CRIMSON
CIRCLEN MATERIAALEJA
Löytäminen-sarja
SHOUD
10: “Löytäminen 10” – ADAMUS Geoffrey Hoppen kanavoimana
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
VASTUUVAPAUSLAUSEKE – OLE HYVÄ JA
LUE
Seuraava
esitys antaa henkisiä näkemyksiä ja informaatiota, mitä on antanut ylösnoussut
mestari Adamus Saint Germain Geoffrey Hoppen kanavoimana. Niitä ei ole
tarkoitettu lääketieteelliseksi tai psykologiseksi neuvoksi tai konsultoinniksi
eikä niitä pitäisi käyttää sellaisena. Konsultoi lääkäriä kaikissa
terveydentilasi haitallisissa muutoksissa tai ennen reseptilääkkeiden käytön
muuttamista.
***
Minä olen
mitä olen, täysvaltaisen alueen Adamus.
(Hän
vetää syvään henkeä ja avaa silmänsä) Hmm, hmm. (Yleisö taputtaa) Hmm, hmm.
(Tauko,
kun Adamus alkaa tutkia ja ihailla kaikkea; naurua kuin hän kiillottaa
puhujapönttönsä logoa)
Hmm.
LINDA:
Oho! (Adamus korjailee näyttämön taustapaneeleja)
(Hän
jatkaa kävelyä ympäri huonetta tutkien kaikkea sanomatta mitään, nyt hän on
huoneen takaosassa ja katselee ympärilleen)
ADAMUS:
Hmm, hmm.
(Yleisö
nauraa, kun hän menee miestenhuoneeseen, huuhtelee vessan ja tulee ulos
korjaillen housujaan)
ADAMUS:
Häh! (Hän avaa naistenhuoneen oven ja sulkee sen nopeasti)
LINDA:
Oikeasti?
(Adamus
avaa lukitun oven ja menee Geoffin ja Lindan "lämpiöön"; lisää naurua
kun hän tulee ulos konjakkipullon kanssa, mikä annettiin aiemmin; laitettuaan
sen pöydälle hän menee ulos, kävelee rakennuksen eteen, tarkkailee etuosan
kylttiä ja palaa takaisin sisälle)
ADAMUS:
Hmm.
(Hän
menee tuotantoalueelle ja katselee laitteita)
LINDA: Lähetys
ei ole keskeytynyt. Adamus kulkee ympäri tutkien uutta tilaansa.
(Naurua,
kun Adamus heiluttaa kameralle ja sitten viittoo Joseph Collinsin nousemaan
seisomaan ja tervehtii häntä – yleisö taputtaa; sitten hän menee
tulkkauskoppiin ja heiluttaa kaikille, naurua)
LINDA:
Kuuntelijoille tiedoksi, että Adamuksen tarkastus jatkuu edelleen.
(Lisää
naurua, Adamus menee lopultakin eteen näyttämölle)
ADAMUS:
Julistan nyt Crimson Circle Connection Centerin (yhteyskeskuksen) avatuksi
valaistumiselle. (Yleisön hurrausta ja taputuksia)
LINDA:
Luojan kiitos! Ai niin, Adamuksen kiitos.
ADAMUS:
Ymmärrän, että teidän oli käytävä tässä läpi lupaprosessi, mutta siihen saakka
kunnes myönnämme energiadynamiikan, se ei ole virallista. Mutta nyt se on.
Siis rakas
shaumbra, teidän kotinne, kenties ensimmäinen monista tulevista. Aa, kyllä.
Kun tänä
iltana palaan Ylösnousseiden mestarien klubiin (vähän naureskelua), olen kuin
ylpeä isä. Aion puhua joillekin kaikkien aikojen suurista ylösnousseista
mestareista ja sanoa: "Millainen teidän ryhmänne yhteyskeskus on? (Naurua)
Millaista sen teknologia on? Millainen valaistus heidän näyttämöllään on? Miten
kauniisti näyttämö on asetettu?" Aah, ja aion olla hyvin ylpeä, koska
heidän täytyy kamppailla. Heidän täytyy yrittää saada ryhmänsä kasaamaan jotain
yhtä kaunista. Siis, shaumbra, hyvin tehty. Erittäin hyvin tehty, kiitos.
(Yleisö taputtaa) Hyvin tehty.
Vedetäänpä
siis syvään henkeä tähän kauniiseen paikkaan, tähän paikkaan joka on todella
uutta energiaa, kuten Cauldre ja Linda sanoivat – se tapa millä se toteutui,
tapa millä se alkaa toimia ja energiat joita täällä on. Cauldre pyytää minua
kertomaan, että kun eilen pidimme Keahak-tapaamisen täällä, päätin olla
avaamatta silmiäni, sillä halusin säästää sen tähän hetkeen.
Nimittäin
me enkeliolennot näemme asiat vähän eri tavalla. Näemme energiaa, kuvioita,
pyöriviä värejä, kaaosta ja sellaisia asioita. Mutta se ei ole sama asia, ennen
kuin näemme ihmissilmin ja tässä tapauksessa Cauldren silmin. Niinpä säästin
tuon hetken tälle päivälle ja lopultakin avaan silmäni ja näen tämän paikan
kauneuden.
En näe
vain ikkunoita, seiniä ja varusteita. Näen potentiaalin, mahdollisuudet siihen
transformaatioon mitä voi tapahtua täällä. Eikä sillä ole merkitystä, oletteko
tässä studiossa vai yhteydessä netin kautta. Se on sama asia. Emme menetä
mitään, erityisesti kun kaikki jotka ovat osallistuneet, jotka ovat antaneet
panoksensa ja jotka ovat laittaneet energiansa siihen, ovat rakentaneet sen
suurella intohimolla, suurella sitoutumisella. Voi, ja Cauldre pitää tästä
kivasta matosta, missä on vaahtomuovipehmuste.
Mutta kun
se on tehty tällä tavalla, energia virtaa kaikkien näiden laitteiden läpi
suoraan kaikille, jotka katselevat netissä. Vaikka siis istuisitkin maailman
toisella puolella, olet yhtä yhdistynyt tähän yhteyskeskukseen kuin kaikki
täällä.
Näen ne
mahdollisuudet, mitä täältä käsin voi tapahtua. Ei vain minulle – tämä ei ole
vain minun näyttämöni, tämä on shaumbra-näyttämö. Älkää vain käyttäkö
puhujapönttöäni. (Vähän naureskelua) Tämä on kaikille, joilla on jotain
jaettavaa, jotain opetettavaa, jotain tuotavaa toisille uudesta energiasta.
Mutta
ennen kuin sanotte: "Voi kyllä, haluan olla tuolla näyttämöllä, haluan
olla siellä loistavien valojen alla". Ennen kuin sanotte sen, pysähtykää
hetkeksi, koska täältä voidaan esittää vain niitä asioita, jotka ovat uutta
energiaa, joissa on kyse valaistumisesta, joissa ei ole kyse vallasta tai
kontrollista tai manipuloinnista – vain niitä asioita jotka ovat uutta energiaa
ja valaistumista varten.
Se on
dynamiikka, minkä te rakensitte tähän – en minä. Kyse oli teidän
sitoutumisestanne, te kaikki sanoitte: "Sitä haluamme. Siihen olemme
valmiita."
Kun
tammikuussa sanoin: "Rakkaat ystäväni, lähtekää. Lähtekää tästä
paikasta", en ajatellut, että veisitte sen näin pitkälle! (Naurua)
"Lähtekää Coal Creek Canyonista, lähtekää tuosta salista ja älkää palatko,
ellette olet mestari ja todella valmis tuohon vastuuseen, tuohon
vaivattomuuteen ja tuohon sujuvuuteen. Älkää tulko takaisin, ellette ole
valmis."
Rakkaat
ystäväni, se oli maaginen hetki. Se oli todella maaginen hetki. Se ei ollut
vain jotain sanoja, joita minä sanoin. Se oli sitä, mitä te halusitte. Te
sanoitte sen: "Olemme valmiita. Mennään eteenpäin tässä. Lakataan puhumasta
siitä ja tehdään se. Mennään tähän uuden energian juttuun. Hittoon kaikki
vanhat tavat. Hittoon epäilykset ja pelot ja annetaan palaa." Oikein?
Luulen kuulleeni teidän sanoneen niin.
Valaistuminen
Sitä
missä olemme uudessa energiassa, ympäröi edelleen kaksinaisuusmaailma. Puhuin
siitä eilen "keahakereiden" kanssa. On todellinen haaste ja myös
hämmästyttävä kokemus kulkea ja puhua nyt mestarina tässä uudessa energiassa,
mutta olla edelleen kaksinaisuusmaailman ympäröimänä. Jotain mitä muut mestarit
eivät ole tehneet. He lähtivät. He jättivät fyysisen kehon. Se oli vaikeaa
heidän fyysiselle keholleen. He eivät olleet valmistelleet fyysistä kehoa.
Itse
asiassa, fyysinen keho melkein torjuttiin. Niinpä he lähtivät pian valaistumisensa
jälkeen. Mutta te sanoitte: "Aiomme jäädä." Olette alkaneet oivaltaa,
ettei valaistuminen ole älyllinen juttu. Ei, ei, ei. Voitte lukea kaiken
filosofian maailmassa eikä mikään siitä anna teille sitä valaistumiskokemusta,
minkä voitte antaa itsellenne.
Valaistumisessa
ei ole kyse kaiken tietämisestä. Kuten Cauldre kirjoitti hiljattain,
valaistuminen on sen tietämistä, että tiedät oikean asian oikealla hetkellä. Ei
ole kyse kaiken tiedon ja yksityiskohtien kanniskelemisesta, vaan ehdottomasta
ja täydellisestä luottamuksesta, että tiedät juuri sillä hetkellä, kun sinun
pitää tietää. Eikä se tule jostain muualta. Se tulee sinusta.
Valaistuminen
on todella kokemus, minkä hyvin harvat ovat koskaan antaneet itselleen.
Sanoisin, että vain rohkeat ja pöyristyttävät. Jotkut teistä sanoisivat
"hullut". Se on kokemus. Voitaisiin sanoa, että se on eheytymistä. Se
on teidän täydellistä eheytymistänne. Se on hyväksymistä. (Linda nousee
istuakseen jossain muualla) Sinun ei tarvitse lähteä nyt, rakkaani. Mutta ole
hyvä …
LINDA:
Aiotko motkottaa minulle?
ADAMUS:
Se on Itsen hyväksymistä rakastavalla tavalla. Se on sen tunnistamista, ettei
tarvita valtaa/voimaa, ja se on vaikea kohta. Ja taas kerran, olemme puhuneet
siitä kerta toisensa jälkeen kokoontumisissamme. Se alkaa älyllisenä tai mielen
käsityksenä. Mutta sitten kun sallitte itsenne kokea sen, ei ole voiman
tarvetta, koska kaikki energia mitä koskaan tarvitsette, on täällä.
Rakkaat
ystäväni, toisinaan minulle kerrotaan, että olen vähän ankara joillekin teistä.
LINDA: Ei
toki!
ADAMUS:
Ai jaa, sinä olet se, joka kertoo sitä minulle! (Naurua) Mutta se johtuu siitä,
että olette olleet päättäväisiä. Luullakseni voitaisiin sanoa, että olette
olleet ankara itsellenne ja halunneet tämän valaistumiseksi kutsutun jutun
tässä elämässä ja tässä kehossa nyt. Ette halua odottaa enää. Haluatte sen nyt.
Niinpä etenemme siinä. Siirrymme siihen.
Ja
kenties sen voi summata, ettei teidän tarvitse tehdä työtä siihen. Se on
luonnollista. Teidän täytyy vain olla siinä. Teidän täytyy vain sallia se.
Mutta ette voi opiskella sitä. Ette voi painostaa itseänne siihen. Ette voi
kurittaa itseänne siihen. Voitte sallia sen. Voitte ottaa rennosti ja sitten
kokea sen.
Yksi
suurimmista haasteista, yksi ensimmäisistä asioista joihin haluan tarttua
kanssanne, on biologianne. Biologianne. Usein kaikki valaistumisessa on
tavallaan älyllistä – kuten paljon ajattelua, paljon ajatuksia – mutta pääsette
tähän kohtaan ja meidän on aika tarttua biologiaan.
Sen
haluan tehdä tänään. Menemme biologiaan liittyviin kokemuksiin.
Biologiassa
oleminen
Kaikilla
teillä tässä huoneessa, kaikilla kuuntelijoilla on joitain ongelmia biologian
kanssa ja se on ymmärrettävää, koska tämä biologinen astia on ollut vieras
pitkän aikaa. Kun tulitte tänne maan päälle ensimmäistä kertaa
enkelikehossanne, ei-fyysisessä olemuksessanne ja aloitte yhtäkkiä ottaa
itsellenne biologian, se oli erittäin kiusallista, erittäin epämukavaa.
Yrititte
monta elämää tottua siihen, mutta ennen kaikkea biologia on ollut kuin apina
selässänne – apina joka jatkuvasti läpsii teitä päähän, jatkuvasti visertää
korvaanne, jatkuvasti paskantaa selkäänne – ja sieditte sitä. Sieditte sitä ja
vain totuttelitte tuohon apinaan selässänne, mutta jokin kertoo teille
intuitiivisesti, että se on vieras esine. Sitä ei oikeasti pitäisi olla.
Sopeuduitte
kehoonne, mutta se on edelleen kuin vieras esine, ei oikeasti teidän ja se on
epämukava teille.
Olemme
puhuneet aiemmin esi-isäbiologiastanne. Kannatte sukunne biologiaa – ja
isovanhempienne ja heidän vanhempiensa ja heidän.
Jossain
määrin tajuatte sen, mutta on edelleen hyvin ristiriitainen, joskus
riidanhaluinen ja aina vieras suhde fyysiseen kehoon. Mutta jos aiotte mennä
todelliseen mestaruuteenne, valaistumiseen, tuo keho tulee mukananne. Tuo keho
integroidaan – yksi asia mitä teitä edeltävät muut mestarit eivät tehneet. Itse
asiassa, he yrittivät monta elämää kieltää kehon ja yrittivät myös manipuloida
kehoa ja kontrolloida kehoa mielellä. Se ei yksinkertaisesti toimi. Mutta jos
aiotte mennä todelliseen mestaruuteen, olla todella kävelevä mestari, on
elintärkeää, että keho on terve.
On itse
asiassa kaksi valtaavaa ongelmaa: keho ja toinen on yltäkylläisyys. Säästämme
sen toiseen kertaan. Teillä on taipumusta olla piittaamatta kehosta, mutta
sitten se huutaa teille. Teillä on taipumusta haluta vain teeskennellä, että
keho – kuin apina selässänne – vain seuraa teitä valaistumiseen. Mutta sitten
siinä on kipuja ja särkyjä. Se sairastuu. Huolestutte siitä. Huolestutte siitä
– sanoisin – mennen pois korkeammasta tietoisuusmuodosta. Alatte hermoilla.
Alatte palata takaisin hyvin vanhoihin malleihin.
Tuo keho
voi pysäyttää mestarin siihen paikkaan raiteillaan – kirjaimellisesti kuolleena
(suom. huom. osa tässä käytettyä sanontaa) raiteillaan, mutta myös pysäyttää
hänet – sillä miten voi nauttia elämästä, miten voi saavuttaa valaistumisen,
jos tuossa kehossa on kipuja ja särkyjä tai sairauksia tai se hajoaa tai jos
ette vain rakasta tuota kehoa?
Haluan
teidän tuntevan hetken fyysistä olemustanne.
(Tauko)
Monet
teistä ovat elämässään siinä kohtaa, missä mittaatte massatietoisuuden mukaan,
olette 50-, 60-, 70-vuotias ja sanotte: "No, minulla on x vuotta jäljellä
– 10, 20, 30 vuotta jäljellä", ja kestätte sen. Siedätte sen. Kaikesta
siitä huolimatta, mitä olette oppineet matkan varrella, kaikesta
valaistumisesta huolimatta, keho on kuin veneen ankkuri tosinaan. Sanotte:
"Minulla on 20, 30 vuotta jäljellä. Mietin, saanko syövän. Mietin, saanko
Alzheimerin tai Parkinsonin tai jonkin muun sairauden."
Ja sillä
hetkellä kun alatte ajatella tuolla tavalla, erotatte "minä olen"
–olemuksen, tietoisuuskehon* fyysisestä kehosta. Ette päästä fyysistä kehoa tietoisuuskehokäsitteeseen.
Se on tämä karkeatekoinen ja vieras astia, mitä teidän on raahattava mukana.
*Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoa Adamukselta
tietoisuuskehosta.
Kuvittele
hetken, tunne hetken, että tuo keho uudistuu, kehosi on tehokas verkosto ja
keho on heräämässä henkiin eikä kuolemassa, että tuo keho on rakkain ystäväsi.
(Tauko)
Monien
teidän on vaikea kuvitella sitä. Keho rakkain ystävä? Keho? Se asia mikä voi
pettää teidät? Olette nähneet toisten ihmisten kuolevan, sairastuvan ja
kuolevan, monet teistä omien vanhempiensa. Ja se herättää kysymyksen:
"Onko se minunkin DNA:ssani?" Lääkärikin kysyy teiltä: "Mikä on
perhehistoriasi? No, huono tilanne, koska sinulla on se sama perusjuttu.
Vanhempasi kuolivat 71-vuotiaana, saatat päästä 72 vuoteen."
Tähän
liittyy siis myriadeja kuorikerroksia ja pelkoja ja se on yksi kahdesta – no,
kolmesta – pääsyystä tällä hetkellä, mikä estää teitä pääsemästä yli tuosta esteestä.
Kuulen jonkun teistä sanovan: "Mutta Adamus, pyysin mestaruutta. Sanoin,
että haluan valaistua, joten missä se on?" No, se on siinä, mutta osa
ongelmaa on fyysinen keho.
Ei ole
aina hauskaa puhua tästä. On muita aiheita, jotka ovat valaistuneempia, paljon
kevyempiä kuin puhuminen fyysisestä kehosta. Mutta työskennellessäni teidän
kaikkien kanssa ja tunteissani energioita, mitä tapahtuu, tunsin tärkeäksi
tänään, että puhumme biologiasta.
Biologian
integroiminen
Rakkaat
ystäväni, on aika integroida se, tämä biologia, teidän biologianne. On aika
tuoda se sisään. Kyse ei ole sen korjaamisesta. Monet teistä ovat yrittäneet
tehdä sen täältä ylhäältä käsin tai jostain tai menemällä lääkärille tai
ottamalla paljon erilaisia lääkkeitä. Antakaa kaiken sen mennä. On aika
integroida se.
Nyt minä
sanon ja jotkut teistä sanovat: "Haluatko minun integroivan tämän?!
Haluatko minun tuovan tämän tietoisuuskehoon? Eikö minun tarvitse korjata se
ensin? Eikö minun tarvitse parantaa se tai tehdä siitä nuorempi tai
jotain?" Ei lainkaan. Kyse on sen ehdottomasta integroimisesta, sen
hengittämisestä sisään, suoraan tietoisuuskehoon. Suoraan tähän kauniiseen
keittoon, mikä sisältää mielenne, henkenne, "minä olen" –olemuksenne.
Ennen on
ollut suurta hauttomuutta tehdä tämä, mutta tänään – miten kaunis päivä tehdä
se. Miten kaunis päivä integroida.
Menemme
aivan kohta merabhiin, mutta haluan muistuttaa teille, ettei kyse ole tienne
ajattelemisesta siihen. Ette ajattele tietänne siihen. Kyse on sallimisesta.
Saatatte
tuntea vastustusta, koska sanotte: "No, tämä kehoko? Minäkö? Olenko
todella päässyt eroon esi-isä-DNA:sta? Olenko oikeasti valmis siihen?"
Ehdottomasti, ehdottomasti.
On se
odotus, että yhtäkkiä merabhin jälkeen katsotte peiliin ja olette 30 vuotta
nuorempi. (Vähän naureskelua)
SART:
Joo!
ADAMUS:
Mutta kyse ei ole joltain näyttämisestä. (Adamus naureskelee) Kyse ei ole …
(Joku sanoo "jes!") Kyse ei ole nuoremmalta näyttämisestä ja siinä
kohtaa tulee paljon ongelmia. Sanotte: "Voi, aion hengittää, jotta näytän
nuoremmalta." (Muutama naurahdus) Ei. Tai "Aion hengittää, jotta olen
kauniimpi tai minulla on enemmän energiaa." Enemmän energiaa. Ei, siinä ei
ole kyse tästä.
Ne ovat
kenties tuloksia tai ne ovat asioita, joita tapahtuu sen jälkeen, kun todella
sallitte integroitumisen. Painon pudottaminen tai polvien, lonkkien tai muiden
keho-osien saaminen kuntoon. Emme keskity tänään minkään erityisen
parantamiseen, minkään sairauden tai epämuodostuman tai minkään muun
parantamiseen. Tässä päivässä on kyse vain fyysisen kehonne integroimisesta
sellaisena, kuin se on. Sellaisena kuin se on juuri nyt.
Tässä on
pikkusalaisuus. Se on itse asiassa kaunis sellaisena, kuin se on juuri nyt. Ja
tiedän joidenkin teistä sanovan: "Ei minusta" – erityisesti jos
olette hyvin sairas tai teillä on paljon kipuja. Mutta mahdollisuus ja
todellisuus tähän integroituun terveeseen ja energiseen fyysiseen olemukseen on
aivan siinä. Se on aivan siinä. Emme vedä sitä jostain muulta. Teemme useita
harjoituksia ja toinen tai kolmas harjoitus, minkä teemme tänään, näyttää
siltä, että vedämme sen sisään, mutta kyse ei ole oikeasti siitä. Tuomme sen
esiin.
Tuolla
kehollanne, biologialla on kaikki mahdollisuudet olla sulava ja energiatehokas.
Sillä on kaikki mahdollisuudet olla valokehonne.
Ja kun
käymme tänään läpi merabheja, sitä juuri teemme. Sallimme fyysisen olemuksenne
transformoitua sellaisena, kuin tunnette sen nyt. Viallisena tai
tasapainottomana tai kauniina – sillä ei ole merkitystä. Sallimme tuon
transformoitumisen nykyisestä fyysisestä tilastanne valokehoksi.
Älkää
kysykö minulta, miten kauan transformoituminen kestää. On useita eri tekijöitä
eikä sillä oikeastaan ole merkitystä, koska kuten olette kuulleet tarinassa
tästä keskuksesta, aika on melko epäolennaista. Hassuja asioita tapahtuu matkan
varrella. Se vain tapahtuu. Meidän ei tarvitse suunnitella sitä. Meidän ei
tarvitse määrätä sille aikaa. Se vain tapahtuu. Se vain on siinä. Parasta mitä
voitte tehdä, on sallia se ja luottaa siihen, että se tapahtuu.
Ette voi
taistella sitä. Voitte vastustaa ja sanoa: "No, tapahtuuko tämä oikeasti
tämän merabhin aikana? Teinkö minä oikeasti …" (Sylkäisy) Vetäkää syvään
henkeä ja rentoutukaa, koska tänään integroimme oikeasti biologian
tietoisuuskehoon ja muunnamme tämän biologian valokehoksenne.
Siis
vedetäänpä syvään henkeä. Laitetaan merabh-valot. Ymmärtääkseni voimme tehdä
sen nyt. (Valot himmenevät) Aha! Kuin taiasta. Haa! Hmm.
Muuten,
teemme useita kokemuksia, ja ei ajattelua, kiitos. Ymmärrättekö sen?
Ymmärtäkää, että kun sanon "ei ajattelua", teidän ei tarvitse
keskittyä: "Teen tämän merabhin. Tuon sisään valokehoni." Se on itse
asiassa häiriötekijä ja se tuo myös esteitä. Kyse on vain fyysisen kehonne
integroitumisen sallimisesta tietoisuuskehoonne – tämän veneenankkurin mitä
olette raahanneet mukananne ja mitä olette yrittäneet paikata ja korjata.
Teemme sen tänään.
Vetäkää
siis kunnolla syvään henkeä ja aloitetaan mukava klassinen musiikki vaihteeksi.
(Musiikki
alkaa, useita raitoja Bernward Kochin albumilta "Gentle Spirit")
Biologia-merabh
Vedä
kunnolla syvään henkeä.
Olemme
täällä uudessa Crimson Circlen yhteyskeskuksessa. Miten sopivaa, koska eikö se
ole tavallaan uusi kehonne? Symbolisesti? Siksi halusin käyttää tämän päivän
tähän kokemukseen fyysisessä kehossa.
Vedä
kunnolla syvään henkeä ja tunne fyysistä kehoasi.
Fyysinen
keho – lihaa, luita, elimiä ja verta, soluja ja DNA, kamaa mitä sinun ei edes
tarvitse tietää käydäksesi läpi tämän transformaation. Itse asiassa sanoisin,
että on melkein helpompaa käydä tämä läpi, jos et tiedä paljon tieteestä ja
fysiikasta, koska teillä on taipumusta jäädä vähän kiinni mieleen.
Tunne
tätä kehoasi. No, se on sinä suunnilleen yhtä paljon kuin nimesi. Se ei
oikeasti ole. Joku muu antoi sen sinulle.
Siitä
lähtien kun tulit tälle maapallolle ja ruumiillistuit, otit fyysisen kehon,
tiesit jossain sisälläsi, että tulisi se päivä, jolloin tämä keho
transformoituisi, kun tämä keho ei olisi enää vain fyysistä biologiaa. Tiesit,
että jonain päivänä tulisi todellinen ruumiillistuminen. Ei vain kulkemista
fyysisessä kehossa, vaan todellinen ruumiillistuminen ja integroituminen.
Ja tuo
päivä on täällä. Tuo integroitumispäivä on täällä nyt. Ja taas kerran, se on
kaunista, ettei sinun tarvitse tehdä mitään muuta, kuin antaa sen tapahtua.
Fyysisen
kehon koko idea on, että voit kokea kaksinaisuuden, ajan ja paikan sekä
tiheyden tekijöitä, että voit kokea, miltä tuntuu kulkea maan pinnalla ja
hengittää ilmaa.
Keho
sallii sinun nähdä auringonlaskun. Kuten sanoin aloittaessani tänään, pidin
silmäni – tai Cauldren silmät – suljettuna tähän päivään saakka, koska
ihmissilmien, tämän näköaistin, tämän kauniin osasi – silmiesi – avulla voit
olla maailmassa. Voit nähdä maailman.
Sinulla
on kaikki eri ihmisaistit, jotka sallivat sinun saada aistillisia kokemuksia
fyysisessä kehossa. Voi, mitä jotkut enkelit antaisivat saadakseen tämän –
kyvyn koskettaa, kyvyn syödä hyvä ateria, haistaa kukkien tuoksua.
Keho sallii
sinun saada aistillisia kokemuksia planeetalla. Mutta keho on ollut myös
tyrmistyksen, uhan, pelon ja pettymyksen lähde. Lopulta keho kuluu loppuun ja
aiheuttaa tämän asian, mikä tunnetaan kuolemana. Se on mielenkiintoista, koska
ihmiset pelkäävät kuolemaa, koska he luulevat sen olevan enemmän kuin vain
biologian kuolema. He luulevat, että se on identiteetin kuolema. Oikeasti keho
vain päästää irti.
Keho on
antanut sinulle kipuja ja särkyjä. Tiedät, millaista on, kun olet sairas, olet
vilustunut tai flunssassa. On vaikea edes ajatella valaistumista tai hymyillä.
Ja kun vanhenet vähän, alat saada ryppyjä, harmaat hiukset ja yrität
epätoivoisesti peittää niitä ostamalla kaikenlaisia voiteita.
Luulen,
että kun seuraavan kerran kokoonnumme tänne keskukseen, teidän kaikkien pitäisi
tuoda kaikki voiteet, salvat ja lääkkeet, joita on lääkekaapissanne,
kaapeissanne, autotalleissanne, vuokratuissa varastoissa, ja heittää ne pois.
Miten paljon rahaa olette kuluttaneet niihin? Miten paljon ne ovat oikeasti toimineet?
Ne voivat toimia jossain määrin, mutta perimmiltään eivät.
Katsot
siis peiliin ja olet pettynyt – pettynyt ikääntymiseen, biologiaan. Kuulet
minun puhuvan esi-isäbiologiastasi ja kiroat nuo äidit, jotka antoivat sinulle
tuon kehon – ja isät. Sanot: "Miksi päädyin tähän hiton sukulinjaan?"
No, sinä aloitit sen kauan sitten. (Naurua ja Adamus naureskelee) Ja lopetat
sen kohta.
Keho siis
sallii sinulle aistilliset kokemukset. Se sallii sinulle nautinnot. Se sallii
sinun olla tässä todellisuudessa. Se on myös monien ongelmien lähde. Se on
ollut yksi niistä merkittävimmistä asioista, jotka ovat tehneet tästä
siirtymisestä mestaruuteen melko vaikeaa. Joillakin teistä on todellisia
ongelmia tällä hetkellä. Teillä muilla on mahdollisuus todellisiin ongelmiin.
Miksi
henkisillä ihmisillä, niillä jotka ovat oikeasti henkisellä polulla, on
tilastollisesti luultavasti enemmän terveysongelmia kuin muilla? Miksi niillä
joita kutsuisitte terveysfanaatikoiksi, on usein enemmän ongelmia? Kyse ei ole
vain siitä, että heillä on pakkomielle asiasta, vaan itse asiassa he ovat
herkempiä niille. Kun tulette tietoiseksi, alatte oivaltaa, että tämä keho on
vaikea asia. Sen on muututtava. Tämä keho oikeasti pidättelee teitä.
Voi,
toiset mestarit ovat käyneet läpi saman asian: "Jos ei olisi tätä hemmetin
kehoa, voisin olla valaistunut." Tällä keholla on taipumus tulla vähän
riippuvaiseksi asioista, vähän nautinto-orientoituneeksi tai tällä keholla on
taipumus hajota. On siis tämä todella mielenkiintoinen dynamiikka fyysisen
kehon osalta.
Yritätte
korjata sitä. Yritätte mennä kaikenlaisille terapeuteille ja lääkäreille,
vaihtoehtohoitajille. Tämä laittaa vain siteitä siihen, mutta perimmiltään
paljon ydinenergia on edelleen jäljellä. Paljon ydintasapainottomuuksia on edelleen.
Niinpä
haluaisin nyt sanoa ilman mitään hokkuspokkuksia tai monia muita sanoja, että
mennään vain uuteen fysiikkaan, uuteen biologiaan. Integroidaan tuo keho, mikä
teillä on juuri nyt. Integroidaan se tietoisuuskehoon.
Miten se
tehdään? Vetämällä kunnolla syvään henkeä ja sallimalla.
(Tauko)
Vetämällä
toisen kerran kunnolla syvään henkeä ja rentoutumalla uuteen kehoonne.
(Tauko)
Keho on
itse asiassa ydinolemusta. Se on ydinolemusta. Toisin sanoen, tiede näkee
kudoksia, elimiä ja luita, mutta juureltaan kehonne on ydinolemusta. Se on osa
"minä olen" –olemusta, osa tietoisuuskehoa.
Se on
"minä olen" –olemukselle tie syvään kokemiseen.
Siinä ei
tarvitse olla luita ja kudoksia. Siinä ei tarvitse olla hiuksia, silmämunia,
kieltä, varpaita. Se on tavallaan vain päätynyt sellaiseksi. Mutta oikeasti se
on ydinolemusta, ydinolemusta.
"Minä
olen" –olemuksen osan ei tietenkään tarvitse seurata vanhaa esi-isien
mallia. Sen ei tarvitse noudattaa myöskään sitä tapaa, miltä ihmiset näyttävät.
Keho on ydinolemusta, mikä sallii teidän kokea oman luomuksenne luomuksestanne
käsin.
Ja juuri
nyt kun puhun tai oikeastaan annan muuta ajateltavaa ja musiikki soi, se
tapahtuu, koska olette luoneet tämän. Tuo vanha biologia – ei "vanha"
niin kuin ikänne, vaan biologian vanhat mallit – transformoituu
kirjaimellisesti juuri nyt.
Hämmästyttävä
asia on, että teidän ei tarvitse työntää sitä. Minä en työnnä sitä. Minä en tee
tätä. Te teette.
Veditte
lopultakin syvään henkeä, lakkasitte taistelemasta kehoa vastaan, lakkasitte
juoksemasta sitä pakoon ja sanoitte: "Tämä on minun – minun
ydinolemukseni, minun tapani ilmaista itseäni."
Kun
istumme tässä tämän kauniin uuden keskuksen avajaispäivänä, se tapahtuu. Se
tapahtuu. Kyse on todella monista vanhoista malleista irtipäästämistä, hyvin
vanhan biologisen rakenteen transformoimisesta sellaiseksi, mitä voitaisiin
kutsua valokehoksenne.
Valokehonne
ei ole asunut jossain toisessa ulottuvuudessa. Se on aina ollut aivan siinä. Se
on aina ollut aivan siinä. Valokeho ei tule taivaasta tai jostain
enkelivarastolaatikosta. Valokeho oli ydinolemus – ruumiillistumisen
ydinolemus, aistien ydinolemus, kyky olla muissa ulottuvuuksissa ja
elementeissä, tässä tapauksessa maaulottuvuudessanne. Se oli aina siinä, tuo ydinolemus.
Sitä kutsuttaisiin kehon liekiksi tai intohimoksi.
Unohtakaa
koko tai paino tai ikä. Tuntekaa vain hetki tuota ydinolemusta – intohimoa,
aistillista intohimoa olla kehossa. Sitä on valokeho, rakkaat ystävät. Sitä on
valokeho.
Vetäkää
syvään henkeä ja ilman mitään ponnistelua sallikaa tämä transformaatio, tämä
alkemia pois hyvin, hyvin vanhoista malleista.
(Tauko)
Rakastan
tätä, koska tämä on tavallaan hyvin helppoa minulle tänään, koska tätä olette
halunneet. Olette puhuneet siitä, olette murehtineet siitä, olette stressanneet
siitä – on sellainen halu saada tuo valokeho.
Aivan
kuten olette luoneet tämän yhteyskeskuksenenergian, luotte nyt tuon
mahdollisuuden ja tuotte sen sisään valokehoa varten.
Unohtakaa
yksityiskohdat. Unohtakaa, miten paljon nuoremmalta näytätte. Unohtakaa, miten
syöpä lähtee elimistöstänne. Unohtakaa sydänkohtaussukuhistorianne. Unohtakaa
ruokavalionne. Unohtakaa se kaikki. Se on ollut kaikki tukku makyoa.
Pyydän
teitä tässä merabhissa nyt unohtamaan myös anayatroninne. Tobias ja minä olemme
puhuneet anayatronista, kehonne valoverkosta, mutta arvatkaapa mitä? Se on
menossa pois. Se oli todellisen valokehonne vanha paikanpitäjä.
Se oli
olemassa. Se oli todellinen. Mutta se oli vain paikanpitäjä, kunnes olitte
valmis hyväksymään ydinolemuksen, valokehon. Sekin transformoituu. Ette
tarvitse sitä enää.
Kun
integroitte fyysisen kehon koko tietoisuuskehoon, ei ole mitään syytä tai
tarvetta mihinkään verkkoon, mihinkään järjestelmään mikä kommunikoi koko
kehossanne solusta toiseen. Siihen ei ole tarvetta, koska jokainen solu
kommunikoi aina, sillä on aina valokehon koko ydinolemus sisällään.
Kun
istumme tässä syvällisessä ja pyhässä paikassa ja sallimme kehonne
integroitumisen "minä olen" –olemukseen, pyydän myös, että alatte
päästää irti noista ruokavalioista ja hoitokuureista, joilla olette olleet. Jos
suosittelisin jotain valokehoa varten, niin vähän hengittelyä, vähän kevyttä
liikuntaa kuten kävely ja vähän vettä pysyäksenne nesteytettynä. Se on näin
yksinkertaista.
Voin
kuulla jo kysymyksiä – muuten, otan kysymyksiä myöhemmin. "Voinko syödä
suklaapipareita koko päivän?" Sinuna minä söisin. (Naurua) Ja voin kuulla
muita kysymyksiä – ja taas kerran, otan kysymyksiä myöhemmin. "Mutta
Adamus, olen allerginen tietyille ruoka-aineille." Et enää, et enää.
Sitten
kuulen teidän sanovan: "Adamus, olen koko elämäni työstänyt tätä
biologiaa. Voiko se olla näin helppoa? Onko tämä vain jotain pientä hyvää
mieltä tuovaa, mitä teemme tänään?" Se riippuu teistä. Minä en välitä.
Voitte todella saada tuon täydellisen transformaation nyt tai voitte jatkaa
sitä, mitä olette tehneet. Se riippuu teistä.
Vedetään
kunnolla syvään henkeä nyt.
Yksi
kysymys mikä tulee vääjäämättä esiin: "Voiko se olla näin helppoa?"
No, olette mestareita. Miksi ei? Miksi ei?
On
taipumusta tänään myöhemmin lähteä ulos täältä sanoen: "Voi, en saanut
sitä. Kaikki muut saivat, mutta minä en." No, ensinnäkin, et ole niin
erityislaatuinen. (Vähän naureskelua)
SART: No
hemmetti.
ADAMUS:
Sori, Sart. (Naurua)
Ensinnäkään
et ole niin erityislaatuinen ja joo, sinä sait sen. Sait sen. Se on aivan
tässä. Anna sen vain olla nyt. Voi, voit leikkiä epäilemisleikkiä. Voit leikkiä
"no, mitään ei tapahtunut" –leikkiä tai voit vain saada sen.
Tehdäänpä
se siis uudestaan. Vedetään kunnolla syvään henkeä.
Meillä
oli upea kokemus ahmyo-retriitissämme, kun puhuimme yltäkylläisyydestä. Voi, se
oli kuin paiskautumista seinää vasten ensimmäisellä kerralla. Toisella se oli
kuin itsensä sytyttämistä tuleen, mutta kolmannella kerralla pääsimme läpi.
Tehdäänpä
se siis uudestaan. Vedetään kunnolla syvään henkeä. Ja tehdään mitä? No,
"ei mitään" on itse asiassa se, mitä teemme. Sallimme. Luullakseni
teemme sallimista.
Biologia-merabh
– toinen otto
Vedetään
kunnolla syvään henkeä. Käydään läpi faktat.
Olet
tietoisuus. Tietoisuutesi tuo sisään energiaa. Tietoisuutesi halusi saada
todella aistillisen kokemuksen ja sanoi: "Tuo sisään tämä energia, mitä
kutsutaan kehoksi." Niin loit sen. Olet elänyt siinä noin tuhat elämää tai
enemmän.
Olet
elänyt biologiassa, mikä oli perimmiltään tavallaan sekoitus kaikkien muiden
biologiasta, erityisesti omasta sukulinjastasi. Siis perimmiltään se ei ollut
oikeasti sinun.
Mutta
yhtäkkiä heräsit. "Seis! Haluan oman kehoni. Haluan energiani tuovan oman
kehoni sisään. Hyvästi perhe. Hyvästi massatietoisuus. Hyvästi vanhat fyysisen
kehon mallit. Siirryn valokehooni tästä päivästä lähtien."
Vedät
siis kunnolla syvään henkeä … ja sitten vain sallit sen. Se on näin
yksinkertaista.
Kuvittele
olevasi mestari ja keho vain virtaa intohimosi myötä. Kuvittele olevasi tuo
mestari etkä tunne väsymystä ja kipuja, tuo mestari ja kehosi uudistuu helposti
ja nopeasti. Joo, vaikka pudottaisit tiiliskiven varpaallesi ja se murtuu, se
on ok. Älä kokeile tätä heti. Odota päivä tai pari. (Vähän naureskelua) Pudotat
tiiliskiven varpaallesi ja se murtuu. "Se on ok, koska olen valokeho. En
ole fyysinen keho. Olen oma ydinolemukseni. Olen oma tietoisuuskehoni. Minun ei
tarvitse odottaa varvasparan parantumista kahta tai kolmea kuukautta." Ei,
vaan se tapahtuu välittömästi.
Vetäkää
kunnolla syvään henkeä, rakkaat ystäväni, kehoonne, tietoisuuskehoonne.
(Tauko)
On
edelleen paljon papatusta. "Mutta, mutta, mutta Adamus, et ymmärrä."
Normaalisti sanoisin, että turpa kiinni, mutta en sano sitä tänään, koska tämä
on herkkä asia. Tota, sanon sen. Turpa kiinni! (Naurua) On paljon papatusta.
"Mutta Adamus, et ymmärrä ongelmaani." Ymmärrän. "Adamus, et
ymmärrä, miten vaikeaa tämä on." Niinkö? "Adamus, jos tämä ei toimi,
järkytyn." Ei, vaan olet jo järkyttynyt. Tämä toimii. (Vähän naureskelua)
Siis
tehdäänpä se uudestaan. John, keskeyttäisitkö musiikin hetkeksi. Palaamme
takaisin.
Vedetään
kunnolla syvään henkeä, okei? Palaan perusasioihin.
Olet
tässä kehossa, eikö? Ja oletan, ettet halua lähteä kehosta. Haluaako joku
lähteä kehosta? (Muutama ihminen sanoo "ei") Okei. Oletan siis, että
haluat jäädä kehoon, mutta haluat tuon kehon olevan omasi. Haluat sen olevan
energinen. Haluat sen olevan terve, herkkä. Haluat todella, että tuo keho on
oikeasti aistillinen ja tuntee ja aistii asioita.
Niin
paljon kuin tietoisuutesi tavallaan turtui aikojen saatossa, kehosi turtui
todella. Kuulo heikkenee ja keho tuskin pystyy haistamaan enää – ei niin että
te haisette (suom. huom. "haistaa" ja "haista" ovat sama
sana – ja näkökyky. Kaikki tämä! Voi, se on todella masentavaa. Se on todella
masentavaa.
EDITH:
Tiedän.
ADAMUS:
Joo, ehdottomasti. Haluatko olla mainoslapsi tässä?
EDITH: Ei
kiitos.
ADAMUS:
Oikeasti? Terveen ja uudistuneen kehon vuoksi?
EDITH:
Voi kyllä!
ADAMUS:
Se on Edith-keho! (Adamus naureskelee) Ja muuten, en puhu hahmostanne tai
teistä verrattuna toisiin. Puhun teistä kehonne kanssa, teistä suhteessa
kehoonne. Se on ollut hyvin vihamielinen.
Siis
kehonne on vain tapa tuntea ja ilmaista eikä sen tarvitse ikääntyä. Sen ei
tarvitse kulua loppuun. Sen ei tarvitse sairastua. Sen ei tarvitse. Haluan
jättää kaiken sen taakse, teillä kaikilla. Jotkut teistä nukahtavat netissä.
(Naurua, kun hän menee katsomaan suoraan kameraan)
Te täällä
tunnette olevanne unessa. Olette niin huolestuneita kehostanne. Herätkää
siellä. Tarvitsemme valot vähän takaisin. (Valot sytytetään) Herätkää. Menen
eri kameraan, täällä. Menemme Aasiaan täällä. Hyvä. (Vähän naureskelua)
Herätkää! Herätkää. Uudistamme tuon … tuon … (Adamus lähettää lentosuukon)
Teille myös … tuolle keholle.
Okei,
valot voidaan himmentää taas. Tehdäänpä se siis uudestaan ja jatkamme sitä,
kunnes tunnen meidän murtautuneen läpi. Okei.
Teistä
tulee liian älyllisiä. Mietitte, mitä helvettiä tässä tapahtuu. Niin minäkin.
(Adamus naureskelee, musiikki alkaa)
Biologia-merabh
– kolmas otto
Okei.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä. Kiitos musiikista.
Keho on
vain hengen laajentuma. Se on tapa kokea tällä planeetalla. Kehon ei tarvitse
sairastua. Siihen ei tarvitse sattua. Sen energiatason ei tarvitse laskea.
Tänään
integroimme fyysisen kehon koko tietoisuuskehoon, "minä olen"
–olemukseen. Kun teette sen, kun sallitte sen, lakatkaa ajattelemasta sitä. Kun
sallitte sen, tapahtuu transformaatio. Tapahtuu alkemiaprosessi, mikä vapauttaa
teidät esi-isien biologiasta. Se vapauttaa teidät massatietoisuuden
vanhenemiskäsityksistä. Se vapauttaa teidät hyvin vanhasta energiarakenteesta.
Ja tässä
vapautumisessa, tässä alkemiassa se sallii ydinolemuskehon. Jotkut teistä
kutsuvat sitä valokehoksi, mutta se on ydinolemuskeho.
Vedätte
siis syvään henkeä … ja vain sallitte sen.
(Tauko)
Hämmästyttävä
pikkuasia tapahtuu. Transformaatio alkaa tapahtua riippumatta iästänne tai
nykyisestä terveydestänne, riippumatta siitä miten henkisesti viisas tai typerä
olette. Sillä ei ole merkitystä. Voi muuten, henkisesti typerä on paljon
parempi kuin henkisesti viisas. Sillä ei ole merkitystä.
Vedätte
siis syvään henkeä … ja sallitte sen vain tapahtua.
(Tauko)
Olen
pahoillani. Minun on pysäytettävä musiikki taas. Meillä on edelleen
vastarintaa, paljon vastarintaa. Enemmän vastarintaa kuin siinä
yltäkylläisyysjutussa, minkä teimme Italiassa.
En ole
varma, mitä täällä tapahtuu – ei vain täällä, vaan myös tuolla (netissä). En
ole oikein varma, onko se luottamuksen puutetta itseenne siinä, että tämä
oikeasti tapahtuu vai hmm. Miksi en tullut ajatelleeksi tätä aiemmin: olette
todella panostaneet tuohon kehoon. Olette todella panostaneet siihen. Niin
paljon kuin olettekin sanoneet, että haluatte sen olevan terveempi, että
haluatte sen olevan valokehonne, niin tunnen melko syvää panostamista tuohon
kehoon.
Tavallaan
outo viha-rakkaussuhde, melkein pelkäätte päästää siitä irti. Haluatte roikkua
kiinni joissain osissa, mutta vapautua toisista osista. Miksi näin siis on?
Miksi näin on?
Kenties
pelko siitä, mitä saattaa tapahtua seuraavaksi? Mahdollisesti. Kenties itse
asiassa kummallisella tavalla – en halua leikkiä lääkäriä tässä – rakastatte
tätä kokemusta kehossa. Oikeasti rakastatte sitä. Ja itse asiassa ajattelette,
että on myös vähän surullista, ettei sitä enää ole.
Olette
siis tavallaan jääneet välitilaan. Teillä on matala energiataso, aistinne eivät
toimi ja vanhenette, mutta on myös tämä toinen dynamiikka: "Itse asiassa
todella rakastan tätä kehoa. Oikeastaan rakastan tätä koko fyysistä juttua. Ja
kuulostaa tavallaan tylsältä olla vain enkeli valokehossa."
Mitä siis
tehdään? No, palaan takaisin alkuun ja soitamme taas vähän musiikkia. Menemme
tähän taas. (Musiikki alkaa soida)
Ymmärtäkää,
että me vain integroimme, tuomme fyysisen kehon tietoisuuskehoon. Emme
hankkiudu eroon kehosta, rakkaat ystävät. Me vain integroimme sen tai imemme
sen suoraan tietoisuutenne uumeniin/suoliin. (Naurua, Adamus naureskelee) Minun
oli tehtävä jotain rikkoakseni tämän tiheän energian täällä, mutta se oli hyvä
kuva. (Lisää naurua) Voitte siteerata minua ja voitte tehdä myös t-paidan.
Imetään
se suoraan tietoisuutenne uumeniin. Tehdään se. Laitetaan musiikkia soimaan.
Vähän – onko jotain kenties vähän pirteämpää? (Johnille, vähän naureskelua)
Tota, vähän onnellisempaa?
Samalla
kun John yrittää löytää jotain, vetäkää syvään henkeä. Rentoutukaa,
rentoutukaa, rentoutukaa. Kaikki nämä jutut mitä täällä on meneillään ... ja
teidät jäädytetään samaan aikaan. (Huone on hyvin kylmä) On kuin
lihavarastossa. (Naurua) Kenties voisimme tehdä jotain lämmitykselle täällä,
rakkaat insinöörit? (Yleisö on innoissaan samaa mieltä) Meillä on jäätynyt
keho, ennen kuin meillä on valaistunut keho! (Naurua)
Biologia-merabh
– neljäs otto
Okei,
vedetään oikein kunnolla syvään henkeä. Oikein kunnolla syvään henkeä. (Uusi
musiikki alkaa)
Tuomme
vähän lämpöä, kenties vähän innostavampaa musiikkia. Ja saimme vähän naurua
liikkeelle tässä. Okei, menemme siihen uudestaan ja tällä kertaa se on vain
fyysisen kehon antamista integroitua – integroitua täysin tietoisuuskehoon.
Mitä se
merkitsee? En tiedä, mutta antakaa sen tapahtua. Antakaa sen tapahtua, okei?
Tuomme
fyysisen kehon täysin uudelle tasolle.
Vetäkää
siis kunnolla syvään henkeä. Onko tämä parasta, mitä meillä on, John? Onko tämä
… Se kuulostaa hautaustoimistolta. He jäätyvät. He muuttuvat siniseksi. He …
(naurua) Yritän puhua kehosta ja näen sinisiä varpaita. Ai, se olikin
kynsilakkaasi.
Meidän on
liikuttava täällä hetken kuluttua. (Adamus naureskelee)
Okei,
kunnolla syvään henkeä.
(Tauko,
kun Adamus arvioi musiikkia) Vähän onnellisempaa. Lisäisitkö vähän ääntä, John?
(Musiikki kovenee) Onko tämä sitä musiikkia, mitä haluatte kuunnella
loppuelämänne? (Yleisö sanoo "ei") Sulje musiikki! (Naurua)
Okei, nyt
mennään. Ei musiikkia, ilman musiikkia. Teemme tämän raakana. Olemme sisukkaita
tässä. Teemme vähän suoleenimemistä tässä. (Naurua)
Hassu
asia on, että kun sanon näin ja laskemme leikkiä siitä, näen joidenkin teistä
tuolissa … (Naurua, kun hän vääntelee naamaa ja elehtii) Näen sen. Nämä ovat
aivan uudet tuolit! (Lisää naurua) Ei teidän ole tarkoitus tuoda sitä ylös.
Vedetään
kunnolla syvään henkeä ja himmennetään valoja vähän.
Okei, nyt
olemme murtautuneet energian läpi. Hyvä. Luulen, että pystymme siihen.
Vetäkää
kunnolla syvään henkeä. Siirrytään vanhasta biologiasta, todella karkeatekoisesta
vanhasta järjestelmästä ydinolemuskehoon, valokehoon.
Se on
paljon energiatehokkaampi, se uudistuu. Keho mikä vapautuu epätasapainosta ja
myrkyistä helposti ja nopeasti. Keho missä voi olla sellaisia asioita kuin
syöpätekijöitä tai –potentiaalia, mutta se ei aktivoi niitä, laukaise niitä. Se
tietää täsmälleen, milloin vapautua niistä. Keho mikä on aistillinen ja herkkä,
muttei niin herkkä, että yhtäkkiä ette pysty käsittelemään muutamaa
pölyhiukkasta nenässänne tai vähän gluteiinia vatsassanne. Keho mikä on
sopeutuva ja joustava. Keho mikä on rennosti tässä maailmassa. Keho mikä on
rennosti tietoisuuskehossanne.
Keho mikä
todella edustaa tietoisuuttanne, "minä olen" –olemustanne, teidän
kehoanne – teitä.
Vetäkää
syvään henkeä ja tuokaa se sisään. Antakaa sen kohdata tuo vanha keho, missä
olette kulkeneet.
Ja
antakaa nyt tuon alkemian, tuon kauniin transformaation tapahtua – vanhan kehon
integroitua nyt uuteen kehoon ja uuden kehon integroitua "minä olen"
–tietoisuuteen.
Ja istukaa
vain hetki sen kanssa. Antakaa itsenne olla mukavasti sen kanssa.
(Tauko)
Antakaa
itsenne olla rennosti kehossa.
Teidän ei
tarvitse tajuta mitään fysiikkaa. Teidän ei tarvitse mitenkään fokusoitua. Kyse
on vain sen sallimisesta ja sitten se on.
(Tauko)
Kun
menette kotiin tänä iltana, merkitkää kalenteriinne, että tämä oli se päivä.
Tämä oli se päivä, jolloin mestari otti oman biologiansa. Tämä oli se päivä,
jolloin transformaatio alkoi.
Ja älkää
sanoko, että teimme jonkin parannuksen tänään. Emme tehneet. Emme tehneet. Se
oli valokehon, ydinolemuskehon sallimista/päästämistä tietoisuuskehoon,
biologian integroimista henkeen. Sen teimme tänään.
Lopputulos
voi olla parantuminen. Se voi olla nuorekkaampi ulkonäkö. Mutta emme ryhtyneet
tekemään parannusta. Ryhdyimme tekemään integroimista ja se on tässä juuri nyt.
Vetäkää
kunnolla syvään henkeä ja rentoutukaa valokehoonne.
(Tauko)
Vetäkää
uudestaan kunnolla syvään henkeä ja antakaa itsenne rentoutua
ydinolemuskehoonne.
(Tauko)
Vetäkää
uudestaan kunnolla syvään henkeä ja antakaa tuon valokehon, ydinolemuskehon
aktiovoitua, olla aktiivinen tässä ja nyt. Ei mielessänne, ei edes vanhassa
fyysisessä kehossanne, vaan tässä ja nyt.
Voitaisiin
sanoa, että integroimme ja sitten aktivoimme valokehon täällä tänään.
Vetäkää
kunnolla syvään henkeä ja rentoutukaa siihen. Sallikaa se.
(Tauko)
Ja tällä
kertaa se siis toimi. Hyvä.
Syvään
henkeä, syvään henkeä. Hyvä.
Voisimmeko
saada nyt vähän valoja takaisin.
Matematiikkaa
ja kokemus
Nyt
teemme jotain vähän outoa. (Vähän naurua) Kuin "itsestäänselvyyden
mestari". Kaikki mitä teemme, on outoa!
Nyt
teemme jotain vähän mielenkiintoista, kummallisen mielenkiintoista eikä se ehkä
näytä olevan täysin linjassa … Voimme sytyttää myös nämä, koska haluan nähdä
kaikki. (Valot syttyvät) Kiitos.
Se ehkä
näyttää olevan poissa linjasta joidenkin asioiden kanssa, joista olen puhunut
aiemmin täysivaltaisuutena, mutta itse asiassa toivon, että voitte nähdä ja ymmärtää,
että se on hyvin täysivaltaista, mitä teemme seuraavaksi.
Jos
tarkastellaan matematiikkaa, yksinkertaista matematiikkaa … Minulla pitäisi
oikeastaan olla tauluni, mutta en tarvitse sitä nyt. Ensi kerralla kuitenkin
haluan kirjoitustauluni. Matematiikassa yksi plus yksi on tyypillisesti kaksi.
Kuitenkin ihmisen energiadynamiikassa yksi plus yksi on 2,0001. Mitä se
merkitsee?
Laitetaan
kaksi ihmistä yhteen, he yhdistävät energiansa ja saadaan pienen, pienen,
pienen pieni lisäpanos kuin kaksi ihmistä yksinään, elleivät he ruoki itseään
toistensa energioilla. Silloin saadaan negatiivinen vaikutus. Mutta yleensä jos
kahdella ihmisellä on ajatus tehdä jotain ja he yhdistävät tietoisuutensa,
energiansa ja intohimonsa, lopputulokseksi saadaan vähän enemmän kuin kaksi.
Mestarien
tapauksessa, shaumbrojen tapauksessa, yksi plus yksi voi helposti olla viisi,
kenties kuusi. Toisin sanoen, silloin kun todellinen mestari joka ei välitä
hittoakaan mistään muusta – ja siitä mestarina olemisessa on kyse, hän ei jää
lainkaan kiinni asioihin – mutta kun kaksi mestaria yhdistää intohimonsa,
tietoisuutensa ja halunsa yhteen, voidaan saada yksi plus yksi on viisi.
Se
tavallaan tapahtui tässä. Yhdistitte kaikki energianne – oli se sitten
taloudellista, varsianista työntekoa tai vain energiaanne – ja yhtäkkiä saitte
tämän upean uuden kodin.
Kävimme
siis juuri läpi harjoituksen, missä keho integroitiin valokehoon,
tietoisuuskehoon, mutta haluan tehdä tässä kokeilun, ja tämä on todella vain
kokeilu. Se mitä teimme aiemmin, ei ollut. Se oli lasten leikkiä.
Mutta
haluan tehdä kokeilun tässä huoneessa ja tuomme mukaan myös kaikki linjoilla.
Ja pidämme oman pienen kumbajaa-hetkemme. (Muutamia naurahduksia) Mutta täällä
on mielenkiintoista energiadynamiikkaa.
Esitän kysymyksen
– ja saamme vastauksen melko pian – mitä tapahtuisi, jos noin 70 mestaria tässä
huoneessa plus tuhannet ja tuhannet netissä kuuntelevat shaumbra-mestarit
yhdistäisivät energiansa mestareina – ei tarvitsevina olentoina, vaan
mestareina, kokonaisina/eheinä mestareina. Mitä tapahtuisi, jos yhdistäisimme
kaikki yhteen? Mikä vaikutus sillä olisi sinun integroitumiseesi, sinun
integroitumiseesi ja sinun?
Ja
haluaisin saada sen selville nyt sillä olettamuksella, että teoriassa silloin
kuin me kaikki yhdistymme pitäen kädestä kaikkien linjoilla olevien kanssa –
niin että jonkun on pidettävä kameraa ja jonkun on pidettävä kameramiestä
kädestä. (Muutama ihminen sanoo "aa") Miten suloista. Ja kaikki
huoneen takaosassa, kaikki tekniset ihmiset. Ja voitteko te tulla tuosta
ikkunasta (tulkkauskoppi) ulos hetkeksi ja vain … (Vähän naureskelua) Se
riittää. Okei, sitten kun sanon "antaa mennä".
Mitä
tapahtuisi shaumbra-tietoisuudessa, shaumbra-mahdollisuudessa hyvin nopeaan ja
sujuvan valokehon integroimiseen fyysiseen kehoon? En tiedä vastausta, mutta
luulen, että voimme selvittää sen.
Siis käyn
läpi perusasiat. Sallitte juuri oman valokehonne. Se tapahtuu nyt. Kyse on
tietoisuuskehoon integroinnista. Siis keho ei ole vain jokin mukananne
raahattava asia. Kaikki on siis integroitu – tietoisuus, energia, mieli, gnost,
keho – kaikki yhteen.
Mitä
tapahtuu nyt, jos nousette seisomaan (yleisö nousee seisomaan) ja on vähän
kivaa musiikkia – mitä tahansa valitset, John. Laita musiikki soimaan, koska
tekin siellä takana pidätte kädestä. Mitä tapahtu- … Tulkaa kaikki takaisin. Ei
kahvia, ei pissaamista nyt, eikä pissaamista kahvia juodessanne. (Muutama
kikatus) Tulkaa takaisin. Kaikkien on osallistuttava tähän.
Laitetaan
siis vähän musiikkia ja … (Musiikki alkaa) Asettakaa kamerat niin, kuin
haluatte, ja sitten kaikki osallistuvat. Asettakaa kamerat. Okei, musiikki soi,
vedetään kunnolla syvään henkeä.
Olet
mestari. Olet yhdistynyt toiseen mestariin. Olemme kaikki yhdistyneet
mestareihin, jotka katselevat ympäri maailmaa, ja yhdistymme mestareihin, jotka
tulevat kuukauden, vuoden, 10 vuoden päästä tähän hetkeen, jonka jaamme
yhdessä.
Olet
täysivaltainen olento, joka on ylittänyt tuon rajan, tuon biologisen rajan, ja
sallinut/päästänyt valokehosi tietoisuuskehoosi. Tuonut valokehon fyysiseen
todellisuuteen nimeltään maapallo, kokeaksesi elämää uudella, terveellä,
tasapainoisella ja energisellä tavalla.
Ja kun
sinä, rakas täysivaltainen mestari, yhdistyt toisiin mestareihin, jotka pitävät
kädestä, jakavat intohimon ja halun, mitä tapahtuu? Mitä tapahtuu tuolle
vanhalle yhtälölle "1 + 1 = 2". Miten pitkälle tämä voi mennä, kun
näin monta mestaria, tietoista mestaria, jakaa hetken? Miten pitkälle energia
voi laajentua yhden yli?
Tämä
voidaan tehdä vain, silloin kun sallitte itsenne olla kokonainen ja
täysivaltainen, kun olette yksi. Ei ½, ei ¾, vaan 1. Silloin kun olette yksi ja
seisotte täällä päästäneenä juuri valokehonne sisään, kun olette yksi ja jaatte
toisen yhden ja toisen yhden kanssa, mitä tapahtuu potentiaalille,
transformaatiolle ja integroitumiselle?
Vedetään
syvään henkeä ja sallitaan sen vain laajentua ilman rajoja.
Sallikaa
sen laajentua uuden energian tavalla, mikä uhmaa koko vanhaa fysiikkaa ja
kaikkia vanhoja menettelytapoja. Miten pitkälle yksi voi mennä, kun hän on
rinta rinnan toisen yhden kanssa?
(Tauko)
Tulemme
tähän ruumiillistuneen mestaruuden kohtaan sanoaksemme: "Olen keho. Tämä
on kehoni, valokehoni. Tämän kautta koen elämäni uudella tavalla, terveellä tavalla.
Keho on monin tavoin pitänyt minua vankina tähän saakka. Mutta nyt keho on
tieni vapauteen, tieni kokemaan vapaasti tämän aistillisen todellisuuden
nimeltään Maa. Olen keho. Olen tietoisuuskeho. Minä olen mitä olen."
Vetäkää
kunnolla syvään henkeä yhtenä, sinuna, yhdistyneenä toisiin yksiin.
(Tauko)
Miten
paljon valoa voi tulla sisään? Miten paljon integroitumista voidaan tehdä tässä
hetkessä? (Ukkonen jyrisee, vähän naureskelua) Voi, olette hyviä, shaumbra.
Voi, olette hyviä. (Kovempaa jyrinää, paljon hurraamista ja yleisön ja
Adamuksen taputusta) Kiitos, kiitos.
Istukaa,
olkaa hyvä. Lakatkaa pitämästä kädestä siellä takana (tekniselle
henkilökunnalle). Se näyttää hassulta. (Lisää naureskelua)
Siis
hyvä. Erinomaista. Näettekö, se on todella näin helppoa.
Kysymyksiä
ja vastauksia
Haluan
käyttää muutaman minuutin kysymyksiin vastaamiseen. Linda tuo mikrofonin. Ei
mennä liikaa mieleen tässä, mutta tiedän, että joillakin teistä on palava halu
esittää muutama kysymys biologiasta, kyllä. Ja tämä on – nostakaa kätenne,
kiitos. Ole hyvä.
SHAUMBRA
1 (nainen): Hei Adamus. Kiertää sellainen new age –juttu, että jos kysyt, miksi
olet sairas, sanotaan: koska teit jotain sopimatonta tai väärin – vihaan tuon
sanan käyttämistä.
ADAMUS:
Kyllä, kyllä.
SHAUMBRA
1: Mutta se on siis sinun vikasi. Ja jos olemme todella eheytyneitä,
merkitseekö se, ettemme koskaan enää sairastu?
ADAMUS:
Ei, ei, ei. Te sairastutte.
SHAUMBRA
1: Okei, sairastumme, mutta … okei.
ADAMUS:
Mutta oivallatte sen olevan erilaista sairastumista. Ensinnäkään se ei ole yhtä
tuskallista. Toiseksi tiedätte hetkessä tarkkaan … Kehonne ei ole enää erillään
teistä. Se ei ole tämä outo asia, mitä raahaatte mukananne. Tiedätte hetkessä:
"Ai, on aika sairastua", mikä merkitsee periaatteessa menemistä
yksikseen tai muutaman vapaapäivän pitämistä. Mutta se ei ole oksentamista,
hikoilua, kipua – ei enää sellaista. Se on vain: "Ai, minusta tuntuu …
Tavallaan alennan energiaa. Teen tavallaan vuosittaisen tai puolivuosittaisen
puhdistukseni." Luonnollisen puhdistumisen. Ei sellaista, mitä useimmat
teistä ovat tehneet. Lakatkaa tekemästä … ja ok. Aion … aion … minulla on pieni
kiista Cauldren kanssa.
Tämä ei
ole lääketieteellinen neuvo. Tämä on viisautta. (Naurua) Ei Cauldre enkä minä
ole lääkäri. Olemme fiksumpia. (Vähän taputuksia)
LINDA:
Oho!
ADAMUS:
Siis kyllä, ei ehdottomasti lääketieteellinen neuvo, luojan kiitos.
Monet
teistä ovat siis oudolla tavalla pakkomielteisiä kehostaan. Niinpä saastutatte
sitä jatkuvasti eri asioilla ja kutsutte sitä vaihtoehtoiseksi ja
luonnolliseksi. Eikä se ole luonnollista – ne asiat joita teette kehollenne.
Vaikka se olisi … Laitatte merileväuutetta kummallisiin paikkoihin. (Vähän
naurua) Se on vain kummallista. Tämä on malliesimerkki kummallisesta. Se on pelottavan kummallista. Oikeasti
kummallista.
Parantuminen,
transformoituminen – mikä tahansa – tasapainottuminen on niin luonnollista,
että se on melkein hassua. Sairastutte siis aina silloin tällöin, mutta se ei
ole vanhanlaista sairautta. Olette vähän maassa. Haluatte vain istuskella ja
kuunnella kivaa hiljaista musiikkia. Haluatte nauttia kupin teetä ja olla
näkemättä ketään päivään tai pariin. Ja se on siinä. Se on siinä. Ja se on
"uusi sairas". (Muutama naurahdus)
SHAUMBRA
1: Okei.
ADAMUS:
Vakavasti puhuen. Ja jos viillätte partakoneenterällä käteenne, vuodatteko
verta? Ehdottomasti, vain vähän. Cauldre sanoo: "Älkää kokeilko tätä
kotona", mutta … Okei, teillä on pikku onnettomuus ja vuodatte verta.
Mutta huomaatte ensinnäkin, että se parantuu nopeammin, koska olette nyt
eheytynyt. Kyse ei ole tuosta kummallisesta biologiasta. Se parantuu nopeammin
eikä tulee suurta arpea.
SHAUMBRA
1: Mitä jos on kipua ja haluaa vain päästä eroon siitä?
ADAMUS:
Voitaisiin sanoa, että kipu on sisäisen itsenne tapa kertoa teille, että jokin
on poissa tasapainosta. Siis jos olet mestari ja olet integroinut valokehosi,
kipu menee periaatteessa pois. Se ei ehkä tapahdu yhdessä yössä, se voi kestää
vähän pidempään. Mutta koko kipu on eräänlainen vertauskuva epämukavuudestanne
fyysisen kehon osalta, ette rakasta kehoa, ette integroi kehoa. Kipu siis menee
periaatteessa pois.
Saattaa
olla – ja laitan tähän lisähuomautuksen – vähän vaivoja, kun käytte läpi tätä
transformaatiota vanhasta fyysisestä kehostanne valokehoksenne, koska se on
tavallaan vähän kiusallista ja häiritsevää. Mutta sitä ei jatku kovin kauan.
SHAUMBRA
1: Kiitos.
ADAMUS:
Kyllä. Kysymyksiä. Ole hyvä.
SHAUMBRA
2 (nainen): Minulla on ongelma. Minulta on menossa näkökyky oikeasta silmästä.
Lähestynkö asiaa menemällä lääkäriin ja leikkauksella vai odotanko? Ja tiedän,
että se on lääketieteellisen neuvon antamista.
ADAMUS:
Kyllä, toki. Ei minua haittaa antaa … (Vähän naureskelua)
SHAUMBRA
2: Mutta sitä tarvitsen.
ADAMUS:
No, katsotaan asiaa maalaisjärjellä. Voit mennä lääkäriin koska tahansa. Mutta
kun menet, se tavallaan lähettää kehollesi viestin.
Mitä siis
tehdä? No, antaisitko tälle pienen tilaisuuden? Sallisitko näkökyvyn tulla
takaisin … Ei, se ei tule takaisin sillä tavalla. Se … Näkökyky määrittelee
itsensä tai yhdistyy itseensä hyvin eri tavalla. Antaisitko tälle
mahdollisuuden kolme kuukautta?
SHAUMBRA
2: Okei.
ADAMUS:
Hyvä.
SHAUMBRA
2: Annan.
ADAMUS:
Hyvä, se riippuu täysin sinusta. Ja tiedän, että se on ongelma, ja tiedän, että
sosiaalisen median sivustoillanne on kaikkia kysymyksiä ja …
LINDA:
Vain Facebookissa.
ADAMUS: …
kaikkia kysymyksiä tästä. Voisitko vain – te kaikki – antaa sille pienen
mahdollisuuden? Ja tiedän, että huolestut siitä. Tiedän, että mietit sitä.
Tiedän, että mietit, onko tämän tekeminen oikein. Ja jos tunnet tarvetta mennä
lääkäriin ja leikkaukseen, se on ok. Leikkaus ei estä integroitumista, mutta se
viivästyttää sitä.
SHAUMBRA
2: Okei, kiitos.
ADAMUS:
Ja tiedän, että Linda … Hän käyttäytyy niin sujuvasti ja luontevasti.
LINDA:
Teen parhaani.
ADAMUS:
Hän todella aikoo keskustella Cauldren tai minun kanssa jälkeenpäin.
LINDA
(pyörähdellen): Tämä mekko auttaa. Tämä mekko auttaa. (Adamus naureskelee)
Menen vain tällä tavalla. (Hän pyörähtelee lisää)
ADAMUS:
Siis kysymyksiä. Kysymyksiä biologiasta.
LINDA:
Kysymyksiä? Sinne mennään.
ADAMUS:
Kyllä.
SHAUMBRA 3
(nainen): Hei Adamus. Minulla on epilepsia. Niinpä jos en ota lääkettä kahden
vuorokauden kuluessa, voin alkaa kouristella.
ADAMUS:
Joo.
SHAUMBRA
3: En siis tiedä, onko minulla kolmea kuukautta johonkin sellaiseen. Mitä
suosittelisit?
ADAMUS:
No, ensinnäkään sinulla ei ole epilepsiaa. (Linda tulee tuijottamaan Adamusta
kasvoihin, yleisö sanoo "oi-oi!")
SHAUMBRA
3: (naureskellen) Okei.
ADAMUS:
Ensinnäkin sinä itse asiassa… Hei, hei (Lindalle). (Vähän naureskelua)
Olet
uskonut sen. Epilepsia on tapa … Se on tavallaan mukava harhautus joistain
muista asioista. Niinpä tavalla tai toisella sillä ei ole merkitystä. Voit
jatkaa lääkkeiden ottamista, koska olet tehnyt sitä jonkin aikaa. Mutta melko
pian oivallat: "No, mitä jos odotan vain vähän, odotan vähän pidempään
ottamisen välillä …" ja yhtäkkiä oivallat, että se oli hyvin vanha
kärsimys, itse asiassa hyvin, hyvin vanha. Et todellisuudessa tarvitse sitä
enää. Et tarvitse sitä oppitunniksi. Et tarvitse sitä tiedäthän – mihin tahansa,
mihin tahansa. Ja päästät siitä vain irti. Sinä vain tiedät, milloin päästää
irti.
Mutta
sitä odotellessa, jos olet tehnyt asioita kauan, jos sinulla malleja niiden
tekemisessä, voit jatkaa ja sitten yhtäkkiä oivallat, ettei sinun tarvitse
tehdä sitä enää. Tuo epilepsia oli vanhasta kehosta. Se ei ole osa uutta
valokehoa.
SHAUMBRA
3: Okei, ja alkuperäinen kysymykseni: entä savukkeiden polttaminen?
ADAMUS:
Mitä siitä? Onko sinulla savuke?
SHAUMBRA
3: Tai marihuanan?
ADAMUS:
Jos haluat jakaa, se on mahtava. (Naurua)
Kerron
sinulle tämän. Valokehossa … Kaikki nämä vanhat asiat, kaikki nämä vanhat
säännöt eivät päde valokehossa. Pätee ainoastaan: "Tuntuuko minusta siltä,
että teen sitä? Onko se jotain, mitä haluaisin tehdä?" Mutta valokehossa
sillä ei ole merkitystä. Se …
LINDA:
Puhuuko Jumala sinulle? (Lisää naureskelua ja Linda kikattaa)
ADAMUS:
Se on … Se on … kirjaimellisesti tuon vanhan fyysisen kehon puhdistamista,
pesemistä pois.
Valo ei …
Sellaiset asiat kuin "Onko tämä hyvä?" Onko tämä paha?" – se ei
välitä. Valokeholle se on vain kokemus. Ja puhut siinä mielessä, että voiko
jokin vahingoittaa valokehoa. Ei, ei voi. Ei voi. Ajattelet vanhaa kaksinaista
fyysistä kehoa, jonka jotkut asiat saavat epätasapainoon.
On
eritäin paljon kontrollointia, voimaa, pelejä ja manipulointia sellaisissa
asioissa, jotka ovat oletettavasti terveellisiä, ympäristönsuojelullisia,
luonnollisia ja holistisia. Ne ovat yhtä täyteen ladattuja vallalla/voimalla,
kontrolloinnilla ja manipuloinnilla kuin salaliittojuonet, pimeät hallitukset
ja kaikki muu sellainen. Ne ovat vain yksi vallan ja kontrolloinnin muoto.
Päästä irti kaikista noista jutuista ja siitä, mitä kaikki ovat kertoneet
sinulle siitä, mitä syödä, juoda, polttaa ja tanssia. Ole vapaa kehossa, mielessä
ja hengessä, joo. Kiitos.
SHAUMBRA
3: Joo! (Yleisö taputtaa)
ADAMUS:
Kiitos.
SHAUMBRA
3: Kiitos.
LINDA
(etsien uutta kysyjää): Olet mykistänyt heidät. (Joku sanoo
"pelkäämme") Joo, he pelkäävät!! (Naurua)
ADAMUS:
Ei, vaan keskustelu on hyvä asia, koska on monia, monia kysymyksiä. Jotkut
teistä eivät nosta kättään, Jane. (Vähän naurua) Sinulla on niiiin monia …
joita haluat kuollaksesi esittää, kyllä.
SHAUMBRA
4 (nainen): Adamus, mietin, voisiko lemmikeillemme puhua shaumbra-lemmikkeinä?
ADAMUS:
Kyllä.
SHAUMBRA
4: Minulla on ollut se tunne. Näen niiden siirtymän. Näen niiden valaistuvan.
Näen niiden peilaavan. Tiedän siis, että hengitän elämää niihin. Tiedän,
etteivät ne ole sieluolentoja.
ADAMUS:
Aivan.
SHAUMBRA
4: Ja niinpä mietin, voisiko niille puhua.
ADAMUS:
No, kyllä. Itse asiassa sitten kun tulette valokehoonne, lemmikkinne elävät
pidempään, ja syynä on, että ne imevät hyvin rakastavalla ja myötätuntoisella
tavalla paljon myrkkyjänne, roskaanne. Ne ovat niin rakastavia, että ne ottavat
sitä teiltä. Mutta sitten se lyhentää monien niiden elämää. Ne tulevat elämään
pidempään. Koiran pitäisi helposti elää 60-, 70-vuotiaaksi. Helposti. Miksi
koirat lähtevät – mitä 9-,10-, 12-vuotiaana? Koska ne ottavat itselleen teidän
juttujanne.
SHAUMBRA
4: Ja niinpä olen lakannut ottamasta lisäravinteita ja nähnyt muutoksia ja
kaikkea. Minussa on paljon enemmän fyysistä mukavuutta ja joustavuutta.
ADAMUS:
Kyllä, ja omistamista. Myös omistamista.
SHAUMBRA
4: Ja tunnen lemmikkieni osalta, että minulla on lahja tietää, mikä ruoka
tasapainottaa niitä tai mitkä terapiat tai asiat ja milloin niiden energia tai
milloin ne ottavat itselleen minun asioitani.
ADAMUS:
Kyllä.
SHAUMBRA 4:
Ja niin että yritän tuntea – en parannuspeliä, vaan autan niitä
tasapainottumaan …
ADAMUS:
Ja se on hyvä sana – "parannuspeli" – ja voin ymmärtää, miksi ihmiset
haluavat sitä, mutta jonkin ajan päästä se on peliä. Miten paljon enemmän
voimme enää parantaa itseämme? Ja perimmiltään kyse ei ole parantamisesta. Kyse
on fyysisen kehon integroimisesta tietoisuuskehoon.
Minäpä
ilmaisen sen toisin. Voit jatkaa tuon vanhan kehon parantamista tai voit päästä
valokehoosi. Hyvä. Enkä vieläkään vastaa kysymykseesi lemmikeistä.
SHAUMBRA
4: No, ja minusta tuntuu myös, että lemmikit heijastavat massatietoisuutta. Ja
niin voin tuntea, miten lemmikkini ottavat itselleen …
LINDA:
Mikä kysymys on?
SHAUMBRA
4: Olen siis utelias lemmikkieni osalta. Minusta tuntuu, että voin myös vain
päästää irti ja luottaa ja tuntuu siltä, että se mitä teen niiden kanssa …
ADAMUS:
Kun tuot sisään valokehosi, niiden vastuu fyysisen kehosi tasapainottamisen
auttamisessa on paljon pienempi. Niistä tulee onnellisempia lemmikkejä.
SHAUMBRA
4: Okei.
ADAMUS:
Joo.
SHAUMBRA
4: Kiitos.
ADAMUS:
Joo, hyvä. Hei.
JANE:
Hei. Minulla on monia kysymyksiä enkä edes tiedä, mitä kysyä, paitsi että olen
käynyt hyvin paljon läpi viimeisten kolmen, neljän vuoden aikana ja tunnen nyt
oloni paremmaksi kuin ikuisuuksiin. Ja luulen, että osa siitä on tekemäni
eheytymistyö ja osa terveellinen ruoka ja olen ottanut täysarvoisia
lisäravinteita, joiden luulen todella vaikuttaneen. Ja niin …
ADAMUS:
Tiedätkö, miksi ne vaikuttivat?
JANE:
Koska uskoin siihen.
ADAMUS:
Ehdottomasti, erittäin viisasta.
JANE:
Kyllä.
ADAMUS:
Koska uskoit siihen. Koska joku sanoi sinulle, että nämä ovat hyviä ja sitten
energisoit nuo lisäravinteet. Olisit voinut syödä Hershey's Kisses – otan tämän
Caudrelta, en ole varma, mitä ne ovat – mutta olisit voinut syödä
hillokaramelleja. Jos joku arvostettu terapeutti jota joku suositteli sinulle,
olisi sanonut niiden olevan hyviä, olisit energisoinut ne samalla tavalla. Ja
tässä ei ole kyse vain minusta. Tämä on plasebo-vaikutus. Se on uskomus.
JANE:
Uskon sen kyllä.
ADAMUS:
Uskot, että sinussa on jokin vialla. Uskot, että jokin voi auttaa siinä jossain
määrin, ja näin olet – rakastan sinun sanaasi – parannuspelissä. Se on upeaa
peliä jonkin aikaa. Se on kuitenkin kallista. Minun tapani on paljon halvempi.
Viisikymmentä dollaria ja sinä parannut. (Naurua) Ei, vaan pitäisitkö siitä?
Viisikymmentä dollaria ja parannut.
JANE:
Totta kai!
ADAMUS:
Annan sinulle 50 dollaria. (Paljon naurua, kun Adamus ottaa rahaa Cauldren taskusta
ja Linda hyppää näyttämölle ja yrittää ottaa ne häneltä) Itse asiassa 60. Olet
velkaa minulle 10.
JANE:
Okei.
ADAMUS:
Olet velkaa minulle 10. (Naurua ja taputuksia) Mutta on yksi ehto. Et voi ottaa
tuota rahaa ja mennä parantajalle tai terveellisille ruokamarkkinoillesi
ostamaan lisää roskaa. Käytä se todella hyvään päivälliseen – mihin tahnansa,
mitä haluat syödä.
JANE:
Tein sen eilen illalla ja minusta tuntuu surkealta tänään.
ADAMUS:
No totta kai, koska uskot, että se oli huono asia sinulle.
JANE: Ei!
ADAMUS:
Juu!
JANE: Ei!
ADAMUS:
Juu!
JANE:
Nautin siitä. Meillä oli todella hauskaa eilen illalla.
ADAMUS:
Joo!
JANE: Ja
söimme paljon …
ADAMUS:
Mutta sinussa on edelleen jotain. Miten henkilökohtaisuuksiin haluat minun
menevän?
JANE:
Anna palaa.
ADAMUS:
Oikeasti?
LINDA:
Oho!
ADAMUS:
Anna 10 dollariani ensin.
LINDA:
Oho! (Naurua)
ADAMUS:
Koska …
JANE: Ei,
ei!
ADAMUS: …
en ehkä koskaan saa sitä tämän jälkeen!
JANE: Et
saakaan.
ADAMUS:
Siinä on peliä – ei vain sinulla, vaan teillä kaikilla. Pelaat parannuspeliä,
fyysistä peliä, "minussa on jotain vialla" –peliä, kunnes lopulta
sanot: "Nautitaan vain elämästä." Mutta siitä huolimatta, monista
pitkistä keskusteluista huolimatta, jatkat sen inttämistä, että sinussa on
jotain vialla. Niin sitten on. Jatkat sen inttämistä, että on jotain, mitä et
vielä tiedä tai … Näetkö, teet sen kohta minulle enkä aio …
JANE: Ei.
En tunne niin enää. Olen tuntenut erittäin pitkän aikaa, mutta en enää. Tunnen,
että olen integroinut hyvin paljon ja minulla on paljon viisautta jaettavana
tästä matkasta.
ADAMUS:
Sinulla on. Sinulla ehdottomasti on, mutta uskot edelleen, että on vielä vähän
jäljellä.
JANE:
Jalassani.
ADAMUS:
Ja pyydän sinua päästämään irti siitä tänään, tuosta pienestä osasta mistä
edelleen pidät kiinni. Ennen kuin keskeytin musiikin ja ryhmän ja sanoin:
"Mitä tapahtuu? On edelleen vastarintaa. On edelleen …" No, fyysiseen
kehoon on panostettu. On tuo: "No, on tavallaan kivaa roikkua kiinni
tuossa fyysisessä kehossa." Sinussa – ja kaikissa täällä – on edelleen
vähän, mikä pitää vähän kiinni.
Kävelet
ulos täältä – useimmat teistä – sanoen: "No, opin tänään vähän" tai
"Koin vähän. Se oli mukavaa, se oli hyvä asia." Mutta lähdette
edelleen täältä sanoen: "Mutta peijakas, käsivarteeni tai selkääni sattuu
edelleen" tai "Minua tuntuu edelleen yrjöttävän tänään", koska
se on edelleen peliä.
Mutta
haluan sinun palaavan siihen, mitä teimme, ja sanovan: "Se on valokeho.
Kyse on valokehosta." Joo.
JANE:
Kiitos.
LINDA:
Adamus, minulla on kysymys. Miksi huoneen tällä puolella on enemmän kysymyksiä
kuin tuolla?
ADAMUS:
Tällä puolella on enemmän ihmisiä. (Naurua) Oliko se muna vai kana?
LINDA:
Nerokasta!
ADAMUS:
Muna vai kana?
LINDA:
Nerokasta!
ADAMUS:
Hyvä. Vielä kaksi kysymystä. Hei Edith.
EDITH:
Jos tämä ei hyödytä kaikkia, sinun ei tarvitse vastata.
LINDA:
Anna palaa. Nouse seisomaan. Ihmiset pettyvät.
ADAMUS: Edith,
voisinko käskeä sinua? Ei, saat istua. Minä istun. Edith, olet hyvin suosittu
ympäri maailmaa. Kaikkialla on Edith-tekijä. Kyllä. Siis anna mennä.
EDITH:
Kiitos, rakas mies. Et ole suudellut minua vielä tänään. Mutta joka
tapauksessa.
ADAMUS:
Päivä ei ole vielä loppu. (Vähän naureskelua) Aioin tehdä sen yksityisesti,
rakkaani!
EDITH:
Okei. Jos tämä on sopimaton, sinun ei tarvitse välittä siitä, mutta rakas
poikani on diabeetikko ja hän on ollut 12-vuotiaasta saakka. Nyt hän on 47. Ja
meillä on talossamme paljon makyo-draamaa, minkä haluaisin menevän pois.
ADAMUS:
Okei.
EDITH: Ja
mietin vain, olisiko sinulla mitään nerokkaita ehdotuksia auttamaan huushollia
olemaan …
ADAMUS:
Ei!
EDITH:
Okei.
ADAMUS:
Ei. Ei, koska en puhu huushollistasi. Puhun tänään Edithistä ja puhun
jokaisesta teistä yksilönä. En todellakaan … En puhu lapsistanne.
EDITH:
Et.
ADAMUS:
En puhu myöskään koiristanne. En puhu vanhemmistanne tai kenestäkään muusta. Se
mistä puhun, on teille.
EDITH:
Aivan.
ADAMUS: Ja
vain teille.
EDITH:
No, se tavallaan sattuu sydämeeni, joten … (Hän naureskelee vähän)
ADAMUS:
Voi, ehdottomasti. Ehdottomasti, ymmärrettävästi. Ja jos summaisimme sen, niin
kyse on siitä ongelmasta, mikä hänellä on rakkauden hyväksymisessä elämäänsä.
Puhumme vielä (Lindalle joka ottaa mikrofonia Edithiltä). Mutta haluan sinun,
Edith – ja katson sinua suoraan silmiin – haluan sinun työstävän Edithiä.
Haluan sinun sallivan Edithin hyväksi, ei poikasi hyväksi. Ymmärrätkö sen?
EDITH:
Kyllä, ymmärrän.
ADAMUS:
Okei. Ja haluan sinun sallivan omaksi hyväksesi. Haluan sinun olevan mestari.
Lakkaa murehtimasta muita. Miten vanha poikasi on?
EDITH:
Neljäkymmentäseitsemän.
ADAMUS:
Olet 40 vuotta myöhässä tässä koko ohjelmassa. (Muutama naurahdus) Sinun olisi
pitänyt päästää irti kauan sitten. Onko tässä järkeä?
EDITH:
Minun olisi pitänyt päästää irti vai hänen olisi pitänyt päästää irti mistä?
ADAMUS:
Miten vanha hän on?
EDITH:
Neljäkymmentäseitsemän. No, hän asuu kotona, koska hän kuolisi, jos hän ei
asuisi. Koska jos hän menee insuliinishokkiin eikä ole ketään saamassa hänet
pois siitä tai kutsumassa apua. Siksi hän asuu edelleen luonani.
ADAMUS:
Se on mielenkiintoista, mielenkiintoista peliä, eikö vain? Joo, haluan sinun
pitävän huolta sinusta.
EDITH:
No, minä pidän huolta. Minä pidän huolta – enimmäkseen. (Adamus pyörittelee
päätään, Edith kikattaa)
ADAMUS:
Makyoa.
EDITH:
Luulin pitäväni huolta. (He naureskelevat)
ADAMUS:
Edith, pidä huolta itsestäsi.
EDITH:
Okei.
ADAMUS: Katso
sitten, mitä hänellä tapahtuu.
EDITH:
Okei.
ADAMUS:
Onko tässä järkeä?
EDITH:
Kyllä. Lähetän hänelle …
ADAMUS:
Mitä? Ei. Vain kyllä vai ei.
EDITH:
Okei, kiitos.
ADAMUS:
Ei, vaan kyllä vai ei. Ei "okei". Okei on hevonpaskaa. Kyllä vai ei. Onko
siinä järkeä? Pidä huolta Edithistä.
EDITH:
Kyllä.
ADAMUS:
Osaatko tehdä sen?
EDITH:
Kyllä, osaan.
ADAMUS:
Häh, sinä tavallaan …
EDITH:
No, minä – on …
ADAMUS:
Älä viitsi, Edith. Osaatko pitää huolta Edithistä? Edith …
EDITH:
Osaan.
ADAMUS: …
osaatko pitää …
EDITH:
Luulen, että minun on tehtävä se paremmin. On toinenkin ihminen, joka
luullakseni haluasi …
ADAMUS:
Edith, Edith. Sulje hänen mikrofoninsa.
LINDA: Ai
jaa!
EDITH:
Okei.
LINDA: Ai
jaa!
ADAMUS:
Edith, se on yksinkertaista. Se on joko kyllä tai ei. Ei ole mitään muuta.
EDITH:
Kyllä … (loppu ei kuulu)
ADAMUS:
Ei, sinä vaan jatkat, jatkat puhu- … Se on kyllä tai ei. Edith, puhut edelleen.
Sinulla ei ole edes mikrofonia. Edith, kyllä vai ei?
EDITH:
Kyllä.
ADAMUS:
Kiitos! Pysähdy siihen paikkaan. Hyvä, kiitos. Okei. Pidä huolta Edithistä.
Katso sitten, mitä pojallasi tapahtuu.
On … Älä
vastaa minulle, mutta tässä tapahtuu eräs dynamiikka, koska Edith ei pidä
huolta itsestään. Tapahtuu kummallinen dynamiikka, energia. Sanoit sen itse –
"paljon makyoa talossa". Se on siellä (osoittaen Edithiä), tuossa
talossa. Rakasta itseäsi, Edith. Huomaat äkkiä, mikä vaikutus sillä on
poikaasi. Hän ottaa paljon juttuja sinulta. Hän on tavallaan – no, ei koira –
mutta tavallaan hän ottaa itselleen sinun juttujasi. Siis ei enää. Pidä huolta
Edithistä.
EDITH:
Okei …
ADAMUS:
Sitä ei tarvitse ajatella.
EDITH:
Mietin vain, mitä juttuja hän ottaa minulta vai … (loppu ei kuulu)
LINDA:
Luulin, että se oli kyllä tai ei.
ADAMUS:
Joo. Ottaa itselleen vain paljon siitä, ettei Edith rakasta itseään. Huh! Vau!
Okei,
vielä yksi. Viimeinen kysymys. Hei.
MARY
BETH: Hei. Sanotko siis, että jos tiedämme jonkin auttavan, meidän ei pidä
tehdä sitä, koska haluan puhua vaihdevuosista hetken. (Hän kikattaa)
ADAMUS:
Toki.
MARY
BETH: Tiedän, että jos otan tasapainottavia hormoneja, oloni tuntuu paremmalta,
elämäni on parempaa. Ajatuksia? Ehdotuksia?
ADAMUS:
Minulla ei ole koskaan ollut tuota ongelmaa! (Paljon naurua)
MARY
BETH: Sanon vain. Naiset tietävät, eikö vain? Eikö ole vaikea selvitä ilman
mitään? Kenties kyse on vain minusta. (Muutama nainen sanoo "ei")
ADAMUS:
Kehossa on nyt kaikki …
MARY
BETH: On paljon.
ADAMUS: …
energiapotentiaali tai kaikki dynamiikat järjestää vitamiinit, entsyymit, muut
asiat, joita tarvitaan – siinä on jo kaikki. Kyllä, voit ottaa näitä asioita,
koska uskot, koska joku on kertonut matkan varrella, että ne auttavat, ja sitä
suositeltiin. Ystävä kertoi sinulle tai valvoit myöhään yhtenä yönä, kahteen
aamulla ja televisiossa oli vaihdevuosimainos. (Nainen nauraa) Koska sitä
vaihdevuosissa olevat naiset tekevät, he katselevat televisiota kahdelta
aamulla.
Siis
uskoit sen ja luulet, että se auttaa sinua. Niinpä otat sitä ja se tavallaan
auttaa.
MARY
BETH: Aivan.
ADAMUS:
Mutta mitä tapahtuu, jos samalla intohimolla sanot: "Helvetti, kehoni
tietää, miten huolehditaan asiasta." Lisäksi, valokeho ei edes tunne
sellaista asiaa kuin vaihdevuodet. Vaihdevuodet liittyvät jotenkin – teemme
koko jutun siitä joku kerta – Isis-seksuaalienergiaan ja sitten muuttumiseen
enemmän arvostetun kypsän naisen energiaksi. Sen ei tarvitse olla enää niin
seksuaalista, siitä tulee äidillistä energiaa.
Ja keho
käy läpi muutamia muutoksia ja viime sukupolvina tai aikakausina siitä on
tullut todella, todella rankkaa, koska naisella ei ole aavistustakaan siitä,
pitäisikö hänen olla seksikäs vai ei-seksikäs vai mies vai nainen vai ei mitään
enää. Niinpä vaihdevuosista on tullut enemmän ongelma ja sitten otetaan kaikkea
roskaa. Otat kaikkia näitä juttuja, koska et ole varma, pitäisikö sinun olla
seksikäs vai äidillinen vai fiksu vai mies vai ei mitään enää.
MARY
BETH: Olen molempia. (Hän kikattaa)
ADAMUS:
Se on hyvin hämmentävää.
LINDA:
Milloin viimeksi olit nainen?!
MARY
BETH: (kikattaen) Juuri niin!
LINDA:
Herran tähden!
ADAMUS:
No, itse asiassa noin viikko sitten …
LINDA: Ai
jaa! (Paljon naurua)
ADAMUS:
Nyt kun kysyt. Täytyykö sinun olla niin henkilökohtainen ja karkea siitä?
(Lisää naureskelua) Ja pukeudun paremmin kuin monet teistä. (Lisää naurua) Ooo!
Ooo! (Yleisökin sanoo "ooo")
MARY
BETH: Olitko siis seksikäs vai äidillinen?
ADAMUS:
Siis kyllä mutta … Siis sanon näin. Lähdet täältä – monet teistä lähtevät
täältä – ja sanot: "Joo, mutta jatkan edelleen sen ja sen ja sen
ottamista." Minä en välitä. Annoin teille kaikki perusasiat valokehossanne
olemisesta. Sanoin, että se on yhtä helppoa kuin hengen vetäminen syvään ja
transformaation salliminen. Mutta te kävelette ulos ovesta ja juoksette
apteekkiin kadun päässä ja sanotte: "No joo, olen melkein irti omista
…" mistä tahansa.
Voitte
tehdä sen, jos haluatte, mutta te muut jotka sanotte: "Aion päästä pois
tästä vanhan energian biologiasta, aion astua valokehooni ja aion olla sulava
ja rento ja aion säästää paljon rahaa näin tekemällä - olet minulle edelleen
kympin velkaa (Janelle) – siis aion tehdä sen sujuvasti". Ja sitten koette
sen. Se tapahtuu.
Se on
luonnollista evoluutiota. Kaikki muu on melko luonnotonta. Ja ihmiset on
ehdollistettu, että heidän täytyy ottaa kaikkia juttuja.
Aina
silloin tällöin istun joidenkin teidän kanssa – erityisesti Pohjois-Amerikassa
– ja katselen kanssanne televisiota. Käsitättekö, miten paljon sisällöstä on
roskan laittamisesta elimistöönne? Se on hämmästyttävää. Sen pitäisi olla
laitonta, koska – en mene nyt siihen. Mutta perimmiltään mestari oivaltaa, että
hänen kehonsa on vapaa kaikista vanhoista jutuista, kaikista vanhoista biologisista
malleista. Hän voi olla valokeho ja se tapahtuu luonnostaan. Se tapahtuu
helposti.
Minäpä
ilmaisen sen näin. Te kaikki - kaikki jotka kuuntelette netissä, te kaikki
täällä – mestarina jokainen askel minkä otatte fyysisesti, jokainen askel, on
askel valokehoonne. Ajatelkaa sitä tällä tavalla. Sen sijaan että mietitte
sitä, menkää kävelylle, ja joka askel on valokehoonne. Mestari joka kävelee
kuin mestari, kävelee valokehossaan.
Sitten
huolestutte vähän ja sanotte: "Joo, mutta mitä jos?" Ja sitten
vedätte syvään henkeä ja sanotte …
ADAMUS JA
YLEISÖ: Kaikki on hyvin koko luomakunnassa.