CRIMSON CIRCLEN MATERIAALEJA
Löytäminen-sarja
 
SHOUD 10: “Löytäminen 10” – ADAMUS Geoffrey Hoppen kanavoimana
Esitetty Crimson Circlelle
14.6.2014
www.crimsoncircle.com
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
VASTUUVAPAUSLAUSEKE – OLE HYVÄ JA LUE
 
Seuraava esitys antaa henkisiä näkemyksiä ja informaatiota, mitä on antanut ylösnoussut mestari Adamus Saint Germain Geoffrey Hoppen kanavoimana. Niitä ei ole tarkoitettu lääketieteelliseksi tai psykologiseksi neuvoksi tai konsultoinniksi eikä niitä pitäisi käyttää sellaisena. Konsultoi lääkäriä kaikissa terveydentilasi haitallisissa muutoksissa tai ennen reseptilääkkeiden käytön muuttamista.
 
***
 
Minä olen mitä olen, täysvaltaisen alueen Adamus.
 
(Hän vetää syvään henkeä ja avaa silmänsä) Hmm, hmm. (Yleisö taputtaa) Hmm, hmm.
 
(Tauko, kun Adamus alkaa tutkia ja ihailla kaikkea; naurua kuin hän kiillottaa puhujapönttönsä logoa)
 
Hmm.
 
LINDA: Oho! (Adamus korjailee näyttämön taustapaneeleja)
 
(Hän jatkaa kävelyä ympäri huonetta tutkien kaikkea sanomatta mitään, nyt hän on huoneen takaosassa ja katselee ympärilleen)
 
ADAMUS: Hmm, hmm.
 
(Yleisö nauraa, kun hän menee miestenhuoneeseen, huuhtelee vessan ja tulee ulos korjaillen housujaan)
 
ADAMUS: Häh! (Hän avaa naistenhuoneen oven ja sulkee sen nopeasti)
 
LINDA: Oikeasti?
 
(Adamus avaa lukitun oven ja menee Geoffin ja Lindan "lämpiöön"; lisää naurua kun hän tulee ulos konjakkipullon kanssa, mikä annettiin aiemmin; laitettuaan sen pöydälle hän menee ulos, kävelee rakennuksen eteen, tarkkailee etuosan kylttiä ja palaa takaisin sisälle)
 
ADAMUS: Hmm.
 
(Hän menee tuotantoalueelle ja katselee laitteita)
 
LINDA: Lähetys ei ole keskeytynyt. Adamus kulkee ympäri tutkien uutta tilaansa.
 
(Naurua, kun Adamus heiluttaa kameralle ja sitten viittoo Joseph Collinsin nousemaan seisomaan ja tervehtii häntä – yleisö taputtaa; sitten hän menee tulkkauskoppiin ja heiluttaa kaikille, naurua)
 
LINDA: Kuuntelijoille tiedoksi, että Adamuksen tarkastus jatkuu edelleen.
 
(Lisää naurua, Adamus menee lopultakin eteen näyttämölle)
 
ADAMUS: Julistan nyt Crimson Circle Connection Centerin (yhteyskeskuksen) avatuksi valaistumiselle. (Yleisön hurrausta ja taputuksia)
 
LINDA: Luojan kiitos! Ai niin, Adamuksen kiitos.
 
ADAMUS: Ymmärrän, että teidän oli käytävä tässä läpi lupaprosessi, mutta siihen saakka kunnes myönnämme energiadynamiikan, se ei ole virallista. Mutta nyt se on.
 
Siis rakas shaumbra, teidän kotinne, kenties ensimmäinen monista tulevista. Aa, kyllä.
 
Kun tänä iltana palaan Ylösnousseiden mestarien klubiin (vähän naureskelua), olen kuin ylpeä isä. Aion puhua joillekin kaikkien aikojen suurista ylösnousseista mestareista ja sanoa: "Millainen teidän ryhmänne yhteyskeskus on? (Naurua) Millaista sen teknologia on? Millainen valaistus heidän näyttämöllään on? Miten kauniisti näyttämö on asetettu?" Aah, ja aion olla hyvin ylpeä, koska heidän täytyy kamppailla. Heidän täytyy yrittää saada ryhmänsä kasaamaan jotain yhtä kaunista. Siis, shaumbra, hyvin tehty. Erittäin hyvin tehty, kiitos. (Yleisö taputtaa) Hyvin tehty.
 
Vedetäänpä siis syvään henkeä tähän kauniiseen paikkaan, tähän paikkaan joka on todella uutta energiaa, kuten Cauldre ja Linda sanoivat – se tapa millä se toteutui, tapa millä se alkaa toimia ja energiat joita täällä on. Cauldre pyytää minua kertomaan, että kun eilen pidimme Keahak-tapaamisen täällä, päätin olla avaamatta silmiäni, sillä halusin säästää sen tähän hetkeen.
 
Nimittäin me enkeliolennot näemme asiat vähän eri tavalla. Näemme energiaa, kuvioita, pyöriviä värejä, kaaosta ja sellaisia asioita. Mutta se ei ole sama asia, ennen kuin näemme ihmissilmin ja tässä tapauksessa Cauldren silmin. Niinpä säästin tuon hetken tälle päivälle ja lopultakin avaan silmäni ja näen tämän paikan kauneuden.
 
En näe vain ikkunoita, seiniä ja varusteita. Näen potentiaalin, mahdollisuudet siihen transformaatioon mitä voi tapahtua täällä. Eikä sillä ole merkitystä, oletteko tässä studiossa vai yhteydessä netin kautta. Se on sama asia. Emme menetä mitään, erityisesti kun kaikki jotka ovat osallistuneet, jotka ovat antaneet panoksensa ja jotka ovat laittaneet energiansa siihen, ovat rakentaneet sen suurella intohimolla, suurella sitoutumisella. Voi, ja Cauldre pitää tästä kivasta matosta, missä on vaahtomuovipehmuste.
 
Mutta kun se on tehty tällä tavalla, energia virtaa kaikkien näiden laitteiden läpi suoraan kaikille, jotka katselevat netissä. Vaikka siis istuisitkin maailman toisella puolella, olet yhtä yhdistynyt tähän yhteyskeskukseen kuin kaikki täällä.
 
Näen ne mahdollisuudet, mitä täältä käsin voi tapahtua. Ei vain minulle – tämä ei ole vain minun näyttämöni, tämä on shaumbra-näyttämö. Älkää vain käyttäkö puhujapönttöäni. (Vähän naureskelua) Tämä on kaikille, joilla on jotain jaettavaa, jotain opetettavaa, jotain tuotavaa toisille uudesta energiasta.
 
Mutta ennen kuin sanotte: "Voi kyllä, haluan olla tuolla näyttämöllä, haluan olla siellä loistavien valojen alla". Ennen kuin sanotte sen, pysähtykää hetkeksi, koska täältä voidaan esittää vain niitä asioita, jotka ovat uutta energiaa, joissa on kyse valaistumisesta, joissa ei ole kyse vallasta tai kontrollista tai manipuloinnista – vain niitä asioita jotka ovat uutta energiaa ja valaistumista varten.
 
Se on dynamiikka, minkä te rakensitte tähän – en minä. Kyse oli teidän sitoutumisestanne, te kaikki sanoitte: "Sitä haluamme. Siihen olemme valmiita."
 
Kun tammikuussa sanoin: "Rakkaat ystäväni, lähtekää. Lähtekää tästä paikasta", en ajatellut, että veisitte sen näin pitkälle! (Naurua) "Lähtekää Coal Creek Canyonista, lähtekää tuosta salista ja älkää palatko, ellette olet mestari ja todella valmis tuohon vastuuseen, tuohon vaivattomuuteen ja tuohon sujuvuuteen. Älkää tulko takaisin, ellette ole valmis."
 
Rakkaat ystäväni, se oli maaginen hetki. Se oli todella maaginen hetki. Se ei ollut vain jotain sanoja, joita minä sanoin. Se oli sitä, mitä te halusitte. Te sanoitte sen: "Olemme valmiita. Mennään eteenpäin tässä. Lakataan puhumasta siitä ja tehdään se. Mennään tähän uuden energian juttuun. Hittoon kaikki vanhat tavat. Hittoon epäilykset ja pelot ja annetaan palaa." Oikein? Luulen kuulleeni teidän sanoneen niin.
 
Valaistuminen
 
Sitä missä olemme uudessa energiassa, ympäröi edelleen kaksinaisuusmaailma. Puhuin siitä eilen "keahakereiden" kanssa. On todellinen haaste ja myös hämmästyttävä kokemus kulkea ja puhua nyt mestarina tässä uudessa energiassa, mutta olla edelleen kaksinaisuusmaailman ympäröimänä. Jotain mitä muut mestarit eivät ole tehneet. He lähtivät. He jättivät fyysisen kehon. Se oli vaikeaa heidän fyysiselle keholleen. He eivät olleet valmistelleet fyysistä kehoa.
 
Itse asiassa, fyysinen keho melkein torjuttiin. Niinpä he lähtivät pian valaistumisensa jälkeen. Mutta te sanoitte: "Aiomme jäädä." Olette alkaneet oivaltaa, ettei valaistuminen ole älyllinen juttu. Ei, ei, ei. Voitte lukea kaiken filosofian maailmassa eikä mikään siitä anna teille sitä valaistumiskokemusta, minkä voitte antaa itsellenne.
 
Valaistumisessa ei ole kyse kaiken tietämisestä. Kuten Cauldre kirjoitti hiljattain, valaistuminen on sen tietämistä, että tiedät oikean asian oikealla hetkellä. Ei ole kyse kaiken tiedon ja yksityiskohtien kanniskelemisesta, vaan ehdottomasta ja täydellisestä luottamuksesta, että tiedät juuri sillä hetkellä, kun sinun pitää tietää. Eikä se tule jostain muualta. Se tulee sinusta.
 
Valaistuminen on todella kokemus, minkä hyvin harvat ovat koskaan antaneet itselleen. Sanoisin, että vain rohkeat ja pöyristyttävät. Jotkut teistä sanoisivat "hullut". Se on kokemus. Voitaisiin sanoa, että se on eheytymistä. Se on teidän täydellistä eheytymistänne. Se on hyväksymistä. (Linda nousee istuakseen jossain muualla) Sinun ei tarvitse lähteä nyt, rakkaani. Mutta ole hyvä …
 
LINDA: Aiotko motkottaa minulle?
 
ADAMUS: Se on Itsen hyväksymistä rakastavalla tavalla. Se on sen tunnistamista, ettei tarvita valtaa/voimaa, ja se on vaikea kohta. Ja taas kerran, olemme puhuneet siitä kerta toisensa jälkeen kokoontumisissamme. Se alkaa älyllisenä tai mielen käsityksenä. Mutta sitten kun sallitte itsenne kokea sen, ei ole voiman tarvetta, koska kaikki energia mitä koskaan tarvitsette, on täällä.
 
Rakkaat ystäväni, toisinaan minulle kerrotaan, että olen vähän ankara joillekin teistä.
 
LINDA: Ei toki!
 
ADAMUS: Ai jaa, sinä olet se, joka kertoo sitä minulle! (Naurua) Mutta se johtuu siitä, että olette olleet päättäväisiä. Luullakseni voitaisiin sanoa, että olette olleet ankara itsellenne ja halunneet tämän valaistumiseksi kutsutun jutun tässä elämässä ja tässä kehossa nyt. Ette halua odottaa enää. Haluatte sen nyt. Niinpä etenemme siinä. Siirrymme siihen.
 
Ja kenties sen voi summata, ettei teidän tarvitse tehdä työtä siihen. Se on luonnollista. Teidän täytyy vain olla siinä. Teidän täytyy vain sallia se. Mutta ette voi opiskella sitä. Ette voi painostaa itseänne siihen. Ette voi kurittaa itseänne siihen. Voitte sallia sen. Voitte ottaa rennosti ja sitten kokea sen.
 
Yksi suurimmista haasteista, yksi ensimmäisistä asioista joihin haluan tarttua kanssanne, on biologianne. Biologianne. Usein kaikki valaistumisessa on tavallaan älyllistä – kuten paljon ajattelua, paljon ajatuksia – mutta pääsette tähän kohtaan ja meidän on aika tarttua biologiaan.
 
Sen haluan tehdä tänään. Menemme biologiaan liittyviin kokemuksiin.
 
Biologiassa oleminen
 
Kaikilla teillä tässä huoneessa, kaikilla kuuntelijoilla on joitain ongelmia biologian kanssa ja se on ymmärrettävää, koska tämä biologinen astia on ollut vieras pitkän aikaa. Kun tulitte tänne maan päälle ensimmäistä kertaa enkelikehossanne, ei-fyysisessä olemuksessanne ja aloitte yhtäkkiä ottaa itsellenne biologian, se oli erittäin kiusallista, erittäin epämukavaa.
 
Yrititte monta elämää tottua siihen, mutta ennen kaikkea biologia on ollut kuin apina selässänne – apina joka jatkuvasti läpsii teitä päähän, jatkuvasti visertää korvaanne, jatkuvasti paskantaa selkäänne – ja sieditte sitä. Sieditte sitä ja vain totuttelitte tuohon apinaan selässänne, mutta jokin kertoo teille intuitiivisesti, että se on vieras esine. Sitä ei oikeasti pitäisi olla.
 
Sopeuduitte kehoonne, mutta se on edelleen kuin vieras esine, ei oikeasti teidän ja se on epämukava teille.
 
Olemme puhuneet aiemmin esi-isäbiologiastanne. Kannatte sukunne biologiaa – ja isovanhempienne ja heidän vanhempiensa ja heidän.
 
Jossain määrin tajuatte sen, mutta on edelleen hyvin ristiriitainen, joskus riidanhaluinen ja aina vieras suhde fyysiseen kehoon. Mutta jos aiotte mennä todelliseen mestaruuteenne, valaistumiseen, tuo keho tulee mukananne. Tuo keho integroidaan – yksi asia mitä teitä edeltävät muut mestarit eivät tehneet. Itse asiassa, he yrittivät monta elämää kieltää kehon ja yrittivät myös manipuloida kehoa ja kontrolloida kehoa mielellä. Se ei yksinkertaisesti toimi. Mutta jos aiotte mennä todelliseen mestaruuteen, olla todella kävelevä mestari, on elintärkeää, että keho on terve.
 
On itse asiassa kaksi valtaavaa ongelmaa: keho ja toinen on yltäkylläisyys. Säästämme sen toiseen kertaan. Teillä on taipumusta olla piittaamatta kehosta, mutta sitten se huutaa teille. Teillä on taipumusta haluta vain teeskennellä, että keho – kuin apina selässänne – vain seuraa teitä valaistumiseen. Mutta sitten siinä on kipuja ja särkyjä. Se sairastuu. Huolestutte siitä. Huolestutte siitä – sanoisin – mennen pois korkeammasta tietoisuusmuodosta. Alatte hermoilla. Alatte palata takaisin hyvin vanhoihin malleihin.
 
Tuo keho voi pysäyttää mestarin siihen paikkaan raiteillaan – kirjaimellisesti kuolleena (suom. huom. osa tässä käytettyä sanontaa) raiteillaan, mutta myös pysäyttää hänet – sillä miten voi nauttia elämästä, miten voi saavuttaa valaistumisen, jos tuossa kehossa on kipuja ja särkyjä tai sairauksia tai se hajoaa tai jos ette vain rakasta tuota kehoa?
 
Haluan teidän tuntevan hetken fyysistä olemustanne.
 
(Tauko)
 
Monet teistä ovat elämässään siinä kohtaa, missä mittaatte massatietoisuuden mukaan, olette 50-, 60-, 70-vuotias ja sanotte: "No, minulla on x vuotta jäljellä – 10, 20, 30 vuotta jäljellä", ja kestätte sen. Siedätte sen. Kaikesta siitä huolimatta, mitä olette oppineet matkan varrella, kaikesta valaistumisesta huolimatta, keho on kuin veneen ankkuri tosinaan. Sanotte: "Minulla on 20, 30 vuotta jäljellä. Mietin, saanko syövän. Mietin, saanko Alzheimerin tai Parkinsonin tai jonkin muun sairauden."
 
Ja sillä hetkellä kun alatte ajatella tuolla tavalla, erotatte "minä olen" –olemuksen, tietoisuuskehon* fyysisestä kehosta. Ette päästä fyysistä kehoa tietoisuuskehokäsitteeseen. Se on tämä karkeatekoinen ja vieras astia, mitä teidän on raahattava mukana.
 
*Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoa Adamukselta tietoisuuskehosta.
 
Kuvittele hetken, tunne hetken, että tuo keho uudistuu, kehosi on tehokas verkosto ja keho on heräämässä henkiin eikä kuolemassa, että tuo keho on rakkain ystäväsi.
 
(Tauko)
 
Monien teidän on vaikea kuvitella sitä. Keho rakkain ystävä? Keho? Se asia mikä voi pettää teidät? Olette nähneet toisten ihmisten kuolevan, sairastuvan ja kuolevan, monet teistä omien vanhempiensa. Ja se herättää kysymyksen: "Onko se minunkin DNA:ssani?" Lääkärikin kysyy teiltä: "Mikä on perhehistoriasi? No, huono tilanne, koska sinulla on se sama perusjuttu. Vanhempasi kuolivat 71-vuotiaana, saatat päästä 72 vuoteen."
 
Tähän liittyy siis myriadeja kuorikerroksia ja pelkoja ja se on yksi kahdesta – no, kolmesta – pääsyystä tällä hetkellä, mikä estää teitä pääsemästä yli tuosta esteestä. Kuulen jonkun teistä sanovan: "Mutta Adamus, pyysin mestaruutta. Sanoin, että haluan valaistua, joten missä se on?" No, se on siinä, mutta osa ongelmaa on fyysinen keho.
 
Ei ole aina hauskaa puhua tästä. On muita aiheita, jotka ovat valaistuneempia, paljon kevyempiä kuin puhuminen fyysisestä kehosta. Mutta työskennellessäni teidän kaikkien kanssa ja tunteissani energioita, mitä tapahtuu, tunsin tärkeäksi tänään, että puhumme biologiasta.
 
Biologian integroiminen
 
Rakkaat ystäväni, on aika integroida se, tämä biologia, teidän biologianne. On aika tuoda se sisään. Kyse ei ole sen korjaamisesta. Monet teistä ovat yrittäneet tehdä sen täältä ylhäältä käsin tai jostain tai menemällä lääkärille tai ottamalla paljon erilaisia lääkkeitä. Antakaa kaiken sen mennä. On aika integroida se.
 
Nyt minä sanon ja jotkut teistä sanovat: "Haluatko minun integroivan tämän?! Haluatko minun tuovan tämän tietoisuuskehoon? Eikö minun tarvitse korjata se ensin? Eikö minun tarvitse parantaa se tai tehdä siitä nuorempi tai jotain?" Ei lainkaan. Kyse on sen ehdottomasta integroimisesta, sen hengittämisestä sisään, suoraan tietoisuuskehoon. Suoraan tähän kauniiseen keittoon, mikä sisältää mielenne, henkenne, "minä olen" –olemuksenne.
 
Ennen on ollut suurta hauttomuutta tehdä tämä, mutta tänään – miten kaunis päivä tehdä se. Miten kaunis päivä integroida.
 
Menemme aivan kohta merabhiin, mutta haluan muistuttaa teille, ettei kyse ole tienne ajattelemisesta siihen. Ette ajattele tietänne siihen. Kyse on sallimisesta.
 
Saatatte tuntea vastustusta, koska sanotte: "No, tämä kehoko? Minäkö? Olenko todella päässyt eroon esi-isä-DNA:sta? Olenko oikeasti valmis siihen?" Ehdottomasti, ehdottomasti.
 
On se odotus, että yhtäkkiä merabhin jälkeen katsotte peiliin ja olette 30 vuotta nuorempi. (Vähän naureskelua)
 
SART: Joo!
 
ADAMUS: Mutta kyse ei ole joltain näyttämisestä. (Adamus naureskelee) Kyse ei ole … (Joku sanoo "jes!") Kyse ei ole nuoremmalta näyttämisestä ja siinä kohtaa tulee paljon ongelmia. Sanotte: "Voi, aion hengittää, jotta näytän nuoremmalta." (Muutama naurahdus) Ei. Tai "Aion hengittää, jotta olen kauniimpi tai minulla on enemmän energiaa." Enemmän energiaa. Ei, siinä ei ole kyse tästä.
 
Ne ovat kenties tuloksia tai ne ovat asioita, joita tapahtuu sen jälkeen, kun todella sallitte integroitumisen. Painon pudottaminen tai polvien, lonkkien tai muiden keho-osien saaminen kuntoon. Emme keskity tänään minkään erityisen parantamiseen, minkään sairauden tai epämuodostuman tai minkään muun parantamiseen. Tässä päivässä on kyse vain fyysisen kehonne integroimisesta sellaisena, kuin se on. Sellaisena kuin se on juuri nyt.
 
Tässä on pikkusalaisuus. Se on itse asiassa kaunis sellaisena, kuin se on juuri nyt. Ja tiedän joidenkin teistä sanovan: "Ei minusta" – erityisesti jos olette hyvin sairas tai teillä on paljon kipuja. Mutta mahdollisuus ja todellisuus tähän integroituun terveeseen ja energiseen fyysiseen olemukseen on aivan siinä. Se on aivan siinä. Emme vedä sitä jostain muulta. Teemme useita harjoituksia ja toinen tai kolmas harjoitus, minkä teemme tänään, näyttää siltä, että vedämme sen sisään, mutta kyse ei ole oikeasti siitä. Tuomme sen esiin.
 
Tuolla kehollanne, biologialla on kaikki mahdollisuudet olla sulava ja energiatehokas. Sillä on kaikki mahdollisuudet olla valokehonne.
 
Ja kun käymme tänään läpi merabheja, sitä juuri teemme. Sallimme fyysisen olemuksenne transformoitua sellaisena, kuin tunnette sen nyt. Viallisena tai tasapainottomana tai kauniina – sillä ei ole merkitystä. Sallimme tuon transformoitumisen nykyisestä fyysisestä tilastanne valokehoksi.
 
Älkää kysykö minulta, miten kauan transformoituminen kestää. On useita eri tekijöitä eikä sillä oikeastaan ole merkitystä, koska kuten olette kuulleet tarinassa tästä keskuksesta, aika on melko epäolennaista. Hassuja asioita tapahtuu matkan varrella. Se vain tapahtuu. Meidän ei tarvitse suunnitella sitä. Meidän ei tarvitse määrätä sille aikaa. Se vain tapahtuu. Se vain on siinä. Parasta mitä voitte tehdä, on sallia se ja luottaa siihen, että se tapahtuu.
 
Ette voi taistella sitä. Voitte vastustaa ja sanoa: "No, tapahtuuko tämä oikeasti tämän merabhin aikana? Teinkö minä oikeasti …" (Sylkäisy) Vetäkää syvään henkeä ja rentoutukaa, koska tänään integroimme oikeasti biologian tietoisuuskehoon ja muunnamme tämän biologian valokehoksenne.
 
Siis vedetäänpä syvään henkeä. Laitetaan merabh-valot. Ymmärtääkseni voimme tehdä sen nyt. (Valot himmenevät) Aha! Kuin taiasta. Haa! Hmm.
 
Muuten, teemme useita kokemuksia, ja ei ajattelua, kiitos. Ymmärrättekö sen? Ymmärtäkää, että kun sanon "ei ajattelua", teidän ei tarvitse keskittyä: "Teen tämän merabhin. Tuon sisään valokehoni." Se on itse asiassa häiriötekijä ja se tuo myös esteitä. Kyse on vain fyysisen kehonne integroitumisen sallimisesta tietoisuuskehoonne – tämän veneenankkurin mitä olette raahanneet mukananne ja mitä olette yrittäneet paikata ja korjata. Teemme sen tänään.
 
Vetäkää siis kunnolla syvään henkeä ja aloitetaan mukava klassinen musiikki vaihteeksi.
 
(Musiikki alkaa, useita raitoja Bernward Kochin albumilta "Gentle Spirit")
 
Biologia-merabh
 
Vedä kunnolla syvään henkeä.
 
Olemme täällä uudessa Crimson Circlen yhteyskeskuksessa. Miten sopivaa, koska eikö se ole tavallaan uusi kehonne? Symbolisesti? Siksi halusin käyttää tämän päivän tähän kokemukseen fyysisessä kehossa.
 
Vedä kunnolla syvään henkeä ja tunne fyysistä kehoasi.
 
Fyysinen keho – lihaa, luita, elimiä ja verta, soluja ja DNA, kamaa mitä sinun ei edes tarvitse tietää käydäksesi läpi tämän transformaation. Itse asiassa sanoisin, että on melkein helpompaa käydä tämä läpi, jos et tiedä paljon tieteestä ja fysiikasta, koska teillä on taipumusta jäädä vähän kiinni mieleen.
 
Tunne tätä kehoasi. No, se on sinä suunnilleen yhtä paljon kuin nimesi. Se ei oikeasti ole. Joku muu antoi sen sinulle.
 
Siitä lähtien kun tulit tälle maapallolle ja ruumiillistuit, otit fyysisen kehon, tiesit jossain sisälläsi, että tulisi se päivä, jolloin tämä keho transformoituisi, kun tämä keho ei olisi enää vain fyysistä biologiaa. Tiesit, että jonain päivänä tulisi todellinen ruumiillistuminen. Ei vain kulkemista fyysisessä kehossa, vaan todellinen ruumiillistuminen ja integroituminen.
 
Ja tuo päivä on täällä. Tuo integroitumispäivä on täällä nyt. Ja taas kerran, se on kaunista, ettei sinun tarvitse tehdä mitään muuta, kuin antaa sen tapahtua.
 
Fyysisen kehon koko idea on, että voit kokea kaksinaisuuden, ajan ja paikan sekä tiheyden tekijöitä, että voit kokea, miltä tuntuu kulkea maan pinnalla ja hengittää ilmaa.
 
Keho sallii sinun nähdä auringonlaskun. Kuten sanoin aloittaessani tänään, pidin silmäni – tai Cauldren silmät – suljettuna tähän päivään saakka, koska ihmissilmien, tämän näköaistin, tämän kauniin osasi – silmiesi – avulla voit olla maailmassa. Voit nähdä maailman.
 
Sinulla on kaikki eri ihmisaistit, jotka sallivat sinun saada aistillisia kokemuksia fyysisessä kehossa. Voi, mitä jotkut enkelit antaisivat saadakseen tämän – kyvyn koskettaa, kyvyn syödä hyvä ateria, haistaa kukkien tuoksua.
 
Keho sallii sinun saada aistillisia kokemuksia planeetalla. Mutta keho on ollut myös tyrmistyksen, uhan, pelon ja pettymyksen lähde. Lopulta keho kuluu loppuun ja aiheuttaa tämän asian, mikä tunnetaan kuolemana. Se on mielenkiintoista, koska ihmiset pelkäävät kuolemaa, koska he luulevat sen olevan enemmän kuin vain biologian kuolema. He luulevat, että se on identiteetin kuolema. Oikeasti keho vain päästää irti.
 
Keho on antanut sinulle kipuja ja särkyjä. Tiedät, millaista on, kun olet sairas, olet vilustunut tai flunssassa. On vaikea edes ajatella valaistumista tai hymyillä. Ja kun vanhenet vähän, alat saada ryppyjä, harmaat hiukset ja yrität epätoivoisesti peittää niitä ostamalla kaikenlaisia voiteita.
 
Luulen, että kun seuraavan kerran kokoonnumme tänne keskukseen, teidän kaikkien pitäisi tuoda kaikki voiteet, salvat ja lääkkeet, joita on lääkekaapissanne, kaapeissanne, autotalleissanne, vuokratuissa varastoissa, ja heittää ne pois. Miten paljon rahaa olette kuluttaneet niihin? Miten paljon ne ovat oikeasti toimineet? Ne voivat toimia jossain määrin, mutta perimmiltään eivät.
 
Katsot siis peiliin ja olet pettynyt – pettynyt ikääntymiseen, biologiaan. Kuulet minun puhuvan esi-isäbiologiastasi ja kiroat nuo äidit, jotka antoivat sinulle tuon kehon – ja isät. Sanot: "Miksi päädyin tähän hiton sukulinjaan?" No, sinä aloitit sen kauan sitten. (Naurua ja Adamus naureskelee) Ja lopetat sen kohta.
 
Keho siis sallii sinulle aistilliset kokemukset. Se sallii sinulle nautinnot. Se sallii sinun olla tässä todellisuudessa. Se on myös monien ongelmien lähde. Se on ollut yksi niistä merkittävimmistä asioista, jotka ovat tehneet tästä siirtymisestä mestaruuteen melko vaikeaa. Joillakin teistä on todellisia ongelmia tällä hetkellä. Teillä muilla on mahdollisuus todellisiin ongelmiin.
 
Miksi henkisillä ihmisillä, niillä jotka ovat oikeasti henkisellä polulla, on tilastollisesti luultavasti enemmän terveysongelmia kuin muilla? Miksi niillä joita kutsuisitte terveysfanaatikoiksi, on usein enemmän ongelmia? Kyse ei ole vain siitä, että heillä on pakkomielle asiasta, vaan itse asiassa he ovat herkempiä niille. Kun tulette tietoiseksi, alatte oivaltaa, että tämä keho on vaikea asia. Sen on muututtava. Tämä keho oikeasti pidättelee teitä.
 
Voi, toiset mestarit ovat käyneet läpi saman asian: "Jos ei olisi tätä hemmetin kehoa, voisin olla valaistunut." Tällä keholla on taipumus tulla vähän riippuvaiseksi asioista, vähän nautinto-orientoituneeksi tai tällä keholla on taipumus hajota. On siis tämä todella mielenkiintoinen dynamiikka fyysisen kehon osalta.
 
Yritätte korjata sitä. Yritätte mennä kaikenlaisille terapeuteille ja lääkäreille, vaihtoehtohoitajille. Tämä laittaa vain siteitä siihen, mutta perimmiltään paljon ydinenergia on edelleen jäljellä. Paljon ydintasapainottomuuksia on edelleen.
 
Niinpä haluaisin nyt sanoa ilman mitään hokkuspokkuksia tai monia muita sanoja, että mennään vain uuteen fysiikkaan, uuteen biologiaan. Integroidaan tuo keho, mikä teillä on juuri nyt. Integroidaan se tietoisuuskehoon.
 
Miten se tehdään? Vetämällä kunnolla syvään henkeä ja sallimalla.
 
(Tauko)
 
Vetämällä toisen kerran kunnolla syvään henkeä ja rentoutumalla uuteen kehoonne.
 
(Tauko)
 
Keho on itse asiassa ydinolemusta. Se on ydinolemusta. Toisin sanoen, tiede näkee kudoksia, elimiä ja luita, mutta juureltaan kehonne on ydinolemusta. Se on osa "minä olen" –olemusta, osa tietoisuuskehoa.
 
Se on "minä olen" –olemukselle tie syvään kokemiseen.
 
Siinä ei tarvitse olla luita ja kudoksia. Siinä ei tarvitse olla hiuksia, silmämunia, kieltä, varpaita. Se on tavallaan vain päätynyt sellaiseksi. Mutta oikeasti se on ydinolemusta, ydinolemusta.
 
"Minä olen" –olemuksen osan ei tietenkään tarvitse seurata vanhaa esi-isien mallia. Sen ei tarvitse noudattaa myöskään sitä tapaa, miltä ihmiset näyttävät. Keho on ydinolemusta, mikä sallii teidän kokea oman luomuksenne luomuksestanne käsin.
 
Ja juuri nyt kun puhun tai oikeastaan annan muuta ajateltavaa ja musiikki soi, se tapahtuu, koska olette luoneet tämän. Tuo vanha biologia – ei "vanha" niin kuin ikänne, vaan biologian vanhat mallit – transformoituu kirjaimellisesti juuri nyt.
 
Hämmästyttävä asia on, että teidän ei tarvitse työntää sitä. Minä en työnnä sitä. Minä en tee tätä. Te teette.
 
Veditte lopultakin syvään henkeä, lakkasitte taistelemasta kehoa vastaan, lakkasitte juoksemasta sitä pakoon ja sanoitte: "Tämä on minun – minun ydinolemukseni, minun tapani ilmaista itseäni."
 
Kun istumme tässä tämän kauniin uuden keskuksen avajaispäivänä, se tapahtuu. Se tapahtuu. Kyse on todella monista vanhoista malleista irtipäästämistä, hyvin vanhan biologisen rakenteen transformoimisesta sellaiseksi, mitä voitaisiin kutsua valokehoksenne.
 
Valokehonne ei ole asunut jossain toisessa ulottuvuudessa. Se on aina ollut aivan siinä. Se on aina ollut aivan siinä. Valokeho ei tule taivaasta tai jostain enkelivarastolaatikosta. Valokeho oli ydinolemus – ruumiillistumisen ydinolemus, aistien ydinolemus, kyky olla muissa ulottuvuuksissa ja elementeissä, tässä tapauksessa maaulottuvuudessanne. Se oli aina siinä, tuo ydinolemus. Sitä kutsuttaisiin kehon liekiksi tai intohimoksi.
 
Unohtakaa koko tai paino tai ikä. Tuntekaa vain hetki tuota ydinolemusta – intohimoa, aistillista intohimoa olla kehossa. Sitä on valokeho, rakkaat ystävät. Sitä on valokeho.
 
Vetäkää syvään henkeä ja ilman mitään ponnistelua sallikaa tämä transformaatio, tämä alkemia pois hyvin, hyvin vanhoista malleista.
 
(Tauko)
 
Rakastan tätä, koska tämä on tavallaan hyvin helppoa minulle tänään, koska tätä olette halunneet. Olette puhuneet siitä, olette murehtineet siitä, olette stressanneet siitä – on sellainen halu saada tuo valokeho.
 
Aivan kuten olette luoneet tämän yhteyskeskuksenenergian, luotte nyt tuon mahdollisuuden ja tuotte sen sisään valokehoa varten.
 
Unohtakaa yksityiskohdat. Unohtakaa, miten paljon nuoremmalta näytätte. Unohtakaa, miten syöpä lähtee elimistöstänne. Unohtakaa sydänkohtaussukuhistorianne. Unohtakaa ruokavalionne. Unohtakaa se kaikki. Se on ollut kaikki tukku makyoa.
 
Pyydän teitä tässä merabhissa nyt unohtamaan myös anayatroninne. Tobias ja minä olemme puhuneet anayatronista, kehonne valoverkosta, mutta arvatkaapa mitä? Se on menossa pois. Se oli todellisen valokehonne vanha paikanpitäjä.
 
Se oli olemassa. Se oli todellinen. Mutta se oli vain paikanpitäjä, kunnes olitte valmis hyväksymään ydinolemuksen, valokehon. Sekin transformoituu. Ette tarvitse sitä enää.
 
Kun integroitte fyysisen kehon koko tietoisuuskehoon, ei ole mitään syytä tai tarvetta mihinkään verkkoon, mihinkään järjestelmään mikä kommunikoi koko kehossanne solusta toiseen. Siihen ei ole tarvetta, koska jokainen solu kommunikoi aina, sillä on aina valokehon koko ydinolemus sisällään.
 
Kun istumme tässä syvällisessä ja pyhässä paikassa ja sallimme kehonne integroitumisen "minä olen" –olemukseen, pyydän myös, että alatte päästää irti noista ruokavalioista ja hoitokuureista, joilla olette olleet. Jos suosittelisin jotain valokehoa varten, niin vähän hengittelyä, vähän kevyttä liikuntaa kuten kävely ja vähän vettä pysyäksenne nesteytettynä. Se on näin yksinkertaista.
 
Voin kuulla jo kysymyksiä – muuten, otan kysymyksiä myöhemmin. "Voinko syödä suklaapipareita koko päivän?" Sinuna minä söisin. (Naurua) Ja voin kuulla muita kysymyksiä – ja taas kerran, otan kysymyksiä myöhemmin. "Mutta Adamus, olen allerginen tietyille ruoka-aineille." Et enää, et enää.
 
Sitten kuulen teidän sanovan: "Adamus, olen koko elämäni työstänyt tätä biologiaa. Voiko se olla näin helppoa? Onko tämä vain jotain pientä hyvää mieltä tuovaa, mitä teemme tänään?" Se riippuu teistä. Minä en välitä. Voitte todella saada tuon täydellisen transformaation nyt tai voitte jatkaa sitä, mitä olette tehneet. Se riippuu teistä.
 
Vedetään kunnolla syvään henkeä nyt.
 
Yksi kysymys mikä tulee vääjäämättä esiin: "Voiko se olla näin helppoa?" No, olette mestareita. Miksi ei? Miksi ei?
 
On taipumusta tänään myöhemmin lähteä ulos täältä sanoen: "Voi, en saanut sitä. Kaikki muut saivat, mutta minä en." No, ensinnäkin, et ole niin erityislaatuinen. (Vähän naureskelua)
 
SART: No hemmetti.
 
ADAMUS: Sori, Sart. (Naurua)
 
Ensinnäkään et ole niin erityislaatuinen ja joo, sinä sait sen. Sait sen. Se on aivan tässä. Anna sen vain olla nyt. Voi, voit leikkiä epäilemisleikkiä. Voit leikkiä "no, mitään ei tapahtunut" –leikkiä tai voit vain saada sen.
 
Tehdäänpä se siis uudestaan. Vedetään kunnolla syvään henkeä.
 
Meillä oli upea kokemus ahmyo-retriitissämme, kun puhuimme yltäkylläisyydestä. Voi, se oli kuin paiskautumista seinää vasten ensimmäisellä kerralla. Toisella se oli kuin itsensä sytyttämistä tuleen, mutta kolmannella kerralla pääsimme läpi.
 
Tehdäänpä se siis uudestaan. Vedetään kunnolla syvään henkeä. Ja tehdään mitä? No, "ei mitään" on itse asiassa se, mitä teemme. Sallimme. Luullakseni teemme sallimista.
 
Biologia-merabh – toinen otto
 
Vedetään kunnolla syvään henkeä. Käydään läpi faktat.
 
Olet tietoisuus. Tietoisuutesi tuo sisään energiaa. Tietoisuutesi halusi saada todella aistillisen kokemuksen ja sanoi: "Tuo sisään tämä energia, mitä kutsutaan kehoksi." Niin loit sen. Olet elänyt siinä noin tuhat elämää tai enemmän.
 
Olet elänyt biologiassa, mikä oli perimmiltään tavallaan sekoitus kaikkien muiden biologiasta, erityisesti omasta sukulinjastasi. Siis perimmiltään se ei ollut oikeasti sinun.
 
Mutta yhtäkkiä heräsit. "Seis! Haluan oman kehoni. Haluan energiani tuovan oman kehoni sisään. Hyvästi perhe. Hyvästi massatietoisuus. Hyvästi vanhat fyysisen kehon mallit. Siirryn valokehooni tästä päivästä lähtien."
 
Vedät siis kunnolla syvään henkeä … ja sitten vain sallit sen. Se on näin yksinkertaista.
 
Kuvittele olevasi mestari ja keho vain virtaa intohimosi myötä. Kuvittele olevasi tuo mestari etkä tunne väsymystä ja kipuja, tuo mestari ja kehosi uudistuu helposti ja nopeasti. Joo, vaikka pudottaisit tiiliskiven varpaallesi ja se murtuu, se on ok. Älä kokeile tätä heti. Odota päivä tai pari. (Vähän naureskelua) Pudotat tiiliskiven varpaallesi ja se murtuu. "Se on ok, koska olen valokeho. En ole fyysinen keho. Olen oma ydinolemukseni. Olen oma tietoisuuskehoni. Minun ei tarvitse odottaa varvasparan parantumista kahta tai kolmea kuukautta." Ei, vaan se tapahtuu välittömästi.
 
Vetäkää kunnolla syvään henkeä, rakkaat ystäväni, kehoonne, tietoisuuskehoonne.
 
(Tauko)
 
On edelleen paljon papatusta. "Mutta, mutta, mutta Adamus, et ymmärrä." Normaalisti sanoisin, että turpa kiinni, mutta en sano sitä tänään, koska tämä on herkkä asia. Tota, sanon sen. Turpa kiinni! (Naurua) On paljon papatusta. "Mutta Adamus, et ymmärrä ongelmaani." Ymmärrän. "Adamus, et ymmärrä, miten vaikeaa tämä on." Niinkö? "Adamus, jos tämä ei toimi, järkytyn." Ei, vaan olet jo järkyttynyt. Tämä toimii. (Vähän naureskelua)
 
Siis tehdäänpä se uudestaan. John, keskeyttäisitkö musiikin hetkeksi. Palaamme takaisin.
 
Vedetään kunnolla syvään henkeä, okei? Palaan perusasioihin.
 
Olet tässä kehossa, eikö? Ja oletan, ettet halua lähteä kehosta. Haluaako joku lähteä kehosta? (Muutama ihminen sanoo "ei") Okei. Oletan siis, että haluat jäädä kehoon, mutta haluat tuon kehon olevan omasi. Haluat sen olevan energinen. Haluat sen olevan terve, herkkä. Haluat todella, että tuo keho on oikeasti aistillinen ja tuntee ja aistii asioita.
 
Niin paljon kuin tietoisuutesi tavallaan turtui aikojen saatossa, kehosi turtui todella. Kuulo heikkenee ja keho tuskin pystyy haistamaan enää – ei niin että te haisette (suom. huom. "haistaa" ja "haista" ovat sama sana – ja näkökyky. Kaikki tämä! Voi, se on todella masentavaa. Se on todella masentavaa.
 
EDITH: Tiedän.
 
ADAMUS: Joo, ehdottomasti. Haluatko olla mainoslapsi tässä?
 
EDITH: Ei kiitos.
 
ADAMUS: Oikeasti? Terveen ja uudistuneen kehon vuoksi?
 
EDITH: Voi kyllä!
 
ADAMUS: Se on Edith-keho! (Adamus naureskelee) Ja muuten, en puhu hahmostanne tai teistä verrattuna toisiin. Puhun teistä kehonne kanssa, teistä suhteessa kehoonne. Se on ollut hyvin vihamielinen.
 
Siis kehonne on vain tapa tuntea ja ilmaista eikä sen tarvitse ikääntyä. Sen ei tarvitse kulua loppuun. Sen ei tarvitse sairastua. Sen ei tarvitse. Haluan jättää kaiken sen taakse, teillä kaikilla. Jotkut teistä nukahtavat netissä. (Naurua, kun hän menee katsomaan suoraan kameraan)
 
Te täällä tunnette olevanne unessa. Olette niin huolestuneita kehostanne. Herätkää siellä. Tarvitsemme valot vähän takaisin. (Valot sytytetään) Herätkää. Menen eri kameraan, täällä. Menemme Aasiaan täällä. Hyvä. (Vähän naureskelua) Herätkää! Herätkää. Uudistamme tuon … tuon … (Adamus lähettää lentosuukon) Teille myös … tuolle keholle.
 
Okei, valot voidaan himmentää taas. Tehdäänpä se siis uudestaan ja jatkamme sitä, kunnes tunnen meidän murtautuneen läpi. Okei.
 
Teistä tulee liian älyllisiä. Mietitte, mitä helvettiä tässä tapahtuu. Niin minäkin. (Adamus naureskelee, musiikki alkaa)
 
Biologia-merabh – kolmas otto
 
Okei. Vetäkää kunnolla syvään henkeä. Kiitos musiikista.
 
Keho on vain hengen laajentuma. Se on tapa kokea tällä planeetalla. Kehon ei tarvitse sairastua. Siihen ei tarvitse sattua. Sen energiatason ei tarvitse laskea.
 
Tänään integroimme fyysisen kehon koko tietoisuuskehoon, "minä olen" –olemukseen. Kun teette sen, kun sallitte sen, lakatkaa ajattelemasta sitä. Kun sallitte sen, tapahtuu transformaatio. Tapahtuu alkemiaprosessi, mikä vapauttaa teidät esi-isien biologiasta. Se vapauttaa teidät massatietoisuuden vanhenemiskäsityksistä. Se vapauttaa teidät hyvin vanhasta energiarakenteesta.
 
Ja tässä vapautumisessa, tässä alkemiassa se sallii ydinolemuskehon. Jotkut teistä kutsuvat sitä valokehoksi, mutta se on ydinolemuskeho.
 
Vedätte siis syvään henkeä … ja vain sallitte sen.
 
(Tauko)
 
Hämmästyttävä pikkuasia tapahtuu. Transformaatio alkaa tapahtua riippumatta iästänne tai nykyisestä terveydestänne, riippumatta siitä miten henkisesti viisas tai typerä olette. Sillä ei ole merkitystä. Voi muuten, henkisesti typerä on paljon parempi kuin henkisesti viisas. Sillä ei ole merkitystä.
 
Vedätte siis syvään henkeä … ja sallitte sen vain tapahtua.
 
(Tauko)
 
Olen pahoillani. Minun on pysäytettävä musiikki taas. Meillä on edelleen vastarintaa, paljon vastarintaa. Enemmän vastarintaa kuin siinä yltäkylläisyysjutussa, minkä teimme Italiassa.
 
En ole varma, mitä täällä tapahtuu – ei vain täällä, vaan myös tuolla (netissä). En ole oikein varma, onko se luottamuksen puutetta itseenne siinä, että tämä oikeasti tapahtuu vai hmm. Miksi en tullut ajatelleeksi tätä aiemmin: olette todella panostaneet tuohon kehoon. Olette todella panostaneet siihen. Niin paljon kuin olettekin sanoneet, että haluatte sen olevan terveempi, että haluatte sen olevan valokehonne, niin tunnen melko syvää panostamista tuohon kehoon.
 
Tavallaan outo viha-rakkaussuhde, melkein pelkäätte päästää siitä irti. Haluatte roikkua kiinni joissain osissa, mutta vapautua toisista osista. Miksi näin siis on? Miksi näin on?
 
Kenties pelko siitä, mitä saattaa tapahtua seuraavaksi? Mahdollisesti. Kenties itse asiassa kummallisella tavalla – en halua leikkiä lääkäriä tässä – rakastatte tätä kokemusta kehossa. Oikeasti rakastatte sitä. Ja itse asiassa ajattelette, että on myös vähän surullista, ettei sitä enää ole.
 
Olette siis tavallaan jääneet välitilaan. Teillä on matala energiataso, aistinne eivät toimi ja vanhenette, mutta on myös tämä toinen dynamiikka: "Itse asiassa todella rakastan tätä kehoa. Oikeastaan rakastan tätä koko fyysistä juttua. Ja kuulostaa tavallaan tylsältä olla vain enkeli valokehossa."
 
Mitä siis tehdään? No, palaan takaisin alkuun ja soitamme taas vähän musiikkia. Menemme tähän taas. (Musiikki alkaa soida)
 
Ymmärtäkää, että me vain integroimme, tuomme fyysisen kehon tietoisuuskehoon. Emme hankkiudu eroon kehosta, rakkaat ystävät. Me vain integroimme sen tai imemme sen suoraan tietoisuutenne uumeniin/suoliin. (Naurua, Adamus naureskelee) Minun oli tehtävä jotain rikkoakseni tämän tiheän energian täällä, mutta se oli hyvä kuva. (Lisää naurua) Voitte siteerata minua ja voitte tehdä myös t-paidan.
 
Imetään se suoraan tietoisuutenne uumeniin. Tehdään se. Laitetaan musiikkia soimaan. Vähän – onko jotain kenties vähän pirteämpää? (Johnille, vähän naureskelua) Tota, vähän onnellisempaa?
 
Samalla kun John yrittää löytää jotain, vetäkää syvään henkeä. Rentoutukaa, rentoutukaa, rentoutukaa. Kaikki nämä jutut mitä täällä on meneillään ... ja teidät jäädytetään samaan aikaan. (Huone on hyvin kylmä) On kuin lihavarastossa. (Naurua) Kenties voisimme tehdä jotain lämmitykselle täällä, rakkaat insinöörit? (Yleisö on innoissaan samaa mieltä) Meillä on jäätynyt keho, ennen kuin meillä on valaistunut keho! (Naurua)
 
Biologia-merabh – neljäs otto
 
Okei, vedetään oikein kunnolla syvään henkeä. Oikein kunnolla syvään henkeä. (Uusi musiikki alkaa)
 
Tuomme vähän lämpöä, kenties vähän innostavampaa musiikkia. Ja saimme vähän naurua liikkeelle tässä. Okei, menemme siihen uudestaan ja tällä kertaa se on vain fyysisen kehon antamista integroitua – integroitua täysin tietoisuuskehoon.
 
Mitä se merkitsee? En tiedä, mutta antakaa sen tapahtua. Antakaa sen tapahtua, okei?
 
Tuomme fyysisen kehon täysin uudelle tasolle.
 
Vetäkää siis kunnolla syvään henkeä. Onko tämä parasta, mitä meillä on, John? Onko tämä … Se kuulostaa hautaustoimistolta. He jäätyvät. He muuttuvat siniseksi. He … (naurua) Yritän puhua kehosta ja näen sinisiä varpaita. Ai, se olikin kynsilakkaasi.
 
Meidän on liikuttava täällä hetken kuluttua. (Adamus naureskelee)
 
Okei, kunnolla syvään henkeä.
 
(Tauko, kun Adamus arvioi musiikkia) Vähän onnellisempaa. Lisäisitkö vähän ääntä, John? (Musiikki kovenee) Onko tämä sitä musiikkia, mitä haluatte kuunnella loppuelämänne? (Yleisö sanoo "ei") Sulje musiikki! (Naurua)
 
Okei, nyt mennään. Ei musiikkia, ilman musiikkia. Teemme tämän raakana. Olemme sisukkaita tässä. Teemme vähän suoleenimemistä tässä. (Naurua)
 
Hassu asia on, että kun sanon näin ja laskemme leikkiä siitä, näen joidenkin teistä tuolissa … (Naurua, kun hän vääntelee naamaa ja elehtii) Näen sen. Nämä ovat aivan uudet tuolit! (Lisää naurua) Ei teidän ole tarkoitus tuoda sitä ylös.
 
Vedetään kunnolla syvään henkeä ja himmennetään valoja vähän.
 
Okei, nyt olemme murtautuneet energian läpi. Hyvä. Luulen, että pystymme siihen.
 
Vetäkää kunnolla syvään henkeä. Siirrytään vanhasta biologiasta, todella karkeatekoisesta vanhasta järjestelmästä ydinolemuskehoon, valokehoon.
 
Se on paljon energiatehokkaampi, se uudistuu. Keho mikä vapautuu epätasapainosta ja myrkyistä helposti ja nopeasti. Keho missä voi olla sellaisia asioita kuin syöpätekijöitä tai –potentiaalia, mutta se ei aktivoi niitä, laukaise niitä. Se tietää täsmälleen, milloin vapautua niistä. Keho mikä on aistillinen ja herkkä, muttei niin herkkä, että yhtäkkiä ette pysty käsittelemään muutamaa pölyhiukkasta nenässänne tai vähän gluteiinia vatsassanne. Keho mikä on sopeutuva ja joustava. Keho mikä on rennosti tässä maailmassa. Keho mikä on rennosti tietoisuuskehossanne.
 
Keho mikä todella edustaa tietoisuuttanne, "minä olen" –olemustanne, teidän kehoanne – teitä.
 
Vetäkää syvään henkeä ja tuokaa se sisään. Antakaa sen kohdata tuo vanha keho, missä olette kulkeneet.
 
Ja antakaa nyt tuon alkemian, tuon kauniin transformaation tapahtua – vanhan kehon integroitua nyt uuteen kehoon ja uuden kehon integroitua "minä olen" –tietoisuuteen.
 
Ja istukaa vain hetki sen kanssa. Antakaa itsenne olla mukavasti sen kanssa.
 
(Tauko)
 
Antakaa itsenne olla rennosti kehossa.
 
Teidän ei tarvitse tajuta mitään fysiikkaa. Teidän ei tarvitse mitenkään fokusoitua. Kyse on vain sen sallimisesta ja sitten se on.
 
(Tauko)
 
Kun menette kotiin tänä iltana, merkitkää kalenteriinne, että tämä oli se päivä. Tämä oli se päivä, jolloin mestari otti oman biologiansa. Tämä oli se päivä, jolloin transformaatio alkoi.
 
Ja älkää sanoko, että teimme jonkin parannuksen tänään. Emme tehneet. Emme tehneet. Se oli valokehon, ydinolemuskehon sallimista/päästämistä tietoisuuskehoon, biologian integroimista henkeen. Sen teimme tänään.
 
Lopputulos voi olla parantuminen. Se voi olla nuorekkaampi ulkonäkö. Mutta emme ryhtyneet tekemään parannusta. Ryhdyimme tekemään integroimista ja se on tässä juuri nyt.
 
Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja rentoutukaa valokehoonne.
 
(Tauko)
 
Vetäkää uudestaan kunnolla syvään henkeä ja antakaa itsenne rentoutua ydinolemuskehoonne.
 
(Tauko)
 
Vetäkää uudestaan kunnolla syvään henkeä ja antakaa tuon valokehon, ydinolemuskehon aktiovoitua, olla aktiivinen tässä ja nyt. Ei mielessänne, ei edes vanhassa fyysisessä kehossanne, vaan tässä ja nyt.
 
Voitaisiin sanoa, että integroimme ja sitten aktivoimme valokehon täällä tänään.
 
Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja rentoutukaa siihen. Sallikaa se.
 
(Tauko)
 
Ja tällä kertaa se siis toimi. Hyvä.
 
Syvään henkeä, syvään henkeä. Hyvä.
 
Voisimmeko saada nyt vähän valoja takaisin.
 
Matematiikkaa ja kokemus
 
Nyt teemme jotain vähän outoa. (Vähän naurua) Kuin "itsestäänselvyyden mestari". Kaikki mitä teemme, on outoa!
 
Nyt teemme jotain vähän mielenkiintoista, kummallisen mielenkiintoista eikä se ehkä näytä olevan täysin linjassa … Voimme sytyttää myös nämä, koska haluan nähdä kaikki. (Valot syttyvät) Kiitos.
 
Se ehkä näyttää olevan poissa linjasta joidenkin asioiden kanssa, joista olen puhunut aiemmin täysivaltaisuutena, mutta itse asiassa toivon, että voitte nähdä ja ymmärtää, että se on hyvin täysivaltaista, mitä teemme seuraavaksi.
 
Jos tarkastellaan matematiikkaa, yksinkertaista matematiikkaa … Minulla pitäisi oikeastaan olla tauluni, mutta en tarvitse sitä nyt. Ensi kerralla kuitenkin haluan kirjoitustauluni. Matematiikassa yksi plus yksi on tyypillisesti kaksi. Kuitenkin ihmisen energiadynamiikassa yksi plus yksi on 2,0001. Mitä se merkitsee?
 
Laitetaan kaksi ihmistä yhteen, he yhdistävät energiansa ja saadaan pienen, pienen, pienen pieni lisäpanos kuin kaksi ihmistä yksinään, elleivät he ruoki itseään toistensa energioilla. Silloin saadaan negatiivinen vaikutus. Mutta yleensä jos kahdella ihmisellä on ajatus tehdä jotain ja he yhdistävät tietoisuutensa, energiansa ja intohimonsa, lopputulokseksi saadaan vähän enemmän kuin kaksi.
 
Mestarien tapauksessa, shaumbrojen tapauksessa, yksi plus yksi voi helposti olla viisi, kenties kuusi. Toisin sanoen, silloin kun todellinen mestari joka ei välitä hittoakaan mistään muusta – ja siitä mestarina olemisessa on kyse, hän ei jää lainkaan kiinni asioihin – mutta kun kaksi mestaria yhdistää intohimonsa, tietoisuutensa ja halunsa yhteen, voidaan saada yksi plus yksi on viisi.
 
Se tavallaan tapahtui tässä. Yhdistitte kaikki energianne – oli se sitten taloudellista, varsianista työntekoa tai vain energiaanne – ja yhtäkkiä saitte tämän upean uuden kodin.
 
Kävimme siis juuri läpi harjoituksen, missä keho integroitiin valokehoon, tietoisuuskehoon, mutta haluan tehdä tässä kokeilun, ja tämä on todella vain kokeilu. Se mitä teimme aiemmin, ei ollut. Se oli lasten leikkiä.
 
Mutta haluan tehdä kokeilun tässä huoneessa ja tuomme mukaan myös kaikki linjoilla. Ja pidämme oman pienen kumbajaa-hetkemme. (Muutamia naurahduksia) Mutta täällä on mielenkiintoista energiadynamiikkaa.
 
Esitän kysymyksen – ja saamme vastauksen melko pian – mitä tapahtuisi, jos noin 70 mestaria tässä huoneessa plus tuhannet ja tuhannet netissä kuuntelevat shaumbra-mestarit yhdistäisivät energiansa mestareina – ei tarvitsevina olentoina, vaan mestareina, kokonaisina/eheinä mestareina. Mitä tapahtuisi, jos yhdistäisimme kaikki yhteen? Mikä vaikutus sillä olisi sinun integroitumiseesi, sinun integroitumiseesi ja sinun?
 
Ja haluaisin saada sen selville nyt sillä olettamuksella, että teoriassa silloin kuin me kaikki yhdistymme pitäen kädestä kaikkien linjoilla olevien kanssa – niin että jonkun on pidettävä kameraa ja jonkun on pidettävä kameramiestä kädestä. (Muutama ihminen sanoo "aa") Miten suloista. Ja kaikki huoneen takaosassa, kaikki tekniset ihmiset. Ja voitteko te tulla tuosta ikkunasta (tulkkauskoppi) ulos hetkeksi ja vain … (Vähän naureskelua) Se riittää. Okei, sitten kun sanon "antaa mennä".
 
Mitä tapahtuisi shaumbra-tietoisuudessa, shaumbra-mahdollisuudessa hyvin nopeaan ja sujuvan valokehon integroimiseen fyysiseen kehoon? En tiedä vastausta, mutta luulen, että voimme selvittää sen.
 
Siis käyn läpi perusasiat. Sallitte juuri oman valokehonne. Se tapahtuu nyt. Kyse on tietoisuuskehoon integroinnista. Siis keho ei ole vain jokin mukananne raahattava asia. Kaikki on siis integroitu – tietoisuus, energia, mieli, gnost, keho – kaikki yhteen.
 
Mitä tapahtuu nyt, jos nousette seisomaan (yleisö nousee seisomaan) ja on vähän kivaa musiikkia – mitä tahansa valitset, John. Laita musiikki soimaan, koska tekin siellä takana pidätte kädestä. Mitä tapahtu- … Tulkaa kaikki takaisin. Ei kahvia, ei pissaamista nyt, eikä pissaamista kahvia juodessanne. (Muutama kikatus) Tulkaa takaisin. Kaikkien on osallistuttava tähän.
 
Laitetaan siis vähän musiikkia ja … (Musiikki alkaa) Asettakaa kamerat niin, kuin haluatte, ja sitten kaikki osallistuvat. Asettakaa kamerat. Okei, musiikki soi, vedetään kunnolla syvään henkeä.
 
Olet mestari. Olet yhdistynyt toiseen mestariin. Olemme kaikki yhdistyneet mestareihin, jotka katselevat ympäri maailmaa, ja yhdistymme mestareihin, jotka tulevat kuukauden, vuoden, 10 vuoden päästä tähän hetkeen, jonka jaamme yhdessä.
 
Olet täysivaltainen olento, joka on ylittänyt tuon rajan, tuon biologisen rajan, ja sallinut/päästänyt valokehosi tietoisuuskehoosi. Tuonut valokehon fyysiseen todellisuuteen nimeltään maapallo, kokeaksesi elämää uudella, terveellä, tasapainoisella ja energisellä tavalla.
 
Ja kun sinä, rakas täysivaltainen mestari, yhdistyt toisiin mestareihin, jotka pitävät kädestä, jakavat intohimon ja halun, mitä tapahtuu? Mitä tapahtuu tuolle vanhalle yhtälölle "1 + 1 = 2". Miten pitkälle tämä voi mennä, kun näin monta mestaria, tietoista mestaria, jakaa hetken? Miten pitkälle energia voi laajentua yhden yli?
 
Tämä voidaan tehdä vain, silloin kun sallitte itsenne olla kokonainen ja täysivaltainen, kun olette yksi. Ei ½, ei ¾, vaan 1. Silloin kun olette yksi ja seisotte täällä päästäneenä juuri valokehonne sisään, kun olette yksi ja jaatte toisen yhden ja toisen yhden kanssa, mitä tapahtuu potentiaalille, transformaatiolle ja integroitumiselle?
 
Vedetään syvään henkeä ja sallitaan sen vain laajentua ilman rajoja.
 
Sallikaa sen laajentua uuden energian tavalla, mikä uhmaa koko vanhaa fysiikkaa ja kaikkia vanhoja menettelytapoja. Miten pitkälle yksi voi mennä, kun hän on rinta rinnan toisen yhden kanssa?
 
(Tauko)
 
Tulemme tähän ruumiillistuneen mestaruuden kohtaan sanoaksemme: "Olen keho. Tämä on kehoni, valokehoni. Tämän kautta koen elämäni uudella tavalla, terveellä tavalla. Keho on monin tavoin pitänyt minua vankina tähän saakka. Mutta nyt keho on tieni vapauteen, tieni kokemaan vapaasti tämän aistillisen todellisuuden nimeltään Maa. Olen keho. Olen tietoisuuskeho. Minä olen mitä olen."
 
Vetäkää kunnolla syvään henkeä yhtenä, sinuna, yhdistyneenä toisiin yksiin.
 
(Tauko)
 
Miten paljon valoa voi tulla sisään? Miten paljon integroitumista voidaan tehdä tässä hetkessä? (Ukkonen jyrisee, vähän naureskelua) Voi, olette hyviä, shaumbra. Voi, olette hyviä. (Kovempaa jyrinää, paljon hurraamista ja yleisön ja Adamuksen taputusta) Kiitos, kiitos.
 
Istukaa, olkaa hyvä. Lakatkaa pitämästä kädestä siellä takana (tekniselle henkilökunnalle). Se näyttää hassulta. (Lisää naureskelua)
 
Siis hyvä. Erinomaista. Näettekö, se on todella näin helppoa.
 
Kysymyksiä ja vastauksia
 
Haluan käyttää muutaman minuutin kysymyksiin vastaamiseen. Linda tuo mikrofonin. Ei mennä liikaa mieleen tässä, mutta tiedän, että joillakin teistä on palava halu esittää muutama kysymys biologiasta, kyllä. Ja tämä on – nostakaa kätenne, kiitos. Ole hyvä.
 
SHAUMBRA 1 (nainen): Hei Adamus. Kiertää sellainen new age –juttu, että jos kysyt, miksi olet sairas, sanotaan: koska teit jotain sopimatonta tai väärin – vihaan tuon sanan käyttämistä.
 
ADAMUS: Kyllä, kyllä.
 
SHAUMBRA 1: Mutta se on siis sinun vikasi. Ja jos olemme todella eheytyneitä, merkitseekö se, ettemme koskaan enää sairastu?
 
ADAMUS: Ei, ei, ei. Te sairastutte.
 
SHAUMBRA 1: Okei, sairastumme, mutta … okei.
 
ADAMUS: Mutta oivallatte sen olevan erilaista sairastumista. Ensinnäkään se ei ole yhtä tuskallista. Toiseksi tiedätte hetkessä tarkkaan … Kehonne ei ole enää erillään teistä. Se ei ole tämä outo asia, mitä raahaatte mukananne. Tiedätte hetkessä: "Ai, on aika sairastua", mikä merkitsee periaatteessa menemistä yksikseen tai muutaman vapaapäivän pitämistä. Mutta se ei ole oksentamista, hikoilua, kipua – ei enää sellaista. Se on vain: "Ai, minusta tuntuu … Tavallaan alennan energiaa. Teen tavallaan vuosittaisen tai puolivuosittaisen puhdistukseni." Luonnollisen puhdistumisen. Ei sellaista, mitä useimmat teistä ovat tehneet. Lakatkaa tekemästä … ja ok. Aion … aion … minulla on pieni kiista Cauldren kanssa.
 
Tämä ei ole lääketieteellinen neuvo. Tämä on viisautta. (Naurua) Ei Cauldre enkä minä ole lääkäri. Olemme fiksumpia. (Vähän taputuksia)
 
LINDA: Oho!
 
ADAMUS: Siis kyllä, ei ehdottomasti lääketieteellinen neuvo, luojan kiitos.
 
Monet teistä ovat siis oudolla tavalla pakkomielteisiä kehostaan. Niinpä saastutatte sitä jatkuvasti eri asioilla ja kutsutte sitä vaihtoehtoiseksi ja luonnolliseksi. Eikä se ole luonnollista – ne asiat joita teette kehollenne. Vaikka se olisi … Laitatte merileväuutetta kummallisiin paikkoihin. (Vähän naurua) Se on vain kummallista. Tämä on malliesimerkki kummallisesta.  Se on pelottavan kummallista. Oikeasti kummallista.
 
Parantuminen, transformoituminen – mikä tahansa – tasapainottuminen on niin luonnollista, että se on melkein hassua. Sairastutte siis aina silloin tällöin, mutta se ei ole vanhanlaista sairautta. Olette vähän maassa. Haluatte vain istuskella ja kuunnella kivaa hiljaista musiikkia. Haluatte nauttia kupin teetä ja olla näkemättä ketään päivään tai pariin. Ja se on siinä. Se on siinä. Ja se on "uusi sairas". (Muutama naurahdus)
 
SHAUMBRA 1: Okei.
 
ADAMUS: Vakavasti puhuen. Ja jos viillätte partakoneenterällä käteenne, vuodatteko verta? Ehdottomasti, vain vähän. Cauldre sanoo: "Älkää kokeilko tätä kotona", mutta … Okei, teillä on pikku onnettomuus ja vuodatte verta. Mutta huomaatte ensinnäkin, että se parantuu nopeammin, koska olette nyt eheytynyt. Kyse ei ole tuosta kummallisesta biologiasta. Se parantuu nopeammin eikä tulee suurta arpea.
 
SHAUMBRA 1: Mitä jos on kipua ja haluaa vain päästä eroon siitä?
 
ADAMUS: Voitaisiin sanoa, että kipu on sisäisen itsenne tapa kertoa teille, että jokin on poissa tasapainosta. Siis jos olet mestari ja olet integroinut valokehosi, kipu menee periaatteessa pois. Se ei ehkä tapahdu yhdessä yössä, se voi kestää vähän pidempään. Mutta koko kipu on eräänlainen vertauskuva epämukavuudestanne fyysisen kehon osalta, ette rakasta kehoa, ette integroi kehoa. Kipu siis menee periaatteessa pois.
 
Saattaa olla – ja laitan tähän lisähuomautuksen – vähän vaivoja, kun käytte läpi tätä transformaatiota vanhasta fyysisestä kehostanne valokehoksenne, koska se on tavallaan vähän kiusallista ja häiritsevää. Mutta sitä ei jatku kovin kauan.
 
SHAUMBRA 1: Kiitos.
 
ADAMUS: Kyllä. Kysymyksiä. Ole hyvä.
 
SHAUMBRA 2 (nainen): Minulla on ongelma. Minulta on menossa näkökyky oikeasta silmästä. Lähestynkö asiaa menemällä lääkäriin ja leikkauksella vai odotanko? Ja tiedän, että se on lääketieteellisen neuvon antamista.
 
ADAMUS: Kyllä, toki. Ei minua haittaa antaa … (Vähän naureskelua)
 
SHAUMBRA 2: Mutta sitä tarvitsen.
 
ADAMUS: No, katsotaan asiaa maalaisjärjellä. Voit mennä lääkäriin koska tahansa. Mutta kun menet, se tavallaan lähettää kehollesi viestin.
 
Mitä siis tehdä? No, antaisitko tälle pienen tilaisuuden? Sallisitko näkökyvyn tulla takaisin … Ei, se ei tule takaisin sillä tavalla. Se … Näkökyky määrittelee itsensä tai yhdistyy itseensä hyvin eri tavalla. Antaisitko tälle mahdollisuuden kolme kuukautta?
 
SHAUMBRA 2: Okei.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
SHAUMBRA 2: Annan.
 
ADAMUS: Hyvä, se riippuu täysin sinusta. Ja tiedän, että se on ongelma, ja tiedän, että sosiaalisen median sivustoillanne on kaikkia kysymyksiä ja …
 
LINDA: Vain Facebookissa.
 
ADAMUS: … kaikkia kysymyksiä tästä. Voisitko vain – te kaikki – antaa sille pienen mahdollisuuden? Ja tiedän, että huolestut siitä. Tiedän, että mietit sitä. Tiedän, että mietit, onko tämän tekeminen oikein. Ja jos tunnet tarvetta mennä lääkäriin ja leikkaukseen, se on ok. Leikkaus ei estä integroitumista, mutta se viivästyttää sitä.
 
SHAUMBRA 2: Okei, kiitos.
 
ADAMUS: Ja tiedän, että Linda … Hän käyttäytyy niin sujuvasti ja luontevasti.
 
LINDA: Teen parhaani.
 
ADAMUS: Hän todella aikoo keskustella Cauldren tai minun kanssa jälkeenpäin.
 
LINDA (pyörähdellen): Tämä mekko auttaa. Tämä mekko auttaa. (Adamus naureskelee) Menen vain tällä tavalla. (Hän pyörähtelee lisää)
 
ADAMUS: Siis kysymyksiä. Kysymyksiä biologiasta.
 
LINDA: Kysymyksiä? Sinne mennään.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
SHAUMBRA 3 (nainen): Hei Adamus. Minulla on epilepsia. Niinpä jos en ota lääkettä kahden vuorokauden kuluessa, voin alkaa kouristella.
 
ADAMUS: Joo.
 
SHAUMBRA 3: En siis tiedä, onko minulla kolmea kuukautta johonkin sellaiseen. Mitä suosittelisit?
 
ADAMUS: No, ensinnäkään sinulla ei ole epilepsiaa. (Linda tulee tuijottamaan Adamusta kasvoihin, yleisö sanoo "oi-oi!")
 
SHAUMBRA 3: (naureskellen) Okei.
 
ADAMUS: Ensinnäkin sinä itse asiassa… Hei, hei (Lindalle). (Vähän naureskelua)
 
Olet uskonut sen. Epilepsia on tapa … Se on tavallaan mukava harhautus joistain muista asioista. Niinpä tavalla tai toisella sillä ei ole merkitystä. Voit jatkaa lääkkeiden ottamista, koska olet tehnyt sitä jonkin aikaa. Mutta melko pian oivallat: "No, mitä jos odotan vain vähän, odotan vähän pidempään ottamisen välillä …" ja yhtäkkiä oivallat, että se oli hyvin vanha kärsimys, itse asiassa hyvin, hyvin vanha. Et todellisuudessa tarvitse sitä enää. Et tarvitse sitä oppitunniksi. Et tarvitse sitä tiedäthän – mihin tahansa, mihin tahansa. Ja päästät siitä vain irti. Sinä vain tiedät, milloin päästää irti.
 
Mutta sitä odotellessa, jos olet tehnyt asioita kauan, jos sinulla malleja niiden tekemisessä, voit jatkaa ja sitten yhtäkkiä oivallat, ettei sinun tarvitse tehdä sitä enää. Tuo epilepsia oli vanhasta kehosta. Se ei ole osa uutta valokehoa.
 
SHAUMBRA 3: Okei, ja alkuperäinen kysymykseni: entä savukkeiden polttaminen?
 
ADAMUS: Mitä siitä? Onko sinulla savuke?
 
SHAUMBRA 3: Tai marihuanan?
 
ADAMUS: Jos haluat jakaa, se on mahtava. (Naurua)
 
Kerron sinulle tämän. Valokehossa … Kaikki nämä vanhat asiat, kaikki nämä vanhat säännöt eivät päde valokehossa. Pätee ainoastaan: "Tuntuuko minusta siltä, että teen sitä? Onko se jotain, mitä haluaisin tehdä?" Mutta valokehossa sillä ei ole merkitystä. Se …
 
LINDA: Puhuuko Jumala sinulle? (Lisää naureskelua ja Linda kikattaa)
 
ADAMUS: Se on … Se on … kirjaimellisesti tuon vanhan fyysisen kehon puhdistamista, pesemistä pois.
 
Valo ei … Sellaiset asiat kuin "Onko tämä hyvä?" Onko tämä paha?" – se ei välitä. Valokeholle se on vain kokemus. Ja puhut siinä mielessä, että voiko jokin vahingoittaa valokehoa. Ei, ei voi. Ei voi. Ajattelet vanhaa kaksinaista fyysistä kehoa, jonka jotkut asiat saavat epätasapainoon.
 
On eritäin paljon kontrollointia, voimaa, pelejä ja manipulointia sellaisissa asioissa, jotka ovat oletettavasti terveellisiä, ympäristönsuojelullisia, luonnollisia ja holistisia. Ne ovat yhtä täyteen ladattuja vallalla/voimalla, kontrolloinnilla ja manipuloinnilla kuin salaliittojuonet, pimeät hallitukset ja kaikki muu sellainen. Ne ovat vain yksi vallan ja kontrolloinnin muoto. Päästä irti kaikista noista jutuista ja siitä, mitä kaikki ovat kertoneet sinulle siitä, mitä syödä, juoda, polttaa ja tanssia. Ole vapaa kehossa, mielessä ja hengessä, joo. Kiitos.
 
SHAUMBRA 3: Joo! (Yleisö taputtaa)
 
ADAMUS: Kiitos.
 
SHAUMBRA 3: Kiitos.
 
LINDA (etsien uutta kysyjää): Olet mykistänyt heidät. (Joku sanoo "pelkäämme") Joo, he pelkäävät!! (Naurua)
 
ADAMUS: Ei, vaan keskustelu on hyvä asia, koska on monia, monia kysymyksiä. Jotkut teistä eivät nosta kättään, Jane. (Vähän naurua) Sinulla on niiiin monia … joita haluat kuollaksesi esittää, kyllä.
 
SHAUMBRA 4 (nainen): Adamus, mietin, voisiko lemmikeillemme puhua shaumbra-lemmikkeinä?
 
ADAMUS: Kyllä.
 
SHAUMBRA 4: Minulla on ollut se tunne. Näen niiden siirtymän. Näen niiden valaistuvan. Näen niiden peilaavan. Tiedän siis, että hengitän elämää niihin. Tiedän, etteivät ne ole sieluolentoja.
 
ADAMUS: Aivan.
 
SHAUMBRA 4: Ja niinpä mietin, voisiko niille puhua.
 
ADAMUS: No, kyllä. Itse asiassa sitten kun tulette valokehoonne, lemmikkinne elävät pidempään, ja syynä on, että ne imevät hyvin rakastavalla ja myötätuntoisella tavalla paljon myrkkyjänne, roskaanne. Ne ovat niin rakastavia, että ne ottavat sitä teiltä. Mutta sitten se lyhentää monien niiden elämää. Ne tulevat elämään pidempään. Koiran pitäisi helposti elää 60-, 70-vuotiaaksi. Helposti. Miksi koirat lähtevät – mitä 9-,10-, 12-vuotiaana? Koska ne ottavat itselleen teidän juttujanne.
 
SHAUMBRA 4: Ja niinpä olen lakannut ottamasta lisäravinteita ja nähnyt muutoksia ja kaikkea. Minussa on paljon enemmän fyysistä mukavuutta ja joustavuutta.
 
ADAMUS: Kyllä, ja omistamista. Myös omistamista.
 
SHAUMBRA 4: Ja tunnen lemmikkieni osalta, että minulla on lahja tietää, mikä ruoka tasapainottaa niitä tai mitkä terapiat tai asiat ja milloin niiden energia tai milloin ne ottavat itselleen minun asioitani.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
SHAUMBRA 4: Ja niin että yritän tuntea – en parannuspeliä, vaan autan niitä tasapainottumaan …
 
ADAMUS: Ja se on hyvä sana – "parannuspeli" – ja voin ymmärtää, miksi ihmiset haluavat sitä, mutta jonkin ajan päästä se on peliä. Miten paljon enemmän voimme enää parantaa itseämme? Ja perimmiltään kyse ei ole parantamisesta. Kyse on fyysisen kehon integroimisesta tietoisuuskehoon.
 
Minäpä ilmaisen sen toisin. Voit jatkaa tuon vanhan kehon parantamista tai voit päästä valokehoosi. Hyvä. Enkä vieläkään vastaa kysymykseesi lemmikeistä.
 
SHAUMBRA 4: No, ja minusta tuntuu myös, että lemmikit heijastavat massatietoisuutta. Ja niin voin tuntea, miten lemmikkini ottavat itselleen …
 
LINDA: Mikä kysymys on?
 
SHAUMBRA 4: Olen siis utelias lemmikkieni osalta. Minusta tuntuu, että voin myös vain päästää irti ja luottaa ja tuntuu siltä, että se mitä teen niiden kanssa …
 
ADAMUS: Kun tuot sisään valokehosi, niiden vastuu fyysisen kehosi tasapainottamisen auttamisessa on paljon pienempi. Niistä tulee onnellisempia lemmikkejä.
 
SHAUMBRA 4: Okei.
 
ADAMUS: Joo.
 
SHAUMBRA 4: Kiitos.
 
ADAMUS: Joo, hyvä. Hei.
 
JANE: Hei. Minulla on monia kysymyksiä enkä edes tiedä, mitä kysyä, paitsi että olen käynyt hyvin paljon läpi viimeisten kolmen, neljän vuoden aikana ja tunnen nyt oloni paremmaksi kuin ikuisuuksiin. Ja luulen, että osa siitä on tekemäni eheytymistyö ja osa terveellinen ruoka ja olen ottanut täysarvoisia lisäravinteita, joiden luulen todella vaikuttaneen. Ja niin …
 
ADAMUS: Tiedätkö, miksi ne vaikuttivat?
 
JANE: Koska uskoin siihen.
 
ADAMUS: Ehdottomasti, erittäin viisasta.
 
JANE: Kyllä.
 
ADAMUS: Koska uskoit siihen. Koska joku sanoi sinulle, että nämä ovat hyviä ja sitten energisoit nuo lisäravinteet. Olisit voinut syödä Hershey's Kisses – otan tämän Caudrelta, en ole varma, mitä ne ovat – mutta olisit voinut syödä hillokaramelleja. Jos joku arvostettu terapeutti jota joku suositteli sinulle, olisi sanonut niiden olevan hyviä, olisit energisoinut ne samalla tavalla. Ja tässä ei ole kyse vain minusta. Tämä on plasebo-vaikutus. Se on uskomus.
 
JANE: Uskon sen kyllä.
 
ADAMUS: Uskot, että sinussa on jokin vialla. Uskot, että jokin voi auttaa siinä jossain määrin, ja näin olet – rakastan sinun sanaasi – parannuspelissä. Se on upeaa peliä jonkin aikaa. Se on kuitenkin kallista. Minun tapani on paljon halvempi. Viisikymmentä dollaria ja sinä parannut. (Naurua) Ei, vaan pitäisitkö siitä? Viisikymmentä dollaria ja parannut.
 
JANE: Totta kai!
 
ADAMUS: Annan sinulle 50 dollaria. (Paljon naurua, kun Adamus ottaa rahaa Cauldren taskusta ja Linda hyppää näyttämölle ja yrittää ottaa ne häneltä) Itse asiassa 60. Olet velkaa minulle 10.
 
JANE: Okei.
 
ADAMUS: Olet velkaa minulle 10. (Naurua ja taputuksia) Mutta on yksi ehto. Et voi ottaa tuota rahaa ja mennä parantajalle tai terveellisille ruokamarkkinoillesi ostamaan lisää roskaa. Käytä se todella hyvään päivälliseen – mihin tahnansa, mitä haluat syödä.
 
JANE: Tein sen eilen illalla ja minusta tuntuu surkealta tänään.
 
ADAMUS: No totta kai, koska uskot, että se oli huono asia sinulle.
 
JANE: Ei!
 
ADAMUS: Juu!
 
JANE: Ei!
 
ADAMUS: Juu!
 
JANE: Nautin siitä. Meillä oli todella hauskaa eilen illalla.
 
ADAMUS: Joo!
 
JANE: Ja söimme paljon …
 
ADAMUS: Mutta sinussa on edelleen jotain. Miten henkilökohtaisuuksiin haluat minun menevän?
 
JANE: Anna palaa.
 
ADAMUS: Oikeasti?
 
LINDA: Oho!
 
ADAMUS: Anna 10 dollariani ensin.
 
LINDA: Oho! (Naurua)
 
ADAMUS: Koska …
 
JANE: Ei, ei!
 
ADAMUS: … en ehkä koskaan saa sitä tämän jälkeen!
 
JANE: Et saakaan.
 
ADAMUS: Siinä on peliä – ei vain sinulla, vaan teillä kaikilla. Pelaat parannuspeliä, fyysistä peliä, "minussa on jotain vialla" –peliä, kunnes lopulta sanot: "Nautitaan vain elämästä." Mutta siitä huolimatta, monista pitkistä keskusteluista huolimatta, jatkat sen inttämistä, että sinussa on jotain vialla. Niin sitten on. Jatkat sen inttämistä, että on jotain, mitä et vielä tiedä tai … Näetkö, teet sen kohta minulle enkä aio …
 
JANE: Ei. En tunne niin enää. Olen tuntenut erittäin pitkän aikaa, mutta en enää. Tunnen, että olen integroinut hyvin paljon ja minulla on paljon viisautta jaettavana tästä matkasta.
 
ADAMUS: Sinulla on. Sinulla ehdottomasti on, mutta uskot edelleen, että on vielä vähän jäljellä.
 
JANE: Jalassani.
 
ADAMUS: Ja pyydän sinua päästämään irti siitä tänään, tuosta pienestä osasta mistä edelleen pidät kiinni. Ennen kuin keskeytin musiikin ja ryhmän ja sanoin: "Mitä tapahtuu? On edelleen vastarintaa. On edelleen …" No, fyysiseen kehoon on panostettu. On tuo: "No, on tavallaan kivaa roikkua kiinni tuossa fyysisessä kehossa." Sinussa – ja kaikissa täällä – on edelleen vähän, mikä pitää vähän kiinni.
 
Kävelet ulos täältä – useimmat teistä – sanoen: "No, opin tänään vähän" tai "Koin vähän. Se oli mukavaa, se oli hyvä asia." Mutta lähdette edelleen täältä sanoen: "Mutta peijakas, käsivarteeni tai selkääni sattuu edelleen" tai "Minua tuntuu edelleen yrjöttävän tänään", koska se on edelleen peliä.
 
Mutta haluan sinun palaavan siihen, mitä teimme, ja sanovan: "Se on valokeho. Kyse on valokehosta." Joo.
 
JANE: Kiitos.
 
LINDA: Adamus, minulla on kysymys. Miksi huoneen tällä puolella on enemmän kysymyksiä kuin tuolla?
 
ADAMUS: Tällä puolella on enemmän ihmisiä. (Naurua) Oliko se muna vai kana?
 
LINDA: Nerokasta!
 
ADAMUS: Muna vai kana?
 
LINDA: Nerokasta!
 
ADAMUS: Hyvä. Vielä kaksi kysymystä. Hei Edith.
 
EDITH: Jos tämä ei hyödytä kaikkia, sinun ei tarvitse vastata.
 
LINDA: Anna palaa. Nouse seisomaan. Ihmiset pettyvät.
 
ADAMUS: Edith, voisinko käskeä sinua? Ei, saat istua. Minä istun. Edith, olet hyvin suosittu ympäri maailmaa. Kaikkialla on Edith-tekijä. Kyllä. Siis anna mennä.
 
EDITH: Kiitos, rakas mies. Et ole suudellut minua vielä tänään. Mutta joka tapauksessa.
 
ADAMUS: Päivä ei ole vielä loppu. (Vähän naureskelua) Aioin tehdä sen yksityisesti, rakkaani!
 
EDITH: Okei. Jos tämä on sopimaton, sinun ei tarvitse välittä siitä, mutta rakas poikani on diabeetikko ja hän on ollut 12-vuotiaasta saakka. Nyt hän on 47. Ja meillä on talossamme paljon makyo-draamaa, minkä haluaisin menevän pois.
 
ADAMUS: Okei.
 
EDITH: Ja mietin vain, olisiko sinulla mitään nerokkaita ehdotuksia auttamaan huushollia olemaan …
 
ADAMUS: Ei!
 
EDITH: Okei.
 
ADAMUS: Ei. Ei, koska en puhu huushollistasi. Puhun tänään Edithistä ja puhun jokaisesta teistä yksilönä. En todellakaan … En puhu lapsistanne.
 
EDITH: Et.
 
ADAMUS: En puhu myöskään koiristanne. En puhu vanhemmistanne tai kenestäkään muusta. Se mistä puhun, on teille.
 
EDITH: Aivan.
 
ADAMUS: Ja vain teille.
 
EDITH: No, se tavallaan sattuu sydämeeni, joten … (Hän naureskelee vähän)
 
ADAMUS: Voi, ehdottomasti. Ehdottomasti, ymmärrettävästi. Ja jos summaisimme sen, niin kyse on siitä ongelmasta, mikä hänellä on rakkauden hyväksymisessä elämäänsä. Puhumme vielä (Lindalle joka ottaa mikrofonia Edithiltä). Mutta haluan sinun, Edith – ja katson sinua suoraan silmiin – haluan sinun työstävän Edithiä. Haluan sinun sallivan Edithin hyväksi, ei poikasi hyväksi. Ymmärrätkö sen?
 
EDITH: Kyllä, ymmärrän.
 
ADAMUS: Okei. Ja haluan sinun sallivan omaksi hyväksesi. Haluan sinun olevan mestari. Lakkaa murehtimasta muita. Miten vanha poikasi on?
 
EDITH: Neljäkymmentäseitsemän.
 
ADAMUS: Olet 40 vuotta myöhässä tässä koko ohjelmassa. (Muutama naurahdus) Sinun olisi pitänyt päästää irti kauan sitten. Onko tässä järkeä?
 
EDITH: Minun olisi pitänyt päästää irti vai hänen olisi pitänyt päästää irti mistä?
 
ADAMUS: Miten vanha hän on?
 
EDITH: Neljäkymmentäseitsemän. No, hän asuu kotona, koska hän kuolisi, jos hän ei asuisi. Koska jos hän menee insuliinishokkiin eikä ole ketään saamassa hänet pois siitä tai kutsumassa apua. Siksi hän asuu edelleen luonani.
 
ADAMUS: Se on mielenkiintoista, mielenkiintoista peliä, eikö vain? Joo, haluan sinun pitävän huolta sinusta.
 
EDITH: No, minä pidän huolta. Minä pidän huolta – enimmäkseen. (Adamus pyörittelee päätään, Edith kikattaa)
 
ADAMUS: Makyoa.
 
EDITH: Luulin pitäväni huolta. (He naureskelevat)
 
ADAMUS: Edith, pidä huolta itsestäsi.
 
EDITH: Okei.
 
ADAMUS: Katso sitten, mitä hänellä tapahtuu.
 
EDITH: Okei.
 
ADAMUS: Onko tässä järkeä?
 
EDITH: Kyllä. Lähetän hänelle …
 
ADAMUS: Mitä? Ei. Vain kyllä vai ei.
 
EDITH: Okei, kiitos.
 
ADAMUS: Ei, vaan kyllä vai ei. Ei "okei". Okei on hevonpaskaa. Kyllä vai ei. Onko siinä järkeä? Pidä huolta Edithistä.
 
EDITH: Kyllä.
 
ADAMUS: Osaatko tehdä sen?
 
EDITH: Kyllä, osaan.
 
ADAMUS: Häh, sinä tavallaan …
 
EDITH: No, minä – on …
 
ADAMUS: Älä viitsi, Edith. Osaatko pitää huolta Edithistä? Edith …
 
EDITH: Osaan.
 
ADAMUS: … osaatko pitää …
 
EDITH: Luulen, että minun on tehtävä se paremmin. On toinenkin ihminen, joka luullakseni haluasi …
 
ADAMUS: Edith, Edith. Sulje hänen mikrofoninsa.
 
LINDA: Ai jaa!
 
EDITH: Okei.
 
LINDA: Ai jaa!
 
ADAMUS: Edith, se on yksinkertaista. Se on joko kyllä tai ei. Ei ole mitään muuta.
 
EDITH: Kyllä … (loppu ei kuulu)
 
ADAMUS: Ei, sinä vaan jatkat, jatkat puhu- … Se on kyllä tai ei. Edith, puhut edelleen. Sinulla ei ole edes mikrofonia. Edith, kyllä vai ei?
 
EDITH: Kyllä.
 
ADAMUS: Kiitos! Pysähdy siihen paikkaan. Hyvä, kiitos. Okei. Pidä huolta Edithistä. Katso sitten, mitä pojallasi tapahtuu.
 
On … Älä vastaa minulle, mutta tässä tapahtuu eräs dynamiikka, koska Edith ei pidä huolta itsestään. Tapahtuu kummallinen dynamiikka, energia. Sanoit sen itse – "paljon makyoa talossa". Se on siellä (osoittaen Edithiä), tuossa talossa. Rakasta itseäsi, Edith. Huomaat äkkiä, mikä vaikutus sillä on poikaasi. Hän ottaa paljon juttuja sinulta. Hän on tavallaan – no, ei koira – mutta tavallaan hän ottaa itselleen sinun juttujasi. Siis ei enää. Pidä huolta Edithistä.
 
EDITH: Okei …
 
ADAMUS: Sitä ei tarvitse ajatella.
 
EDITH: Mietin vain, mitä juttuja hän ottaa minulta vai … (loppu ei kuulu)
 
LINDA: Luulin, että se oli kyllä tai ei.
 
ADAMUS: Joo. Ottaa itselleen vain paljon siitä, ettei Edith rakasta itseään. Huh! Vau!
 
Okei, vielä yksi. Viimeinen kysymys. Hei.
 
MARY BETH: Hei. Sanotko siis, että jos tiedämme jonkin auttavan, meidän ei pidä tehdä sitä, koska haluan puhua vaihdevuosista hetken. (Hän kikattaa)
 
ADAMUS: Toki.
 
MARY BETH: Tiedän, että jos otan tasapainottavia hormoneja, oloni tuntuu paremmalta, elämäni on parempaa. Ajatuksia? Ehdotuksia?
 
ADAMUS: Minulla ei ole koskaan ollut tuota ongelmaa! (Paljon naurua)
 
MARY BETH: Sanon vain. Naiset tietävät, eikö vain? Eikö ole vaikea selvitä ilman mitään? Kenties kyse on vain minusta. (Muutama nainen sanoo "ei")
 
ADAMUS: Kehossa on nyt kaikki …
 
MARY BETH: On paljon.
 
ADAMUS: … energiapotentiaali tai kaikki dynamiikat järjestää vitamiinit, entsyymit, muut asiat, joita tarvitaan – siinä on jo kaikki. Kyllä, voit ottaa näitä asioita, koska uskot, koska joku on kertonut matkan varrella, että ne auttavat, ja sitä suositeltiin. Ystävä kertoi sinulle tai valvoit myöhään yhtenä yönä, kahteen aamulla ja televisiossa oli vaihdevuosimainos. (Nainen nauraa) Koska sitä vaihdevuosissa olevat naiset tekevät, he katselevat televisiota kahdelta aamulla.
 
Siis uskoit sen ja luulet, että se auttaa sinua. Niinpä otat sitä ja se tavallaan auttaa.
 
MARY BETH: Aivan.
 
ADAMUS: Mutta mitä tapahtuu, jos samalla intohimolla sanot: "Helvetti, kehoni tietää, miten huolehditaan asiasta." Lisäksi, valokeho ei edes tunne sellaista asiaa kuin vaihdevuodet. Vaihdevuodet liittyvät jotenkin – teemme koko jutun siitä joku kerta – Isis-seksuaalienergiaan ja sitten muuttumiseen enemmän arvostetun kypsän naisen energiaksi. Sen ei tarvitse olla enää niin seksuaalista, siitä tulee äidillistä energiaa.
 
Ja keho käy läpi muutamia muutoksia ja viime sukupolvina tai aikakausina siitä on tullut todella, todella rankkaa, koska naisella ei ole aavistustakaan siitä, pitäisikö hänen olla seksikäs vai ei-seksikäs vai mies vai nainen vai ei mitään enää. Niinpä vaihdevuosista on tullut enemmän ongelma ja sitten otetaan kaikkea roskaa. Otat kaikkia näitä juttuja, koska et ole varma, pitäisikö sinun olla seksikäs vai äidillinen vai fiksu vai mies vai ei mitään enää.
 
MARY BETH: Olen molempia. (Hän kikattaa)
 
ADAMUS: Se on hyvin hämmentävää.
 
LINDA: Milloin viimeksi olit nainen?!


MARY BETH: (kikattaen) Juuri niin!
 
LINDA: Herran tähden!
 
ADAMUS: No, itse asiassa noin viikko sitten …
 
LINDA: Ai jaa! (Paljon naurua)
 
ADAMUS: Nyt kun kysyt. Täytyykö sinun olla niin henkilökohtainen ja karkea siitä? (Lisää naureskelua) Ja pukeudun paremmin kuin monet teistä. (Lisää naurua) Ooo! Ooo! (Yleisökin sanoo "ooo")
 
MARY BETH: Olitko siis seksikäs vai äidillinen?
 
ADAMUS: Siis kyllä mutta … Siis sanon näin. Lähdet täältä – monet teistä lähtevät täältä – ja sanot: "Joo, mutta jatkan edelleen sen ja sen ja sen ottamista." Minä en välitä. Annoin teille kaikki perusasiat valokehossanne olemisesta. Sanoin, että se on yhtä helppoa kuin hengen vetäminen syvään ja transformaation salliminen. Mutta te kävelette ulos ovesta ja juoksette apteekkiin kadun päässä ja sanotte: "No joo, olen melkein irti omista …" mistä tahansa.
 
Voitte tehdä sen, jos haluatte, mutta te muut jotka sanotte: "Aion päästä pois tästä vanhan energian biologiasta, aion astua valokehooni ja aion olla sulava ja rento ja aion säästää paljon rahaa näin tekemällä - olet minulle edelleen kympin velkaa (Janelle) – siis aion tehdä sen sujuvasti". Ja sitten koette sen. Se tapahtuu.
 
Se on luonnollista evoluutiota. Kaikki muu on melko luonnotonta. Ja ihmiset on ehdollistettu, että heidän täytyy ottaa kaikkia juttuja.
 
Aina silloin tällöin istun joidenkin teidän kanssa – erityisesti Pohjois-Amerikassa – ja katselen kanssanne televisiota. Käsitättekö, miten paljon sisällöstä on roskan laittamisesta elimistöönne? Se on hämmästyttävää. Sen pitäisi olla laitonta, koska – en mene nyt siihen. Mutta perimmiltään mestari oivaltaa, että hänen kehonsa on vapaa kaikista vanhoista jutuista, kaikista vanhoista biologisista malleista. Hän voi olla valokeho ja se tapahtuu luonnostaan. Se tapahtuu helposti.
 
Minäpä ilmaisen sen näin. Te kaikki - kaikki jotka kuuntelette netissä, te kaikki täällä – mestarina jokainen askel minkä otatte fyysisesti, jokainen askel, on askel valokehoonne. Ajatelkaa sitä tällä tavalla. Sen sijaan että mietitte sitä, menkää kävelylle, ja joka askel on valokehoonne. Mestari joka kävelee kuin mestari, kävelee valokehossaan.
 
Sitten huolestutte vähän ja sanotte: "Joo, mutta mitä jos?" Ja sitten vedätte syvään henkeä ja sanotte …
 
ADAMUS JA YLEISÖ: Kaikki on hyvin koko luomakunnassa.