e2012-sarja, shoud 11
SÄTEILEVÄ LÄSNÄOLO
 
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) (www.crimsoncircle.com)
7.7.2012 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Huom.: Katsoaksesi valokuvia tilaisuudesta lataa pdf-tiedosto tai käy Crimson Circlen valokuva-albumissa.
 
Minä olen mitä olen, säteilevä ja aina läsnäoleva, täysivaltaisen alueen Adamus. Kiitos. (Yleisö taputtaa)
 
Tervetuloa tähän elävän ylösnousemuksen luokkahuoneeseen. Lupaan, etten pistä sinua koville tänään, Edith.
 
EDITH: Kiitos.
 
ADAMUS: Sinä voit pistää minut koville, mutta en tee sitä takaisin sinulle.
 
Tervetuloa luokkahuoneeseen, rakkaat ystäväni. Kävimme juuri läpi neljän minuutin merabh'n, kun tuo - hmm, väkinäinen musiikki* soi. (Yleisö vastaa "ai!") Eikö se ollut?! (Kerri huutaa: "Kyllä!", Adamus naureskelee) Kun musiikki soi, pystyitte vaipumaan vähän "uneen", jotta voitte sallia tietoisuusmuutoksen. Oikeasti, miksi ei jotain mahtavaa musiikkia joku kerta, hmm?
 
*Mary Chapin Carpenterin ja James Taylorin "Soul Companions" cd:ltä "Ashes and Roses".
 
Kävitte läpi neljän minuutin tietoisuusmuutos-merabh'n. Seuraavat kaksi tuntia ovat pelkästään itsenne antamista kokea, millaista se on - integroiden sen, tuoden sen kehoonne ja tullen säteileväksi olemukseksi.
 
Mietitte, miksi olette täällä tänään. Ei ole muuta paikkaa minne mennä! (Naurua) Oppimaan säteilevästä läsnäolosta. Se on seuraava askel. Se on seuraava asia, mitä työstämme - läsnäoleminen. Aah!
 
Valaistuminen. Valaistuminen - siinä on kyse läsnäolosta. Siinä on kyse tietoisena olemisesta ja mielessä olemisessa ja tietoisena olemisessa on valtava ero. Todella on. Tietoinen - itse asiassa teidän ei tarvitse käyttää paljon mieltä.
 
Valaistumisessa on kyse luonnollisen virtauksen sallimisesta. Sillä hetkellä kun alatte sotkeutua siihen, sillä hetkellä kun alatte peukaloida sitä, sillä hetkellä kun luulette, että ihminen - vain ihminen yksin - tietää, miten tehdä tämä asia, ettekä kutsu sielua, ette kutsu aspekteja, ette kutsu itseänne sisään, homma ei toimi kovin hyvin. Huudatte polvillanne minua. Hah, hah, hah! (Naurua)
 
Niin, rakkaat ystäväni, tänään meillä on talossa monia vieraita. Et vain sinä, ei vain Jonette (Crowley) ja White Eagle (= valkoinen kotka). Meillä on talossa monia vieraita. Voi, on aina vieraita. En vain anna heidän puhua kovin usein. (Vähän naurua) Monia vieraita talossa tänään.
 
Meillä on kauniita, kauniita shaumbroja ympäri maailmaa. Meillä on enkeliolentojen energioita ja rakkautta.
 
Turnajaiset
 
Nimittäin … ja käytän sanaa "rakkautta", koska he rakastavat osallistua tähän kaikkeen. He rakastavat tarkkailla. Mutta se on tavallaan mielenkiintoista rakkautta. Se on samaa rakkautta, mitä monilla teistä oli menneissä elämissä mennessänne turnajaisotteluihin (vähän naurua). Hevoset, pitkät seipäät, yksi pukeutuneena valkoisiin, toinen pukeutuneena tummiin ja he lähtevät toistensa perään, menevät toisiaan vastaan - pum! - ja toinen tönäistään hevosen selästä. Ja nauretaan ja taputetaan ja hurrataan, silloin kun olet maassa ihmetellen, mikä helvetti sinuun juuri osui.
 
Miksi? He nauravat ja taputtavat, koska he tietävät, että pääsette takaisin ylös. He tietävät, ettei se tuhoa teitä. He tietävät, että jostain kummallisesta syystä haluatte jatkuvasti päästä takaisin tuon hevosen selkään, tarttua tuohon seipääseen ja mennä taas toisen perään. Mutta kenen kanssa teillä on turnaus? (Yleisö vastaa "itsemme") Itsenne. Ehdottomasti.
 
Miksi teillä on turnaus itsenne kanssa? Miksi? (Yleisö antaa eri vastuksia, mm. "kuka tietää?" ja "viihde") Viihde. (Joku sanoo "draama") Draama. (Joku sanoo "tylsyys") Tylsyys. Hyvä vastaus. Tylsyys. (Joku sanoo "tapa") Tapa - paras vastaus. Tapa. Teille on tullut vain tavaksi hypätä tuon hevosen selkään, laittaa päällenne haarniska ja vastustaa itseänne. Pimeys vastaan valo. Voima vastaan voima. Voi, se on jännittävää katsottavaa toisille. Jännittävää, koska he haluavat aina tietää ennen kaikkea, miten intohimoisia olette tästä, miten pääsette haarniskaan, miten saatte sen yllenne, miten tartutte aseeseenne, miten pääsette hevosen selkään, miten teillä on niin paljon päättäväisyyttä ja energiaa ja sitten, miten lähdette itsenne perään! Ei kovin moni naura tässä kohtaa. (Naurua) Miten teidät kumotaan hevosen selästä maahan, mutta nousette ylös ja yritätte taas.
 
Miten olisi huomenaamulla, kun heräät - ei haarniskaa. Mene alasti eli ilman tuota energiasuojaa - et sinä, herra (naurua) - ilman tuota energiasuojaa, jonka laitat yllesi joka päivä. Siinä on järkeä, koska tuolla "ulkona" on vaikeaa. On päiviä, jolloin tunnette tarvetta laittaa tuon suojan.
 
Miksi ette huomenna olisi laittamatta sitä, vain katsoaksenne, mitä tapahtuu? Mitä jos ette huomenna menisi kiillottamaan peistänne, ottamaan pois siitä eilisen verta? Mitä jos jättäisitte tuon peitsen maahan sinne, mihin se viimeksi putosi? Mitä jos unohtaisitte tuon hevosen? Hevonen on vain merkki siitä voimasta, mitä joskus käytätte mennäksenne elämään, mennäksenne päiväänne. Mitä jos olisitte vain oma säteilevä olemuksenne? Eikö se ole ainoa tarvitsemanne puku? Eikö se ole todellisuudessa ainoa työkalu? Eikö se ole ainoa asia, mitä tarvitsette päästäksenne päivästä läpi?
 
No niin, mitä tapahtuu tuolle pimeälle itselle? Vastustavalle osalle, mitä vastaan olette taistelleet joka päivä - mitä sille tapahtuu? (Joku sanoo "integroituminen") Ei. Se hyppää hevosensa selkään, tarttuu peitseensä ja tulee teidän peräänne! (Adamus naureskelee) Miksi? Tapa. Tapa. Kuka sen on kouluttanut? (Yleisö sanoo "minä") Joo. Kysymykset ovat tänään helppoja. (Adamus naureskelee) Pääsemme vaikeisiin kysymyksiin myöhemmin.
 
Se on koulutettu. Se on osa tapaa, osa ohjelmaa - päivittäinen kaksintaistelu kanssanne. Mutta jonkin ajan kuluttua se vähän väsyy pukeutumiseen, peitsen hakemiseen, hevosen selkään nousemiseen ja teidän jahtaamiseen. Se oppii lopulta, että se voi integroitua. Teidän ei tarvitse taistella päivänne kanssa.
 
Tuossa vastustavassa pimeässä soturissa on massatietoisuuden elementtejä. Siinä on toisten ihmisten elementtejä - ystävät, perhe, työtoverit. Siinä on eri elementtejä, mutta ne kaikki tuntevat vetoa tuohon teidän vastustavaan voimaanne. Tavallaan oma henkilökohtainen Higgsin bosoninne vetää tuota energiaa. Tekee siitä jotain todellista. Se tekee siitä ainetta ja kokemuksen.
 
Siis huomenna vetäkää vain syvään henkeä. Älkää laittako pukua. Älkää tarttuko peitseen. Älkää nousko hevosen selkään. Älkää taistelko. Ei ole mitään, minkä kanssa taistella. Ei mitään. Mitä pikemmin käsitätte sen, sitä hauskempaa teillä on valaistumisenne kanssa.
 
Vedetään syvään henkeä ja toivotetaan sisään kaikki vieraamme tänään - kauniit, ihanat enkeliolennot, ihmisolennot - kaikki täällä osana tätä.
 
Mitä nyt tapahtuu
 
Olette puolivälissä menossa 21-12-12:een. Kyllä. "Vasta puolivälissä?", kysytte. Puolivälissä. Mutta se ei välttämättä lopu 21.12. Se ei välttämättä lopu vuoden lopussa tai 21.12. On paljon jäämiä. Mitä tapahtuu 21.12.? (Joku sanoo "yksi päivä") Periaatteessa se on yksi päivä, mutta tietoisuuteen on istutettu, että tämä on erityispäivä. Niilläkin jotka eivät ole samaa tietoisuutta, on tuo pieni istute, tuo pieni ihmetys, että onko se maailmanloppu, aikakauden loppu vai ainoastaan yksi - kummallista kyllä - menetetty toivo.
 
Käsitättekö, että 21.12. herää monia ihmisiä tuntien toivon menneen? "Voi paska", kuten Sart sanoisi. "On vain yksi päivä." Se on luultavasti vaikeampaa kuin nähdä jonkinlainen suuri maailmankatastrofi, jotain draamaa, koska on paljon ihmisiä, jotka heräävät 21.12 ja sanovat: "Ei se tästä paremmaksi tule. Puhutaan muutoksista. Puhutaan uudesta maailmasta. Puhutaan vanhan maailman loppumisesta, mitä tahansa. On vain yksi päivä."
 
Se on kenties yksi rankimpia asioita, koska siinä on toivon menettämistä tai pelastuksen menettämistä - kutsutaan sitä niin. Jokin sellaisen menettämistä, mikä tulee tekemään merkittävän muutoksen. Teille tämän vuoden lopulla ei ole oikeastaan merkitystä, koska se mitä tapahtuu nyt - erityisesti kaikissa näissä hurjissa energioissa, kaikissa energiatulvissa ja kaikissa niissä tavoissa, joilla ihmiset ovat käsitelleet sitä - siinä paljastuu kokonainen uusi mahdollisuussetti. Mahdollisuuksia jotka ovat aina olleet siinä - aina, aina olleet - mutta ne ovat olleet naamioituna. Ne ovat olleet pilven tai verhon takana, näkymättömiä tai tiedostamattomia ihmisille.
 
Nyt joitain niistä on tulossa esiin. Te olette jo vuosia tunteneet näitä ja ne ovat periaatteessa olleet teidän käytettävissänne. Ihmiskunta vasta alkaa tulla tietoiseksi niistä, suurelta osin sen työn vuoksi, mitä olette tehneet omassa tietoisuudessanne.
 
Siis ei ole mitään dramaattista tapahtumaa 21.12 tai viikkojen tai välttämättä kuukausien kuluessa siitä. Se ei ole dramaattista. Kyse on vähittäisestä avautumisesta ja on hyvin intensiivisiä aikoja. Itse asiassa tämä kesä - hyvin intensiivistä, kuten olette jo ehkä tunteneet. Syksyllä hiljenee. (Joku sanoo "jee") No, en lopettanut vielä. (Naurua) Olemme vasta syksyssä. (Adamus naureskelee) Se antaa teille, antaa kaikille, rauhallisuuden ja tyyneyden tunnetta. "Aah!"
 
Syyskuun lopussa, lokakuussa sanotte: "Voi, näetkö? Asiat ovat järjestyneet hyvin." Se tavallaan tuudittaa, keinuttaa ja lohduttaa teitä. Se on kuin sinfoniaa. Se on kuin sinfoniaa. Olemme keskiosassa. Rummut hakkaavat. Orkesteri on täysin kadenssissa ja sitten hiljenee ja sinfoniasta tulee syksyllä vähän unettavaa. Se menee sisäänpäin. Ja sitten tulee suuri finaali! Energiafinaali. Kyllä. Marraskuun alku- ja keskivaiheilta, jatkuen vuoden loppuun. Mutta taas kerran, ei ufojen laskeutumisia, ei massalaskeutumisia. Ei … Aioin sanoa "ei ennenkuulumattomia" - tulee ennenkuulumattomia tapahtumia, mutta mikään ei pyyhi ihmiskuntaa maan pinnalta.
 
Mutta kaiken aikaa, juuri nyt, valtavia energioita tulee sisään. Muutoksia tapahtuu. Voitte nähdä sen. Se päätyy uutisiin joskus kuukausia ja kuukausia myöhemmin. Menimme valtavan energiatulvan läpi muutamana viime kuukautena. Valtavan energiatulvan. Siltä menee sitten jonkin aikaa vaikuttaa ihmisiin, päästä todellisuuteen ja päästä uutisiin.
 
Teillä on ollut valtavia säätapahtumia ja ne jatkuvat. Aivan omalla takapihallanne täällä on maastopaloja. Toisissa maailman osissa tulvia. Kaikki tämä on osa tämän energian ilmentymisprosessia. Tämä siis jatkuu. Olemme puolitien kohdassa nyt.
 
Vedetään syvään henkeä tässä.
 
Olette selvinneet tähän saakka. Ei se ole ollut niin vaikeaa. Siitä on itse asiassa tulossa … Eikö siitä ole tulossa vähän helpompaa? (Joku sanoo "kyllä", joku sanoo "ei") Ei. (Adamus naureskelee) Ei.
 
Vedetäänpä syvään henkeä tälle, kun jatkamme tätä vuotta. Ilmiömäisiä, ilmiömäisiä muutoksia.
 
Oletteko tunteneet muutoksia itsessänne? (Joku sanoo "kyllä") Kyllä. Millaisia? Mikrofoni kiitos, jos viitsit. Voi, eikö tämä ole pelottavaa? Kyllä. Linda hallitsee tässä tilannetta mikrofonin kanssa. Anteeksi.
 
SHAUMBRA 1 (nainen): Siis mitä muutoksia olen tuntenut?
 
ADAMUS: Itsessäsi. Mitä ovat suurimmat asiat, joita olet pannut merkille?
 
SHAUMBRA 1: Irtipäästäminen menneistä jutuista. Näen vain unta irtipäästämisestä - paljon unia menneistä jutuista irtipäästämisestä.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
SHAUMBRA 1: Ja vain luotan, että sitä oikeasti tapahtuu.
 
ADAMUS: Kyllä, tapahtuu.
 
SHAUMBRA 1: Vaikken aina tunne sitä, mutta luotan sitä tapahtuvan.
 
ADAMUS: Sitä tapahtuu. Sitä tapahtuu. Ja tuo vanhoista jutuista irtipäästäminen - kerroksia ja kerroksia ja kerroksia. Luulitte, että Tobiaksen lähtiessä irtipäästäminen loppui. Mutta se jatkuu. On hyvin monia kerroksia.
 
Mutta se ei tapahdu välttämättä lineaarisesti. Kyse ei ole siitä, että teidän täytyy mennä jotain aikajanaa pitkin tai että voitte päästää irti vain tietyn määrän kerrallaan. Kulissien takana tapahtuu valtavaa liikettä eikä kyse ole vain irtipäästämisestä. Siitä tulee integroitumista, koska kun päästätte jostain irti, sen energia vapautuu energiarakenteestaan tai uskomusjärjestelmästään. Se avautuu, mutta sitten se palaa teille integroitumisessa. Se on tavallaan "päästä irti, puhdista, tuo takaisin", mutta hyvin uudella tavalla, oppimanne viisauden kera.
 
Nimittäin, kun sitä pidetään … kiitos. Kun jotain pidetään vanhoissa uskomuksissaan tai vanhoissa energiarakenteissaan, sielu ei voi saada sen viisautta. Se on edelleen lukittuna. Se yrittää edelleen joko ratkaista itsensä tai piiloutua. Mutta sillä hetkellä kun asioista päästetään irti rakkaudessa ja luottamuksessa, se vapautuu. Sielu tiivistää sitten tuon kauniin kokemuksen viisaudeksi. Hyvä.
 
Luonnollinen valaistuminen
 
Olemme täällä valaistumista varten. Yksi ja ainoa syy. Olette täällä valaistumista varten. Valaistumisessa on kyse tiedostamisesta. Valaistumisessa on kyse - voitaisiin sanoa kummallisella tavalla - täyttymyksestä tai loppuunsaattamisesta. Valaistumisessa on kyse pelkistämisestä. Valaistumisessa on kyse … (kuuluu ukkosen jylinää, naurua) integroitumisesta. Integroitumisesta kaikkien osien kanssa, jotka leijuvat tuolla jossain. Integroitumisesta - eikä integroitumista voi oikeastaan tapahtua, jos yrittää tehdä siitä monimutkaista.
 
Valaistuminen on luonnollinen prosessi, rakkaat ystäväni. Luonnollinen prosessi. Tämä on kenties tärkein pointtini ja tulee olemaan, kunnes lähden.
 
Oi, voin kuulla teidän kysyvän: "Milloin? Milloin? Minä päivänä?" (Adamus naureskelee)
 
Valaistuminen on luonnollinen prosessi ja jatkan siitä puhumista uudestaan ja uudestaan, koska ensinnäkin tämä ihmisen rajoittunut tietoisuustila on epäluonnollinen. Erillinen keho ja erillinen mieli on epäluonnollista. Kun ei tiedä tai tunne sitä, kun sanon "minä olen mitä olen", ja yrittää tajuta sen - se on epäluonnollista. Erillisyys itsestänne, siitä mitä kutsutaan Hengeksi, sieluksi - epäluonnollista. Kärsiminen - epäluonnollista. Yltäkylläisyyden puute - epäluonnollista. Kaikki nämä asiat - epäluonnollisia. Yksinäisyys - epäluonnollista. Epäluonnollista. Te olette luoneet kaikki nämä asiat, te olette laittaneet ne osaksi jotain upeaa kokemusta. On oltava parempi tapa tehdä se. (Adamus naureskelee)
 
Ne ovat epäluonnollisia, koska luonnollinen on yksinkertaista, integroitua ja no, omavaraista - sanoisin. Omassa itsessä. Se on luonnollista. On luonnotonta olla onneton. On ehdottoman luonnotonta, kun on puutetta yltäkylläisyydestä. Kyllä, pidän lyhyen … (Joku pudottaa kiven lattialle)
 
KATHY: Se on joka tapauksessa sinulle, kulta. (Ojentaen Adamukselle kiven)
 
ADAMUS: Kiitos.
 
KATHY: Tarvitsin merkin.
 
ADAMUS: Hyvä. Kivi. Älä nukahda. (Naurua, kun hän "uhkaa" heittää jotakuta kivellä) On luonnotonta olla onneton. On täysin luonnotonta, että on yltäkylläisyyden puutetta. Pidän yltäkylläisyyskurssin, mutta olen odottanut …
 
LINDA: Milloin?
 
ADAMUS: Milloin? Milloin haluaisitte minun pitävän sen? (Yleisö huutaa "nyt!) Oletteko valmiita siihen? (Yleisö vastaa "kyllä!" ja jotkut taputtavat)
 
Minun on varoitettava teitä. Taputatte, hurraatte ja sanotte: "Olen valmis siihen." Ensinnäkin - miten sanoisin tämän kohteliaasti - Cauldrea ja Lindaa ja monia teistä ei koskaan kutsuta tiettyihin paikkoihin. Se on hyvin selvää, hyvin suoraa, ei kovin kivaa, ja on joitain ihmisiä, joita se loukkaa, koska he ovat investoineet puutteeseen. Rakkat ystäväni, opettajat, kirjailijat, jotkut teistä - olette panostaneet omaan yltäkylläisyyden puutteeseenne. Eikö ole kummallista investoida puutteeseen? Eikö se ole jonkinlainen oksymoron/mahdottomuus?
 
Mutta on luonnoton olotila olla olematta yltäkylläinen. Teidän on tehtävä työtä ollaksenne olematta yltäkylläinen. Käsitättekö sen? Ja tiedän joidenkin teistä sanovan: "Mutta Adamus, olen todella ilmaissut aikomukseni siitä." Phyi! (Hän sylkäisee) aikomukselle.
 
LINDA: Mitä se oli?!

ADAMUS: Antakaa minun laatia kurssi. (Adamus sylkäisee taas) On luonnotonta olla puutteessa. Teidän täytyy oikeasti yrittää sitä. On todella taikaa kyetä olemaan ei-yltäkylläinen. Ihmettelen joskus, miten teette sen. Näyttäkää minulle jujunne. Ei, en halua tietää. Näyttäkää minulle, miten teette sen. Teidän pitäisi kirjoittaa kirjoja siitä, miten nerokkaita olette yltäkylläisyyden puutteessa, koska se on yksinkertaisesti luonnotonta.
 
Fyysiset, biologiset ongelmat - täysin luonnottomia. Miten teette sen? Miten saatte kehonne niin - en kiusaa sinua (Petelle), nojaan vain sinuun - pois tasapainosta? Se on luonnotonta. Jonette, White Eagle, Mark - he kaikki tietävät sen. He sanovat: "Ai…!" (Hän kohauttaa olkapäitään)
 
Siis yksi asia mitä teemme, rakkaat ystävät, on siirtyminen yli joistain näistä, mutta se on vaikeaa. Ei ole nimittäin helppoa olla Adamus. (Naurua) Miksi? Hupsis! (Hänen mikrofonilaitteensa luiskahti) Miksi? Koska pidätte siitä niin tiukasti kiinni.
 
Ja on aikoja … No, ensinnäkin sanotaan näin, että pidätte siitä niin tiukasti, että sielunne jättää teidät. Se oikeasti jättää. Tarkoitan, että käännätte selkänne sielulle ja se kääntää selkänsä teille. Miksi? Se rakastaa teitä niin paljon. Se on myötätuntoa. Apina näkee, apina tekee. (Naurua) Hyvin totta. (Adamus naureskelee)
 
On siis myös aikoja, jolloin vaaditte puutettanne tai fyysistä tasapainottomuuttanne tai hemmetin masennustanne - voi, se on hyvin surullista - tai muita ongelmianne, teillä ei ole suhteita - voimme tehdä pitkän listan, olemme tehneet pitkiä listoja … mutta te pidätte niistä kiinni! Ja sitten kerrotte minulle, etteivät ne ole teidän. Kerrotte minulle, että olette … En katso ketään erityisesti. Älkää … (Adamus naureskelee) Kerrotte minulle, että te ette luoneet sitä, että olette vain uhri, ja käymme tätä läpi kerta toisensa jälkeen. Pidätte niistä kiinni.
 
Jotkut toiset olennot antavat kunnioituksesta ja myötätunnosta teidän pitää ne. Mutta en minä. (Adamus naureskelee) Taistelen kanssanne niistä. Vedän ne pois teiltä, jos voin. Näen, miten paljon te todella oikeasti haluatte noita ongelmia. Voi! Yltäkylläisyyden puute. Käytämme sitä mittapuuna, kun pidämme tämän yltäkylläisyyskurssin. Aion velottaa siitä paljon. (Naurua) Ja sitten lähden! Ooh!
 
Käytämme sitä mittapuuna. Onko selvä, Linda? Yltäkylläisyys. Ja ilmoittautuessanne teidän on kerrottava, miten paljon teillä on rahaa pankissa ja miten paljon tienaatte tällä hetkellä ja miten paljon velkoja teillä on. Ja siten työstämme sitä ja on se sitten puolen vuoden tai vuoden tai kahden vuoden päästä, niin palaamme asiaan ja mittaamme - emme minun onnistumistani, vaan teidän. Mittamme sitä nähdäksemme, miten paljon pidätte edelleen kiinni puutteesta - jos lainkaan.
 
Kuvitelkaa tässä vain hetki. Teeskennellään. Tehdään sadun taikapölyn sirottelemisjuttu. Kuvitelkaa oleminen, elämä, missä on kaikkea yltäkylläisyyttä. Teidän ei tarvitse koskaan edes ajatella asiaa. Missä terveyttä vain on. No, pari kertaa vuodessa saatte ehkä oksennustaudin, mutta se on vain kuin ilmassa olevien myrkkyjen puhdistamista.
 
Kuvitelkaa suhde, missä ei ole haasteita. On tukea. Missä ei ole taistelua. Ette etsi siitä mitään. Se on pelkästään upea tapa nauttia elämästä, jakaa elämänne jonkun toisen kanssa.
 
Vetäkää vain syvään henkeä ja kuvitelkaa nämä asiat.
 
Kuvitelkaa hetki tätä juttua, mitä kutsumme valaistumiseksi, mikä on oikeastaan vain pelkistämistä. Sitä se vain on ja integroitumista. Kuvitelkaa se, kun ette tavoittele sitä enää, kun todella elätte sitä. Mikä käsite! Joo, vain hengittäkää sitä hetki sisään. Olette vain sitä. Ette edes puhu enää valaistumisesta. Keräännymme tällä tavalla. Pelaamme pokeria. Juomme vähän viiniä. Meillä on hauskaa. Pääsemme vain vähän eroon ulkopuolisesta maailmasta. Kuvitelkaa se. Joo.
 
Niin, ja tiedän meidän puhuneen tästä aiemmin, mutta miksi jatkamme palaamista terveys-, yltäkylläisyys-, suhde-, aspektikysymyksiin ja kaikkiin näihin muihin asioihin? (Joku sanoo "rakastamme sitä") Rakastatte sitä! Joo. Se antaa minulle työtä. Aivan. (Naurua)
 
SART: Olet palkkalistalla!

ADAMUS: Palkkalistalla.
 
Minun on sanottava, että kommenteistani huolimatta pärjäätte huomionarvoisesti tässä transformaatiossa, koko tässä läpimurrossa, koko tässä luonnollisessa läpimurrossa. Kestätte sen oikein hyvin. Edelleen tapahtuu paljon mielen kamppailua, paljon kiinnipitämistä, edelleen sen ihmettelemistä, mitä tapahtuisi. Mitä tapahtuisi, Jan, jos vain päästäisit irti huomenaamulla herätessäsi? Päästät vain irti. Mitä tapahtuisi?
 
JAN: En tiedä.
 
ADAMUS: "En tiedä." Ajattele sitä hetki. Päästät vain irti. Toisin sanoen päästät irti kaikista asioista, joihin olet ollut koukussa. Koukut ovat sellaisiin asioihin kuin raha, suhteet, terveys ja sen ihmetteleminen, mitä helvettiä teet täällä. Heräisit vain aamulla etkä laittaisi yllesi tuota haarniskaa - sori Pete - etkä ns. astuisi hevosen selkään (suom. huom. käytetty sana tarkoittaa myös "astumista, parittelua").
 
LINDA: Mitä?! (Naurua)
 
ADAMUS: Se on ratsastustermi. (Lisää naurua) Okei, "nousisi hevosen selkään". Ihan sama. Sori. Mitä tapahtuisi, Jan? Ajattelet edelleen hevosen astumista. Saadaanpa se … ooo, selvitä se pois. (Naurua) Mitä tapahtuisi?
 
JAN: Siitä on vaikea palata takaisin.
 
LINDA: Hän astuu edelleen hevosta, kiitos sinun! (Naurua)
 
ADAMUS: (naureskellen) Toinen jalka jalustimella, heitä sääresi selän yli, kyllä.
 
JAN: Minun on erittäin vaikeaa kuvitella sitä, olla olematta koukussa kaikkeen, koska olen elämässäni varsinainen tekijä - olen aina kiinni kaikessa, mitä minun täytyy tehdä ja kaikissa noissa asioissa. Irtipäästäminen kaikista tuollaisista jutuista …
 
ADAMUS: Älä siis huomenna tee sitä. Mitä tapahtuu?
 
JAN: En tiedä. Se on tosi vaikeaa. Työstän sitä parhaillaan.
 
ADAMUS: Onko se oikeasti vaikeaa?
 
JAN: Minulle.
 
ADAMUS: Joo.
 
JAN: Tarkoitan, että työstän sitä tällä hetkellä - olla tekijän sijasta olija - ja se on vaikeaa.
 
ADAMUS: Miten "tekeminen" sujuu sinulta? (Vähän naurua)
 
JAN: Joo. Hmm, se on aina tavallaan …
 
ADAMUS: Huomaatko, ettei mikään toimi?
 
JAN: Joo.
 
ADAMUS: Miksi sitten et tee ei-mitään?
 
JAN: Just! Haluaisin. (Hän naureskelee)
 
ADAMUS: Se toimii! Se toimii. Nimittäin kaikki koukut asioihin, tekemiseen ja kiireisenä pysymiseen ovat vanhan energian piirteitä. Käsitättekö, että voitte saada paljon tehtyä tekemättä mitään? Oikeasti voitte. Tarkoitan, ettei teidän tarvitse oikeasti ponnistella. Se on itse asiassa menossa pois muodista. Kyllä. Se todella on. Se on kuin … Tiedän, että jotkut teistä haluavat ajatella olevansa henkisiä "muodistajia". Ei fasisteja, vaan muodistajia. Muodistajia. Keksimme sanoja näissä shoudeissa. Kuten "muodistaja". Henkisiä designereita. Ja joskus se mitä teillä on liittyen tekemiseen, on niin eilistä. Teidän ei tarvitse tehdä mitään. Nyt mielenne sanoo, että teette konkurssin ja kaikki ajattelevat, että olette liittyneet johonkin kulttiin ja … (Adamus naureskelee) Teidän ei tarvitse tehdä mitään.
 
JAN: Sitten en tee riittävästi. Se …
 
ADAMUS: Sitten et tee riittävästi. Käsitättekö, että todellinen luominen ei liity mitenkään tekemiseen? Todellinen luominen - ja puhumme siitä täällä aivan hetken kuluttua - liittyy yksinkertaisesti säteilevään läsnäoloon. Siinä kaikki. Ja sitten teille tapahtuu kaikkea paskaa. (Vähän naurua) Se oli tekninen termi. (Adamus naureskelee) Jotkut teistä ovat nukahtamassa. Minun on pidettävä … Annan teille tässä vain muuta ajateltavaa. Säteilevä läsnäolo saa todella kaiken tapahtumaan. Teidän ei tarvitse tehdä mitään.
 
No niin, joudutte ristiriitaan - Jan ja muut kaltaisesi - koska olette niin tottuneita tekemään. Ja jos ette tee, jos ette tee jotain, asiat eivät liiku - niin uskotte. Ja niinpä on jatkuvaa puskemista, puskemista, puskemista, päivittäistä puurtamista. Pusk… (Hän työntää jotakuta) Sori. Asioiden puskemista, puskemista, puskemista. Kuin kiven ylämäkeen työntämistä. Eikö mieleenne ole ensinnäkään juolahtanut, ettei oikeasti ole mitään kiveä eikä ole mitään mäkeä. Ja ettekö ole pysähtyneet ajattelemaan hetkeksi, mitä varten työnnätte sitä? Minne menette sen kanssa? Mitä tapahtuu, kun pääsette mäen päälle? Mitä aiotte tehdä tuolle hiton kivelle, kun olette työntäneet sen mäen päälle? Sillä on vain uusi mäki! Siinä kaikki. Kyllä. Tai se kierii alas toiselle puolelle ja teidän on työnnettävä se takaisin.
 
Siis pointtini kaikessa tässä on, että valtavia muutoksia tapahtuu sen ulkopuolella, mitä olette ajatelleet. 
 
Rakastan mieltä. Se on kaunis luomus, mutta sen aika on tullut ja se kertoo teille sitä. Se kertoo teille sitä. Se sanoo: "Vapauta minut, ole kiltti." (Adamus sanoo sen korkealla äänellä, paljon naurua, erityisesti eräs ihminen nauraa) Joo. Hän saa Adamus-palkinnon. Joo, kyllä. Ujostelematonta naurua.
 
LINDA: Juniori? Tämä Junioriko saa sen? (Nuori mies oli kirjoittanut "Adamus Jr." nimikylttiinsä)
 
ADAMUS: Juniori, kyllä.
 
LINDA: Okei.
 
ADAMUS: Poika. (Vähän naurua ja Adamus naureskelee)
 
Siis rakkaat ystävät, pointtini tässä …
 
LINDA: Adamus, haluaisitko antaa palkinnon Juniorille?
 
ADAMUS: Voi kyllä, ehdottomasti. Sinulle. (Adamus ojentaa hänelle palkinnon)
 
JUNIOR: Kiitos, isä.
 
ADAMUS: Kyllä, kyllä. (Naurua) Olen neitsyt. (Paljon naurua ja Cauldre köhii juomansa kanssa) Edes Cauldre ei uskonut tuota.
 
Pointtini on yksinkertainen. Se valtava muutos mitä käytte tällä hetkellä läpi, liittyy - no, voitaisiin kutsua niitä toimintamalleiksi, mutta kyse on tietoisuudesta. On ollut vaikeaa edes kuvitella, mitä seuraavaksi tulee. Melkein mahdotonta.
 
Tai minäpä ilmaisen sen eri sanoin. On vaikeaa edes ajatella sitä ja se on ollut osa ongelmaa. Olette ajatelleet, mitä seuraavaksi tulee, ja silloin kun ajattelette sitä, se pitää teidät jokapäiväisessä puurtamisessa, vanhassa tietoisuudessa ja se estää teitä todella tutkimasta tuntemalla sitä, mitä seuraavaksi tulee.
 
Se mitä seuraavaksi tulee, on mielen tuolla puolen, mutta mieli haluaisi tietää, mieli haluaisi osallistua. Se on täysin päivittäisen puurtamisen tuolla puolen. Siihen liittyy luottamus. Siinä on kyse paljosta hauskasta. Se muuttaa perspektiiviä kaikkeen. Todella kaikkeen. Ja se on luonnollista. Tämä on parasta.
 
Se on niin luonnollista, se vain tapahtuu. Se on vääjäämätöntä. Te - te, sielunne, kaikki juttunne, kaikki roskanne - olette itse asiassa valinneet tämän ajan sen tapahtumiselle. Miksi? Enemmän energiaa maan päällä, korkeampaa tietoisuutta ja olette väsyneet päivittäiseen puurtamiseen. Se siis tapahtuu.
 
Voisitteko antaa sen tapahtua? Olkaa hyvä. (Joku sanoo "kyllä") No, sanotte niin nyt, mutta huomenaamulla kun pääsette valtatielle ja menette töihin, palaatte siihen takaisin. Ja muistakaa vain, mitä puhuimme täällä. Lakatkaa tekemästä asioita. Oma valaistumisenne, oma valaistumisenne - parasta on jättää se rauhaan.
 
Antaa sen tapahtua
 
On niin riipaisevaa - luulisin sanottavan niin. On niin lannistavaa katsella teidän työstävän valaistumistanne. Miksi? Koska teillä ei ole oikeasti mitään aavistusta, mitä se on. Oikeasti. Olemme pelanneet tätä peliä työpajoissa: mitä on valaistuminen? "En tiedä, mutta luulisin ehkä olevani vähän nuorempi, ja luulisin DNA:ni olevan vähän parempi ja minulla on vähän enemmän rahaa." Ne eivät ole valaistumista. Ne ovat valaistumisen tuloksia. Ne eivät ole valaistumista.
 
Se tapahtuu! Lakatkaa ajattelemasta sitä, lakatkaa suunnittelemasta sitä ja vain kokekaa se.
 
Esitän tämän kysymyksen - Linda, valmiina viemään mikrofoni vapaaehtoisille. Esitän tämän kysymyksen. Miten menette nukkumaan illalla? Kuka tahansa, miten menet nukkumaan illalla?
 
KATHY: Silloin kun makaan jo sängyssä vai haluatko …
 
ADAMUS: Aloitetaan kuudelta aamulla ja selvitetään koko päivä. (Naurua)
 
KATHY: Ai! Aloitan aamuni … Se on helppoa! Se on helppoa! Aloitan aamuni ja päätän päiväni vaahtokylvyllä.
 
ADAMUS: Vaahtokylpy.
 
KATHY: Ja joskus epsom-suolaa riippuen siitä, mitä ole tehnyt päivän aikana.
 
ADAMUS: Kyllä, ja jos et tee sitä.
 
KATHY: Jäykistyn.
 
ADAMUS: Kyllä, okei.
 
KATHY: Vanhat luuni tuntuvat taas 60-vuotiailta.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
KATHY: Joo.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
KATHY: Ja tämä kilpirauhanen sanoo "jee, jee, jee".
 
ADAMUS: Joo. Hyvä. Okei. Vaahtokylpy. Käykö kukaan muu vaahtokylvyssä ennen nukkumaanmenoa?
 
KATHY: Menen makuulle ja tunnen kehoa sängyssä. Se on todella mukavaa.
 
ADAMUS: Hyvä. Miten menette nukkumaan illalla? (Joku huutaa "kun olen väsynyt") Hän tuo mikrofonin.
 
LINDA: Minulla on täällä käsi ylhäällä.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
MICHELLE: En ole kovin ylpeä sanoessani tätä, mutta laitan television päälle …
 
ADAMUS: Seisoisitko niin kauan, kun et ole ylpeä. (Naurua)
 
MICHELLE: Joo! Laitan television päälle, koska en pysty lopettamaan ajattelemista.
 
ADAMUS: Ai!
 
MICHELLE: Ja katson jotain älytöntä, kuten, no en tiedä … ja sitten nukahdan.
 
ADAMUS: Se on televisio. Kyllä. (Naurua)
 
MICHELLE: Joo.
 
ADAMUS: Ne ovat synonyymit.
 
MICHELLE: Se on ainoa tapa, jolla pystyn nukahtamaan.
 
ADAMUS: Ja mitä katselet?
 
MICHELLE: "Muinaisia avaruusolentoja" tai jotain muuta … (Paljon naurua)
 
ADAMUS: Minä lähden. (Adamus kävelee ovea kohti) Joku muut … Joku toinen tulee kanavoimaan. Minä lähden. Tämä on liikaa minulle. En tiedä. Arkkienkeli Mikael, se oli vain vähän …
 
MICHELLE: Se nukuttaa minut!
 
ADAMUS: Muinaisia avaruusolentoja?! He katsovat muinaisia avaruusolentoja?! (Adamus kävelee ovesta ulos. Ihmiset sanovat: "Mihin hän menee", "Lähteekö hän oikeasti?" "Hyvästi!" Muutaman hetken päästä hän palaa takaisin sisään) Muinaisia avaruusolentoja?!
 
MICHELLE: Nukahdan, kun alan katsella. En tiedä.
 
ADAMUS: Kyllä. Hyvä. Hyvä. Okei. Ja sitten nukahdat ja mitä sen jälkeen tapahtuu? Sammutatko television?
 
MICHELLE: Joo, herään keskellä yötä ja sammutan sen, kun näen unta …
 
ADAMUS: Kuulostaako tämä …
 
MICHELLE: … En tiedä … En tiedä. En ennen tehnyt sitä.
 
ADAMUS: Kuulostaako tämä terveeltä?
 
MICHELLE: Ei.
 
ADAMUS: Luonnolliselta?
 
MICHELLE: Ei.
 
ADAMUS: Kieroutuneelta?
 
MICHELLE: Vähän.
 
ADAMUS: Paljon! (Naurua) Hauskaa, mutta kummallista. Hyvä. Kyllä. Emme tuomitse.
 
LINDA: (naureskellen) Joo, aivan. Hyvää työtä. Todella hyvää työtä. Kenellä muulla oli käsi ylhäällä? Joku muu?
 
ADAMUS: Hyvä. Voisit kuunnella viestejäni. Se nukuttaisi sinua todella. Kuuntelit aiemmin, mutta pidät Tobiaksesta enemmän. (Naureskellen) Hyvä. Kiitos.
 
LINDA: Juniori - Juniori on valmiina.
 
JUNIORI: Hengitän itseni uneen.
 
ADAMUS: Hengität itsesi uneen. Hyvä. Hyvä. Okei. Seuraava. Muutama lisää. Älä unohda huoneen takaosaa.
 
LINDA: Mutta minun on nähtävä käsi ylhäällä.
 
ADAMUS: He istuvat siellä syystä.
 
LINDA: Enpä taida.
 
ADAMUS: Kyllä. Miten nukahdat?
 
PAUL: Asetan tilanteen, mitä haluan kokea, ja sitten vain laitan pääni taaksepäin ja olen poissa.
 
ADAMUS: Hyvä. Okei.
 
LINDA: Olet kontrollissa, herra. Vau!
 
ADAMUS: Käsitätkö tuon tilanteen? Jos ilmaiset tilanteen tai aikomuksen, niin …
 
PAUL: Ei aina tai ei välittömästi, mutta tavallisesti se alkaa tulla suuntaani.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
PAUL: Voi kestää viikon, kun se tulee, mutta se tulee.
 
ADAMUS: Hyvä. Okei. Hyvä. Seuraava. Miten nukahdat?
 
LINDA: Kiva nähdä sinut taas.
 
MARTY: Kuuntelen mielelläni kappaleita, mieluummin ei hevimetallia.
 
ADAMUS: Ei hevimetallia.
 
MARTY: Joo.
 
ADAMUS: Kuunteletko joitain minun suosikkejani?
 
MARTY: Luultavasti en.
 
ADAMUS: Luultavasti et. Luultavasti et.
 
MARTY: Vähän Yohamia.
 
ADAMUS: Ymmärtääkseni olet melkoinen - öhöm - laulaja-laulunkirjoittaja.
 
MARTY: Joo, myös minun ymmärtääkseni.
 
ADAMUS: Joo-o, joo-o.
 
MARTY: Meitä on ainakin kaksi.
 
ADAMUS: Ja olet saanut hyvin mielenkiintoisia sanotuksia.
 
MARTY: Olet puhunut Cauldren kanssa!
 
ADAMUS: Ei, häntä nolostuttaa liikaa puhua minulle siitä. (Naurua)
 
MARTY: Hienoa.
 
ADAMUS: Hienoa. Hyvä. Kiitos. Kuuntelet siis kappaleita.
 
MARTY: Joo-o.
 
ADAMUS: Sammutatko laitteen tietoisesti, ennen kuin nukahdat, vai …
 
MARTY: Öö, ajastin sammuttaa sen. Joo.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
MARTY: Mm hmm.
 
ADAMUS: Hyvä. Hyvä. Muutama vielä.
 
TIFFANY: Pohjustan sitä, minne aion mennä unissani, koska näen hyvin selviä unia.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
TIFFANY: Kun siis menen nukkumaan, ajattelen asioita, joita teen elämässäni, ja pyydän itseäni näkemään unta niistä, ja selvitän juttuja nukkuessani.
 
ADAMUS: Hyvä. Millaisia unesi ovat?
 
TIFFANY: Uneni ovat upeita. Ne ovat hyvin hauskoja.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
TIFFANY: Joskus minun on kuitenkin sanottava "Ei tänä yönä. Minun täytyy nukkua."
 
ADAMUS: Aivan, aivan.
 
TIFFANY: Koska sitä tulee vähän väsyttävä, mutta …
 
ADAMUS: Luuletko sen todella toimivan?
 
TIFFANY: Luulen. Se tuntuu erilaiselta.
 
ADAMUS: Joo. Joo. Tarkoitan, etkö ajattele uneksivasi niitä? Vai ajatteletko antavasi itsellesi vain eräänlaisen energiaympäristön?
 
TIFFANY: Luultavasti se on energeettistä, mutta luulen käyväni myös paikoissa.
 
ADAMUS: Joo. Joo, sinä käyt. (Kuiskaten) Joo. Voisit mennä hyviin paikkoihin, levollisiin paikkoihin, onnellisiin paikkoihin. Tule minun palatsiini. Kyllä.
 
TIFFANY: Luulen olleeni aiemmin palatsissasi.
 
ADAMUS: Kyllä! Kyllä!
 
LINDA: Voi ei! Voi ei! Liikaa informaatiota! (Naurua)
 
ADAMUS: Hyvä. Seuraava. Kyllä.
 
JOSHUA: Yleensä menen nukkumaan ollessani uupunut.
 
ADAMUS: Uupunut. Hyvä. Ja onko uupumus aiheutettua, itse aiheutettua?
 
JOSUA: Joskus, jos väsyn odottamaan siihen pääsemistä.
 
ADAMUS: Joo. Joskus jotkut teistä uuvuttavat itsensä vain tehdäkseen sen. Kiitos. Kiitos vastauksistanne.
 
Miksi esitin kysymyksen: "Miten menet nukkumaan?"
 
Ensinnäkin, melkoisesti tästä on väsyttävää kuunnella. Että ennen nukahtamista teidän on käytävä läpi jokin rituaali, että teidän täytyy ajatella itsenne uneen, että teidän täytyy kertoa itsellenne, mistä helvetistä aiotte nähdä unta. Ettekö tiedä näkevänne unta hyvistä asioista riippumatta siitä, kerrotteko sen itsellenne vai ette? Kyllä, voitte sanoa itsellenne - esimerkiksi ihminen voi sanoa: "Olen vähän uupunut. Haluan oikeasti nukkua", koska usein kun menette näihin unitiloihin, ne ovat todella hämmästyttäviä, mutta menette kuitenkin sinne. Ette vain muista. Niinpä oikeasti vain huijaatte itseänne.
 
Miten menette nukkumaan? Katsotte "Muinaisia avaruusolentoja" televisiosta. Soitatte kuulokkeilla ja teette kaikenlaisia asioita. Se on vähän epäluonnollista! Se on vähän, no, omituista. Sanotaan sitä suorastaan perverssiksi (Adamus naureskelee), että teidän on tehtävä näitä asioita.
 
Tässä on pointtini. Nukkuminen on luonnollista. Se suunniteltiin sellaiseksi. Te suunnittelitte sen sellaiseksi. Unet ovat hyvin, hyvin luonnollisia. Juuri nyt olette todellisuudessa noin tusinassa tai useammassa unessa. Luulette olevanne vain täällä, mutta on kaikkia noita uninäyttämöitä, joille saatte pian pääsyn. Se hämmentää teitä todella, kun yritätte ajaa töihin. (Vähän naurua)
 
Mutta koko tämä juttu, että täytyy tehdä jotain päästäkseen unitilaan, on erittäin epäluonnollista, koska unitila on itsessään luonnollinen. Te suunnittelitte sen. Se on pikku juttu estämään teitä täysin eksymästä. Torkahdatte uneen ja todella sallitte luonnollisten yhteyksien palata paikoilleen. Sen luonnollisen mitä kutsuttaisiin matkustamiseksi tai kokemiseksi toisissa ulottuvuuksissa. Luonnollisen liittymän menneeseen elämäänne ja tulevaan potentiaaliinne. Luonnollisen vuorovaikutuksen, hiljaisen vuorovaikutuksen sielunne kanssa.
 
Jos ei olisi unta, mahdollisuus eksymisestä tänne olisi hyvin, hyvin suuri. Niinpä teillä oli tämä älykäs juttu. Sanoitte: "Annan osan elämästäni pysyäkseni ehjänä". Mutta nyt ihmisillä on vaikeuksia nukkua, nukahtaa, ja tämä sekaantuu luonnolliseen unitilaan. Ihminen ei edes ymmärrä, miten nukahtaa.
 
Esitän tämän näkökohdan tänään erittäin yksinkertaisesta syystä. Nukahtamisen pitäisi olla ihmiselle pelottavin asia, mitä koskaan teette. Sen pitäisi olla. Pelottavin asia. Miksi? Koska luovutte kontrollista. Menette kirjaimellisesti reunasta yli. Päästätte irti. Ja joskus teidän on tehtävä se ehdottomasta uupumuksesta, muuten mieli jatkaa hyrräämistä ja yrittää ratkaista asioita. Mutta lopulta nukahdatte uupumuksesta.
 
Kun siirrytte rajan yli, rakkaat ystävät, sen pitäisi olla pelottavin asia, mitä ihminen koskaan tekee. Mutta se ei ole. Miksi? Olette tehneet sen pelkästään tässä elämässä noin 18000 kertaa tai enemmän, riippuen iästänne. Se on paljon. Olette alkaneet luottaa siihen. Olette alkaneet käsittää, että luultavasti heräätte. Luultavasti. Ette aina. Ette edes ajattele nukahtamista, teidän täytyy vain tehdä työtä päästäksenne uneen.
 
Ja Aandrah, pointtini on, että sama pätee ylösnousemukseen. Se on vain nukahtamista, mutta se on itse asiassa heräämistä. Kyse on samasta periaatteesta. Se on luonnollista. Teidän ei pitäisi tarvita tehdä työtä siihen liittyen. Oletteko koskaan panneet merkille, että silloin kun teidän täytyy tehdä työtä nukahtamisen kanssa, tulee vielä vaikeammaksi todella nukkua? Silloin kun vain annatte sen tapahtua - sammutatte "Enkelit ja avaruusolennot" ja kuuntelette minua - siis Muinaiset avaruusolennot - se on yhtä luonnollista kuin nukahtaminen. Se todella on.
 
Mutta on jotain, mitä mieli työstää - "Mitä jos? Mitä tapahtuu seuraavaksi?" Miksi? No, koska ette ole koskaan todella kokeneet sitä tässä ulottuvuudessa. Ette ole koskaan kokeneet sitä täällä. Niinpä on kaikkea tätä huolta ja tyrmistystä, paljon ohjelmointia, hypnoosia, kuorikerroksia ja tapoja, jotka saavat teidät tekemään tätä.
 
Miettikää sitä hetki. Miettikää tätä nukahtamista.
 
Se on täydellistä irtipäästämistä. Se on täydellistä vapauttamista ja luottamista. Se on täydellistä hengenvetämistä syvään vain päästäen irti. Mennen tosiin ulottuvuuksiin. Mennen uniin. Tunnette olonne riittävän rennoksi tehdäksenne sen. Annatte sen tapahtua melkein joka ilta.
 
Valaistumisessa on oikeastaan kyse samasta. Teidän ei tarvitse tehdä työtä siihen. Teidän ei tarvitse ottaa … teidän ei pitäisi ottaa pilleriä siihen. Teidän ei tarvitse opiskella. Opiskeletteko, miten aion nukahtaa tänä iltana? Se tekisi minusta väsyneen ja saisi haluamaan mennä nukkumaan. Ei, annatte sen vain tapahtua. Joka ilta menette nukahtamiskokemukseen.
 
Miten kaunista onkaan, kun olette puolivälissä ja tavallaan oivallatte: "Aa, päästän irti rakenteista. Päästän irti kontrolleista" ja alatte vaipua tuohon alku-unitilaan ja joskus tavallaan annatte itsenne liukua uneen. Sama pätee valaistumiseen, mutta nukahtamisen sijasta heräätte.
 
Vedetään syvään henkeä tälle.
 
Se on luonnollinen prosessi. Ei ole todellakaan mitään, mitä voisitte tai mitä teidän pitäisi tehdä, paitsi antaa itsenne kokea se. Mutta jostain syystä mieli edelleen haluaa hypätä mukaan "mitä jossiensa" kanssa - "Mitä jos menen vararikkoon? Mitä jos sairastun?" - joten lykkäätte vääjäämätöntä. Ja se myös estää teitä kokemasta iloisesti koko tämän nukahtamisenne heräämiseen.
 
Ei ole mitään pilleriä. Ei ole mitään vettä. Ei ole mitään rukousta. Ei ole mitään muuta, paitsi että koette sen. Se on siinä. Piste.
 
On ns. kokemuksianne siitä. Kokemus ihmisyydestä irtipäästämisestä, tällainen kvanttimuutos. On siirtymä ihmisen rajoituksista täyteyteen. Kyllä! Ja on hyvä kertoa niistä. Hyvä tulla tänne yhteen ja puhua niistä. Hyvä nauraa niitä. Hyvä käsittää ja nauraa joitain hulluja asioita, joissa roikuitte kiinni. Mutta ei ole hyvä älyllistää niitä. Ei ole hyvä sanoa: "Näin teet valaistumisen. Ja sen on oltava tällaista ja sen on tapahduttava tiettyjen kivien kanssa" ja herra tietää, mitä muita varusteita käyttäen. On hyvä vain tulla yhteen ja antaa itsenne tuntea ja kokea ja olla säteilevä valaistumisessanne.
 
On hyvä olla tällaisessa kokoontumisessa, missä on hyvin, hyvin turvallista, ja voitte avautua vielä vähän lisää ja voitte nauraa itsellenne vähän lisää. Nauraa joillekin mutkille, manipuloinneille, kysymyksille ja huolehdittaville asioille. Ei ole mitään huolehdittavaa! Ei ole mitään huolehdittavaa. Ooo, voin nähdä mielen pyörivän: "Älä kuuntele Adamusta, koska hän ei tiedä, millaista on olla rahaton tai sairas. Ja mitä jos …"
 
Niinkö? Niinkö? Kyse ei ole siitä, mitä minä sanon. Kyse on siitä, voitteko luottaa itseenne niin, kun luotatte itseenne joka ilta mennessänne ns. nukkumaan, mikä on suuri tuntematon. Kysykää omalta mieleltänne sitä myöhemmin: "Mieli, entä sitten tuo nukkumisjuttu? Et ole oikeasti paikalla. Et kontrolloi asioita, ethän? Tavallaan vain laiskottelet taustalla. Mutta kuitenkin voit päästää irti."
 
Vedetään syvään henkeä tälle.
 
(Tauko)
 
Se on helppoa. Se on oikeasti hämmästyttävän helppoa ja tulette joku päivä luokseni sanomaan: "Adamus, se oli helppoa, miten ihmeessä et kertonut sitä minulle?" (Hän ottaa huikan)
 
SART: Joo.
 
ADAMUS: Joo. Joo. Malja sille.
 
Higgsin bosonista
 
Haluan mainita tässä lyhyesti läpimurroista, joita tapahtuu. Ensin ulkoisista läpimurroista, toiseksi sisäisistä.
 
Tämä suuri tieteellinen löytö tapahtui 4.7., itsenäisyyspäivänä. Ettekö tienneet, että vapaamuurariveljeni suunnittelivat sen niin? (Naurua) Kyllä. Totta. Suuri ilmoitus. Voi, ei 100%:sti varma, mutta 99.9%:sti varma. Tämä toteamus tulee kummittelemaan heille. Tämä "Higgsin bosoniksi" kutsuttu juttu, joka on periaatteessa hiukkanen - mitä se ei lainkaan ole, en kuitenkaan halua kertoa sitä heille - laittaa energian aineeseen. Ja kun oli investoitu 10 miljardia dollaria pelkästään CERNin tutkimuksiin, puhumattakaan muista, oli julkaistava lehdistötiedote, mikä sanoi jotain, koska he etsivät lisärahoitusta. He sanoivat: "Luulemme löytäneemme sen." He ovat itse asiassa osittain oikeassa. He ovat löytäneet siitä puolet. (Joku kysyy "puhutko kylmäfuusiosta?") Ei, puhun "Jumalhiukkasesta". Kyllä.
 
Niinpä he tekivät suuren ilmoituksen tästä bosonista, tästä löydetystä hiukkasesta. Osittain oikein. Mielenkiintoista. Mielenkiintoista.
 
Ensinnäkin, minun on annettava teille paljon kunniaa. Tiedätte tämän jutun, ennen kuin se tulee ulos uutisissa. Te ymmärrätte itse asiassa sen energeettisesti ja sitten tiedemiehet käyttävät miljardeja dollareita yrittäessään todistaa sen. En tiedä, mikseivät he tule vain puhumaan teille. (Naurua) Koska teillä on luontainen ymmärrys siitä, että on jotain - on tietysti energiaa - on jotain, mikä vetää energioita tiettyihin suuntiin. Se mitä he kutsuvat bosoniksi, on itse asiassa "houkutin", ja se vetää puoleensa tiettyjä energiahiukkasia menemään aineeseen, muodostamaan fyysisen todellisuuden.
 
No, ensinnäkin kysymys kuuluu: miksi sitten ainoastaan tietyt energiat menevät aineeseen? Mikseivät kaikki? Mitä tietyissä energioissa on sellaista, mikä vetää ne aineeseen? Miten bosoni tai energia määrittelee, meneekö se aineeseen? Mitä tapahtuu energioille, jotka eivät mene aineeseen?
 
KATHY: Joo, se on parempi kysymys.
 
ADAMUS: Joo, tiedän. (Adamus naureskelee) Ja mitä tapahtuu - aa, suuri kysymys - energioille, jotka menevät aineeseen, koska ne eivät pysy siinä ikuisesti? Siis mikä takaovi päästää ne pois? Mielenkiintoista.
 
Tämän suuren hiukkasilmoituksen osalta tapahtuu tulevina kuukausina niin - se on oikeasti elementti - kun he jatkavat tutkimusta, että joku oivaltaa, ettei se itse asiassa toimi tieteellisen metodin mukaisesti. He näkivät sen toimivan jonkin aikaa ja nyt se ei toimi. Mitä he tekevät? Pitävät suunsa kiinni, jos ovat fiksuja ja haluavat pitää työpaikkansa! (Naurua) "Voi kyllä! Vanha hiukkanen! Se pärjää erittäin hyvin, pomo! Kyllä, herra - 99.9%:sti." Ooo.
 
Mitä siis tapahtuu, kun tieteelliset periaatteet joita he käyttävät, ja standardimallit joille he perustavat tämän kaiken, eivät yhtäkkiä toimi? Se todella hämmentää heitä. Se saa jotkut heistä tulemaan hulluksi, koska he ajattelevat sitä liikaa eikä heidän pitäisi. Mutta he oivaltavat, ettei se toimi samalla tavalla koko aikaa. Ja tieteellistä vahvistamista varten sen täytyy, mutta niin ei tapahdu, koska he eivät ensinnäkään ajattele, että jokaiselle elementille, jokaiselle energialle, jokaiselle hiukkaselle, kaikelle - yhdellä pienellä poikkeuksella - on vastineensa, varjonsa, mikä on eri ulottuvuudessa. Ne eivät enimmäkseen yhdisty samassa ulottuvuudessa. Niinpä jos tämä Higgsin bosoni on tässä ulottuvuudessa, he eivät voi tunnistaa, he eivät nähdä sen puolikasta - sen pimeää puolta, sen varjopuolta tai sen vastakohtaa. Ei "pimeää" pahana.
 
Se toimii koko ajan. Joskus se on vastavoima, joskus se on täydentäjä, mutta sillä on oltava se - enimmäkseen - eivätkä he näe sitä.
 
Niinpä se hämmentää ja saattaa ymmälle heidät siinä, mitä tapahtuu. Mutta se on hyvä, koska se myös motivoi heitä sanomaan: "Mitä tässä oikeasti tapahtuu?" Ja he alkavat ymmärtää, etteivät asiat ole lineaarisia, että tieteellinen metodi on validi joissain tapauksissa, mutta toisissa tilanteissa on menevät yli vanhoista tieteellisistä metodeista. On ymmärrettävä täysin uusi ajattelutapa, uusi matematiikka universumille, uusi tapa ymmärtää energiaa ja sen liikkeitä. Ja he puhuvat, että tämä Higgs on joissain kentässä. Ei se ole. Se on kaikkialla. Se on kaikkialla. Se on aivan tässä. Se on vatsassanne tällä hetkellä. Se on kaikkialla.
 
Mikä motivoi tätä bosonia? Mikä saa sen olemaan ylipäätään täällä? Mitä se tekee? Se on kuin liikennepoliisi itse asiassa. Se hidastaa asioita tarkoituksenmukaisina aikoina. Se nopeuttaa tai antaa toisen liikenteen mennä ohi. Mutta miksi? Miksi? Ja ennen kuin he oikeasti esittävät itselleen tuon kysymyksen, he haaskaavat vain toiset 10 miljardia dollaria.
 
Tietoisuus on vastaus.
 
KATHY: Onko se kuin xxx (ei kuulu)?
 
ADAMUS: Ei. Ei.
 
KATHY: Tiedemiehet eivät vaikuta siihen?
 
ADAMUS: Ei. Kyllä ja ei. Antakaa minun pysyä tässä raiteilla. Toimin aikapaineen alla. Cauldre parka, hänellä on vain tietty määrä aikaa.
 
Niin rakkaat ystävät, se on kuin liikennepoliisi ja se ohjaa energioita, mutta mikä sen loi? Mikä määrittelee, mitkä energiat laitetaan aineeseen ja mitkä menevät jonnekin muualle? Minne ne menevät? Se on tietoisuus. Mutta suurin vaikutus tietoisuuteen on sen takana oleva intohimo. Sen takana oleva intohimo.
 
Eikä se ole energiaa. Ei lainkaan eikä se ole ajattelua, koska ajattelu ei ole intohimoa. Ja tässä kohtaa hyvin monet teistä törmäävät ongelmaan. Te todella ajattelette tietänne ja se vain uuvuttaa teidät. Ja siitä on erittäin vähän suoria tuloksia.
 
Kyse on intohimosta. Intohimo ei ole mielestä, mutta se voi inspiroida mieltä. Intohimo ei itse asiassa ole oikeastaan luovuutta, mutta se oi tuoda luovuuden esiin. Intohimo on yksinkertaista. Se on ilmaisevaa. Se on avointa. Se on vapaata.
 
Niinpä pyydän teitä nyt ottamaan hetken vain tunteaksenne omaa intohimoanne. Se on kuin hyvin monet toiset muuttujat, muut energiat kentissä, kuten itse rakkaus. Missä intohimo on? Onko se korvassa? Varpaassa? Oikeasti. Sydämessä? Vai onko se kaikkialla? Onko se vain sinä? Onko se valtava halusi, sielusi halu vain kokea? Vain kokemisen vuoksi, huolehtimatta lopputuloksesta. Ellet pidä siitä, minne se menee, haluat muuttaa sitä. Vain kokemisen vuoksi.
 
Mainitsen tämän, koska tiedemiehet ovat hyvin kirjaimellisia työssään, hyvin kirjaimellisia - ja tiettyyn pisteeseen heidän täytyy olla. Olette hyvin kirjaimellisia itsestänne ja siitä, minne olette menossa. Tulette pieniin läpimurtoihin tällä hetkellä. Pieniin avautumisiin. Puhumme niistä viime kokoontumisessamme. Sitä kutsutaan mirage-nimellä. Sanoin, että saadessanne tuon "ahaan", tuon pienen inspiraation, lakkaatte ajattelemasta asiaa ja vain ymmärrätte sen. Teidän ei tarvitse ajatella "minä olen mitä olen" Se vain on. Eikä teidän tarvitse ajatella yltäkylläisyyttä. "Miten saan yltäkylläisyyttä? Mitä on yltäkylläisyys?" Se vain on. Mitä se on - yhtäkkiä se integroituu, Aandrah tietää. Silloin kun ajattelette sitä, se ei integroidu. Se on käsite. Se leijuu tuolla jossain.
 
Silloin kun vain … kun se integroituu, se on vain … aah! Se on siinä. Ja sanoin viime kerralla, että sen tapahtuessa tehkää mirage. Vain lyhyt - "Ooh! Sain juuri tuon valaistumisen. Tunsin sen. Lupaan olla ajattelematta sitä. Aion vain kokea sen." Tehkää jotain. Ottakaa lasi viiniä. Tanssikaa kadulla. Ottakaa vaahtokylpy tai mitä se sattuukin olemaan, vain antaaksenne tunnustusta tuolle hetkelle, jotta seuraava läpimurto ja seuraava läpimurto ja seuraava läpimurto tulee.
 
Aivan kuten tiedemiehet ovat usein hyvin lineaarisia ajattelussaan, teillä on samanlaista - ja jos joku voisi vain mennä ulos laatikosta, tehdä kenties vähän ns. kaukokatselua tai mahdollisuuksien projisointia, hän tajuaisi sen yhtäkkiä. Siinä on kyse … Teette jokapäiväistä puurtamistanne. Nousette ylös aamulla. Käytte läpi rutiineja. Pukeudutte ja sitten osa teissä - tiedän, koska olen ollut kanssanne - on kuin: "Tässä sitä mennään, yksi päivä taas. Jumala, milloin oi milloin, Adamus, milloin oi milloin, White Eagle ja Mark, milloin oi milloin, se tapahtuu?" Ja teette jokapäiväistä puurtamistanne, seuraatte samaa rutiinia ja mietitte, milloin se tapahtuu.
 
Se tapahtuu sillä hetkellä, kun nousette ylös aamulla, ette laita tuota haarniskaa yllenne, ette valmistaudu taisteluun ja sanotte: "Aion tehdä eri tavalla. Aion olla ajattelematta sitä tänään. Aion olla yrittämättä suunnitella valaistumistani tänään." Ja hyvin usein se kaikki on oikeasti pelkkää makyoa. Suunnittelette, miten saatte vähän lisää yltäkylläisyyttä ettekä kuole niin nuorena.
 
Niinpä sanoessanne: "Aion nousta vain ylös tänään ja se tapahtuu luonnostaan", annatte luonnollisten prosessien tapahtua ja päästätte sen tulemaan teille.
 
Pointtini tässä on, että voin tuntea sen useimmissa teissä - läpimurron. Ei suurta läpimurtoa, mutta läpimurron. Tuo läpimurto, kivoina askelina tehtynä, estää teitä paistumasta tai sulamasta tuosta suuresta läpimurrosta. Mutta sitten niiden tuleminen jatkuu, ei lineaarisesti, ei yksi per päivä tai mitään vastaavaa ja teillä on taipumus tehdä mitä - saatuanne tämän läpimurron, joka on tulossa, tulossa ihmiskehoon vieressänne (naurua). Olette kuin tiedemies, joka työskentelee CERNissä. Yritätte toistaa sen. Sanotte: "Voi luoja, se oli upeaa! Vau! Parhaat kaksi sekuntia, mitä minulla on ollut elämässäni! (Naurua) Täydellinen yhdistymisen tunne". Ja ymmärrätte myös sen saadessanne, rakkaat ystäväni, että te ette saa: "Kumbaja, olemme kaikki yhtä". Te saatte: "Aha! Minä olen mitä olen!" Siinä on valtava ero, silloin kun saatte tuon läpimurron.
 
Olette kuin tiedemiehiä. Sanotte: "Olen 99%:sti varma, että sain tänään läpimurron. Luulen saaneeni. Olen melko varma. Mutta julkistan sen, koska olen investoinut monia elämiä tähän valaistumispolkuun, joten aion kertoa kaikille, jotka ihmettelevät minua: "Aaa, sain valaistumiseni tänään."" Ja sitten yritätte toistaa sen.
 
Ja sitten päivittäinen puurtaminen alkaa jauhaa teitä taas. Se alkaa kuluttaa teitä. Ja silloin yritätte sanoa: "Okei, mitä ajattelin saadessani tämän läpimurron? Mitä olin tekemässä? Palaan siihen. Menen tuohon samaan paikkaan. Se oli siinä. Kävelin järven rannassa ja näin purjeveneen ja oli aurinkoinen päivä ja numerologia oli "yhdeksikkö", joten sen oli pakko olla hyvä. Odotan seuraavaa aurinkoista päivää, numerologisesti "yhdeksää" ja oi, mitä teen tuon purjeveneen kanssa. Se upposi."
 
Yritätte luoda saman tilanteen uudestaan eikä se toimi. Kerron sen teille nyt. Miksi? Menette vain mieleenne. Kontrolloitte. Suunnittelette. Yritätte toistaa jotain, mikä a) ei välttämättä halua toistua ja b) voitte saada vielä suuremman läpimurron, jos annatte sen vain olla. Jos teette tuota miragea hetken ja annatte tunnustusta: "Voi! Minulla oli juuri upea läpimurto. Hienoa! Vau! Aah! Annan tulla lisää", ja sitten vain olette omalla tiellänne ja nautitte elämästä. Onko tässä järkeä? Ei. Hyvä.
 
Sanon tässä siis taas sitä, että on joitain kvanttiasioita, joita tapahtuu tällä hetkellä. Miksi? Koska teillä on paljon intohimoa sitä kohtaan ja olette myös väsyneitä päivittäiseen puurtamiseenne. Ja miksi ei? Miksi ei, vain siksi päästetään suuria läpimurtoja tänne. Seuraavina parina kuukautena. Seuraavina parina kuukautena. Ja kun sitä tapahtuu, pysähtykää vain hetkeksi. Hengittäkää sitä sisään.
 
Puhun hyvin hämmästyttävistä - on vaikeaa edes ilmaista sitä sanoin - luottamustasoista ja muutoksesta siinä tavassa, miten olette kulkeneet. En puhu ainoastaan tien tulemisesta vähän leveämmäksi. Puhun tien menemisestä pois ja todella ehdottomista muutoksista asioiden havaintotavassanne. Ehdottomista. En halua mennä yksityiskohtiin, koska haluan teidän kokevan sen.
 
Tehdäänpä siis tämä. Tehdään vain hyvin lyhyt … Teillä on upeaa aikaa elämässä, toivoakseni - tämä ns. läpimurto, äkillinen avautuminen, verhon nouseminen, äkillinen ahaa-hetki. Olette hyvin valmiita siihen. Hyvin valmiita siihen. Jos valitsette - esitän vain kysymyksen - mutta jos valitsette sen, se tulee tiellenne. Luotte sen, jos valitsette sen.
 
Ottakaa siis hetki tässä turvallisessa tilassa. Tässä turvallisessa tilassa. Se on henkilökohtainen asia, jos valitsette sen … jos valitsette sen.
 
(Tauko)
 
Hyvä. Ja tiedän siitä intohimosta, mitä teillä on, että se tapahtuu ehdottomasti. Kun se tapahtuu, niin olkaa kilttejä ja älkää menkö tekemään mitään typeriä pr-tiedotteita siitä. Toisin sanoen, älkää alkako viestittää siitä pitkin Facebookia ja YouTubea, tehdä siitä videoita ja muuttaa sitä kurssiksi. Se on henkilökohtainen asia teille tuolla hetkellä. Olkaa sen kanssa. Olkaa sen kanssa, koska on tiedemiehiä, jotka nolostuvat joksikin aikaa löydöstään. He löysivät vain osan siitä. Siinä on se ongelma.
 
Vetäkää siis syvään henkeä tälle ja siirrytään seuraavaan aiheeseen. Näen, että meillä on vain muutamia minuutteja jäljellä pelkästään minulle.
 
Läsnäoleminen
 
Seuraava asia ja todellisuudessa varsinainen tämän päivän viestini. Kun sallitte itsenne kokea elämää täysin uudella tavalla ja vapaudutte siteistä ja rajoituksista, yksi avainehdotuksistani teille - monista, monista syistä - on sallia läsnäolonne tässä todellisuudessa. Voi, se on tavallaan vanha juttu, oleminen nyt-hetkessä - kenties nyt henkisesti epämuodikasta. Sanotaanpa se eri tavalla - olla läsnä. Miksi? Koska hyvin usein ette ole. Hyvin usein ajattelette toisia asioita, mikä on vanhaa. Olemme puhuneet siitä aiemmin. Mutta tällä hetkellä tulee tärkeämmäksi kuin koskaan olla läsnä. Se merkitsee ruumiillistumista fyysiseen kehoonne, mieleenne, itseenne ollaksenne täällä.
 
Se on kohtaamispiste sille läpimurrolle, josta juuri puhuin. Se on kohtaamispiste energioille, joita tulee. Olette tavallaan oma bosoninne. Olette oma paikkanne energian keräämiselle ja sen laittamiselle aineeseen, yltäkylläisyyteen, terveyteen. Teistä tulee tuo vastaanottopiste.
 
On tärkeää olla täysin läsnä ja no, annan teille hyvän arvosanan monilla muilla alueilla. Läsnäoleminen ei ole niitä, joista useimmat saisivat "10". Ei, ei. Tai "9" tai "8". (Adamus naureskelee) Miksi? Koska energiat ovat kummallisia. Se on vaikeaa. Ulkopuoliset energiat ovat hyvin haastavia. Mutta kun näitä läpimurtoja tapahtuu, teidän kannattaa maadoittaa ne. Teidän kannattaa olla kehossanne.
 
Mitä läsnäolo sitten on? Mitä on läsnäolo? Olemista täällä. Tiedostamista nyt. Asioiden pitämistä yksinkertaisena.
 
Vedätte siis syvään henkeä, kuten Aandrah kehottaisi teitä tekemään. Vetäkää syvään henkeä kehoonne. Itse asiassa, noustaanpa kaikki ylös ollaksemme todella läsnä. Joo. (Yleisö nousee seisomaan)
 
Vetäkää syvään henkeä läsnäoloonne. Tämä merkitsee kehoonne, itseenne, tähän huoneeseen, tähän tilaan.
 
En kehottanut rajoittamaan itseänne ainoastaan tähän ulottuvuuteen, koska tosiasia on, että voitte olla monissa ulottuvuuksissa. Voitte olla monissa todellisuuksissa samaan aikaan ja tiedostaa ne kaikki. Mutta se alkaa olemisella läsnä täällä. Tämä on piste, missä vastaanotatte energioita. Tämä on piste, missä vastaanotatte sielunne. Tämä on piste, missä vastaanotatte "minä olen" -olemuksenne.
 
Silloin kun ette ole täällä, kun olette omassa pikku unimaailmassanne tai päiväunelmoinnissa, niin riippumatta siitä, miten paljon teillä on intohimoa tähän valaistumisjuttuun, se ei löydä tietään luoksenne. Te ette vastaanota sitä yltäkylläisyyttä, mitä on aivan tässä.
 
Vedätte siis syvään henkeä, tulette kehoonne.
 
Helppoa, kuten sanottu. Seuraava osa - ja se on vanha juttu - on säteillä. Olla säteilevä siinä. Olette kehossa. Olette tavallaan täällä. Ainakin seuraavat viisi, kuusi minuuttia olette täällä. Miten voitte olla säteilevä? Ja ennen kuin teette sen, ajatelkaa tätä, miettikää tätä: on ollut kaikki syyt olla säteilemättä. Ette halua erottua. Ette halua aiheuttaa haittaa toisille ihmisille. Pelkäätte, että loistonne, säteilynne pakahduttaa heidät. (Vähän naurua) Pelkäätte itse asiassa enemmän sitä, että joku huomaa teidät. Aha! He näkevät tuon katseen silmissänne. Niinpä pidätte silmät alaspäin. Pääsette pikku ääneenne eikä kukaan voi kuulla teitä, kukaan ei voi nähdä teitä. Nyt siis pääsette säteilyynne.
 
Säteilyssänne vedätte syvään henkeä. Jätätte taisteluhaarniskanne taakse ja annatte vain energioiden, valon, "minä olen" -olemuksenne - miksi tahansa haluattekin kutsua sitä - säteillä. Ette tee mitään käsiliikkeitä, sori Joanne. Vedätte vain syvään henkeä. Aaah! Antakaa sen avautua. Antakaa sen säteillä.
 
Ette pakota sitä. Ei, sitä ei tarvitse pakottaa. Sallitte sen. Ette manipuloi sitä väriterapialla. Teillä ei ole ketään muuta tekemään säteilyä puolestanne. Ette käy läpi säteilylogaritmia. Ette katso käsikirjaa "Miten säteillä: askel yksi". Voi - ja te nauratte, mutta tämä on tyypillistä. On tyypillistä kysyä: "Miten tarkkaan ottaen säteilen?"
 
Vedätte syvään henkeä ja vain annatte sen olla, koska se energiakenttä joka olette - ainakin olette energian yhtymispiste - on luonnollinen. On ollut epäluonnollista pitää sitä sisällä.
 
Vedätte siis syvään henkeä. Ooh! Säteilette. Avaatte sen. Ei kontrollia. Ei pidättelyä. Ei huolehtimista, onko energiakenttänne 3 metriä tai 20 metriä. Sillä ei ole merkitystä. Se on itsenne antamista säteillä, ensin itsenne katsottavaksi. Itsenne katsottavaksi. Niinpä katsoessanne peiliin …
 
Minun on kysyttävä. Hyvin monta kertaa katselen teitä katsoessanne peiliin ja - kun minä katson itseäni peilistä, en näe mitään (naurua) - te näette jotain, mutta te ette näe mitään, jos tiedätte, mitä tarkoitan. Ette tunne mitään. Näette jotain, mutta ette tunne mitään. Pientä kritiikkiä: "Voi, täytyy kammata hiukset vähän eri tavalla, laitettava vähän meikkiä." Mutta teidän pitäisi pystyä katsomaan peiliin ja tuntemaan jotain. Tämä johtuu siitä, että olette pidätelleet tuota säteilyä. Ette näe edes itse itseänne, edes peilistä. Toiset eivät myöskään näe.
 
Arvatkaa, kuka muu ei näe teitä? Sielunne! Piiloudutte ja se on piilosilla kanssanne. Se on upea peli.
 
Miten olisi säteileminen nyt. Miten olisi sen avaaminen.
 
No, kannatte huolta. Se on helppoa tehdä täällä, koska no, olemme kaikki shaumbroja ettekä välitä, jos saatte energianne johonkin toiseen. Mutta kannatte huolta siitä tuolla "ulkona". "No, mitä jos aiheutan haittaa sillä jollekin?" Kerronpa teille, että säteilynne tekee vain yhden asian - no, kenties kaksi asiaa. Ensinnäkin, he juoksevat karkuun. (Vähän naurua) Toiseksi, se valaisee joitain heidän mahdollisuuksiaan. Se ei aiheuta heille mitään, se valaisee vain joitain heidän mahdollisuuksiaan.
 
Eikö se ole ihana asia tehdä? Se on kuin kulkemista kynttilän kanssa. Ette laita heitä ottamaan mitään. Kenties vain valaisette jotain asioita, joita he eivät ole koskaan nähneet. Ettekä välitä hittoakaan, näkevätkö he vai eivät. Pidätte vain tuota kynttilää. Kenties se on minun tehtäväni. Öö, voitte istua. Läsnäollen, kiitos. Ottakaa säteilynne mukaan tuolille. (Yleisö istuutuu)
 
Säteily, aah. No niin, työstän kanssanne seuraavan kuukauden säteilyä, muistuttaen teille: "Älä laita yllesi haarniskaa. Et ole menossa taisteluun." Huomaatte, että se on vähän epämukavaa ensin, koska olette hyvin tottuneita pidättelemään sitä. Olette hyvin tottuneita … Ette edes tunne sitä sisällänne, se on niin pieni.
 
Niinpä pyydän teitä saamaan sen ulos, tuomaan sen esiin. Ihmiset alkavat huomata teidät. Voi kyllä. He alkavat nähdä sinut. (Hän katsoo intensiivisesti Kerriä)
 
KERRI: Säteilenkö minä?
 
ADAMUS: Tule tänne eteen. (Naurua) Hän pyysi. Ja kuka minä ole tuomitsemaan? Sen sijaan te teette sen.
 
LINDA: Olit myöhässä. Tarvitseeko hän mikkiä?
 
ADAMUS: Ei, hän ei tarvitse mikrofonia. Olitko syömässä, rakkaani?
 
KERRI: Kyllä.
 
ADAMUS: Mm. En käsittänyt, että tämä on ravintola. Luulin … (naurua) Okei, säteilepä meille. (Kerri levittää kädet ja hymyilee, yleisö nauraa)
 
ADAMUS: Hyvä. Hyvä. Okei, minun on … (Adamus istuutuu eturiviin) Hyvä. Säteile, kiitos. (Kerri levittää taas kätensä ja hymyilee)
 
KERRI: Tuliko se enemmän esiin?
 
ADAMUS: Voi, edelleen … odotamme edelleen. (Adamus naureskelee)
 
KERRI: Mitä?
 
ADAMUS: Katselemme.
 
KERRI. Minä säteilen, Norma, enkö säteilekin? (Norma nyökkää) Kiitos, Norma.
 
ADAMUS: Höh, höh, höh. Lopeta esitys. Sinulle tuli "nopea poiskääntäminen". Itse asiassa sinä säteilit. Mitä huomasitte? Silmissä ensin. Hänen silmänsä heräsivät eloon - kyllä, ne heräsivät - ja niihin tuli yhtäkkiä hehku ja hän sanoi: "Minä säteilen." Mutta mitä sitten tapahtui?
 
KERRI: Minulle tuli epäily.
 
ADAMUS: Kuten aina, yhtä ennustettavaa. Se on Las Vegasin varma veto. Hänellä on epäilyä! Ja sanoit: "Voi hyvä luoja, kenties en säteilekään! Voi! Kenties tein sen väärin. Juku, minun olisi pitänyt lukea tuo säteilykirja, ennen kuin tulin tänne. Norma, teenkö sen oikein?" Norma tavallaan sanoo: "Olet omillasi, kulta. (Naurua) Koska jos sanon jotain, minäkin joudun eteen!" No, tule tänne! (Naurua) Ole kiltti! (Norma tulee eteen ja halaa Kerriä) Ja nyt kun pyydät, menen huoneen takaosaan katsomaan, tuntemaan, säteilyä.
 
Aletaan siis säteillä. Mmmmmmmm. (Kerri ja Norma säteilevät)
 
Älä katso minua. (Naurua)
 
NORMA: En katsokaan. Näen suoraan lävitsesi. (Naurua)
 
ADAMUS: Säteilkää. Loistava olento.
 
(He alkavat säteillä)
 
Mitä panette merkille? Mitä panette merkille? (Yleisö antaa eri vastauksia) No, mitä panette merkille? Kuka tahansa. Voi, en aio kutsua teitä tänne teen, vain koska teillä on mikrofoni. Kutsun teidät tänne eteen joka tapauksessa, mutta en siksi, että teillä on mikrofoni. Niin, Mary.
 
MARY: No, Kerri lopetti selittelynsä, kun hän alkoi säteillä.
 
ADAMUS: Kyllä. Hyvä. Hyvä. Mitä muuta panitte merkille?
 
PAUL: Kerrillä oli hyvä valaistus. (Naurua ja Adamus naureskelee)
 
LINDA: Kerrillä oli hyvä valaistus.
 
ADAMUS: Kerron teille, että ensinnäkin Aandrah on tottunut tähän. Hän on tehnyt sitä elämien ajan. Hän voi seistä täällä. Hänen ei tarvitse liikauttaa lihastakaan. Hänen ei tarvitse tehdä mitään. Hän ei esiinny, hän vain säteilee ja se on vain … Hän on siis täällä. Melko horjumatta. On vain muutamia asioita, joiden voisin sanoa todella ravistelevan häntä, mutta melko horjumaton. Vain siinä, läsnä. Hänen täytyy olla sitä tekemässään työssä - vau! ehdottoman läsnä - koska muuten niiden aspektit, joiden kanssa hän työskentelee, potkaisevat häntä persuuksille ympäri luomakuntaa.
 
Kerrillä on luonnollinen … Hän voi kävellä tänne, hän voi olla vain säteilevä, luonnostaan. Mitä sitten tapahtuu? "Haa! Kenties en tee sitä oikein. Voi luoja! Tästä tulee niin noloa, koska kaikki ovat Facebookissa siitä." Siis kaikki ihmisen asiat tulevat mukaan. Teit sen ehdottoman kauniisti, kunnes ajattelit sitä. Älä siis ajattele sitä tällä kertaa.
 
KERRI: Okei.
 
ADAMUS: Säteile. Mmmm.
 
(Hän säteilee)
 
Niin sitä pitää! Niin sitä pitää!
 
No niin, no niin …
 
KERRI: Miten voisit olla rakastamatta tätä kaikkea?
 
ADAMUS: Voi, rakastan. No niin - anna minulle … (Adamus ottaa häntä kädestä) - voitko ottaa sen, mitä juuri teit, huomenna mukaasi maailmaan?
 
KERRI: Kyllä voin.
 
ADAMUS: Hevonpaskaa.
 
KERRI: Voin! (Naurua)
 
ADAMUS: Ehdottomasti … niinkö? Ajattelet voivasi.
 
KERRI: En anna periksi. Otan!
 
ADAMUS: Hyvä.
 
KERRI: En anna koskaan periksi!

ADAMUS: Eikä sinun tarvitse.
 
KERRI: Enkö saa pisteitä tästä?
 
ADAMUS: Älä nouse hevosen selkään huomenna.
 
KERRI: Okei. Ei, luovun siitä välittömästi. Pum! Myös haarniskani. (Hän elehtii, kuin riisuisi sen)
 
ADAMUS: Hyvä. Hyvä. Et tarvitse sitä.
 
KERRI: Se on poissa.
 
ADAMUS: Et tarvitse sitä.
 
KERRI: En.
 
ADAMUS: Katso tätä esimerkkiä (tarkoittaen Normaa). Mmm. Tuo nyt sinut itseesi. Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Mmm. (Adamus säteilee)
 
KERRI: Kyllä. Katson.
 
ADAMUS: Se on näin helppoa.
 
Silmänne syttyvät. Se on yksi ensimmäisistä asioista. Ja teillä on hymy kasvoillanne. Pääsette eroon tuosta pirun kurttuotsaisuudesta, mikä teillä on, silloin kun teidän tarvitsee laittaa yllenne taisteluvaatteet. Te vain säteilette läsnäoloanne. Se tuntuu hyvältä. Tuntuu siltä, että olette elossa.
 
Sitten kun saatte tämän läpimurron, minkä juuri sanoin olevan tulossa pian, olette läsnä vastaanottaaksenne sen. Siitä tulee hämmästyttävä kokemus. Ihmettelette, miksi ja miten olette tehneet kaikesta niin monimutkaista, niin vaikeaa ja niin epäluonnollista. Hyvä.
 
Vedetäänpä syvään henkeä. Kiitos. Kiitos. (Taputuksia) Ota säteily mukaasi. Ota se mukaasi.
 
Sinun ei tarvitse edes tehdä työtä sen kanssa. (Adamus naureskelee, kun Kerri hypähtelee käytävää pitkin) Toivottavasti tuo saatiin kameralle. (Naurua)
 
Ottakaa tuo säteily mukaanne. Teidän ei tarvitse tehdä työtä sen kanssa - se on pontti. Teidän ei tarvitse luoda sitä. Se on jo olemassa. Tuotte sen vain tänne olemukseenne, tähän hetkeen. Kaikki muu on helppoa, ellette pidä draamasta, ellette pidä taistelemisesta, ellette pidä haasteista, tehden olonne kurjaksi, saaden itsenne sairaaksi, mennen vararikkoon ja masentuen. Tämä ei luultavasti ole teidän juttunne, mutta muuten, rakkaat ystävät, olemme nyt siinä kohdassa, missä puhumme itsenne tuomisesta maailmaanne, maailmaa varten. Maailmaa varten, ehdottomasti.
 
Jonetten ja White Eaglen toivottaminen tervetulleeksi
 
Vedetäänpä syvään henkeä tälle ja tehdään pieni energiamuutos. Valmistaudutaan Jonette Crowleyyn ja White Eagleen. Tule eteen, rakkaani. (Yleisö taputtaa) Ole hyvä. Rentoudutaan nyt. Voi, läsnäolo. Voi kyllä. Tehdään tämä. Säteillään yhdessä.
 
(He säteilevät)
 
JONETTE: Mmm.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
JONETTE: Täällä on kaiku. He säteilevät takaisin!
 
ADAMUS: Joo! Opit toisten kanssa, että on kuin äänirautaresonanssia ja he säteilevät takaisin. Eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Hyvä.
 
Siis valmistautuisitko …
 
JONETTE: Okei. Istun tälle kivalle, korkealle tuolille.
 
ADAMUS: Hyvä. Vedetään syvään henkeä, kun tuomme tämän sisään.
 
Kysymyksiä ja vastauksia
 
No niin, on kysymysten ja vastausten aika. Kysymyksiä ja vastauksia, ei mikään suosikkini - annan periksi Cauldrelleja Lindalle ja muutamille muille - koska te tiedätte vastaukset. Kysymykset ovat parantuneet. Paljon parantuneet. Tobias raukka, hänen oli käsiteltävä todella kamalia kysymyksiä! (Adamus naureskelee)
 
Mennäänpä siis niihin. Aiomme - me, olennot - olla erittäin selkeitä ja suoria vastauksissamme. Voi, olemme aina olleet samaa mieltä tästä. Menemme vain suoraan asiaan. Onko se ok teille? (Yleisö sanoo "kyllä") Sanotte niin nyt, mutta … (Adamus naureskelee) Hyvä.
 
Vedetään syvään henkeä. Rakas Linda lukee kysymyksiä tai tuo mikrofonin yleisön joukkoon.
 
LINDA: Kumpaakin.
 
ADAMUS: Kun hän laittaa mikrofonin eteenne, teillä on parasta olla kysymys valmiina tai hyvä toteamus.
 
Vedetään syvään henkeä.
 
LINDA: Ja otan muutaman mikkiin ja minulla on joitain kysymyksiä luettavana. Onko jollain kysymystä nyt? Ai, siellä.
 
ADAMUS: Hyvä. Ja menemme edestakaisin …
 
LINDA: Takaisin kameranaiseen.
 
ADAMUS: … vastauksissa. Hyvä. Aloitetaan.
 
VICKI: Haluaisin kuulla, mitä White Eaglella on sanottavana Higgsin bosonihiukkasesta.
 
ADAMUS: Anteeksi kuinka. Toistaisitko sen?
 
VICKI: Haluaisin kuulla, mitä White Eaglella on sanottavana …
 
ADAMUS: Ai hienoa, niin minäkin.
 
VICKI: … Higgsin bosonihiukkasesta.
 
ADAMUS: Ehdottomasti. White Eagle, Higgsin bosonihiukkanen.
 
WHITE EAGLE: Tämä on enemmän Markin aluetta, mutta kanavoimme Markia.
 
He havaitsevat, ettei se ole niinkään hiukkanen kuin portaali ja se on moniulotteinen portaali, ja siksi se ei toimi samalla tavalla joka kerta. Ja he havaitsevat, ettei se ole vain portaali, vaan ziljoona portaalia, jotka toimivat kuin yksi portaali. Ja näin heidän on mahdotonta määrittää sitä. Heidän on mahdotonta löytää sitä tieteellisellä mittauksella. Se on timantinkova tietoisuushiukkanen, mutta se ei ole hiukkanen lainkaan, joten suuri osa siitä on aukko johonkin paikkaan. Ja tuo paikka on moniulotteinen. Kiitos.
 
ADAMUS: Hyvä. Hyvä kysymys.
 
WHITE EAGLE: Ja saammeko nyt viisi miljoonaa dollaria? (Naurua) Työstämme Jonetten yltäkylläisyyttä.
 
LINDA: Joku muu? Toinen kysymys?
 
ADAMUS: Kysymyksiä.
 
LINDA: Okei, meillä on luettavan kysymys Adamukselle.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
KYSYMYS (Linda lukee): Adamus …
 
LINDA: Tämän lähetti eräs opettaja.
 
KYSYMYS (jatkuu): Juttelemme usein ja olet kysynyt minulta, mikä on sydämeni intohimo, ja se on seksuaalienergiakoulun opettaminen. Kysyn sinulta, mitä ajatuksesi ovat seksuaalienergiakoulusta? Mitä sellaista se tuo osallistujille, mitä mikään muu luomakunnan kurssi ei tuo osallistujille? Ja voisitko mainostaa elokuun seksuaalienergiakoulua Wellingtonissa, Uudessa-Seelannissa? (Naurua)
 
ADAMUS: Hyvä mainosyritys kysymykseksi naamioituna (naurua), mutta pätevä kysymys. Seksuaalienergiakoulu - Tobiaksen kurssi - oli auttamaan ihmisiä energiaruokkimisen ymmärtämisessä. Puhumme tänään energiasta tämän Higgsin bosoinin myötä. Puhumme siitä, miten energia toimii ja miten aionien ajan on ollut taisteluja - ei vain täällä maan päällä, vaan myös enkelimaailmoissa - energiasta, mutta enemmän vallasta/voimasta. Taistelut alkoivat alun perin, silloin kun enkeliolennot jotka eivät olleet enää Lähteen ykseydessä, löysivät itsensä tyhjiöstä ja yrittivät päästä takaisin Kotiin. He luulivat, että tapa tämän tekemiseen oli kerätä energiaa, tavallaan raketin polttoainetta, päästäkseen takaisin Kotiin. Mutta todellisuudessa kaikessa tässä yrityksessä varastaa energiaa itsensä ulkopuolelta he joutuivat kauemmas ja kauemmas Kotoa.
 
On edelleen sisäinen energiakriisi. Tässä maailmassa on energiakriisi, kaikkialla universumissa energiakriisi. Puhumme siis tässä siitä, että energiaruokkimisessa, energian varastamisessa, ei ole kyse vain ihmisistä. Sitä on todella kaikkialla luomakunnassa. On edelleen valtataisteluja kaikkialla, kaikissa ulottuvuuksissa.
 
Paljon siitä ratkaistaan tässä sillä ymmärryksellä - ei vain seksuaalienergiakoulussa, vaan myös muissa asioissa - että sen valta/voima on harhaa. Ja jos valta on harhaa, ei ole mitään tarvetta varastaa, kerätä tai pitää energiaa. Energia on avointa ja vapaata. Sitä on kokemistarkoitusta varten.
 
Ei ole todellista valtaa. Melkein kaikki toimivat edelleen siinä harhassa, että on kaksinaisuus. Ja useimmissa paikoissa edelleen on, mutta jos luette kirjani (Live Your Divinity) - häpeämätöntä itsensä mainontaa - niin yhdessä viime luvuista on, että tämä koko kaksinaisuuskäsite on ratkaistu periaatteessa melkein kaikkien asioiden ytimessä. Toisin sanoen, ei ole enää syytä saada vastavoimia. Ei syytä nousta hevosenne selkään joka aamu peitsenne kera ja mennä turnajaisiin. Miksi? Miksi olette tehneet sitä? Koska niin on aina tehty. Kenties, vain kenties, te olette niitä, jotka muuttavat sen. Hyvä.
 
Seuraava kysymys White Eaglelle.
 
KERRI: Kun menen makuulle hengitelläkseni …
 
ADAMUS: Oi, näytät niin säteilevältä nyt.
 
KERRI: Kiitos!
 
ADAMUS: Kyllä.
 
KERRI: Lempivärini.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
KERRI: Kun menen makuulle hengitelläkseni, viime aikoina minulla on ollut tämä kokemus ja se on ohikiitävä. Ja se on … Luulen, että se voisi olla aliyee* ja haluan vahvistuksen. En nimittäin tiedä. Ja se on niin suuri ja pelottava, että suljen sen, eikä minulla ole edes tietoista ajatusta tuosta sulkemisesta. Käsitän vasta jälkeenpäin, että olen sulkenut sen. Ja minulla on tunne, että jos voisin saada ihmisyyteni pois tieltä, se voisi olla jatkuva olotila. Ja siis miksi suljen tämän? Ja täytyykö se sulkea? Tarvitseeko sen olla asteittaista? Ja mitä se on?
 
*aliyee on laajentunut olotila, mistä Tobias puhuu seksuaalienergiakoulussa
 
WHITE EAGLE: Vastataanpa siihen aluksi. Tietoisuutesi tekee joka tapauksessa sen hypyn, mitä se tekee. Osasi mikä voi sulkea sen, on vastuussa vain hyvin pienestä ovesta. Muu rakennus on auki ja niin henkesi, tietoisuutesi joka ymmärtää jo näitä valtavia ulottuvuuksia, jonka osa olet, menee menojaan. Se saa niitä kokemuksia.
 
Muistikierto suljetaan, joten tullessasi takaisin muistat vain, ettet voinut edes sulkea sitä, koska osasi joka voi sulkea tuon oven, on vastuussa vain pienestä ovesta. Muistetaan se. Älä siis huolehdi, että suljet sen, älä huolehdi, että on pelkoa tai että on tapahduttava lisää prosessointia. Tiedä, että silloin kun aistit hypyn, se on jo tehty.
 
Ja sanotaanpa tähän kysymykseesi jotain tästä läpimurrosta, mitä kaikki odottavat. Vitsi on siinä, että se oli eilen, ja te katsotte kovasti huomiseen ettekä edes huomanneet sitä. Mitä jos jokainen läpimurto, mitä koskaan olette halunneet, oli eilen? Ja osallenne mikä on vastuussa jostain, annetaan tämän pieni leikkimökki vastuulle. Mutta sielunne on vastuussa valtavasta osasta olemassaoloanne ja se on äärettömästi fiksumpi eikä se sulje koskaan ovia. Kiitos.
 
ADAMUS: Erinomaista. Seuraava kysymys. Hyvä.
 
MARY: Minulla on projekti, mitä loin suurella luovuudella ja intohimolla ja nyt olen markkinoimassa tuota tuotetta. Ja aivot sekaantuvat siihen kovasti, ikään kuin: miten teen tämän ilman aivoja? Päästänkö siitä vain irti? Vai …
 
ADAMUS: Pientä selkeytystä tässä, kyse on siitä "missä on luovuus?"
 
MARY: Aivan. Markkinoinnissa, yltäkylläisyyden tuomisessa tämän luomuksen myötä, mikä on … Puhuit intohimosta. Tämän otsikko on "A Passion for Pie". Siinä on siis intohimoni ja luovuuteni.
 
ADAMUS: Luulen, että White Eagle ja minä vastaamme kumpikin tähän. Haluaisitko aloittaa?
 
WHITE EAGLE: Emme kuunnelleet. Ei. (Adamus naureskelee)
 
ADAMUS: Aa.
 
WHITE EAGLE: Luovuus on kaikessa siinä, mutta itse tuotteen luomisessa annoit itsellesi luvan olla luova ja markkinoinnissa ja myynnissä aivan yhtäkkiä annat itsellesi luvan olla tietämättä. Olet siis sulkenut luovuutesi.
 
Sen sijaan, että huolehdit mielestäsi, anna mielen antaa sinulle leikkimistaulu, missä sinulla on kaikki asiat, joita tiedät pitävän tehdä, ja heitä siihen sitten tikkaa tai kristallia tai sulje silmäsi ja valitse yksi asia. "Aha! Jos mieleni laittoi tähän, että tämä on jotain tehtävää, niin valitsen tämän, sen aion tehdä tänään."
 
Anna siis onnekkaan sattuman … Anna mielesi asettaa leikkikenttä ja anna taian valita tietty tehtävä ja näin mielesi antaa tilaa taialle ja sinulla on paljon hauskempaa.
 
MARY: Kiitos.
 
ADAMUS: Hyvä ja hyvin nopeasti: siihen mitä teet, sisältyy kolme elementtiä. Ensinnäkin projekti, vain tehdä jotain; toiseksi, tehdä toivottavasti vähän rahaa; ja kolmanneksi, vain olla luova. Mutta joskus prioriteetteja järjestetään. Sen pitäisi vain tulla sydämestä - tehdä vain jotain luovaa. Sinulla on hyvin luontainen luomiskyky, mutta siitä intohimo tulee. Markkinointi, yksityiskohtia …
 
MARY: Aivan. Markkinoinnissa ei ole intohimoa.
 
ADAMUS: Joo, joo. Mutta ajattelet myös markkinointia suhteellisen vanhanaikaisesti. Markkinointi määritellään nyt täysin uudelleen.
 
MARY: Okei.
 
ADAMUS: Etkä pystyisi selvittämään sitä, vaikka yrittäisit. Hyvä. Ja kuten hyvin monet teistä tietävät, parhaat asiat joita tapahtuu, asiat jotka ovat onnistuneimpia, ovat niitä, joita ette oikeastaan edes yrittäneet - ne vain tapahtuvat ja ne vain kehittyvät. Hyvä.
 
LINDA: Minulla on toinen luettava kysymys.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
KYSYMYS (Linda lukee): Adamus, entä pakauwamme? Kun esittelit sen meille, korostit, miten tärkeää on työskennellä sen kanssa jonkin aikaa ja sanoit myös, että kehittäisimme yhteisaikanamme tätä käsitettä energiamme laittamista ulos. Mieleen tulee aika ajoin kysymys: huomasitko, ettemme pärjänneet siinä kovin hyvin, tai toisaalta, että olemme jo saavuttaneet tässä energiamme laajentamiskäsitteessä sellaisen pisteen, annoit tämän pakauwa-jutun jäädä? Tietysti olisin kiitollinen myös White Eaglen kommentista tähän aiheeseen, jos hän haluaa vastata. Ja muuten, kiitos sydämestäni.
 
ADAMUS: Puhuimme pakauwasta melkein kolme vuotta sitten. Se oli tavallaan henkieläimenne, jotkut teistä pitivät sitä toteemieläimenä, mutta se oli teidän luomuksenne. Se oli väline tai mekanismi antaa itsenne todella kulkea vapaasti toisiin ulottuvuuksiin. Niinpä valitsitte siihen eläimen, koska jos olisitte valinneet ihmisen, edes oman ihmisaspektinne, sillä olisi välittömästi ollut rajoituksia ja se olisi alkanut taistella kanssanne. Niinpä teimme siitä eläimen.
 
Niinpä nyt, kun opitte laittamaan tuon pakauwan, tuon toteemieläimen, toisiin ulottuvuuksiin, tunsitte turvallisemmaksi matkustaa sinne. Panitte merkille - useimmat teistä panivat merkille - että pakauwa muuttui. Teillä oli ehkä alun perin kotka tai koira tai kilpikonna ja se kehittyi. Ja yhtäkkiä havaitsitte, että se voisi jatkaa kehittymistä. Sen ei tarvitse pysyä yhdessä persoonallisuudessa tai yhdessä muodossa.
 
Pakauwa olet sinä. En ole palannut siihen ja jatkanut puhumista, koska meillä on ollut muita asioita puhuttavana, mutta se olit sinä. Sinä muutat muotoa. Sinä voit mennä toisiin ulottuvuuksiin. Sinä voit matkata pitkälle. Joka kerta kun kyseenalaistat sen, luo vain uudestaan pakauwa - sinä - ja sitten vapauta se.
 
Hyvä. Mitään lisättävää? Haluan jatkuvasti kutsua sinua "herraksi" ja näytät niin kauniilta.
 
WHITE EAGLE: No, emme olleet "herra" edes ollessamme intiaani.
 
ADAMUS: Oletko madam? (Naurua)
 
WHITE EAGLE: Päällikkö.
 
ADAMUS: Päällikkö. Päällikkö. (Naurua, Adamus naureskelee)
 
WHITE EAGLE: Tulee aika, jolloin ihmiset pystyvät luomaan todellisia ilmentymiä toisiin ulottuvuuksiin. Voisimme kutsua sitä lähinnä avataraksi ja sillä on riippumaton elämä mielenne ulkopuolella. Mutta koska olette Jumala, olette myös luojia. Tämä on suljettu ja on tapahtunut niin, että ihmiset voivat luoda henkiolentoja, jotka alkavat ilmentää olemuksen, ilmentyä fyysisesti. Se on ehkä hyvin harvinaista, mutta haluamme kylvää ajatuksen, että jatkakaa työskentelemistä tämän toteemieläimen kanssa, tämän moniulotteisen olennon kanssa, koska tämä idea muuntuu joksikin, mikä ylittää hurjimmatkin odotuksenne.
 
Ja kysyit Adamukselta, pärjäsittekö siinä hyvin. Silloin kun teette sitä, pärjäätte todella hyvin, mutta useimmat teistä siirtyvät seuraavaksi parhaaseen asiaan.
 
ADAMUS: Hyvä. Seuraava kysymys.
 
LUC: Adamus.
 
ADAMUS: Niin.
 
LUC: Matkalla tänne …
 
ADAMUS: Etkö olekin Tobiaksen ystävä?
 
LUC: Luulisin.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
LUC: Joo.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
LUC: Hyviä muistoja.
 
ADAMUS: Joo.
 
LUC: Joo.
 
ADAMUS: Kysymys.
 
LUC: Minulla on tosiaan kysymys.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
LUC: Ajaessani tänne …
 
ADAMUS: Ja vastaus: se riippuu sinusta.
 
LUC: No … (naurua ja taputuksia) minulla on jotain sanottavaa siitäkin. Tänne ajaessani kuuntelin kaksi viime viestiä, toukokuun ja kesäkuun, ja minusta oli hyvin mielenkiintoista kuulla, että toukokuun kanavoinnissa sanoit, että 10.5. paikkeilla tulisi hyvin intensiivisiä energioita. Ja mietin vain, ovatko nuo energiat edelleen kanssamme vai ovatko ne lähteneet? Haluan sinun olevan tarkkana, koska minulla on lyhyt vastaus tuohon kysymykseen. Haluan vain varmistaa, että pysyt asioiden tasalla tässä.
 
ADAMUS: (naureskellen) Hyvä. Hyvä. Erinomainen kysymys ja on se vanha kysymys, että jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan ole kuuntelemassa, kuuluuko siitä ääni. Jos intensiivistä energiaa tulee, et ole läsnä kehossasi etkä ole paikalla vastaanottamassa sitä, niin meneekö se pois? Mikä on vastaus?
 
WHITE EAGLE: Se riippuu sinusta.
 
LUC: No, kenties se oli vain sattumaa, mutta 10.5. on päivä, jolloin kävelin pois töistä viimeistä kertaa.
 
ADAMUS: Joo. Oliko se sattumaa?
 
LUC: Tiedän, ettei ollut.
 
ADAMUS: Onko sattumia? (Yleisö sanoo "ei") Virheitä? (Yleisö sanoo "ei") Voi, on muutamia. (Adamus naureskelee) Ei monia. Ei monia.
 
Siis, intensiivisiä energioita toisiaan tuli. Suuri osa niistä kesti noin viikon ja sen jälkeen on ollut monia jälkijäristyksiä. Ja todellinen kysymys on: jatkoivatko ne matkaa? Menivätkö ne johonkin toiseen ulottuvuuteen? Vastaus on "ei". Ne ovat edelleen käytettävissä. Ne leijuvat maisemissa jonkin aikaa, koska noita energioita tuli periaatteessa, koska ihmiskunta pyysi niitä. Te pyysitte niitä.
 
Ne tulevat siis maisemiin. Se on kuin - työstän tässä Cauldren kanssa analogiaa - UPS:n lähetti. Useimmat teistä, kaikki teistä, tietävät, mitä se on. Lähettikaveri hassuissa shortseissaan ilmestyy soittamaan ovikelloa.
 
No niin, teoriassa vastaatte välittömästi, jos olette kotona, jos olette läsnä. Hän soittaa kelloa uudestaan, ja hän alkaa tulla kärsimättömäksi ja soittaa uudestaan. Kolmannella kerran jälkeen häntä on koulutuksessa opetettu jättämään pikkulappu: "Olen pahoillani. Yritämme uudestaan."
 
Täsmälleen tätä tapahtuu. Nuo energiat tulivat sisään ja jos ette olleet läsnä, jos teillä ei ollut läsnäoloanne, ne yrittävät tulla uudestaan. Mutta kolmannen yrityksen jälkeen: olen pahoillani, paketti on lähetetty takaisin alkuperäiselle toimittajalle. (Joku sanoo "hmmm") Tämä on analogia! (Adamus naureskelee) Tiedän, että jotkut teistä alkavat odottaa UPS:n miehen ilmestymistä. (Naurua) Se on tarina! (Adamus naureskelee) "Hei, onko valaistumiseni tuossa laatikossa?" (Naurua)
 
White Eagle, mitään kommentteja?
 
WHITE EAGLE: Ja energiaa on tullut, ei vain toukokuussa, vaan kesäkuu on ollut myös hyvin intensiivinen kuukausi. Nuo energiat eivät synny jossain hyvin kaukaisessa galaksissa ja sitten sinkoudu maan tietoisuuteen. Ne syntyvät maan tietoisuudesta ja ihmisten morfogeneettisen kentän pyytäessä lisää. Ja niin ne integroitavat kaikkeen, mitä olette, ja sitten tulee seuraava aalto, ja se integroituu siihen, mitä toukokuussa tuli. Ne eivät siis lähde. Ne paketoivat itsensä tasaisemmin uudestaan, koska te jotka olitte paikalla UPS:n miestä varten, pystyitte vastaanottamaan energiat ja integroimaan ne. Ja niin tuo paketti on nyt maan päällä. Se on avattu niille, jotka eivät voi olla kotona, kun UPS:n mies tulee.
 
Tietäkää siis, että te kaikki luotte näitä energioita. Niitä ei tule auringonpilkuista. Niitä tulee tietoisuuskasvusta. Ne integroidaan, paketoidaan uudelleen. Ne liikkuvat dynaamiseen sinfoniaan tavoilla, millä kaikki voivat löytää ne. Te löydätte oman pakettinne, joka näyttää tältä (hän elehtii), shiiamuslimi löytää oman pakettinsa, joka näyttää joltain muulta, mutta hän saa silti samat energiat tavalla, jolle hän avaa oven.
 
Nämä ovat jännittäviä aikoja ja te jotka olette hyvin ankkuroituneita, hyvin ankkuroituneita säteilevään läsnäoloonne, tuotte energioita, pakkaatte niitä uudelleen ja säteilette niitä ulospäin, jotta toiset ihmiset voivat vastaanottaa ne tarvitsemallaan tavalla. Te teette elämällänne valtavan palveluksen ihmiskunnan evoluutiolle tekemättä yhtään mitään.
 
ADAMUS: Hyvä. Erinomaista. Erinomaisia kysymyksiä.
 
WHITE EAGLE: Kiitos.
 
ADAMUS: Seuraava.
 
LINDA: Vielä yksi luettu kysymys?
 
ADAMUS: Useita vielä ja aloitamme nyt aina White Eaglesta.
 
LINDA: Okei, viimeinen luettu kysymys.
 
ADAMUS: Ja hän haluaa vaikeita, vaikeita, vaikeita kysymyksiä. Kysymyksiä joita pelkäätte aina esittää minulle.
 
LINDA: Ja luen viimeisen luetun kysymyksen …
 
ADAMUS: Kyllä, ole hyvä.
 
LINDA: … joka lähetettiin, koska sallimme sen.
 
ADAMUS: Ole hyvä.
 
KYSYMYS (Linda lukee): Monia asiakkaita tulee luokseni ja liikutamme paljon energiaa. Kuitenkin bisnesportaali on kieltäytynyt tähän saakka luetteloimasta minua neuvonantajaksi ja katkaisin raajan. Mitä ovat näkemyksenne? Kiitos ja iso halaus.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
WHITE EAGLE: Emme ymmärtäneet tuota "katkaisin raajan" -osaa.
 
LINDA: Oikeasti?
 
ADAMUS: Kirjaimellisesti?
 
LINDA: Joo, kirjaimellisesti.
 
WHITE EAGLE: Ai. (naureskellen)
 
ADAMUS: Hyvä.
 
WHITE EAGLE: Sanomme vain tuolle nimenomaiselle henkilölle, ettei tuo konsultointiportaali ollut energiaa, mikä oli harmoniassa sen kanssa, mitä sinun tarvitsee tehdä, ja sinä muutit itseäsi. Sinun tarvitsi manipuloida energioita työskentelytavassasi sopiaksesi tuohon portaaliin ja se et ollut sinä. Ja niin se iski sinuun lujaa.
 
ADAMUS: Hyvä. Hyvä. Ja hyvin monet asiat, joita teette, joita kokeilette ja luotte, eivät sovi vanhaan mekanismiin, asioiden tekemisen vanhaan virtaamistapaan. Ette siis välttämättä pysty laittamaan uusia luomuksianne vanhaan järjestelmään. Jotkut niistä kyllä. Monia niistä ei. Mitä siis teette? Luotte uuden järjestelmän. Miten teette sen? (Joku sanoo "hengitetään") Kuvittelette, hengitätte, avaudutte mahdollisuuksille ja olette säteilevästi läsnä. Hyvä. Seuraava.
 
JUNIORI: Hei.
 
ADAMUS: A.J.?
 
JUNIORI: A.J. Kyse on aspekteista. Joskus kun minulla on muuta ajateltavaa, aspektini tavallaan lähtevät ja palaavat takaisin kuin haukkuva koira, joka haluaisi syödä minut.
 
ADAMUS: Kyllä! Se on hyvä tapa ilmaista asia. Haukkuva koira, joka haluaisi syödä sinut. Kyllä.
 
JUNIORI: Ja kyllä, joskus niistä tulee hyvin kontrolloimattomia ja mitä minun pitäisi tehdä tai …
 
ADAMUS: Hyvä. Hyvä kysymys.
 
WHITE EAGLE: Meillä on nopea vastaus tähän ja sitten sinä olet aspektiekspertti. On aina ydinaspekti, joka on jumalainen itsesi. Niinpä silloin kun näet "haukkuva koira" -aspektin palaavan, sanot: "Hei, haukkuva koira aspekti. Se en ole minä." Ja kyllä, se on osa sinua, mutta se ei ole sinä, mitä haluat silloin. Laitat sen siis vain käteesi ja puhallat pois, phuu! "Se en ole minä". Ja sitten toinen - phuu! - "Sekään ei ole minä." Koska meillä kaikilla on näitä pikku ääniä, joiden emme halua olevan minä. No, valitse se nyt. "Se en ole minä", ja "ei-valitset" sen yhteyden sinuun. Se voi edelleen olla sinä, jos kutsut sen päivälliselle, mutta tuolla hetkellä et halua tuota haukkuvaa koiraa paikalle.
 
ADAMUS: Hyvä, ja itse asiassa haluaisin Aandrah'n esittävän tässä asiantuntemustaan aspekteista. Haukkuva koira. Tule esiin, ole hyvä.
 
AANDRAH: En keskity haukkuvaan koiraan, vaan naamion taakse, pelin taakse - se olen minä. Se on osa minua, joka sanoo: "Huomaatko, vaikka minun täytyy haukkua saadakseni huomiosi? Hengitätkö tätä myötätuntoa ja otat minut silti vastaan?" Katso fasadin taakse, sen harhan mikä tuolla aspektilla on yllään. Otatko vastaan ja olet se ääni, joka todella olet?
 
Hengitä syvään. Hengitä syvään. Rakastu tähän aspektiin, joka on hyvin peloissaan ja huutaa: "Katso minua, ole kiltti. Katso minua." Uskallatko pysähtyä? Olla omassa hiljaisuudessasi. Sano "Kyllä. Tule kotiin. Tule kotiin."
 
ADAMUS: Hyvä. Kiitos. Seuraava kysymys. Kaksi ja puoli kysymystä vielä.
 
CHERYL: Tämä on koko kysymys, ei puolikas.
 
ADAMUS: Kyllä.
 
CHERYL: Onko meillä jotka valitsemme ylösnousemuksen ottaen kehomme mukaan, asioita joita meidän täytyy tehdä mahdollistaaksemme kehon siirtymisen mukana? Vai valitsemmeko vain sen ja sallimme sen tapahtua?
 
ADAMUS: Hyvä kysymys. Erinomainen kysymys. Kyllä, White Eagle.
 
WHITE EAGLE: Annamme tämän takasin sinulle, koska on harvoja esimerkkejä, missä ollessasi valmis ylösnousemaan haluat todella ottaa kehon mukaasi. Sinulla siis voi olla erilainen näkemys siihen.
 
ADAMUS: Ehdottomasti. Ylösnousemuksessa tapahtuu täydellinen integroituminen tietoisuuskehoksi. Kyse ei ole vain fyysisestä puolesta, vaan mielestä, kehosta, hengestä, aspekteista, haukkuvista koirista ja kaikista muista, jotka liittyvät yhteen. Sitten tuossa ylösnousemuksessa, silloin kun periaatteessa lähdette tältä elävältä planeetalta, lähdette fyysisestä kehosta, fyysinen keho todellisuudessa seuraa teitä.
 
Sen voi tehdä kahdella tavalla. Se voi kirjaimellisesti hajota. Se voi mennä kanssanne toiseen ulottuvuuteen, kuten minä tein, kuten monet muut ylösnousseet mestarit tekivät. Emme halua jättää luitamme taakse, nimittäin roskata maapalloa. Ja se tuodaan mukana. Toisilla kerroilla, joillain ylösnousseista mestareista fyysinen biologia jäi, mutta he toivat kaikki biologiansa ominaisuudet mukanaan. Miksi? No, koska se oli osa kokemusta. Se jää iäksi sielun ydinolemukseen tai muistiin. Tuot siis kaiken … koska fyysisessä todellisuudessa oleminen on hämmästyttävää. Voi harrastaa seksiä, syödä ruokaa, juoda viiniä, tuntea ilman, ottaa suihkun, koskettaa toista ihmistä, tehdä kaikkia muita asioita fyysisessä kehossa. Miksei haluaisi tuoda edes noita ominaisuuksia? Ja ne jotka ovat todella integroituneet ja valitsevat sen, tuovat myös lihan ja luut. Ei niin, että he voivat kirjaimellisesti luoda ne, vaan heidän todellisuutensa harha vain häviää ja sen myötä kaikki ainesosat, jotka menivät sen mukana.
 
Hyvä. Haluatko ottaa kehon mukaasi?
 
CHERYL: Kyllä.
 
ADAMUS: Miksi? Etkö halua varisten nokkivan sitä? (Kumpikin naureskelee)
 
CHERYL: No, kun puhuu ihmisten kanssa hautajaisista ja sanoo, ettei minulla ole sellaisia, koska en ole täällä, he eivät näytä ymmärtävän. Ja sitten kun ihmiset haluavat myydä hautajaisjärjestelyjä ja kaikkea ja sanon, etten tarvitse niitä, koska en aio olla täällä. Ja sitten ihmiset sanovat: "No, mitä aiot tehdä vakuutukselle, jos et voi todistaa olevasi kuollut?" Ja sanon: "No, en aio olla täällä, joten en aio murehtia siitä." (Naurua)
 
ADAMUS: Miten todistetaan olevansa kuollut?
 
CHERYL: Miksi, ruumis. Tarkoitan, että kaikki näkevät ruumiin, joten he voivat todistaa kuolleeksi. Niin se todistetaan.
 
ADAMUS: Kyllä, kyllä. Niin toiset ihmiset todistavat sen, mutta miten sinä todistat olevasi kuollut?
 
CHERYL: Todistaisin mieluummin olevani elossa. (Kumpikin nauravat) Mutta kyllä, haluan täyden integroitumisen enkä ottaa ainoastaan aspekteja ja elementtejä fyysisyydestä, vaan haluan ottaa myös fyysisyyden.
 
ADAMUS: Ehdottomasti, ja se on luonnollisempi tila. Se on luonnollisempi tila. Kuolemassa - voisimme käydä pitkän keskustelun siitä, olemme käyneet - on epäluonnollista haudata ruumis maahan, uskon niin, koska se pitää paljon tuon aspektin, tuon mennen elämän energiaa jumiutuneena maapallolle. Luulisin, että on vähän sairaalloista, että haluatte laittaa ruumiin maahan ja sitten kaikki itkemään sitä. On vain järkeä ottaa se mukaansa.
 
CHERYL: Mm hmm.
 
ADAMUS: Kyllä. Hyvä.
 
CHERYL: Kiitos.
 
ADAMUS: Hyvä. Kiitos. Seuraava kysymys. Onko tämä puolikas vai kokonainen?
 
MICHELLE: Se taitaa olla kokonainen.
 
ADAMUS: Okei, hyvä.
 
MICHELLE: On syynsä, etten pysty nukkumaan yöllä. Minä vain ajattelen ja ajattelen ja ajattelen ja minusta tuntuu, että olen kadottanut suuntani. Ja minulla on aina ollut jonkinlainen yhteys tai suunta, tavallaan yleistietämys siitä, mitä ehkä tekisin tai mitä minun pitäisi tehdä. Ja minulla ei ole mitään ja yritän ja yritän ja yritän selvittää sitä enkä näytä saavan minkäänlaisia vastauksia tai en vain tiedä, mitä teen, ja minusta se on hyvin vaikeaa.
 
ADAMUS: Hyvä kysymys.
 
WHITE EAGLE: Annamme puolikkaan vastauksen. (Adamus naureskelee)
 
MICHELLE: Siis mikä tahansa apu oli mahtavaa.
 
ADAMUS: Hyvä.
 
WHITE EAGLE: Silloin kun ei ole selvää suuntaa, niin selvä suunta on nauttia tyhjiöstä. Monet teistä hyppäävät valtaviin tietoisuusmuutoksiin. Ette voi tehdä sitä kulkemalla askel toisensa perään ja sitten olla eri maailmassa. Joskus teidän on kuljettava tyhjiössä ja tyhjiö on luonteeltaan suunnaton. Se on ankkuroimaton. Se on epämukava. Ja kaikki aspektinne jotka eivät pidä siitä, tulevat hulluksi. Ja jos voit vain arvostaa ja syleillä tyhjiötä ja sen "ei-mitään"-laatua ja olla tuntematta, että teet varmasti jotain väärin, koska sinulla ei ole päätösvaltaa tässä, niin syleile tyhjiötä, koska se on uuden tietoisuuden paras opettaja ja useimmat teistä vihaavat sitä.
 
Tässä oli oma puolikkaani.
 
ADAMUS: Itse asiassa se oli täydellisesti ilmaistu. En oikeastaan voi lisätä siihen mitään, mutta lisään silti (naurua). Ei, hyvin totta. Käyt läpi tätä tyhjiötä, kuten White Eagle sanoi. Käyt läpi vanhasta lineaarisesta polusta irtipäästämistä ja se on erittäin epämukavaa. Niinpä mielesi joka on ohjelmoitu ajattelemaan kaikki läpi, tähyilee jatkuvasti: "Mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi? Mikä tekee minusta arvokkaan?" Kuten sanoin aiemmin, jos mikään ei toimi, älä tee mitään, koska silloin se toimii. Nauti … Päästä irti vanhoista intohimoista. Päästä irti vanhoista malleista. Voitko vain olla sen tosiasian kanssa, että on okei istua myöhään katsellen Muinaisia avaruusolentoja? Ja voiko sinulle olla ok se tosiasia, että sinun ei tarvitse tehdä mitään, sinulla ei tarvitse olla suuntaa. Itse asiassa se  on parempi. Olet ehdottoman viisas, koska toinen osasi sanoo: "En tarvitse suuntaa." Sen lisäksi hankkiudu eroon kaikista tavoitteistasi.
 
MICHELLE: Okei.
 
ADAMUS: Kaikista niistä. Kaikista suunnitelmistasi, millaisia asioiden pitäisi olla. Tavoitteet ovat älyllisiä ja ne ovat rajoittavia. On ollut ehkä aika, jolloin tavoitteet toimivat. Mutta siellä minne olet nyt menossa, minne te kaikki olette menossa, tavoitteet ovat naurettavia. Ne ovat ehdottomasti vitsi. Päästä siis niistä irti. Ja parasta, kuten White Eagle sanoi, on antaa itsesi pitää hauskaa tuossa tyhjiössä. Joo.
 
MICHELLE: Yritän.
 
ADAMUS: Ja lakkaa ajattelemasta kuin ihminen.
 
MICHELLE: Kiitos oikein paljon.
 
ADAMUS: Hyvä. Ja vielä yksi kysymys.
 
SHAUMBRA 2 (nainen): Tässä sitä ollaan ja halusin vain sanoa kiitos siitä, että olette olleet täällä heijastuksenani hyvin pitkään, sillä tämä on todellinen intohimoni. Ja antaa rokata, koska tässä sitä ollaan.
 
ADAMUS: Hyvä. Kiitos.
 
SHAUMBRA 2: Se oli puolikas kysymys.
 
ADAMUS: Se oli puolikas kysymys. (Adamus naureskelee) Hyvä. Ja otamme vielä yhden ja sitten on … vaununi odottavat.
 
LARA: Olen tehnyt viime aikoina todella töitä ja keskittynyt aspektieni integroimiseen ja joskus olen vähän hämmentynyt, ovatko … Aspekteillani on paljon ideoita siitä, mitä haluan tehdä. Ja minun on vaikea erottaa, onko jokin idea integroimattoman aspektini keksimä vai tuleeko se sielustani. Haluaisin siis vähän selkeyttä tähän.
 
ADAMUS: Voi kyllä. Siihen ei ole selkeyttä, mutta anna palaa, White Eagle.
 
WHITE EAGLE: Pystytkö tuntemaan ideoiden laadun? Koska ideassa joka tulee integroimattomasta aspektista, ei ole säteilyä. Siinä ei ole energiaa sinkoamassa sitä eteenpäin. Se on vain idea, lattea idea. Jos ideassa on tunne, missä on virtaus, missä on lähde - alkulähde tai suihkulähde - tuo idea on sielustasi. Voit aina tuntea laatueron, ennen kuin teet päätöksen. Etkä voi tuntea sitä päästäsi. Tunnet sen sydämestäsi. Voitko ymmärtää, mitä sanomme?
 
LARA: Kyllä, voin tuntea sen.
 
WHITE EAGLE: Ok.
 
ADAMUS: Aa. Aspektologia oli yksi Tobiaksen pääkursseista. Se ja seksuaalienergiat. Nyt aspektologiaa ajatellaan paljon ja se on luultavasti osa ongelmaa. Voitte päästä pisteeseen, missä jäätte todella kiinni aspekteihin - "Onko tämä minun aspektini? tai "Miksi aspekti on muriseva koira?" No, koska ette ole ruokkineet sitä ja koska se ei pidä teistä. Tarkoitan, että nämä asiat ovat hyvin yksinkertaisia.
 
Tulee siis kohta - ja tämä on Adamuksen näkemys asioihin, kenties vähän erilainen kuin Aahdrah'n - aspektienne kanssa, jolloin kerrotte niille: "Joko jatkat tässä ohjelmassa tai lähdet menemään nyt." Tulee kohta, missä sanotte: "Aspektit, minä olen ohjaksissa, ette te. Käsken teidät palvelemaan minua."
 
Tämä johtaa kaikenlaiseen keskusteluun foorumeilla, koska no, siellä halutaan keskustella siitä. "Luulin, että meidän piti rakastaa aspektejamme. Luulin, että meidän piti integroida ne." No, olette tavallaan tehneet sitä liikaa ja nyt hemmottelette niitä, ja nyt ne itse asiassa taas kerran toimivat teitä vastaan. Niinpä kenties on se aika, että nousette seisomaan, vedätte syvään henkeä, olette läsnä ja säteilyssänne ja komennatte niitä palvelemaan teitä. Jäätte kaikki kiinni päähän siinä "Mikä on aspekti? Ja mitä minun pitäisi tehdä? Ja miten minun pitäisi käsitellä se? En ole varma, mitä tehdä aspektieni kanssa." Ne pyörittävät taas huushollia.
 
Vedä syvään henkeä, "Käsken teidän palvella minua". Tee se hyvin selväksi niille. Ne itse asiassa haluavat sitä. Ne itse asiassa haluavat sinun lakkaavan olemasta henkinen nynny ja ne itse asiassa haluavat sinun lakkaavan ajattelemasta niitä enää aspekteina. Ne nimittäin haluavat sinun olevan pomo.
 
Olet tehnyt mielenkiintoisen asian. Olet räjäyttänyt elämäsi - tavallaan mielenkiintoista ja hauskaa peliä - jotta voisit arvioida uudelleen, voisit tasapainottua uudelleen. Mutta nyt alat laittaa sitä taas kasaan ja aspektit tulevat kaikki tavallaan taas kilpailemaan asemasta, kun jäsentelet itseäsi uudestaan. Teet niille vain hyvin selväksi, että sinä, "minä olen", on pomo ja ettei niillä ole vanhaa paikkaansa uudessa talossa. Tee se hyvin selväksi. Ne pääsevät kuntoon hyvin nopeasti.
 
LARA: Kiitos.
 
ADAMUS: Vedetään syvään henkeä tälle. Ja sitten kun epäilette, kun alatte ihmetellä ja ajatella "mitä jos" ja kaikkea muuta, vain pysähdytte, vedätte syvään henkeä ja muistatte, että se on luonnollista. Se oikeasti on. Älkää pukeko yllenne sotapukua. Älkää hypätkö hevosen selkään. Älkää "voimailko" tietänne elämän läpi.
 
Vedätte syvään henkeä.
 
Jos mitään, niin sielunne, White Eagle ja minä haluamme teidän vain nauttivan kokemuksesta. Vedätte siis syvään henkeä ja muistatte, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.
 
Tämän myötä, olen Adamus palveluksessanne. Lakatkaa ajattelemasta niin paljon. Adios.