annoit itsellesi valintatilanteita ja vaihtoehtoja. Ja vaikka ilmaisit yhtä, muut ovat vielä olemassa. Niiden energia on edelleen sinua varten.
 
Uudessa energiassa tuomme kaiken takaisin yhteen.
 
(Tauko)
 
Nämä eivät ole aspekteja/osia perinteisessä mielessä. Nämä ovat mahdollisuuksia. Ja kun kuljemme tätä käytävää pitkin, tunnistamme kaiken tämän energian, kaikki menneisyyden mahdollisuudet. Jos oli elämä, missä teidät tapettiin, kirjaimellisesti ennen aikojanne - joko se oli sota, jokin sairaus, toisen ihmisen käden kautta - se sai aikaan trauman, minkä toitte mukananne, mitä raahaisitte ajan ja avaruuden läpi tähän elämään. Käsitättekö, että noiden ovien takana on myös sellaisia mahdollisuuksia, että te ette koskaan kuolleet?
 
Mahdollisuuksia, joissa olitte rauhassa itsenne ja maailman kanssa?
 
Mahdollisuuksia, joissa toitte rakkautta ja iloa omaan elämäänne ja maailmaan?
 
Näiden ovien takana, menneisyydessänne, on energioita, joita ei koskaan ilmaistu, energioita joita ei koskaan valittu, energioita joita ei koskaan tuotu fyysiseen todellisuuteen. Mutta ne ovat edelleen siellä.
 
Kun kuljemme tätä käytävää pitkin, Pakauwah rinnallanne, voitte antaa ovien avautua. Teidän ei tarvitse avata niitä itse, ne näyttävät avautuvan, kun kuljette ohi. Miksi? Koska valitsette nyt vapauttavanne tuon energian. Valitsette nyt tuovanne sen tähän nyt-hetkeen, tähän todellisuuteen. Valitsette käsittävänne ennen kaikkea, että historianne on harhaa. Historianne ei ole muuta kuin mahdollisuuksia.
 
Ette ole… ette ole historianne. Ette ole se menneisyytenne, mikä luulette olevanne. Ja tämä on "minä olen" -periaate.
 
Kun kuljette käytävää pitkin ja ovia avautuu, se vapauttaa nuo mahdollisuudet. Ei nyt, vaan kenties myöhemmin alatte käsittää, miten paljon mahdollisuuksia olette luoneet. Alatte käsittää, että ne asiat jotka tapahtuivat teille menneisyydessä, se minkä ajattelitte todelliseksi, oli vain yksi todellisuuden ilmaisumuoto. Alatte käsittää, että tämä hetki jota elätte juuri nyt, on täynnä monia mahdollisuuksia.
 
Jatkakaa kulkemista pitkin käytävää, hitaasti, rakastavasti ja antaen ovien avautua. Tuo energia ei petä teitä millään tavalla. Ei myöskään tuo mahdollisuus mennä - kuten sanoisitte - pimeälle puolelle, mikä saattaa olla ollut hyvin, hyvin todellinen joka elämässä, vaikkette ole valinneet sitä. Kun tuo mahdollisuus tulee ulos, se ei ole enää verhottuna pimeyden energiaan. Se ei enää ole tuota harhaa. Näin teidän ei tarvitse huolestua siitä, että pimeä energia tulee soluttautumaan elämäänne tällä hetkellä. Se on vain energiaa. Se on vain mahdollisuus.
 
Vapautatte hyvin paljon itsestänne ymmärtämällä, että olette niin paljon enemmän, mitä luulette olevanne. Olette jokainen mahdollisuus. Olette jokainen ilmaisumuoto - joko ilmaistuna tässä todellisuudessa tai ei.
 
Rakas shaumbra, tämä on vapauttavaa. Vapauttavaa.
 
Mahdollisuuksien tuominen takaisin
 
Vetäkää syvään henkeä… ja sallikaa itsenne palata tätä käytävää pitkin, takaisin tähän läsnäolopisteeseen, missä olemme nyt. Voitte palata taaksepäin koska tahansa haluatte. Voitte palata taaksepäin toistamaan tämän koska tahansa. Jos alatte tuntea olevanne jumissa tässä elämässä, niin toistamalla tämän aina silloin tällöin muistutatte itseänne siitä, että olette hyvin runsaita. Olette hyvin moninaisia. Ette ole lainkaan yksittäisiä. Minun on naurettava, kun kuulen joidenkin ns. henkisten opettajien puhuvan menneiden elämien lineaarisuudesta. Niin ei lainkaan ole. Niin ei ole koskaan ollut. Ei koskaan.
 
Tulkaa siis takaisin. Tuokaa itsenne takaisin tähän läsnäolopisteeseen älkääkä tehkö mitään noiden energioiden kanssa. Älkää manipuloiko niitä tai pakottako niitä. Ne tulevat teihin. Ne liittyvät teihin. Ne liittyvät teihin eikä niillä ole mitään agendaa, ne eivät saa teitä kieppumaan. Se on nyt vapaata energiaa. Se tulee takaisin teihin.
 
Teillä tulee olemaan painajaisia, olen pahoillani. Minun olisi pitänyt kertoa teille etukäteen (naurua). Teille tulee jonkin verran tasapainottomuutta elämäänne ja muutamat asiat muuttuvat ihmisissä ympärillänne. Ja teillä tulee olemaan tunteellisesti vaikeita aikoja.
 
Mitä teette silloin? Ette mitään, ette mitään. Voi, hengitätte sen sisään itse asiassa. Se ei ole satuttamassa teitä. Voi, osalla siitä on eräänlainen väritys, eräänlainen oma dynamiikkansa. Mutta se tosiaankin tulee vain takaisin teihin. Vain sen se tekee. Älkää seotko siitä. Älkää miettikö, millaisia demoneja olette päästäneet vapaaksi. Emme olisi tehneet tätä, jos ette pystyisi käsittelemään sitä.
 
Älkää tehkö tätä kenenkään toisen kanssa, joka ei ole harmoniassa. Älkää juosko kokeilemaan tätä paikalliskirkkoonne. (Naurua) On itse asiassa vaarallista - psykologisesti ehdottomasti ja henkisesti - tehdä jotain tällaista, jos ihminen ei ole valmis, jos hän ei tiedä, mikä aspekti on, eikä ymmärrä, miten energia toimii. Jos hän ei ymmärrä energiaa - jos puhutte hänelle energiasta ja hän ajattelee teidän tarkoittavan valoa ja lämpöä talossaan - älkää tehkö tätä hänelle.
 
Te olette valmiita. Te olette valmiita. Kymmenen vuoden valmistautuminen Tobiaksen kanssa ja elämien mittainen valmistautuminen itseksenne. Huomaatte, että sisään tulee energia-aaltoja, ja tiedätte sen unienne kautta, kehonne energiamuutosten kautta ja se kaikki on ok. Se kaikki on ok. Ehdottomasti. Se on sinua. Se on sinua. Se on sinun mahdollisuuksiasi. Sen istutit puutarhaasi ja nyt sato on valmis korjattavaksi.
 
Joskus sillä on fasadi, mikä pelaa pelejä kanssanne. Älkää kiinnittäkö siihen mitään huomiota. Hengittäkää se sisään. Kunnioittakaa, kunnioittakaa, kunnioittakaa.
 
Kun avaatte ovia menneisyyden mahdollisuuksiin, ymmärrätte, että historianne ei ole lainkaan sitä, mitä luulette - te ette ole sitä, mitä luulette - ja joudutte vähän pois tasapainosta, koska olette tottuneet määrittelemään itsenne itseksenne. Olette eläneet elämää yrittäen määritellä ehdottomasti itsenne, määritellä ehdottomasti tämän harhan, tämän mahdollisuuden. Niinpä se heittää teidät perustaltanne vähäksi aikaa.
 
Tässä tämä shaumbraksi kutsuttu ryhmä tulee yhteen, tukien toisiaan, jakaen ja sanoen: "Joo, minulla oli yksin noista 'en tiedä, mitä helvettiä tapahtui" -tyyppisistä päivistä". Ja toinen shaumbra voi samaistua ja sanoa: "Minullakin oli sellainen, mutta tiedätkö mitä? Seuraava päivä oli upea. Seuraava päivä oli kuin valtava tietoisuushyppy." Tämä energia rullaa teihin sisään tällä hetkellä.
 
Kerroin teille viime kokoontumisessamme, että olen kanssanne matkan jokaisella askeleella ja tarkoitan sitä. Tarkoitan sitä - jokaisella askeleella - ja tulee aikoja, jolloin se on vähän rankkaa, ja aikoja jolloin se on upeaa, jolloin katsotte taaksepäin ja sanotte: "Miten värikästä elämää. Miten tylsää elämää."
 
Kuten Cauldre ajattelee tällä hetkellä itsekseen - hän on niin hämmästynyt siitä, miten voin työskennellä hänen kehossaan, hänen mielellään ja hengellään ja myös teidän, ja miten mukavaa tämä itse asiassa on. Minusta on pelottavaa, miten joku voisi kymmenen vuotta istua tuolissa silmät suljettuna liikkumatta!? Miten väritöntä! (Naurua) Miten väritöntä.
 
Ja eikö ihmisenä oleminen ole siunaus? Se on kokemus. Se ei ole testi eikä se ole koettelemus. Se on kokemus ja se on täysivaltaisen luontonne löytämistä.
 
Menen valoon ja pimeyteen seuraavassa keskustelussamme. Meillä on joitain kokemuksia Ranskassa valosta ja pimeydestä. Mutta tällä erää… Etkö vieläkään muista, Kathleen? (Kathleen pudistaa päätään "en") Voinko tulla luoksesi ensi kuussa kysymään uudestaan?
 
KATHLEEN: Kyllä.
 
ADAMUS: No, puhumme. Puhumme. Sinä…
 
KATHLEEN: Puhut unissani - minulla ei edes ole unia. Minulla ei ole ollut unia vuosiin.
 
ADAMUS: Aha, aha! Huomenna Kathleen kiroaa minut. Ja jos ei huomenna, niin seuraavana päivänä. Hän sanoo, ettei hänellä ole ollut unia vuosiin. No, tietysti tiedämme kaikki, että hänellä on unia. Jos sinulla ei olisi unia, et olisi olemassakaan. Et olisi olemassa.
 
KATHLEEN: Mutta en muista niitä. Puhuimme tästä ja sanoit sen merkitsevän, että tein sitä, mitä minun oli tarkoitus tehdä ja että menin niin kauas, etten muistanut sitä palattuani.
 
ADAMUS: Se on totta ja nyt on aika muistaa ne.
 
KATHLEEN: Okei.
 
ADAMUS: On aika muistaa ne.
 
KATHLEEN: Okei, okei.
 
ADAMUS: Ei ole mitään syytä… Kyllä, monet teistä menevät niin kauas, että te ette muista unianne. Teillä on niitä ja nyt alatte muistaa niitä.
 
Muuten, unet uudessa energiassa ovat erilaisia. Unien tulkinta on erilaista kuin vanhassa energiassa. Vanhassa energiassa unet olivat sarja symboleita, usein hyvin, hyvin vaikeita ymmärtää ja näyttivät hulluilta toisinaan. Mitä siis teitte? Työnsitte ne pois.
 
Unet ovat tämän hetkisessä tietoisuudessa paljon kirjaimellisempia, kuten sanoisitte. Joskus ne ovat vähän hämmentäviä, mutta niistä tulee kirjaimellisempia. Jos näette unta, että olette yöllä jollain kaukaisella matkalla ja projektissa työskentelemässä toisten kanssa, niin luultavasti todella tapahtuu. Avaat ovia, mutta alat nähdä taas unia.
 
KAHTLEEN: Okei.
 
ADAMUS: Onko se sinulle ok?
 
KATHLEEN: Kyllä.
 
ADAMUS: Unien muistaminen.
 
KAHTLEEN: Muistaa ne.
 
ADAMUS: Okei. Etkä suutu, kun sinua häiritsee kovasti jokin uni - kenties tänään, kenties huomenna - ja ihmettelet, miksi et pysty enää nukkumaan?
 
KAHTLEEN: Voi, tiedän, etten pysty enää nukkumaan. En ole nukkunut. Valvon koko yön.
 
ADAMUS: Ja unet voivat kummitella toisinaan, mutta nyt sinulla on unia.
 
KATHLEEN: Okei.
 
ADAMUS: Siis niin helppoa.
 
Shaumbra, puhuimme paljon ja saimme pienen kokemuksen tänään. Avaten menneisyytenne mahdollisuuksia. Se on yhtä todellista kuin mikä muu tahansa. Ymmärtäen, että historianne, jonka tunnette tällä hetkellä, on vain viipale siitä, mitä on ollut ja mitä voisi olla. Kun teette sen ja tuotte kaiken takaisin tähän nyt-hetkeen, tähän ja nyt, se muuttaa ehdottomasti sitä, minkä ajattelette olevan polkunne tulevaisuudessa. Ja siksi sanon: "odottakaa odottamatonta".
 
Jos samaistutte kaikkeen, mitä on tapahtunut teille aiemmin, jokin versio siitä tapahtuu teille tulevaisuudessa - kenties helpompana versiona tai varakkaampana versiona. Emme ole enää sillä polulla. Se muuttuu, joten odottamattomia asioita tapahtuu. Älkää antako sen heittää itseänne pois perustalta.
 
Kuulkaa sanani - älkää antako sen heittää itseänne pois perustalta. Älkää antako sen saada teitä haluamaan juosta piiloon. Jokainen teistä kaipaa tällä hetkellä vähiten juoksemista takaisin piiloon. Tuokaa se sisään energiana. Tuokaa se ehdottomasti sisään jonakin, jonka loitte ja ilmensitte.
 
Toistakaa tätä harjoitusta itseksenne tai pienen shaumbra-ryhmän kanssa. Kun teette tämän, kutsutte elämäänne myös tätä nk. uutta energiaa. En halua määritellä uutta energiaa, emme mene siihen tänään. Myöhemmin. Mutta nyt menneisyyden mahdollisuuksien avauduttua, tultua tänne, uudella energialla on vapaus tai kutsu tulla sisään.
 
Uudessa energiassa… Aion kirjoituttaa tästä kirjan. Uudessa energiassa ei ole mahdollisuuksia. Uudessa energiassa ei ole mahdollisuuksia ja tiedän tämän olevan ristiriidassa sen kanssa, mistä olemme puhuneet, mutta siinä ei ole enää mahdollisuuksia. Puhumme siitä seuraavassa kokoontumisessamme. Mitä on uudessa energiassa? Jos ei ole mahdollisuuksia, niin mitä siinä on?
 
Niinpä jätän teidät tähän dramaattiseen epätietoisuuteen (naurua) seuraavaan kokoontumiseemme saakka ja siihen saakka, kunnes näen jotakin teistä Ranskassa.
 
Ja tämän myötä, rakas shaumbra, aion pyytää Andrahia - vaikka biologianne kutsuu teitä, kysymys ja vastaus -osio on valmis ja olemme valmiita tältä päivältä - viemään teidät viiden minuutin hengittämisen läpi. Hengittäkää sisään tuota mahdollisuuksien energiaa.
 
Pyydän saada poistua, ja ennen kuin teen sen, haluan muistuttaa teille, että kaikki - kaikki luomakunnassa - on hyvin. Kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Muistakaa se. Ei ole mitään luomakunnan rikkinäisiä osia, epätäydellisiä osia, tyydyttämättömiä osia tai pimeitä osia, kuten niitä kutsuisitte.
 
Kaikki on hyvin koko luomakunnassa ja siksi minä olen Adamus.
 
Ja niin se oli.