SHOUD 5: “Löytäminen 5” – ADAMUS Geoffrey Hoppen kanavoimana
Esitetty Crimson Circlelle
11.1.2014
www.crimsoncircle.comEnergiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, Adamus Saint Germain. Mutta tiesitte sen jo. Aa,
tiedätte jo hyyyvin paljon, mitä ette edes tiedä tietävänne, valtavan
määrän.
Olemme tässä shoudissa Löytäminen-sarjassa ja siinä on kyse sen
löytämisestä, mitä jo tiedätte. Aa! Olette etsineet asioita, joita ette
usko tietävänne. Kyse on siitä, mitä tiedätte jo.
Vedetäänpä syvään henkeä tälle, sillä se on siellä. Se on jo siellä.
Hmm.
Aa, oli yksi harvoista musiikki-introista, joista olen pitänyt, Safe and
Sound* (= vahingoittumaton), koska alatte tietää, että kaikki selviää, ja
se on hämmästyttävää. Heh, ylikäytetty sana - se on hämmästyttävää. Se on
täydellistä. Kaikki selviää. Kaikki yhdistyy eikä millään ole merkitystä.
Aa, voisimme lopettaa tähän paikkaan.
*"Safe and Sound"/Capital Cities, albumilta "A Tidal Wave
on Mysteries"
2014
Mutta ennen kuin lopetamme, minäpä kysyn teiltä jotain. Tässä sitä ollaan
vuodessa 2014, 10 ja 1/2 päivää takana, joillakin 11, millaista on ollut
tähän saakka? Vili, kirjoittaisitko taululle ja rakas Linda, mikrofoni.
Kymmenen päivää - mikä on yhteenvetonne näistä 10 päivästä.
Voi, tunnen sen jo. Älkää ohjatko sitä minuun. (Adamus naurahtaa vähän)
Joillakin teistä on ollut vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Mutta Pete,
millaista sinulla on ollut?
PETE: Hyvin innostavaa, totta puhuakseni.
ADAMUS: Kyllä, joo. Puhuisitko minulle muuta kuin totta?
PETE: Joo, joskus kyllä.
ADAMUS: Ja tietäisinkö sen, jos puhuisit? Kyllä.
PETE: Koska en ole vielä täysin ylösnoussut.
ADAMUS: Kyllä. (Adamus naureskelee)
PETE: Okei.
ADAMUS: Mitä?
PETE: En ole täysin ylösn- … No, olen täysin ylösnoussut, olet
oikeassa.
ADAMUS: Pientä hämmennystä tässä.
PETE: Joo, pientä hämmennystä. Aivan.
ADAMUS: Joo, selvitämme sen tänään.
PETE: Joo.
ADAMUS: Hyvä, hyvä.
PETE: On vain muutama asia, joita en vielä tiedä.
ADAMUS: Millainen vuosi sinulla on ollut, 10 päivää?
PETE: Erittäin hyvä, joo. Olen lukenut kirjaa "Journey of
Angels", ja se on ollut räjäyttävä. Nyt seitsemän kertaa ja joka
kerta se on uskomaton!
ADAMUS: Joo. Sanoisitko sen vielä kerran kameralle ja niille miljoonille,
jotka kuuntelevat netissä. (Adamus naureskelee)
PETE: Okei. Journey of Angels - uskomaton. Parempi kuin raamattu.
ADAMUS: Aa, kohta yksi uudelle vuodelle.
PETE: Joo.
ADAMUS: Mainosta itseäsi. Joo, joo. (He naureskelevat) Tai laita toiset
tekemään se puolestasi. Hyvä. Kyllä, se on erinomainen kirja.
PETE: Mm hmm.
ADAMUS: Ehdottomasti. Mitään ylä- ja alamäkiä? Mitään kiemuroita?
PETE: Joo, minulla oli paha virus tietokoneessa, mutta se on nyt
putsattu.
ADAMUS: Ai, luulin, että tarkoitit kehoasi.
PETE: Ei, ei.
ADAMUS: Ai, oletko varma?
PETE: Voi kyllä! Joo.
ADAMUS: Okei, hyvä. Ei virusta kehossa. Oli pakko tarkistaa.
PETE: Ei, ei. Keho on hyvä, joo.
ADAMUS: Mitä se merkitsee - virus tietokoneellasi ja sinun oli putsattava
se?
PETE: Tota, pikkuvaikeuksia.
ADAMUS: Lakkaa katsomasta pornoa internetistä. Sitä se merkitsee.
(Naurua, joku sanoo "tai treffisivustoja")
ADAMUS: Tai treffisivustoja, joo.
PETE: Tai tavarantoimitussivustoja.
ADAMUS: Tai tavarantoimitussivustoja.
PETE: Kyllä.
ADAMUS: Kyllä, hyvä.
PETE: Okei.
ADAMUS: Kiitos. Miten summaamme sen - virus?
LINDA: Virus.
PETE: Virus.
ADAMUS: Sinulla oli virus.
PETE: Joo.
ADAMUS: 2014. Voi hyvä. Putsattu.
PETE: Joo, homma hoidettiin.
ADAMUS: Joo, hyvä. Kiitos.
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Virus.
Seuraava. 2014 - siitä on kulunut muutama päivä.
LINDA: Anna mennä, tyttö.
SHAUMBRA 1 (nuori tyttö): Hyvää kai. Tarkoitan …
ADAMUS: "Hyvä" on yksi niistä sanoista. Mitä helvettiä
"hyvä" merkitsee? (Tyttö kikattaa) Mitään ongelmia?
SHAUMBRA 1: Ei.
ADAMUS: Ei. Mitään jännittävää?
SHAUMBRA 1: Jokapäiväistä elämää kai.
ADAMUS: Joo. Mikä oli paras päiväsi tähän mennessä?
SHAUMBRA 1: Mmm, kun on voinut tietää …
ADAMUS: Täällä oleminen. Vastaan puolestasi. Täällä oleminen! Se on paras
päivä. Ei se tästä enää parane, vai mitä? (He naureskelevat)
SHAUMBRA 1: Okei, joo.
ADAMUS: Sori, että annoin vastauksesi, joo. Mitään muuta tästä vuodesta?
Äitisi, onko hän ollut kiltti sinulle?
SHAUMBRA 1: Totta kai …? (He nauravat)
LINDA: Oho!
ADAMUS: Tarkoitin, että olet ollut kiltti äidillesi, eikö vain?
SHAUMBRA 1: Joo.
ADAMUS: Mm, joo. Erottuuko mikään muu viimeisissä 10 päivässä?
SHAUMBRA 1: Mm, ei oikeastaan. Olen vain … Olen todella innostunut
tietämään, kuka oikeasti olen.
ADAMUS: Se on innostava asia.
SHAUMBRA 1: Joo.
ADAMUS: Ehdottomasti. Viisauden sanoja lasten suusta, kauniiden
kullannuppujen suusta. Kiitos.
SHAUMBRA 1: Kiitos.
ADAMUS: Kiitos.
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: 2014 - mitä on tapahtunut, Bonnie? Hmm.
BONNIE: Hmm.
ADAMUS: Hmm.
BONNIE: No, minulla oli pikkuonnettomuus.
ADAMUS: Mm hmm, pikku.
BONNIE: Pikkuonnettomuus.
ADAMUS: Joo.
BONNIE: Uusi kokemus.
ADAMUS: Miten se tapahtui? Ei kaikkia yksityiskohtia, mutta mitä teit
aiheuttaaksesi onnettomuuden?
BONNIE: Jotain mitä minun ei olisi pitänyt tehdä, mutta …
ADAMUS: No, juuri se yleensä aiheuttaa sen!
BONNIE: Kurkotin, kurkotin liian korkealle.
ADAMUS: Kurkotit liian korkealle.
LINDA: Oi.
ADAMUS: Mielenkiintoista. Ja mitä tapahtui?
BONNIE: Putosin.
ADAMUS: Joo. Jokin luiskahti altasi?
BONNIE: Joo, tämä … No, hylly mistä pidin kiinni.
ADAMUS: Veikö se sinulta tajun?
BONNIE: Ei.
ADAMUS: Toivon, että olisi vienyt. (Nainen haukkoo henkeään) Ei, sinuun
tulee paljon energiaa. Voi, ei! Se on hyvä asia! (Adamus naureskelee)
Kyllä, ja nyt meidän täytyy ehkä yrittää uudestaan. (Naurua ja joku
yleisössä sanoo "voi ei!")
LINDA: Voi ei!
ADAMUS: Ai, ei sillä ole merkitystä!
LINDA: Voi ei!
ADAMUS: Ja miten voit nyt?
BONNIE: Hyvin.
ADAMUS: Olitko vihainen itsellesi?
BONNIE: Kyllä, hyvin …
ADAMUS: Ehdottomasti.
BONNIE: … hyvin häpeissäni.
ADAMUS: Miksi? En ymmärrä, miksi. Muuten, seisoin aivan vieressä, kun se
tapahtui.
BONNIE: (kikattaen) Seisoitko?!
ADAMUS: Kyllä. Yritin kurkottaa auttamaan, mutta käteni meni suoraan
lävitsesi.
BONNIE: Joo-o. (Hän nauraa)
ADAMUS: Miksi olit vihainen itsellesi?
BONNIE: Hmm, no, koska sain itseni tuohon pahaan tilanteeseen. Olin
sekaisin ja lasini säpäleinä. Ja tein sen itselleni.
ADAMUS: Miksi?
BONNIE: (kikattaen) Mistä minä tiedän?!
ADAMUS (ja yleisö): Voi ei.
LINDA: Voi ei! Hän ei sanonut "en tiedä", hän sanoi "mistä
minä tiedän"!
ADAMUS: Tuo on diplomaattista … Yleisö? Saako hän jäädä? Joutuuko hän
lähtemään? (Yleisö sanoo "jäädä") Okei, he rakastavat sinua,
Bonnie.
BONNIE: Ai, kiitos, kiitos.
ADAMUS: Vaikket olekaan rakastanut itse itseäsi, he rakastavat sinua,
joo. Miksi? (Hän kuiskaa) Keksi jotain! (Vähän naurua) Pysähdyn tässä
kohtaa. Keskeytetään kaikki.
Jos ette tiedä, mitä tehdä, teeskennelkää. Oikeasti. Nämä ovat mestarin
sanoja. Ehdotonta mestaruutta. Jos ette tiedä, mitä sanoa tai tehdä tai
ajatella tai toimia, teeskennelkää, koska se ei ole oikeasti
teeskentelyä. Se on vain jotain, mikä tulee sisältänne. Mutta jos
sanotte: "No, en tiedä. En ole varma, mitä tehdä", energianne
jumiutuu. Masennutte. Teeskennelkää! Keksikää jotain. Valehtele minulle,
koska et todellisuudessa voi.
BONNIE: No, se auttoi minua ymmärtämään, että minun täytyy osaa uudet
silmälasit, jotta minulla on varalasit.
ADAMUS: Toki, toki, joo. Kenties jotain vähän näkemyksellisempää? (Vähän
naureskelua)
BONNIE: Sanoit, että voisin keksiä sen. (Hän kikattaa ja Adamus
naureskelee)
ADAMUS: Bonnie, se on yksinkertaista, ja se on yksinkertaista teille
kaikille. Unelmanne, asiat joita teille tapahtuu - vetäkää vain syvään
henkeä, olkaa typerä, olkaa todella yksinkertainen, älkää yrittäkö olla
järkevä. Se on todella yksinkertaista. Kurkotit ja putosit. Keksit
myöhemmin, mistä siinä oli kyse. Kurkotit ja putosit. Se on pelko -
"Mitä tapahtuu, jos kurkotan? Voi, minä putoan. Rikon hiton lasini
ja kasvoihini sattuu vähän", mikä muuten parantuu. Se on ok! Se on
ok.
Mitä tehdä? Nouse taas hevosen selkään. Kurkota uudestaan. Mitä sitten,
jos putoat. Osta uudet silmälasit, koska lopulta sanot: "Tämä koko
putoaminen oli typerä juttu. Aion kurkottaa ja lentää." Se on näin
yksinkertaista. Näin yksinkertaista.
BONNIE: Kiitos. Se on kiva juttu.
ADAMUS: Eikö olekin kiva juttu?
BONNIE: Kyllä! Kiitos
ADAMUS: Joo, joo. Valehtele minulle seuraavan kerran. Keksi jotain ja
saamme energian liikkeelle.
BONNIE: Okei.
ADAMUS: Hyvä, kiitos.
Seuraava. Ja tämä on hyvin tärkeä kohta. Se on yksi niistä asioista …
Laita se paperille - Työkaluja vuodelle 2014. Jos ette ole varma, mitä
tehdä tai sanoa, teeskennelkää. (Joku sanoo "kunnes osaat!")
Teeskentele, kunnes osaat. Joo, ehdottomasti. Teeskennelkää.
"Kurkota ja lennä" (Vilille) Hyvä. Ja laita sitten sen alle
"kurkotti ja putosi", mutta sitä ei tapahdu enää. Tulet
näkemään.
VILI: Laitanko vain "putosin"?
ADAMUS: Tota, "kurkotti ja putosi" sulkuihin. Joo, hyvä.
Seuraava.
ELIZABETH: Moi. (= minä, ranskaksi)
ADAMUS: Bonjour. (= hyvää päivää)
ELIZABETH: Bonjour. 2014, itse asiassa vuoden 2013 lopusta alkaen
oivalsin rakkauden ja luottamuksen arvon tai yhteisen piirteen. Se oli
väärä sana. Ei "yhteisen piirteen", vaan ne ovat yksi ja sama
asia. Ja syynä on, että monta, monta vuotta sitten oli itämaisessa
meditointikeskuksessa - anteeksi, namaste - ja minulla oli mukavaa siellä
ja satumainen vuosi. Mutta tajusin, tiesin - en luullut/ajatellut, vaan
tiesin - ettei Jumala halunnut minulla olevan puutetta. Tiesin sen.
ADAMUS: Mm hmm.
ELIZABETH: Ja loin asioita oikealta ja vasemmalta ja olin tietoinen
luomisestani kauan sitten, ennen kuulin näistä upeista jutuista. Mutta
sen jälkeen kun aikaa kului, aloin oppia, että se oli tuo Jumala
(osoittaen ylöspäin), joka ei halunnut minulla olevan puutetta.
ADAMUS: Kyllä, kyllä.
ELIZABETH: Siinä on iso ero.
ADAMUS: Joo.
ELIZABETH: Luotin siis Jumalaan. Kuka ei luota Jumalaan?! Ja hän rakastaa
meitä ja me rakastamme häntä. No, häntä ei ilmeisesti ole. (Hän
naureskelee ja yleisö nauraa vähän)
ADAMUS: Ei, se unohdettiin mainita.
ELIZABETH: Se on siis sellaista, mitä en saa enää!
ADAMUS: Joo.
ELIZABETH: Niinpä kun saan matkallani näitä upeita kokemuksia, että
tiedän askel askeleelta voivani luottaa itseeni, huomaan, että minulla
oli paljon enemmän luottamusta tähän kaveriin (osoittaen ylös) kuin tähän
kaveriin (osoittaen omaa sydäntään).
ADAMUS: Tapasitko koskaan tuota kaveria?
ELIZABETH: Se on mielenkiintoinen kysymys, Adamus.
ADAMUS: Joo.
ELIZABETH: Oivalsin - vastaan siihen "kyllä" - että se olin
minä silloin.
ADAMUS: Joo, pukeutuneena mieheksi.
ELIZABETH: Pukeutuneena mieheksi.
ADAMUS: Joo, Jumala on hyvä transvestiitti.
ELIZABETH: Hänen halutessaan minun saavan kaiken, minä halusin ja annoin
itselleni kaiken sen, mitä halusin.
ADAMUS: Joo.
ELIZABETH: Siinä on ironiaa.
ADAMUS: Joo!
ELIZABETH: Tajuan sen, mutta en ilmeisesti täällä (sydän). Tajuan
ilmeisesti mielessäni, että se olin minä.
ADAMUS: Joo, missä olemme nyt tämän asian kanssa?
ELIZABETH: Olemme siinä, että "rakastan sinua, Elizabeth". Joo,
jokseenkin. "Rakastan sinua, Elizabeth! (naureskellen) Luotan
sinuun, Elizabeth!"
ADAMUS: Joo.
ELIZABETH: Ja suuren osan ajasta minulle voi tapahtua hämmästyttäviä
asioita, jos pysyn hiljaa keskuksessani.
ADAMUS: Joo.
ELIZABETH: Mutta minusta on kietovaa, että se luottamus ja rakkaus, mitä
minulla oli silloin toisella nimellä, ja tuo sama olento yrittää löytää
sen hyvin syvältä tänä päivänä.
ADAMUS: Erinomaista. Ja Jumalasta tulee henkilökohtainen. Ei
"hän" tuolla jossain.
ELIZABETH: Aivan.
ADAMUS: Nimittäin Jumalassa on tapahtunut evoluutio. Kuten olen maininnut
aiemmin, Atlantiksella ei ollut Jumalatietoisuutta. Sille ei ollut sanaa,
ei ollut keskustelua, ei kirkkoja. Sitä ei vain ollut edes
tietoisuudessa. Se oli täysin tuntematon. Vasta paljon, paljon myöhemmin
käsitys Jumalasta laitettiin moniin muihin olentoihin, jonkin korkeamman
voiman olentoihin - ilman, auringon ja maan jumalaan ja kaikkiin muihin
asioihin, joista tehtiin yksi Jumala, mutta se laitettiin joksikin
tyypiksi itsen ulkopuolelle. Mutta nyt on aika, jolloin muutamat - eivät
monet mutta muutamat - alkavat ymmärtää, että Jumala on aina ollut aivan
tässä. Joo.
ELIZABETH: Kyllä.
ADAMUS: Ja tuo jumala, tuo sielu, on täynnä rakkautta, myötätuntoa ja
hyväksyntää ja se rakastaisi itseään ihmisilmaisuna saadakseen
yltäkylläisyyttä ja iloa ja kaikkea muuta. Mutta se ei tavallaan välitä,
jos ihminen ei valitse sitä.
ELIZABETH: Aivan.
ADAMUS: Koska sielulle kaikki on vain suuri kokemus. Kaikki on vain suuri
kokemus. Ei ole oikeasti kuolemaa. Ei ole loppua. On vain suuri kosminen
"vau". Ihminen välittää. Ihminen saa kaiken paketoitua
siihen.
ELIZABETH: Aivan.
ADAMUS: Mutta kuvittele nyt, jos tuo sielu, tuo Jumala joka oli tuolla
jossain, raivaa nyt hitaasti tiensä tänne ja sanoo: "Tanssitaanpa
nyt yhdessä". Joo, sinä viet. (Adamus naureskelee)
ELIZABETH: Olen valmis.
ADAMUS: Hyvä, ehdottomasti. Kiitos.
Miten summaisimme sen? Integroituminen? Mikä sinun sanasi on sille?
ELIZABETH: Ajattelin "integroitumista" …
ADAMUS: Integroituminen.
ELIZABETH: … Jumalitsen integroituminen ehkä.
ADAMUS: Jumalitsen, joo.
ELIZABETH: Voit käyttää sitä sanaa.
ADAMUS: Entä "minä olen".
ELIZABETH: Minä olen mitä olen, kiitos.
ADAMUS: Rakastan sitä, vau.
VILI: "Minä olen mitä olen"?
ADAMUS: Minä olen mitä olen, kyllä.
MICHELLE: 2014! Jee!
ADAMUS: Jee, jee! Paljon muutoksia.
MICHELLE: Muutosta, huolta, asioista irtipäästämistä, kuten aineellisista
asioista. Pelosta irtipäästämistä.
ADAMUS: Joo. Millaista sinulla on ollut energeettisesti,
tunteellisesti?
MICHELLE: Uuvuttavaa.
ADAMUS: Joo. Miksi?
MICHELLE: Tuntematon.
ADAMUS: Se on sitä.
MICHELLE: Ja kaikki puhuvat vuodesta 2014. Siihen liittyy paljon
negatiivisuutta.
ADAMUS: Kyllä!
MICHELLE: Niinpä odotan innolla, mitä tapahtuu ensi viikonloppuna
(viitataan ProGnost-tapahtumaan).
ADAMUS: Joo, hyvä. Voi, paljon negatiivisuutta. (Vähän naureskelua)
"Mitä maailmassa tapahtuu? Voi, mitä maailmassa tapahtuu?"
-perspektiivistä. Ehdottomasti. Joo, hyvä. Pärjäät hyvin muutossasi.
MICHELLE: Kiitos.
ADAMUS: Ja muuta sitten taas. (Pari naurahdusta) Kyllä.
LULU: Hei. Pääsen rauhan tilaan, erittäin rauhalliseen, ja sitten voin
tuntea itseni sisälläni, kuin syleilisin itseäni sisälläni, ja sitä on
vaikea selittää. Tunnen vain sisälläni. Ja sitten herään jatkuvasti klo 3
ja näen painajaisia. Ja ystäviä, perhettä kuolee.
ADAMUS: Mm hmm. Laittaisitko jotain tästä ylös? (Vilille) Katsotaanpa,
edellisestä laitamme vain "muuttaminen ja irtipäästäminen".
Muuttaminen ja irtipäästäminen, joo. Tässä meillä on rauhallisuuden
tunne, mutta samaan aikaan painajaisia.
LULU: Painajaisia.
ADAMUS: Mitä siinä tapahtuu? Miksi?
LULU: Mutta minä myös … Ja sitten ajattelen, ettei se kuulu minulle,
koska nappaan jonkun toisen tietoisuuden, koska …
ADAMUS: Onko hänellä siis painajaisia sinusta?
LULU: … en ole koskaan ajatellut sitä. Joo, olen sarjamurhaaja. (Hän
kikattaa) Kyllä, mutta minun on oltava omassa keskuksessani. Kyllä, minun
on oltava. Päätän olla.
ADAMUS: Kyllä.
LULU: Koska minun …
ADAMUS: Miten sinulla on ajattelu versus tunteminen?
LULU: Siitä tuli suurempaa …
ADAMUS: Ajattelusta tuli suurempaa?
LULU: Siitä tuli suurempaa kuin edellisvuonna.
ADAMUS: Miksi?
LULU: Kyllä. Ehkä sen vuoksi, mitä tapahtuu perheenjäsenilläni, ja monien
asioiden jotka voivat sanoa, että jos niin oli tarkoitus olla, ja
vastaavia asioita. Jotain hassua. Veljeni kuoli syyskuussa ja läheinen
ystävämme samana päivänä - heidän syntymäpäivänsä on täsmälleen sama
päivä - ja hän kuoli 26. päivä. Aloin leikkiä numeroilla ja niistä tuli
sama luku. Ja sitten myös heidän kuolinpäivästään tuli sama luku.
ADAMUS: Mm hmm.
LULU: Siis … ja minun on oltava maisemissa …
ADAMUS: Voisinko antaa sinulle työkalun?
LULU: Totta kai.
ADAMUS: Teille kaikille työkalun tälle vuodelle? Missään ei ole mitään
järkeä. Ei ole ehdottomasti mitään järkeä. On kyse sitten unistanne tai
maailman tapahtumista tai ajatuksistanne tai jostain muusta - siinä ei
ole mitään järkeä. Päästä siis irti nyt.
LULU: Päästä irti?
ADAMUS: Lakkaa yrittämästä saada siihen järkeä.
LULU: Just joo.
ADAMUS: Ja havaitset siinä, että lopulta ajattelu tavallaan hidastuu
vähän ja todellisia vastauksia, todellista tietämistä alkaa tulla esiin.
Ja sitä on vaikea tehdä, koska haluat ajatella, analysoida, ruotia,
yrittää selvittää, sopivatko luvut yhteen tai kaikkea vastaavaa. Se on
epäoleellista. Sillä ei ole merkitystä. Se on suuri häiriötekijä. Heittää
sinut sivuun polulta. Uuvuttaa sinut. Et saa siihen järkeä, joten lakkaa
yrittämästä sitä tästä paikasta.
LULU: Kyllä, kyllä.
ADAMUS: Hyvä, kiitos.
LULU: Kiitos.
ADAMUS: (Vilille) Sanoisin, että oli draamaa. Hyvä. Kaksi vielä.
TAR (nainen): Adamus, sanoit erään sanan hetki sitten ja oivallan, että
halusin sanoa sen. Se on "perspektiivi".
ADAMUS: Kyllä.
TAR: Enkä tiedä, mitä tapahtui. Ei ollut mitään tapahtumaa. Mutta tämän
vuoden toisen tai kolmannen päivän paikkeilla sain aivan yhtäkkiä paljon
rahaa.
ADAMUS: Hmm!
TAR: Koska muutin tänne muutama kuukausi sitten, palkka loppui - olen
opettaja - ja noin toinen tai kolmas päivä kaikki oli mennyt. On vuokra,
auto, plaa, plaa, plaa ja miten nyt elän muutamalla sadalla dollarilla!
En tiedä, pystynkö siihen. Ja minun on lainattava rahaa säästöistäni tai
… ja vihaan sen tekemistä. Ja minulla on kamala puutteen tunne ja
pelkään, miten pärjään.
ADAMUS: Mm hmm.
TAR: En tiedä, mitä tapahtui. Rahamäärä on sama ja sanon ikään kuin:
"Hei, okei. Se on paljon rahaa."
ADAMUS: Joo.
TAR: Ja viime viikolla se on huvennut kenties vain 40 tai 50
dollarilla.
ADAMUS: Minkä ajattelet vaikuttaneen? Tai minkä luulet vaikuttaneen?
TAR: (pitäen tauon) Perspektiivini. En tiedä. Kuten sanoin, olen
ajatellut sitä, tuntenut sitä. Minä vain …
ADAMUS: Perspektiivisi mihin?
TAR: (pitäen taas tauon) Tarve versus puute.
ADAMUS: Olet pääsemässä siihen.
TAR: Siihen mikä on tarpeeksi.
ADAMUS: Mm hmm.
TAR: Tota.
ADAMUS: Miten olisi perspektiivi elämästä? Vain elämästä. Ja jokin
muuttui. Kävit läpi muuttoja ja muutoksia ja jokin muuttui. Jokin sinussa
sanoi: "Aha! Haluan itse asiassa elää." Mitä tapahtuu? Sitten
on yltäkylläisyyttä. Ihmiset vain laittavat käden taskuun. (Adamus
laittaa käden Cauldren taskuihin) Hänellä ei ole yhtään rahaa
tänään!
LINDA: Voiii sinua raukkaa!
ADAMUS: Linda otti kaiken, mutta Linda antaa sinulle rahaa myöhemmin. Ja
sinulle vain annetaan rahaa. Kyse on perspektiivistä elämään. On halu
olla täällä. Se muuttuu ja yltäkylläisyys muuttuu. Hyvin yksinkertaista.
Äärimmäisen yksinkertaista.
TAR: Se on myös hyvin jännittävää.
ADAMUS: Joo!
TAR: Se on todella jännittävää!
ADAMUS: Joo. Ja pyydä todella Lindalta rahaa.
LINDA: En ottanut rahojasi. Ei sinua valmistella.
ADAMUS: Sillä ei ole merkitystä!
LINDA: Sinua ei valmistella.
ADAMUS: Yksi vielä ja sitten siirrymme eteenpäin.
MARY SUE: Minulla on ollut paljon energiaa viime viikkoina.
ADAMUS: Hyvä.
MARY SUE: Pidän siitä. Voin valvoa myöhään ja herätä varhain ja voin
ottaa torkut tai parit, mutta on paljon energiaa. Ja tunnepuolella, voi
pojat. Tunteita tulee valtavasti. Ja mitä kokemuksiin tulee, niin minulla
oli konflikti ystävän kanssa. Ja samaan aikaan kun Linda ratsasti
tuulessa torstaina, minä olin tuulessa vuorilla …
LINDA: Vau.
MARY SUE: … tämän ystävän kanssa, jonka kanssa minulla oli ristiriitaa.
Ja se oli todella makeeta, koska en välittänyt riidastamme. Tavallaan:
olemme täällä yhdessä, nautitaan kauneudesta.
ADAMUS: Mm hmm.
MARY SUE: Vaikka oli tuulista, oli silti kaunista.
ADAMUS: Joo.
MARY SUE: Ja minusta on ratkiriemukasta, kun paljon asioita tapahtuu.
(Hän naureskelee)
ADAMUS: Se on, se on.
MARY SUE: Tarkoitan, että puhutaan liikenneruuhkasta. Tarkoitan, miten
ihmiset eivät herää ja näe, että …
ADAMUS: Voi, älä minulta kysy - on miljoona syytä! (Naurua)
MARY SUE: Okei! Ja eivät näe, että he saavat samaa vanhaa.
ADAMUS: Kyllä, ehdottomasti. Joo, hyvä. Meillä on siis energiaa
täällä.
MARY SUE: Joo.
ADAMUS: Ja on runsaasti energiaa, valtavasti, enemmän kuin koskaan ennen.
Älkää jääkö kiinni puutteeseen. On enemmän energiaa.
Ja mielenkiintoista on, että sanon tämän olevan vuosi, jolloin sitä tulee
odottamattomista paikoista. Ei ole selvää heti, mikä vaikuttaa. Kaikkia
asioita tulee odottamattomista, oudoista ja kummallisista paikoista, on
kyse sitten rahasta taskussa tai tilaisuudesta.
Ja jos yritätte ajatella kaikkea, jos yritätte saada järkeä asioihin,
teiltä saattaa mennä tilaisuus ohi. Luultavasti ei, mutta on vain vähän
enemmän kamppailua päästä perille. Asioita tulee odottamattomista
paikoista.
Yhtä lailla planeettaa häiritseviä asioita tulee odottamattomista
paikoista - kiitos muuten, ei ole tarkoitus pitää sinua seisomassa.
Kaikki odottavat huolestuneena: "Jotain tapahtuu
olympialaisissa", eikö vain? Maailman mielenkiinto, maailman fokus.
Luultavasti ei. Luultavasti jossain muualla. Se tulee ns. puskista, vähän
odottamattomista paikoista.
Tässä meillä on siis luettelo eri asioista, joita tapahtuu, ja tällä
hetkellä on paljon huolta. Paljon tukahdutettua energiaa odottaa
vapautumista. Mallien rikkominen on yksi asia, minkä panette merkille -
ilmeistä myös tässä tilaisuudessa (tapaaminen lykkääntyi viikolla).
Mallien rikkominen. Älkää menkö kriisiin sen vuoksi, koska se on vain
energian uudelleenjärjestelyä. Siinä kaikki. Ja se itse asiassa järjestyy
niin, että te ette olisi voineet mielessänne suunnitella niin hyvää
lopputulosta.
On siis välitöntä paniikkia: "Mitä tapahtuu? Mitä on tekeillä?"
Vetäkää syvään henkeä, kaksi syvää hengitystä ja oivaltakaa, että se on
uudelleenjärjestelyä ja se tuo asioita teille tavoilla, joita ette
voineet edes ajatella tai kuvitella. Ja sitten sanotte: "Vau! Tuo
Adamus on hämmästyttävä, upea!" (Vähän naureskelua) Ja tiedän, että
itse asiassa te olette. Te olette.
Valta/voima ja vapaus
Jos haluatte summata vuoden - ja oikeastaan seuraavat kolme vuotta -
katsokaa sitä kahden planeetalla tapahtuvan asian perspektiivistä. Kaksi
tärkeintä tekijä tällä planeetalla, kenties koko kosmoksessa, ovat valta
ja vapaus.
Olemme puhuneet siitä aiemmin, mutta kun nyt näette jotain tapahtuvan
uutisissa, katsokaa sitä siitä näkökulmasta, mitä vallalle tapahtuu. Mitä
tapahtuu vapaudelle omassa elämässänne, ja olen puhunut keahakereille
tästä hiljattain - vallan vapauttamisesta elämässänne. Voi, se on
hämmentävää ja pelottavaa: "No, miten voi päästää irti
vallasta?". Ja mielenkiintoista on, ettei voi päästää irti vain
vähän ja pitää kiinni vähän. Siitä pääsetään irti kokonaan - vallan
tarpeesta.
Valta on harhaa. Sitä ei todellisuudessa ole missään muualla paitsi
uskomusjärjestelmässä.
Vallassa on kyse energian keräämisestä ja saamisesta, pelosta ettei ole
ehkä riittävästi energiaa. Suurin ihmistarve ei ole ruoka tai vesi tai
raha tai seksi, vaan energia. Energia. Se ilmentyy sitten muihin
muotoihin, mutta ihmisen ykköstarve on saada energiaa. Ihmiset tekevät
sitä vallan avulla. He luulevat, että heidän on kamppailtava,
pakotettava, taisteltava, varastettava, manipuloitava, kerättävä sitä tai
mitä tahansa muuta. Kuvitelkaa eläminen ilman valtaa.
Se näyttää pelottavalta, koska elätte maailmassa, mikä on täynnä valtaa,
mikä on täynnä ihmisiä, jotka pelaavat vallalla, jotka ovat käyttäneet
valtaa teihin - älyllistä, taloudellista, fyysistä valtaa. Sanotte:
"Miten voin elää ilman valtaa? Minulla ei ole mitään puolustusta
tätä hullua, joskus mieletöntä maailmaa vastaan." Tosiasia on, että
he eivät näe teitä ilman valtaa. He pelaavat vallalla ja näkevät vain
vallan. Silloin kun päästätte irti valtapelistä elämässänne, teistä tulee
näkymätön heille. Toisin sanoen, he menevät varastamaan joltain toiselta,
tekemään toiselle kaikki valtajuttunsa. Te olette silloin vapaa. Teidän
ei tarvitse pelata sitä peliä. He eivät tavoittele teitä.
Tässä vuodessa on kyse vallasta ja vapaudesta omassa elämässänne ja
maailmassa.
Siinä on kyse siitä, että annatte itsellenne tuon vapauden, mikä on
luonnostaan sisällänne, mutta teillä on paljon kuorikerroksia, paljon
ongelmia, paljon kaikkea muuta, mikä on ottanut tuon vapauden pois.
Vapaus kuulostaa upealta, mutta se on valtava vastuu. Se kuulostaa:
"Voi, minusta tulee vapaa", mutta vapaa mistä? No, useimmiten
ajattelette, että vapaa laskujen maksamisesta, vapaa pomosta, vapaa
hallituksista. Mutta todellinen vapaus on sisällä. Vapaa
menneisyydestänne. Vapaa uskomuksistanne.
Uskomukset ovat tavallaan kuin valta. Ne ovat harhaa. Ne ovat keksittyjä.
Ei niin, että ne ovat pahoja - ne ovat hauska pelityökalu, mutta tietyssä
kohtaa niistä tulee vanhoja. Se on vapautta uskomuksista, vapautta
rajoituksista. Ja taas kerran, vaikka se kuulostaa upealta, se on valtava
vastuu. Monet ihmiset joille annetaan vaihtoehdoksi vapaus, löytävät
monia tekosyitä olla hyväksymättä sitä, ottamatta sitä.
Nämä ovat minusta vuoden 2014 kysymyksiä. Maailmassa tapahtuu paljon,
paljon, paljon, mikä palaa taustalla oleviin perussyihin: valta ja
vapaus.
Matka tietämiseen
Tehdäänpä pieni kokemus tässä. Sanoin tullessani sisään, että tiedätte jo
kaiken. Te oikeasti tiedätte. Te ette vain tiedä, että tiedätte. Se on jo
olemassa.
Mielen on vaikea hyväksyä tätä ja se sanoo: "Mutta minä en tiedä. On
yksityiskohtia, jotka …" Ei. Puhun tietämisestä. Teillä on jo tuo
tietäminen ja se on olemassa. Se on olemassa ja valmis tulemaan läpi
koska tahansa, sitten kun te olette.
Tehdäänpä nyt kokemus. Pyydän himmentämään valoja. Jotain kivaa
kokemusmaista ja merabh-maista musiikkia soimaan ja kenties vähän
raikasta ilmaa takaovesta, jottemme kärvenny kaikki. (Vähän
naureskelua)
Okei, vetäkää kunnolla syvään henkeä. On tämän vuoden, minkä tahansa
vuoden, tärkeä kohta.
(Musiikki alkaa, "Time Lapse"/PremiumBeat.com)
Tietäminen on jo olemassa. Se ei tule minulta. Se ei tule tuolta
Jumalalta, mistä Elizabeth puhui. Se on jo siellä. Se ei ole välttämättä
vatsassanne. Se on hetkessänne. Se on "minä olen"
-olemuksessanne. Sillä on vastaus kaikkeen, vaikka teeskentelisittekin
sen.
Se tietää, missä olla juuri tuolla hetkellä. Se tietää, miten tuodaan
juuri oikea määrä energiaa juuri oikealla hetkellä. Se on luottamus ja se
on rakkaus. Ja muuten, jos teillä on tänä vuonna vaikeaa rakastaa
itseänne - se taitaa olla melko suuri hyppy joillekin - olkaa ainakin
ystävällinen itsellenne. Aloittakaa ystävällisyydestä itsellenne.
- Ystävällisyys
Jotkut teistä ovat yrittäneet rakastaa itseään. Huomasitte sen olevan
melko haastavaa. Miten olisi vain ystävällisyys itsellenne, antaen
itsellenne päivän hierontakylpylässä. Hmm, se kuulostaa melko hyvältä,
joo. Mukavan päivällisen, jolloin ette huolehdi kaloreista tai
hiilihydraateista tai sokerimäärästä. Pthyi! Voi, kaikki nuo dieetit!
Yäk!
Ystävällisyys itsellenne, jolloin ette ole niin kriittinen ja tuomitseva
miettien, "mitä jos" ja "mitä minun olisi pitänyt
tehdä".
Ystävällisyys itsellenne niin, että jos putoatte kurkottaessanne,
nauratte. Sanotte: "Mikä kokemus" ettekä säti itseänne.
Ystävällisyys itsellenne mennen ostamaan jotain kivaa itsellenne.
Tarkoitan oikeasti kivaa. Tarkoitan todella oikeasti kivaa, joo.
SART: Mercedeksen.
ADAMUS: Joo, totta kai, Mercedeksen. Jotain kivaa. Se on ystävällisyyttä
itsellenne.
Nyt mielenne sanoo: "Olen typerä eikä minun pitäisi kuluttaa tätä
rahaa." Pthyi! Syljeskelen paljon täällä. (Vähän naurua) Ei, koska
ollessanne ystävällinen itsellenne - ostatte itsellenne jotain ilman
syyllisyyttä ja jakamatta sitä edes kenenkään toisen kanssa, ostatte sen
vain itsellenne - yhtäkkiä on yltäkylläisyyttä. Yksinkertaista ja
hämmästyttävää.
Ystävällinen itsellenne parantamalla tasoa, kuten moderni yhteiskunta
sanoo. Älkää tyytykö halvempaan asuntoon tai taloon. Älkää tyytykö
vähempään. Cauldre käskee minua menemään Nordstromille, ei Walmartille.
- Tietäminen
Lähdetäänpä nyt matkalle. Tietäminen on jo olemassa. Se ei tule mielestä.
Toisin sanoen, olette tottuneet kihelmöivään tunteeseen aivoissa, silloin
kun ajattelette jotain. Laukaisette jotain aivoissa. Ajattelette
tulevaisuutta, seuraavaa vuotta, seuraavaa kuukautta ja aivonne alkavat
yrittää selvittää sitä. Unohtakaa se. Tulette tietämiseen.
Tietäminen on vastaus, mikä on jo olemassa, ratkaisu mikä on jo olemassa.
Et kuule mitään ääntä. Et yhtäkkiä tee automaattikirjoitusta etkä saa
kontaktia henkioppaisiisi. Ne lähtivät kauan sitten. Ne eivät kestäneet
painetta. Ne lähtivät. Se olet sinä.
Neonvalo ei välähdä mielessäsi. Tietäminen on hyvin hienovaraista, mutta
hyvin tasapainoista.
Tietäminen ei tule aina esiin, kun ajattelet, että sen pitäisi tulla. Se
ilmestyy esiin juuri oikealla hetkellä ja vain tiedät, mitä tehdä.
Kun tuo tietäminen tulee, tunnet sen. Älä epäile sitä. Tee jotain. Liiku.
Ryhdy toimeen. Tee jotain.
- Matka
Minäpä annan teille esimerkin tietämisestä. Lähdetään pikkumatkalle.
Lähdetään lomalle. Kyllä, sinä yksin lomalle. Olet kotona, pakkaat
kassejasi ja valitset kaapista vaatteita oivaltaen, ettet ole ostanut
juuri mitään pitkään aikaan. Mutta sillä ei ole merkitystä. Pakkaa, mitä
sinulla on.
Kyllä, alusvaatteita. Et luultavasti tarvitse deodoranttia, koska ketään
muita ei ole lähellä. Shortseja, t-paitoja. Et tarvitse kovin paljon.
Menet jononkin kivaan paikkaan, aivan yksin.
Kun ajattelet: "No, mutta minulla on lapset, aviomies ja
työpaikka", niin helvettiin kaikki. Unohda ne. Heh, he eivät ole
luultavasti sanoneet sitä, mutta he haluavat sinun lähtevän joksikin
aikaa.
Pakkaa siis kassisi. Jep, sulje ne tiukasti ja varmista, että sinulla on
passi. Ja jos sinulla ei ole passia, tee sellainen nyt. Viuh! Yo Soy El
Punto. Tee se. Tee se nyt. Joo, katso, passi on siinä. Voi, ja katso
tuota - lentoliput ovat siinä. Avaa ne. Tiedän, ettei teillä ole lippuja
enää. Teette kaiken internetissä, mutta leiki kanssani. Avaa liput.
Uskomatonta! Ne ovat ensimmäisen luokan liput Adamukselta. Joo, miksi
ei.
Voi, ja katso, lennät Mestari-lentoyhtiöllä. Et edes tiennyt sellaista
olevan. Luulit, että sinun oli kestettävä Unitedia. Ei, vaan
Mestari-lentoyhtiö. Ensimmäinen luokka, vain sinulle.
Otat limusiinin lentokentälle etkä jotain sellaista taksia, mihin on
sulloutuneena kahdeksan muuta ihmistä. Limusiini, vain sinua varten.
Katsot limusiinin etuosaan. Se näyttää kahden korttelin mittaiselta,
mutta katsot ylös ja lasi-ikkuna ajajan takana avautuu. Katso! Minä vien
sinut lentokentälle.
Pääset lentokentälle. Olet ensimmäisessä luokassa eikä sinun tarvitse
odottaa jonossa. Mene suoraan läpi. Nouse lentokoneeseen. Mitä! Ei ole
ketään muita. Vain sinulle.
Tietysti ohjaamon ovi avautuu ja pää kurkistaa sieltä ja katso, se olen
minä ja Kuthumi! Voi, olet turvassa. (Vähän naurua) Tavallaan. (Adamus
naureskelee)
Vedä kunnolla syvään henkeä ja lähdetään matkaan. Lähdetään
tuntemattomille alueille, ennenkuulumattomaan paikkaan maan päällä, mutta
kuitenkin on lämmintä ja aurinkoista, rantoja, palmupuita, margaritoja ja
mai taita.
Pääsemme sinne. Kaunis, kaunis bungalow vain sinulle. Se on melkein
kaupungin kokoinen, mutta kutsumme sitä bungalowiksi. Se on rento. Se on
yksinkertainen. Ihmisiä odottaa palvellakseen sinua, koska mestari sallii
toisten palvella itseään. Sallii energioiden palvella itseään.
He huolehtivat kaikesta jo, ennen kuin tiedät tarvitsevasi jotain, on se
sitten lasi vettä, ateria, vessapaperia, mitä tahansa. He tietävät sen
jo, ennen kuin oivallat tarvitsevasi sitä.
Ja istut hetken vain katsellen kaunista merta, tätä kaunista paikkaa,
minne olet tullut lomalle. Se on yksi noista vau-hetkistä. Vau! Ei
syyllisyyttä. Ei huolita. Vain vau.
Tällaista elämän pitäisi olla. Ehdottomasti, 100%:sti ja ilman
kompromisseja, tällaista elämän pitäisi olla, koska olet tässä
paratiisissa. Siellä on kaikkea. Siellä on kaikkea ja tunnet rauhaa
itsesi kanssa. Lopultakin, lopultakin tunnet ansaitsevasi sen. Ansaitset
sen. Se ei tullut kenenkään toisen kustannuksella. Ansaitset sen.
Sinun täytyi piristää kehoasi. Sinun täytyi päästä vähän pois tuosta
kiihkeästä ja hullusta maaenergiasta. Sinun ei tarvitse tehdä mitään
tällä lomalla. Sinun ei tarvitse yrittää seurustella tai olla jollain
dieetillä tai meditoida tai mitään. Saat vain nauttia kaikesta, mistä
haluat.
Nukut myöhään, koska tuntuu erittäin hyvältä tuntea lämpimän tuulahduksen
tulevan avoimesta ikkunasta. Nouset ylös, kävelet rannalla, syöt leivän -
lämmintä juuri paistettua leipää ja paljon voita ja hilloa. Otat
lisäkuppeja kahvia huolehtimatta siitä. Voi, tällaista elämän pitäisi
olla!
Kävelet kylään. Kaikki ovat mukavia sinulle. He kohtelevat sinua
kunnioittaen ja arvostaen. Hmm. Se tapahtuu ensimmäistä kertaa vähään
aikaan. Oivallat yhtäkkiä, että haluat uusia vaatteita, ja ostat niitä
murehtimatta, mistä rahat tulevat.
Illalla menet juhliin. Jotkut paikalliset kutsuivat sinut ja sinulla on
kunnon pirskeet. Tunnet olosi mukavaksi ja elävöityneeksi. Tanssit. Juot.
Syöt. Naurat. Kerrot vitsejä. Ihmisiä kerääntyy ympärillesi. He
hymyilevät eivätkä he tule luoksesi ongelmineen ja "moskineen".
He haluavat vain olla lähelläsi.
Kävelet illan lopuksi takaisin rennosti tuossa lämpimässä trooppisessa
ilmastossa. Et edes murehti, hyppääkö joku sivukadulta kolkkaamaan sinut.
Et lainkaan, koska olet turvassa.
Tulet takaisin kotiin, menet makuulle ja vaivut mitä kauneimpaan uneen,
uneen "minä olen" -olemuksesta. Ei takaa-ajoa, ei taistelua tai
sotia, ei katumista eikä lukiokaappisi numeroyhdistelmän unohtamista.
Vain kaunista ja rauhallista unta "minä olen"
-olemuksesta.
Yhtäkkiä heräät tuosta unesta ja oivallat, ettei se olekaan unta. Ei
lainkaan. Tämä on "minä olen" -todellisuutta. Oivallat, että
kaikki muu oli unta. Kaikki kamppailut, kaikki rajoittunut elämä -
pakottaminen, kamppaileminen ja ajattelu - se oli harhaa. Tämä uni
"minä olen" -olemuksesta on totta.
Saat inspiraatiohetken. Ryntäät etsimään kynän ja paperia. Et tuonut
niitä mukanasi, mutta yhtäkkiä ne vain ovat ensimmäisessä laatikossa,
mistä katsot, ja alat kirjoittaa inspiraatiohetkessäsi unesta, mikä on
totta, "minä olen" -olemuksesta, tietämisestä, siitä miten
kaikki vain on siinä oikealla hetkellä, elämästä ilman valtaa, voimaa tai
kamppailua, itsesi rakastamisen elämästä, yltäkylläisyyden elämästä.
Vastauksien elämästä - ei kysymysten. Ilon ja vapauden elämästä - ei
rajoitusten.
Kirjoitat ja kirjoitat ja kirjoitat, kaiken käsin. Et tietokoneelle, vaan
käsin. Kirjoitat yksinkertaisuudesta, kaiken olemisesta siinä. Kirjoitat
yhteydestä "minä olen" -olemukseen, siitä ettei tämä ole mitään
filosofiasta keskustelua. Tämä ei ole käsite. Tämä ei ole mitään new age
-jargonia. Tämä on todellista. Se on siinä. Se olet sinä. Aina sinä.
Tunnut kirjoittavan päivätolkulla, mutta ei ole stressiä tai kamppailua.
Sanat virtaavat paperille. Tämän kirjoittamisessa on suurta iloa,
pysymisessä yhdistyneenä siihen.
Ja muutaman päivän jälkeen se on valmis. Loppu. Lopetat sen "minä
olen mitä olen". Vedät syvään henkeä. On aika palata muutaman päivän
kuluttua. Aika palata.
Otat käsikirjoituksesi, käsin kirjoitetun käsikirjoituksesi ja viet sen
postiin. Osoitat sen itsellesi ja pudotat postilaatikkoon. Lähetät sen
itsellesi.
Vedät kunnolla syvään henkeä ja nautit muutamista jäljellä olevista
päivistä paratiisissa, vain hengittäen ja tehden, mitä haluat tehdä.
Muutaman päivän kuluttua palaat kotiin yksityiskoneessasi, limusiinissa
mikä vie sinut takaisin asunnollesi. Palaat kotiin ja tietysti pakettisi
odottaa jo sinua siellä.
Menet sisälle. Oivallat olevasi taas vanhassa maailmassa - talo,
vaatekaappi, kaappi jossa on vähän vaatteita, rikkinäisiä tavaroita
ympäri taloa.
Hetken olet vähän epätoivoinen, huolestunut: "Voi, taas tässä
vanhassa maailmassa." Sitten muistat tuon paketin, käsikirjoituksesi
ja avaat sen ja alat lukea. Kaikki on siinä. Kaikki on siinä, kaikki se
viisaus minkä kirjoitit itsellesi, ja hymyilet tietäen, että se on
kaikki, mitä tarvitset. Se on kaikki siinä.
Kaikki tietäminen, kaikki vastaukset, ratkaisut - ne eivät ole mantroja.
Ne eivät ole affirmaatioita. Ne ovat totuus, minkä kirjoitit.
Vedät kunnolla syvään henkeä ja oivallat, ettet koskaan enää tarvitse
mitään. Kaikki on olemassa. Tiedät sen jo.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä.
Käytän siis esimerkkinä tätä pikkumatkaa, kirjoittamista itsellenne. No,
olette jo tehneet sen tavallaan. "Minä olen", sielu on jo
tehnyt sen - voimme sytyttää taas valot. Sinä olet jo tehnyt sen.
Olen puhunut sitä aiemmin, se on kuin Merlin-ilmiö. Voitaisiin sanoa,
että meidät savustetaan ulos täältä. (Adamus naureskelee ja yskii, kun
takasta tulee savua) Saisimmeko vähän raitista ilmaa. (Hän yskii
lisää)
Se on kuin Merlin-ilmiö. Luulen, että meidän on avattava sivuovi. Se on
jo olemassa, eikä sanota sitä tulevaisuudeksi, niin kuin huomenna tai
ensi vuonna. Sanotaan vain, että se on jo olemassa. Olette jo
kirjoittaneet tämän käsikirjoituksen, missä on totuus, kaikki tietäminen.
Teidän on vain vedettävä syvään henkeä ja oivallettava, että se on jo
olemassa.
Aloitin tänään sanomalla, että kaikki tietäminen - tiedätte sen jo. Se on
olemassa. Ette voi ajatella tietänne siihen. Ette voi sanoa: "Mitä
se on, minkä jo tiedän?". Sanotte vain: "Minä tiedän jo."
Se on niin yksinkertaista. "Minä tiedän jo", ja sitten se on
siinä. Sitten se on siinä.
Okei, vedetään syvään henkeä tälle.
Olkaa kilttejä ja muistakaa tänä vuonna, koko loppuelämänne, että se on
jo olemassa. Ette kuule mitään ääntä. (Adamus tuo esiin puhujakorokkeen)
Tiedät, että nyt olemme vakavissamme, Edith. (Muutama naurahdus) Ette
kuule mitään ääntä. Älkää pyytäkö salamointia. Se oli sata vuotta sitten.
Älkää pyytäkö merkkiä. Minun täytyy … Saatte merkin ja siinä minä
potkaisen teitä suoraan takapuoleen. (Vähän kikatusta) Lakatkaa
pyytämästä merkkejä!! Ja lakatkaa käyttämästä heiluria. Lakatkaa
käyttämästä mitään itsenne ulkopuolella. Tuliko selväksi? (Yleisö
suostuu)
Sanotte nyt "kyllä", mutta … (hän naureskelee) Miten paljon
selvemmin voin enää sanoa: "Se on jo olemassa". Se ei ole
sappirakossanne. Se ei ole silmämunassanne. Se on kaikkialla ympärillänne
ja se on kaikkialla sisällänne. Se on jo siellä. Niin kauan kun ihmiset
yrittävät löytää vastauksia itsensä ulkopuolelta, he jatkavat etsimistä
rajoittuneena. Sillä hetkellä kun mestari sanoo: "Se on jo olemassa.
Hah, hah, hah, hah, haa! Se on jo siinä", niin se on. Se on näin
yksinkertaista. Kutsukaa sitä … En välitä, vaikka kutsuisitte sitä
teeskentelemiseksi - miten vain. Se on tietoisuusteko ja tietoisuusteko
on, että se on jo olemassa.
Sitten on niin. Se on universaali periaate. Se vain on. Se on "minä
olen mitä olen" ja sitten niin on. Ei ottaen mukaan muita ihmisiä.
Älkää tehkö sitä heidän puolestaan ja noin 90% ongelmasta on, että teette
sen riippuvaiseksi toisista ihmisistä tai yritätte vetää heidät omaan
kokemukseenne. Mutta teitä varten se on jo olemassa.
Okei, vedetäänpä syvään henkeä. Palatkaa tähän. Teidän ehkä kannattaa
ottaa eri videolle tämä merabh ja … kyllä. Hmm, okei.
Valmistaudumme seuraavaan osuuteemme. Haluaisin vähän kahvia kerman kera,
kiitos.
LINDA: Ilomielin.
ADAMUS: Kyllä. Se on jo … (Linda ottaa hänen kuppinsa, missä on limsaa)
Jätä sekin. Otamme kumpaakin … kumpaakin, kumpaakin. Se on Cauldrelle.
Kahvi on minulle. Cauldre juo sitä, mitä litkua se onkin. Minä juon
kahvia. Hyvä. Se on jo siinä. (Hän napsauttaa sormiaan)
LINDA: Se on tulossa, se on tulossa. (Adamus naureskelee)
ADAMUS: Okei. Vedetään kunnolla syvään henkeä, kun siirrymme keskustelun
seuraavaan osuuteen. Ovatko kaikki mukavasti? (Yleistä myöntämistä)
EDITH: Sulkekaa vain ovi.
ADAMUS: Vähän, vähän … Onko sinulla kylmä?
EDITH: Kyllä, nenäni on kylmä.
ADAMUS: Nenäsi on kylmä. David lämmittää sitä. Mitä?! (Adamus
naureskelee)
Miten se loppuu?
Viime kuussa keskustelimme siitä, miten kaikki loppuu. Miten se loppuu?
Tunsitteko sitä lainkaan? Yhtään hämmennystä?
Jeshualla se loppui ristillä, ja on paljon tarinoita siitä, mitä
todellisuudessa tapahtui. Mutta hän jätti fyysisen kehonsa. Hän ei
kuollut teidän syntienne puolesta, koska ette olleet vielä tehneet niitä.
(Vähän naurua) Tiesikö hän, että luultavasti teette? Kyllä. Mutta … Ja
jos hän olisi tiennyt, hän olisi kuollut paljon dramaattisemmin, koska
hän olisi tiennyt, että tekisitte todella kovasti syntiä. Hän ei siis
kuollut teidän syntienne vuoksi. Hän …
EDITH: Ei ole sellaista kuin synti.
ADAMUS: Ei ole sellaista kuin synti. Siksi hän ei kuollut teidän
syntienne vuoksi. Mutta hän kuoli sen vuoksi, että tulisitte takaisin,
inkarnoituisitte taas maan päälle. Hän lähti, jotta te voisitte tulla.
Aa, minun mielipiteeni, mutta luulen sen olevan myös melko todenperäinen.
Hän lähti, jotta ne joista tulisi uusia mestareita, tulisivat
sisään.
Tavallaan voitaisiin sanoa sen olevan Kristuksen, Kristus-tietoisuuden
toinen tuleminen, inkarnoituminen niin, että sinä ja sinä ja sinä, no,
sinä ja sinä ja sinä ja sinä (naurua, kun hän leikkii jättävänsä jonkun
väliin) reinkarnoituisitte, tulisitte takaisin. Tulisitte takaisin tähän
aikaan nyt.
Hänellä se loppui siis ristillä ja hän ilmestyi myöhemmin
energeettisesti. Hän nousi kuolleista ja yhdistyi taas kehoonsa, mutta
hän ilmestyi energeettisesti vain muistuttamaan apostoleille ja kaikille,
ettei oikeasti ole mitään kuolemaa. Elämä jatkuu.
Mutta kun esitin kysymyksen: "Miten se loppuu teillä", niin se
tapahtuu tästä vaan: minä lähden. Minä lähden. Ja voitte tulla
kanssani.
Olemme päässeet kohtaan, missä riittävä määrä tietoisuutta on
valaistunut, on riittävästi shaumbroja, jotka ovat ehdottomasti sallineet
sen tulla elämäänsä, riittävästi teitä jotka olette sanoneet:
"Menemme seuraavalle tasolle". Lähden ja menen eri kerroksiin,
eri ulottuvuuteen" - voitaisiin sanoa.
Puhuin aiemmin vain viiden henkilön odottamisesta ja on ollut itse
asiassa pari. Mutta on vielä vaikuttavampaa, että tietoisuus teissä
jokaisessa on päässyt siihen pisteeseen, että se tapahtuu. Tuo kriittinen
massa on saavutettu, että kaikki me tai kaikki te jotka valitsette,
voitte mennä tälle seuraavalle tasolle. Niin se loppuu. Heräämisjakso
loppuu. Menemme seuraavalle tasolle ja se on mestariosa. Kuulostaa
upealta. Vaikeaa tavallaan, mutta kyllä, upeaa.
Niinpä sanon sen loppuvan, koska emme puhu heräämisen perusteista. En aio
sietää yhtään itse-epäilyä tai itseinhoa. Ei sallita yhtään tätä epäilyä,
mikä on todellisuudessa suurta mukavuudenhalua. Epäily on suurta
mukavuudenhalua. Se on ihmisen ylellisyyttä ja toivottavasti olette yli
siitä.
Menemme epäilyn yli. Menemme prosessoinnin yli. Menemme varpaiden
kastelemisen yli, pelkän heräämisen peukaloinnin yli. Ja pyydän niitä,
jotka haluavat tulla tälle seuraavalle tasolle, liittymään seuraani.
Siinä on kyse mestaruudesta, ehdottomasta mestaruudesta.
Tulen niiden luo mestarina, jotka tulevat kanssani, mutta vaadin ja
odotan, että tekin tulette mestarina. Toisin sanoen, ei "minä en
tiedä", ei uhreja, ei energialla itsensä ruokkimista, ei
valtaa.
Siis rakkaat ystäväni, teillä on tilaisuus. Ja taas kerran, sillä ei ole
merkitystä. Tässä ei ole kyse lukumääristä tai mistään. Teillä on
tilaisuus tulla tälle seuraavalle tasolle. Siitä tulee toivoakseni
riemullista. Siitä tulee vaikeampaa. En aio sietää niitä, jotka ovat
edelleen uhreja, niitä jotka edelleen ajattelevat heräämistä. Se on
mestaruus tai ei mitään. Mestaruus tai ei mitään.
Oletko valmis?
Pyydän teitä ottamaan hetken tunteaksenne sitä. Oletteko valmis siihen?
Sillä ei ole merkitystä. Sillä ei ole merkitystä. Teillä on monia muita
tilaisuuksia toisten ryhmien kanssa. Sillä ei ole merkitystä, jos
sanotte: "Se ei tunnu täysin oikealta juuri nyt. Teen jotain
muuta." Annan teille nimiä, suosituksia muista ryhmistä. (Muutama
naurahdus)
Tämä on vain niille, jotka ovat todella valmiita kulkemaan mestareina,
vapaina mestareina, tässä elämässä. Ja se on siinä.
Teemme jotain täällä aivan hetken kuluttua. Näyttelemme tämän.
Pyydän kaikkia lähtemään, paitsi muutamaa teknistä ihmisistä joiden
täytyy jäädä. Pyydän kaikkia lähtemään. Sitten jos olette valmis, jos
olette halukas tulemaan tälle seuraavalle tasolle, jos olette valmis
antamaan vanhan loppua, jos olette valmis antamaan vanhan ihmismatkan ja
heräämisen ja prosessoinnin ja kaiken muun loppua, jos olette valmis
kulkemaan mestarina, pyydän teitä palaamaan tästä ovesta täällä. Lähtekää
tuosta ovesta ja palatkaa tästä ovesta.
Jos ette tunne sen olevan sopivaa itsellenne nyt, se on ok. Hypätkää
sitten vain autoonne ja lähtekää. Tai jos tulitte jonkun muun mukana,
niin teidän täytyy kävellä. (Naurua)
Mutta on aika. On kaunis, kaunis kriittinen massa shaumbra-tietoisuutta
ja se tuotiin tietoisuuteeni äskettäin Ylösnousseiden mestareiden
klubissa. Pelasin siellä yhtenä iltana venäläistä rulettia, yhtä
suosikkileikeistäni. (Naurua) No, ei ole mitään seuraamuksia (lisää
naurua). Se on vain hauskanpitoa. Teillä on seuraamuksia, meillä ei!
Ja yksi ylösnoussut mestari kysyi: "No, miten shaumbra-ryhmällä
menee?" Niinpä ajattelin todella tarkistaa tilanteen. Todella tuntea
sitä. Ja yhdessä Kuthumin, Tobiaksen, arkkienkeli Mikaelin ja Rafaelin
kanssa tunsimme sitä.
Ja se yllätti meidät, ilahdutti meitä, kun tunsimme jokaisesta teistä,
missä tämä shaumbraksi kutsuttu olento on, missä te olette, ja oli
kriittinen massa, suurta intohimoa ja halua. Sanoimme, ettei kyse ole
vain viidestä, vaikka pari on jo. Siinä on kyse siitä, missä te olette.
Silloin sanoin: "Minä lähden. Lähden, jotta voin työskennellä nyt
mestareiden kanssa."
Luulin, että olisi vain muutamia. Luulen, että on muutamia enemmän.
Se on rankkaa toisinaan, koska ette voi palata vanhoihin peleihin. Ja
aion puhutella teitä siitä, enemmän kuin nyt. Se on rankkaa, koska aion
vaatia, että olette yltäkylläinen. Ei tekosyitä. Aion vaatia, että
biologianne on kasassa. Ei tekosyitä. Ei enää "en tiedä". Se on
taattu tapa tulla heitetyksi suoraan ulos. Kuten sanon, jos ette tiedä,
mitä muuta tehdä, niin teeskennelkää. Teeskennelkää, koska se ei oikeasti
ole teeskentelemistä.
Valinta
Vedetään siis syvään henkeä. On iso hetki shaumbralle. Iso hetki. (Yleisö
vastaa hurraamalla ja taputtamalla)
No niin, ja tehdään tämä puhumatta tai keskustelematta. On tilaisuus
kävellä ulos. Ja se on symboli kävelemisestä pois vanhoista tavoista,
vanhasta elämästä, vanhoista tekosyistä, vanhoista rajoituksista, ja
kävellä takaisin tuosta ovesta mestarina, valmiina menemään vuoteen 2014.
Ja pankaa merkille sanani - vuosi 2014 tarvitsee mestareita. Tulkaa
takaisin mestarina. Jatkamme siitä, hyvä.
Siis vetäkää syvään henkeä. Kaikki puhumatta. Älkää ottako takkejanne.
Älkää tehkö mitään. Älkää laittako kenkiänne. Älkää ottako mitään
mukaanne - vain se mitä teillä on päällänne nyt. Ei puhuta, kiitos.
Pyydämme henkilökuntaa selvittämään oven uusille mestareille, joita tulee
siitä läpi.
Syvään henkeä. Miten olisi vähän kivaa musiikkia?
Palatkaa sisään, kun olette valmis. Istukaa hiljaa, missä haluatte,
kunnes näemme, keitä tulee seuraamme. Kiitos.
Ja John, sitä musiikkia, mitä soitettiin tauolla, kiitos. Tauolla.
(Tauko, kun musiikki alkaa ja shaumbrat kävelevät ovesta ulos. Musiikki
"Kat Mix" albumilta "Sessions Des Rosiers EP 1"/MNO)
Ja jos kuuntelet kotona, tee sama asia. Kävele pois tietokoneeltasi.
Kävele ulos.
Ole hetki ulkona ja kysy itseltäsi, oletko valmis tähän. Sillä ei ole
merkitystä. Ei ole oikeaa tai väärää. Mutta oletko valmis? Ja jos olet,
palaa sisään mestarina.
(Pitkä tauko, kun shaumbrat palaavat takaisin toisesta ovesta)
Mitä seuraavaksi on
On hämmästyttävää, minkä vastuun hyväksyitte - tajuatte sitä tai ette -
kun kävelitte takaisin tuosta ovesta. (Muutamia kikatuksia, kun hän pitää
tauon, koska ovi on hävinnyt verhon taakse) Miten hämmästyttävää … Oi, ja
siinä on toinen vertauskuva. Ovia ilmestyy juuri, silloin kun tarvitaan.
Ja ne sulkeutuvat juuri, silloin kun tarvitaan. Se on hämmästyttävää.
Kuka olisi edes tiennyt, että siellä on ovi?
Se vastuumäärä minkä hyväksyitte kävellessänne tuosta ovesta sisään
mestarina, ei luultavasti ole täysin tietoista sisällänne, mutta se on
valtava määrä vastuuta. Hyvä nähdä näin monien paikkojen olevan edelleen
täynnä. (Adamus naureskelee vähän)
Niin suuri, että haluaisin lahjoittaa Adamus-palkinnon teille jokaiselle,
joka käveli takaisin sisään tuosta ovesta. (Joku sanoo "jee")
Jee! (Taputuksia) Se on ylösnousemuksen symboli. Se on pata, missä on
myös kyse ylösnousemuksesta. Se on myös sydän riippuen siitä, miten päin
se käännetään.
Siis rakas Linda, onko sinulla Adamus-palkintoja tänään?
LINDA: Voi, kyllä herra.
ADAMUS: Toivoisin niin. Jokaiselle joka käveli tästä ovesta sisään.
No niin, samalla kun Linda tekee tätä, selitän, miten homma toimii
niillä, jotka kuuntelevat netissä.
Rakas Michelle tekee sivun Crimson Circlen nettikauppaan.* Huomiseen
puoleenpäivään mennessä se on siellä, rakas Michelle. Huomiseen
puoleenpäivään mennessä se on siellä. Jokainen joka on hyväksynyt itsensä
mestaruuden, jokainen joka aikoo tehdä työtä kanssamme, antaen vanhan
loppua ja tullen uuteen, voi pyytää, voi ilmoittautua kauppaan saadakseen
yhden - vain yhden, vain sen tarvitsette - Adamus-palkinnon,
valaistumisen ja ylösnousemuksen symbolin. Niitä on ehdottomasti …
Kuunnelkaa tarkkaan, Linda ja Michelle.
*
Klikkaa tästä pyytääksesi Adamus-palkkion ennen 1.2.2014
LINDA: Minä en välitä. Sinä teet, mitä haluat. (Pari naurahdusta) Sinä
olet mestari.
ADAMUS: Tästä ei veloiteta mitään. Se on lahjani teille. Ei tule
postikuluja, ei mitään.
LINDA: Anna palaa ja puhu liiketoimintajohtajallamme. Minulla ei ole
mitään ongelmaa.
ADAMUS: Vain yksi.
LINDA: Minä …
ADAMUS: Vain yksi, kiitos.
LINDA: Herra?
ADAMUS: Ja se on vain niille - ei keskeytyksiä, kiitos - jotka ovat
hyväksyneet itsensä mestariksi, jotka ovat valmiita kulkemaan mestarina
ja ottamaan vastuun mestarina. Ei silloin, jos ajattelette heräämistä. Se
tapahtui kauan sitten. Tämä menee seuraavalle tasolle - intensiiviselle
tasolle, kauniille tasolle.
Siis huomenna klo 12 mennessä Denverin aikaa tämän voi tilata
nettisivuilta. Antakaa kolme tai neljä viikkoa tai enemmän toimitusaikaa.
Cauldre sanoo minulle tämän. Ei veloitusta. Ei mitään veloitusta.
LINDA: Aiotko luoda varaston?
ADAMUS: Pum! Tehty! Viuh! (Vähän naureskelua) Ne ovat jo siellä
odottamassa.
Eikä sillä ole merkitystä, missä päin maailmaa asut. Sinulla on seuraavan
shoudin, seuraavan kokoontumisemme päivään saakka aikaa tehdä tämä -
saada oma valaistumispinssisi. Sen jälkeen ei enää pinssejä. Sen jälkeen
ne ovat 2500 dollaria kappale tai jotain. (Vähän naurua) Ne ovat
kalliita.
Kolmekymmentä päivää, ja tämä kertoo minulle, ketkä menevät eteenpäin,
liikkuvat eteenpäin. Onko 50? Onko 100? Onko 10000? En tiedä. Tämä kertoo
minulle … (Joku sanoo "Sanoit sen!") En tiedä vielä. (Yleisö
sanoo "ahaa") Yllätitte minut. Haluatteko minun lähtevän?!
(Naurua)
SART: (hän tulee puhujakorokkeelle) Haluan vain saada sinut.
ADAMUS: Anna mennä. (Adamus nauraa) Varovasti, siellä on kahvia. (Naurua)
Mestari, anna mennä.
SART: Mennään kaikki yhdessä eteenpäin tällä matkalla. Kaikki. Näytänkö
hyvältä tässä?
LINDA: Joo, joo! Todella hyvältä! (Hän yskii, joku sanoo
"upealta")
ADAMUS: En kommentoi.
SART: Kiitos, että toit meidät tähän.
ADAMUS: Taatusti.
SART: Kiitos avustasi koko ajan.
ADAMUS: Sanot "kiitos" nyt, mutta … mutta …
SART: Kiroan sinut myöhemmin!
ADAMUS: Joo!
SART: Se on ok.
ADAMUS: Ei, itse asiassa olemme valmiita sen osalta. Olemme valmiita
monien vaikeuksien ja haasteiden osalta. Tulee aikoja, jolloin
tarvitsette aikaa itsellenne. Hahmottelen sitä myöhemmin, mutta teidän
täytyy saada kolme päivää kuukaudessa itsellenne. Teidän täytyy
tasapainottaa keho, mieli ja integroida. Ja tiedän, että alatte ajatella:
"Miten mitenkään ratkaisen sen?" Mestari vain ratkaisee. Se
vain ratkeaa. Siksi teimme tuon pikkumatkan tänään.
Siis rakas shaumbra, näemme, miten moni tilaa pinssinsä, miten moni menee
mestaruuteen. Olen ilahtunut, että jokainen teistä joka istuu täällä,
pitää pinssiä.
Ja minulle henkilökohtaisesti se on kunnia, koska aloitimme yhdessä
syyskuussa 2009 tämän henkisen merirosvoryhmän kanssa enkä ollut varma,
mihin ryhdyin - enkä ole oikeastaan varma nytkään! Mutta … (Adamus
naureskelee ja jotkut yleisöstä naureskelevat) se, että teillä on tämä
päättäväisyys, tämä intohimo, tämä "nyt tai ei koskaan",
"aion tehdä sen tässä elämässä", se on todella valo, mikä
säteilee. Ja olen valmis siirtymään eteenpäin.
Siitä toisesta tuli joskus vähän monotoninen. (Linda antaa hänelle
pinssin) Kiitos. Nyt olemme valmiita siirtymään eteenpäin.
Miten se siis loppuu? Se loppuu näin. Se loppuu sanomalla hyvästi
vanhoille tavoille, sanomalla hyvästi myös tuolle heräävälle ihmiselle ja
tulemalla mestariksi.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, muistutus, että ennen seuraavaa
kokoontumistamme tapahtuu mielenkiintoisia asioita, ja kun niitä
tapahtuu, älkää koskaan unohtako, että …
YLEISÖ JA ADAMUS: … kaikki on hyvin koko luomakunnassa.
ADAMUS: Kiitos ja siunausta. Siunausta. Kiitos, kiitos. (Yleisö
taputtaa)