Vapaus-sarja, shoud 9
MITEN ELÄÄ
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre)
(www.crimsoncircle.com)
6.7.2013 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Huom.: Voit katsoa tilaisuuden valokuvia pdf-tiedostosta.
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen ja vapaan alueen Adamus.
Tervetuloa tilaisuuteemme. Erityiskiitos Yohamille* kauniista musiikista,
kutsumme teidät näyttämölle vähän ajan kuluttua. (Vähän naureskelua)
*Yoham on musiikkiryhmä, johon kuuluvat Gerhard Frankhauser, Einat Gilboa
ja Amir Yakobi.
Aa, se on todellisen mestarin merkki, kun voi vain mennä näyttämölle
kaikkien, mutta ennen kaikkea itsensä eteen ja vain ottaa tuon roolin.
Vain olla siinä. Vetää syvään henkeä, luopua epäilyksistä ja peloista ja
vain sallia itsensä tulla läpi. He saavat tuon kokemuksen hetken päästä.
(Adamus naureskelee)
Tervetuloa, rakas shaumbra, tervetuloa. Mukava nähdä teitä kaikkia. Olen
itse asiassa yllättynyt nähdessäni teidät kaikki. (Adamus naureskelee)
Tiedätte täsmälleen, mistä puhun.
Valaistuminen
Se on vaikea matka, tämä ruumiillistuneeksi valaistumiseksi kutsuttu.
Harvat ovat kulkeneet tämän tien. Ei kovin helppo, eihän?
"Ruumiillistunut valaistuminen. Kuulostaa upealta. Mietin, mitä
helvettiä se on?" (Adamus naureskelee)
Hassua on, että kun kursseillamme, tilaisuuksissamme esitän tämän
kysymyksen "Mitä ruumiillistunut valaistuminen on?", hyvin
harvat osaavat antaa vastuksen. Mutta mielenkiintoista on se, että te
ette ehkä pysty antamaan vastausta täältä (pää), mutta tiedätte jo. Siksi
se on sellainen intohimo, sellainen halu. Teillä on tyydyttämätön halu
tähän, mitä olemme kutsuneet "ruumiillistuneeksi
valaistumiseksi".
Ei ole aavistustakaan, mitä se on. Mieli ei ymmärrä, ei tule koskaan
ymmärtämään, se ei voi edes suunnitella sitä, se ei voi selvittää sitä,
mutta te tiedätte, mitä se on. Sitä ei voi ilmaista sanoin. Kenties voi
kirjoittaa muutamia lauluja siitä, lauluja ilman sanoja, mutta te
tiedätte. Siksi on tätä syvää, syvää valaistumiseksi kutsutun asian
halua.
Sitten kun teette todellisen ja tietoisen valinnan valaistumisestanne -
minkä oletan useimpien teistä tehneen - sitten kun teette tämän valinnan,
ette ole enää oppilas. Olette mestari tuossa kohtaa. Kuulkaa nämä
sanat.
Nimittäin silloin kun vielä yritätte päättää ja kastatte vain varpaanne
ja sormenne tuohon mahdollisen valaistumisen vanukkaaseen, kun yritätte
edelleen päättää, olette oppilas. Omaksutte oppilaan roolin. Olette
oppilas. Saatte oppilasenergiaa. Saatte opettajia opettamaan oppilaita.
Mutta sitten kun teette tuon syvän, selkeän ja tietoisen valinnan
ruumiillistuneesta valaistumisesta, olette todellinen mestari ja alatte
vetää puoleenne energioita, joita mestari, ainoastaan mestari, voi vetää
puoleensa.
Ette ole enää oppilas, kun sanotte: "Valitsen tietoisen
valaistumiseni".
Siinä on valtava ero - olette luultavasti huomanneet. Se ei tee teistä
parempaa tai ylempiarvoista, kenties se tekee teistä hullumman, se ei tee
teistä hienoa. Mutta on valtava ero niihin, jotka opiskelevat
henkisyyttä, koska he tutkivat todellisuudessa toisten ihmisten sääntöjä
ja suuntaviivoja. Täysin totta. (Hän sammuttaa tuulettimen)
Sähkömagneettisäteilyä. Voi, yäk!
Siinä on suuri ero, koska he saavat erilaista energiaa kuin ne, jotka
valitsevat ruumiillistuneen valaistumisen ennen kaikkea. Ennen perhettä,
rakkaita - sori. Ja tiedän, ettei ole ehkä henkisesti korrektia sanoa,
että laitatte itsenne kaikkien muiden edelle, mutta kenties se oli yksi
vanhan energian harhakäsityksiä, myös yksi new agen harhakäsityksiä, että
olette palvelemassa kaikkia muita.
Kun voitte rohkeasti ja selkeästi sanoa: "Valitsen tämän itselleni
ennen kaikkea muuta - ennen perhettä, tietysti ennen varallisuutta, ennen
kaikkia sääntöjä, myös ennen elämää - myös ennen elämää. Kun ei ole enää
kuolemanpelkoa, koska tässä ruumiillistuneen valaistumisen prosessissa
kohtaatte kuoleman uudestaan ja uudestaan, kuten monet teistä tietävät.
Voitte kohdata sen fyysisesti. Voitte kohdata sen vain unissanne ja
peloissanne. Mutta tuo kuolema tulee uudestaan ja uudestaan ja
perimmiltään se auttaa teitä ymmärtämään elämän kauneuden.
Tämä päivä
Tämän päivän shoudista tulee vähän erilainen. (Naurua, kun hän ilvehtii)
Luulitte viime kuukauden olleen erilainen. (Adamus naureskelee) Se on
vähän erilainen. Normaalisti keräännymme shoudiin kerran kuussa vetämään
syvään henkeä, vain rentoutumaan vähän, antamaan energioiden ottaa kiinni
tai paremmin ja kenties vähän karkeammin sanottuna, saamaan teidät pois
itsenne tieltä muutamaksi tunniksi täällä ja sitten sallitte energioiden
hitaan sisäistämisen seuraavien 30 päivän aikana. Se on teidän
dynamiikkanne. Se on järjestetty näin.
Tänään? Vähän erilaista. Otamme suuren askeleen, teemme suuren hypyn.
(Joku sanoo "siistiä") Joo, siistiä. Siistiä - sanot niin nyt.
(Naurua) Vähänpä hän tietää, mitä minulla on varastossa!
Tänään teemme suuren tietoisuushypyn parista syystä. On ollut
mielenkiintoinen ja haastava puoli vuotta tätä uutta aikakautta. Uuden
ajan ensimmäinen vuosi, mitä siitä sanotte? On ollut mielenkiintoinen ja
haastava puoli vuotta, täynnä paljon asioita, joista puhumme tänään.
Energiat ovat tehneet teidät vähän tiukaksi, vähän jäykäksi, joten olette
vaatineet tämän olevan muutos. Teemme muutoksen. Meillä on kunnia saada
Yoham tänne opastamaan meidät kauniin merabh'n läpi (vähän taputuksia).
Merabh on sitä, kun sallitte, kun menette pois itsenne tieltä. Kun saatte
"muttanne" pois tieltä, kirjaimellisesti. Jos viime kuukausi
oli "Turpa kiinni!" -shoud, tämä on "Ota suuri
"muttasi" pois tieltä" -shoud. (Naurua) (Suom. huom.
"mutta" äännetään samalla tavalla kuin "peppu".)
LINDA: Oi, oi!
ADAMUS: Olin sanomassa sitä …
EDITH: Toivottavasti siitä ei tehdä rintamerkkiä/painiketta. (Paljon
naurua, Adamus antaa suukon Edithille)
ADAMUS: Hän sanoi: "Toivottavasti siitä ei tehdä rintamerkkiä."
Ei, siitä tehdään juliste. (Lisää naurua)
Yritin sanoa, että valaistuminen on kaunis ja upea asia, paitsi tai mutta
silloin kun laitatte "muttanne" siihen. Kun sanotte:
"Valaistuminen, kyllä, mutta …" Hah, hmm. Teillä on kaikkia
erilaisia "muttia" ja ne menevät usein tielle.
Aion selittää tänään ennen merabh'ia, miten "mutta" häiritsee
energioita. Se todella häiritsee. (Naurua) Sanoin, että tänään olisi
erilaista. (Adamus naureskelee)
"Valitsen ruumiillistuneen valaistumisen. Piste." Paitsi että
se on: "Valitsen ruumiillistuneen valaistumisen, mutta entä …"
ja täyttäkää loput. Olemme jo käyneet nämä keskustelut. Täyttäkää loput.
Se voi olla: "Entä perheeni?" Se on suuri ja tärkeä
"mutta". Ja teillä on kunnia kantaa huolta siitä, muuuttta ...
Joo.
No niin, kun teemme "muttiamme" tänään, se ei ole vain
"mutta", se on "Muuuuuutta! Muuuuutta!" Ja kenties
olemme niin onnekkaita, että Yoham tekee Mutta-laulun! (Naurua) Mestari
G, luulit kuulleesi jo kaiken. (Lisää naurahduksia) Olemme tehneet töitä
yhdessä mysteerikouluissa. Hän on pyhän musiikin taitaja, mutta, muuutta
hän ei ole tehnyt koskaan mutta-laulua. Olkaa siis hyvin luovia
tässä.
"Valitsen ruumiillistuneen valaistumisen. Piste." Se on
siinä.
Voin jo kuulla "muttia" tulevan. "Mutta … mutta …"
Kaikki nämä epäilykset ja kysymykset tosiaan häiritsevät kovasti
energiaa. Ne tekevät siitä paljon vaikeampaa. Ei ole mitään
"muttia". Joko on valaistuminen tai ei ole - kutsukaa sitä,
miten haluatte - tai muuten jäätte vanhan energian ihmiseksi, joka
horjuu, kulkee edestakaisin, on päättämätön ja epäilee. Sellaista
energiaa vedätte puoleenne. Puhumme siis tänään siitä ja sitten meillä on
merabh.
On siis vähän erilaista kuin tavallisesti. Yritän pitää tämän lyhyenä,
kunhan Cauldre ei vain puhuisi niin paljon. (Muutamia naurahduksia)
LINDA: Oho!
ADAMUS: Kuulin kommenttisi hänen ihailustaan, hänen innostuneesta ja
inspiroituneesta ihailustaan Yohamin uutta cd:tä "Mystic
Traveler" kohtaan. (Viitataan aiemmin pidettyyn
"Laukaisualustaan")
Ennen kuin menemme mihinkään tässä, puhutaanpa hetki Egyptistä. Cauldre
kysyi, voisinko puhua muutaman hetken Egyptistä.
Egyptin dynamiikka
On paljon mielenkiintoista dynamiikkaa ja pyydän teitä katselemaan, kun
tässä on kehittymässä historiallisesti hyvin ainutlaatuinen tilanne -
tiedän, että monet teistä ovat uutisvastaisia enkä syytä teitä siitä
lainkaan.
Egypti oli yksi alkuperäisistä kulttuureista, joka syntyi Atlatiksen
ajoista. Atlantiksen jälkeen - tietysti oltuaan piilossa maan alla,
elettyään maan alla, kymmeniä tuhansia vuosia - tultiin lopulta ylös,
takaisin maan pinnalle ja luotiin sivilisaatioita ja Egypti oli yksi
niistä. Voitaisiin sanoa, että Egypti oli tuon uuden maapallon,
Atlantiksen jälkeisen maapallon, henkinen keskus.
Egyptiläiset tutkivat paljon Henkeä, paljon heidän energiastaan ja
tietoisuudestaan keskittyi siihen. Nimittäin atlantislaiset eivät
ymmärtäneet Jumalaa tai heillä ei ollut käsitystä Jumalasta. Heillä ei
ollut tietoisuutta Jumalasta. He etsivät elämän lähdettä, mutta ei
sellaista tietoisuutta, mikä tunnettaisiin Jumalana, Henkenä, Ikuisena.
He etsivät jotain, mikä oli mekaanisempaa, maallisempaa. "Mistä
elämä on peräisin?"
Kun ihmiset siis tulivat taas ylös maan sisästä, ne jotka menivät
Egyptiin, olivat erityisen kiinnostuneita Hengestä. Sitä kutsutaan nyt
usein kuoleman jälkeiseksi elämäksi. Heillä oli se ymmärrys, että oli
jotain muutakin kuin vain tämän todellisuus. He oppivat, miten käydään
muissa ulottuvuuksissa. He oppivat, miten mennään ns. maan
lähiulottuvuuksiin ja tullaan takaisin. He matkustivat. He tekivät
joitain alkuperäisistä astraalimatkoistaan tähtilaivoissaan,
aurinkoaluksissaan.
Toisissa kulttuureissa, toisissa sivilisaatioissa, esimerkiksi
kreikkalaisissa oli enemmän kyse kulttuurillisen, sosiaalisen ja
yhteisöllisen tasapainon muodostamisesta, filosofiasta, tasapainoisesta
tuomitsemisesta. Roomalaiset - siinä kulttuurissa oli kyse
yhteiskunnasta, yhteiskuntarakenteiden muodostamisesta - tiet, kaupungit
ja järjestelmät. Monia, monia muita kulttuureita, mutta egyptiläisissä
oli kyse Hengestä.
No niin, olette kuulleet paljon tarinoita faaraoista ja orjista, jotka
rakensivat pyramideja. Tuskinpa. Eivätkä faaraotkaan olleet sitä, mitä
historiassa nyt kirjoitetaan, koska se palveli valtavasti koko kansaa,
toi paljon koulutusta tai kokemuksia, kun mentiin toisiin maailmoihin ja
yritettiin mennä toisiin ulottuvuuksiin ja tuoda se tänne - kuulostaako
vähän tutulta teille. Se oli paljon vaikeampaa silloin, energiat olivat
paljon tiheämpiä.
Jostain syystä egyptiläiset päätyivät silloin monien, monien tuhansien
vuosien tukahduttamiseen. He sallivat henkisillä matkoillaan itsensä … He
vähän unohtivat läsnäolevan hetken ja jokapäiväisen ihmiselämänsä. Tämä
avasi oven niille, jotka olivat kiinnostuneita hallitsemisesta,
erityisesti ulkopuoliset lähteet. Ulkopuolisia johtajia ja hallitsijoita
tuli ottamaan vallan ja muutti sitten suuren osan egyptiläisistä orjiksi.
Heiltä otettiin perusvapaus.
Ja tuhansia vuosia egyptiläisillä on ollut diktaattoreja, faaraoita ilman
sydäntä tai ilman ymmärrystä vapaudesta. Toiset ovat hallinneet ja
kontrolloineet heitä.
On ollut valtava halu tuoda takaisin vapaus. Voitaisiin sanoa, että koko
tämä tyrannian ja tukahduttamisen tutkiminen ja toisten saneltavana
oleminen on ollut osa moniulotteista kokemusta. Oikeastaan voitaisiin
melkein sanoa, että se on osa suunnitelmaa saada aito ymmärrys vapaudesta
ja Hengestä ja tuoda se nyt-hetkeen, tuoda se kehoon.
Niinpä tämä vapaudenhalu heräsi äskettäin. Näitte sen. Näitte tehtävän
historiaa ja se oli hyvin mielenkiintoista. Olen yllättynyt, ettei sitä
kommentoitu tai siitä puhuttu enemmän. Se ei ollut väkivaltainen
kansannousu. Se tapahtui hyvin lyhyessä ajassa ja menettämättä paljon
ihmishenkiä - oli pelkästään siirtymä. Yhtäkkiä diktaattori joka oli
ollut virassa pitkään, vain astui sivuun. Sotavoimat, armeija ei antanut
tukea hänelle. Itse asiassa se puolusti kansaa, koska Egyptissä on
tapahtunut mielenkiintoinen asia erityisesti viimeisten 20-25 vuoden
aikana.
Paljon energioita joita oli pidetty pyhissä temppeleissä, pyramideissa ja
maassa, paljon menneisyyden faaraoita ja paljon henkistä energiaa, mitä
oli tuotu toisesta ulottuvuudesta, mutta mikä ei ollut fyysisesti
ilmentyneenä, lähti pyhistä temppeleistä. Paljon tuota energiaa ja
tietoisuutta ja myös olentoja, joita pidettiin noissa seinissä, alkoi
vapautua.
Monet teistä ovat tunteneet vetoa Egyptiin viimeisten 10-20 vuoden
aikana, koska osa prosessia ei ollut ainoastaan nähdä temppeleitä tai
soinnuttaa Suuressa pyramidissa. Suuri osa prosessia oli olla siellä
uuden energian tuojana - se muuten oli viime shoudin otsikko (naurua, kun
hän viittaa aiempaan keskusteluun) - sellaisena joka on tehnyt selkeän ja
tietoisen valinnan ruumiillistuneesta valaistumisesta.
Kun menitte noihin temppeleihin ja kosketitte seiniä, hengititte ilmaa,
soinnutitte noissa temppeleissä, nuo olennot ja energiat vapautuivat,
joita oli seinissä, maassa ja myös ihmisissä. Se oli kuin viestikapulan
vaihtamista. Ne tunsivat läsnäolonne. Ne tiesivät, että uudet olivat
lopultakin tällä ja ne voitiin vapauttaa työstään energian pitäjinä, mitä
ne olivat olleet hyvin pitkään.
Niinpä silloin kun ne vapautuivat energian pitämisestä, tavallaan
eräänlaisesta kristallivankilastaan, kun ne vapautuivat siitä tietäen,
että uudet olivat täällä, se vapautti myös syvän intohimon, mitä niillä
oli ollut, syvän rakkauden tätä Egyptiksi kutsuttua paikkaa kohtaan.
Ja tuo rakkaus, tuo intohimo mitä niillä on, menee kauas uskontojen yli.
Se menee kauas uskontojen yli. Se menee politiikan yli. Se menee
länsimaisen vs. itämaisen kulttuurin yli - kaiken tämän. Se menee kaiken
yli. Se on syvää rakkautta tätä paikkaa kohtaan, mikä on esittänyt hyvin
tärkeää roolia ihmiskunnan avautumisessa tietoisuuteen aidosta Hengestä
yli kaikkien uskontojen, yli kaikkien sääntöjen.
Suuri osa näistä olennoista ja energioista ei vain kulkenut verhon läpi,
mennyt toiselle puolelle, vaan ne päättivät jäädä Egyptiin. Ne päättivät
olla siellä ja tukea rakastavasti kaikkia, jotka valitsivat Egyptin,
kansan ja maan vapauden. Monet näistä energioista ovat siis edelleen
siellä ja ne ovat edelleen läsnä, joten näette kummallisia ja
epätavallisia asioita tapahtuvan tällä hetkellä tässä Egyptiksi
kutsutussa paikassa.
Huomaatte … Näitte viime päivinä vallankaappauksen, kuten jotkut sitä
kutsuvat, mutta todellisuudessa - ja tämä näyttäisi hyvin kummalliselta -
muinaiset olennot - faaraot, papit, ne jotka ymmärtävät todella
astraalimatkustusta ja moniulotteisia maailmoja - pysyvät maisemissa
auttamassa niitä, jotka valitsevat Egyptin vapauden. Ja näiden olentojen
ja armeijan välillä tehdään mielenkiintoinen liitto. Sitä ei näe kovin
usein. Sitä ei näe ollenkaan kovin usein. Siinä määrin, missä ne jotka …
(tauko) Meillä on pientä sisäistä keskustelua. Cauldre on huolissaan,
kuuntelevatko toiset. Onko sillä enää merkitystä? Ei. Hyvä. Niinpä vain
sanomme sen.
On siis niitä sotilasjohtajia, jotka ovat titteliltään kenraaleja tai
jotain hienoja ylempiä komentajia ja jotka ovat hyvin henkisiä. He
ymmärtävät oikeasti henkisyyttä. He ymmärtävät Egyptin sydäntä ja sielua.
He käyttävät univormua, mutta sen sisällä he ovat hyvin pyhiä
ihmisiä.
He työskentelevät tällä hetkellä näiden olentojen ja energioiden kanssa,
jotka tulivat temppeleistä ja jotka on vapautettu menneisyydestä. He
työskentelevät niiden kanssa, jotka toimivat todella Egyptin, kansan
vapauden puolesta.
No niin, kansa yleisesti ottaen … Tota, otetaan askel taaksepäin. Useita
vuosia sitten puhuin teille vapaudesta. Ovatko ihmiset oikeasti valmiita
siihen? Ja tietysti kaikki nyökyttävät päätään sanoen: "Totta
kai." Mutta ovatko he oikeasti, kun sanotaan: "Oletko valmis,
oletko oikeasti valmis, valaistumiseesi?" Ja sanotaan: "No,
totta kai. Joo, se kuulostaa mahtavalta. Tuo se sisään,
mu-mu-mutta." Siinä se "mutta" taas on.
Egypti on siis hyvin mielenkiintoinen esimerkki tällä hetkellä
maailmalle. Monien diktaattorivuosien ja useimpien yleisten vapauksien
puuttumisen jälkeen nyt on se tilanne, osaavatko he käsitellä vapautta.
No niin, he sanoivat tavallaan "kyllä". He työnsivät
diktaattorin ulos ilman suurta verenvuodatusta. Yhtäkkiä he alkoivat
saada maistiaisen, vain maistiaisen vapaudesta. Mutta yhtäkkiä sisään
tulee "muttia", epäilyksiä. He alkavat miettiä: "Osaammeko
todella käsitellä vapautta? Mitä vapaus on? Tekeekö vapaus meistä kuin
Amerikan tai Kanadan? Mädättääkö vapaus meidät? Tekeekö vapaus meistä
kapitalisteja? Onko vapaus negatiivinen anti-Allah, anti-Jumala
-juttu?" Niinpä he laittavat paljon "muttia" siihen ja
mitä tapahtuu? Sillä hetkellä kun he tekevät tämän, energiat, toiset
energiat, tulevat sisään, mitä täsmälleen tapahtui. Sillä hetkellä kun
vapautta koskeva epäilys tuli sisään Egyptissä - osaisivatko he oikeasti
käsitellä sitä? Osaisivatko he rakentaa infrastruktuurin? Osaisivatko he
henkilökohtaisesti käsitellä sitä? Olisiko heillä myötätuntoa toisia
kohtaan? Kaikkia asioita, joita vapaus tuo. Osaisivatko he ottaa vastuun
elämästään? Pääsisivätkö he eroon ulkomaanavusta?
Samalla kun he "muttailivat" tilannetta, ajattelivat sitä
ensimmäisen upean maistiaisen jälkeen, niin mitä tapahtuu? No, voitaisiin
sanoa, että virus tulee sisään - seksuaalienergiavirus*, miksi sitä
halutaankin kutsua - mutta ne joilla on agenda, ne joilla on
tasapainottomuutta, tulevat nopeasti sisään, koska tämän vaiheen aikana
ollaan haavoittuvia. Ollaan hyvin haavoittuvia. Toisaalta sanotaan:
"Kyllä, haluamme vapauden", toisaalta ollaan huolestuneita ja
mietitään sitä.
* Viitataan energiaviruksen, mistä puhutaan Tobiaksen
seksuaalienergiakoulussa.
Mitä siis tapahtui? Siinä ole kyse mistään nimistä, järjestöstä. Se voi
olla muslimiveljeskunta. Se voi olla jumalainen feminiininen sisarkunta.
Sillä ei ole merkitystä, mutta joku jolla on agenda, jossa ei ollut kyse
rakkaudesta ja intohimosta Egyptiä kohtaan, tuli sisään. Se toimi hyvin
nopeasti, se oli helppoa. Se toimi hyvin nopeasti ja alkoi muuttaa
kaikkea. Mutta tässä tapauksessa tapahtui jotain mielenkiintoista.
Tuo syvä rakkaus, tuo syvä intohimo Egyptiä kohtaan oli edelleen olemassa
ja se oli edelleen voimakasta. Ja se istui rennosti katselemassa ja
odotti. Se tarkkaili, mitä tapahtui, ja jossain kohtaa nämä menneisyyden
olennot, yhdessä niiden ihmisten kanssa, joilla on aitoa rakkautta tätä
maata kohtaan, sanoivat: "Ei enää." Kuin tuosta vain, naps -
"Ei enää." Ei ollut paljon sapelien kalistelua, ei ollut paljon
melua. "Sinulla on 48 tuntia tai lähdet lätkimään." Ja se
tapahtui. Taas kerran, tuona tiettynä päivänä, ilman suurta
verenvuodatusta.
Nyt tietysti ne voimat joilla oli agenda, mikä ei ollut Egyptin agenda,
missä ei ollut kyse Egyptistä, aikovat testata Egyptin todellista sydäntä
ja sielua sanoen: "Oletteko oikeasti vakavissanne? Kenties
tarvitsette meitä. Kenties ette ole valmiita vapauteen. Kenties
tarvitsette paljon sääntöjä ja rakenteita. Kenties tarvitsette kuria.
Kenties kaikkien naisten pitäisi käyttää huntua" - ja voisimme
jatkaa ja jatkaa tätä.
Siinä ei ole kyse uskonnosta, siinä on kyse kontrolloinnista. Siinä ei
ole kyse tietystä uskonnollisesta tai filosofisesta uskomuksesta, siinä
on kyse vapaudesta. Ja erityisesti muutamana seuraavana viikkona näette,
miten tämä levähtää auki. Sitä on kiehtovaa katsella.
Se on Egyptin tarina, mutta kuten tiedätte jo, se on myös teidän
tarinanne. Voitaisiin korvata sana "vapaus" Egyptissä
"minä olen" -sanoilla itsessänne.
Olette sallineet itsellänne pitkään diktaattorin, mikä ei ollut oikeasti
"sinä". Kutsukaa sitä vanhemmiksi, opettajiksi, yhteiskunnaksi,
uskomusjärjestelmiksi - luultavasti aspektejanne enemmän kuin mitään
muuta ja jossain määrin mielen hallintaa ja kontrollointia. Kuitenkin
koko tämän ajan on ollut vapauden halua ja valaistumisen halua.
Valaistumisen halu on myös vapautta inkarnoitumisesta tälle planeetalle
uudestaan ja uudestaan. Siitä tulee tylsää jonkin ajan kuluttua. On aika
siirtyä eteenpäin.
Siis valitsitte tai teillä oli tämä tunne omasta vapautumisestanne,
omasta valaistumisestanne ja jossain kohtaa heititte diktaattorit ulos.
Opitte aspektologiaa ja sanoitte: "Mene ulos, integroidu tai mitä
tahansa, mutta en anna sinun enää pyörittää todellisuuttani." Opitte
"minä olen" ja aloitte julistaa tätä ja se tuntui syvällä
sisällänne. "Minä olen mitä olen. Se on vapauteni.
Täysivaltaisuuteni." Olemme nyt Vapaus-sarjassa. Ja tapahtui muutos,
itse asiassa paljon muutoksia, muutamien viime vuosien aikana.
Mutta, mutta, mutta … Oli paljon "muttia". Paljon
"muttia", paljon murehtimista, paljon ihmettelemistä:
"Mitä tapahtuu? Kenties en tee tätä oikein." Paljon palaamista
asioihin, ystäväni, joista tiesitte, etteivät ne palvelleet teitä, mutta
palasitte takaisin niihin, koska ne olivat mukavia. Myös palaamista
tietyssä määrin takaisin siihen, että annoitte toisten ihmisten, toisten
asioiden ja toisten aspektien pyörittää elämäänne.
Mitä siis tapahtui? Nämä energiat joilla on agenda, tulevat sisään. Niitä
voivat edustaa toiset ihmiset, luultavasti enemmän omat aspektinne. Niitä
tuli sisään ja ne alkoivat - (Linda antaa hänelle juotavaa) voi, kiitos -
ottaa hallinnan ja pyörittää taas asioita, koska olitte hyvin haavoittuva
tuossa kohtaa - hyvin, hyvin haavoittuva.
Mutta sitten palaatte yhteen tällaisena päivänä ja sanomme: "Ei
enää". Te ette anna itsellenne edes 48 tuntia. Teillä on vain
viiteen saakka. Se on tunti 20 minuuttia. (Vähän naureskelua) Se on
siinä, miksi ei.
Egypti on oikeastaan hyvä ulkoinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu,
silloin kun ihminen tai maa valitsee vapauden - ne syklit ja kehitykset
joita käydään läpi ja haasteet joita käydään läpi.
Siis tänään hetken päästä teemme suuren muutoksen. Ei pientä muutosta,
vaan suuren muutoksen. Suuren muutoksen.
Miten menee?
Mutta ennen kuin teemme sen, kysymys teille. Viime kuussa puhuimme siitä,
että olette uuden energian tuojia. Se on itse asiassa hyvin vaikuttava
titteli. Se on vaikuttavampaa kuin armeijan kenraalina oleminen. Se on
itse asiassa haastavampaa kuin yrityksen tai maan presidenttinä oleminen.
Sanoisin jopa, että jos katsottaisiin kaikkien työtehtävien stressitasoa,
se olisi luultavasti kärjessä. Oikeasti, se olisi kärjessä. Te ette tee
vain pikkumuutoksia, te teette valtavia muutoksia ja teidän on kohdattava
itsenne joka päivä. Vaikeinta mitä ihminen koskaan tekee. He löytävät
maailman kaikki syyt täyttää päivänsä aktiviteeteilla, jottei heidän
tarvitse kohdata itseään. Te? Te olette päättäneet kohdata itsenne.
Vaikein asia mitä ihminen koskaan voi tehdä.
Olette siis uuden energian tuojia, miksi sitä halutaankin kutsua - pian
valaistuvat, ne jotka tuovat uutta energiaa tälle planeetalle. Niitä …
Cauldre kysyy minulta, ravistelenko teitä vain vähän. Ehdottomasti ei.
Siksi sanoin aiemmin olevani yllättynyt, että olette vielä täällä.
Tarkoitan sitä oikeasti. Olen yllättynyt, että olette vielä täällä.
Tarkoitan, että olen yllättynyt, että olette vielä tällä planeetalla.
(Adamus ja yleisö naureskelevat)
Se on stressaavaa. Se on hyvin haastavaa. Se ei ole vähittäistä. Se ei
ole lineaarista. Se on ällistyttävää, mitä te teette.
Tässä siis olette, uuden energian tuojat, itsenne vapauttajat. Miten
menee? Miten menee? Ja esitän kysymyksen eikä tähän ole Adamus-vastausta,
koska olen jo tehnyt sen. Haluan teidän kuulevan itseänne ja haluan
toisten kuulevan teitä, koska on hyvin monia aikoja, jolloin epäilette,
jolloin ihmettelette: "Onko tämä todellista? Teenkö oikein? Onko
tämä jotain … Olenko tulossa vain vähän hulluksi vai todella
hulluksi?" Siis jakamalla ja kuuntelemalla toisia hetken
alatte ymmärtää todella sen suuruuden, mitä teette.
Jotkut teistä ajattelevat: "No, olen vain keskitason johtaja."
(Adamus naureskelee) Meillä on yksityissessio. Korjaamme sen. Mutta
ajattelette: "No, olen vain tällainen. Minulla ei ole mitään
valtavia tekoja ansioluettelossani. Minä vain … " Ei, ei, ei, ei,
ei. Te ette ole "vain". Te olette ehdottoman hämmästyttävä
siinä, mitä teette.
Menette kaiken läpi. Menette kaiken sen läpi, mitä on ollut jo ennen tätä
planeettaa. Menette kaiken läpi, tasapainotatte energiat, päästätte irti
ja vapautatte energiat ja tietoisuuden. Se mitä käytte läpi nyt, on
todella ennenkuulumatonta, ja toivon todella, että antaisitte siitä
ansion itsellenne. Sillä ei ole mitään tekemistä jokapäiväisen työnne
kanssa. Se on vain naamio. Se on vain ajanvietettä. Tässä on kyse
tietoisuusliikkeistä, mitä teette itsellenne, mutta se vaikuttaa koko
planeettaan. Voi, enemmän kuin tämä - se vaikuttaa koko tähän
universumiin. Se vaikuttaa koko luomakuntaan.
Siis miten menee? Lindalla on mikrofoni. Hän vie sen hämmästyttäville
vapaaehtoisillemme.
Miten menee? Mitä te koette? Mitkä ovat vaikeita asioita? Ja minun on
sanottava, että lopussa on pieni Adamus-vastaus, mutta …
LINDA: Voi, miten järkyttävää.
ADAMUS: … teidän vastauksenne on yhtä pätevä. Miten menee?
IWONA: Erinomaisesti itse asiassa.
ADAMUS: Hyvä. Miten menee?
IWONA: Todella erinomaisesti.
ADAMUS: Joo, vielä kerran. Meidän on tehtävä tämä. Miten menee?
IWONA: (kovempaa) Ehdottomasti hemmetin erinomaisesti! (Hän
kikattaa)
ADAMUS: Hyvä, hyvä, hyvä. Kehosärkyjä?
IWONA: Vähän. Vatsaongelmia, joo. Mutta enemmän selkeyttä kuin koskaan
aiemmin.
ADAMUS: Enemmän selkeyttä, hyvä. Minkäänlaisia muutoksia
asenteissasi?
IWONA: Ai niin kuin se, että on pahasuinen akka? Kyllä. (Paljon
naurua)
ADAMUS: Aa! Hyvä, hyvä. Kyllä, nyt olemme pääsemässä totuuteen. Hyvä,
hyvä. Vaivaako se sinua, että voit olla pahasuinen akka?
IWONA: Voi ei, rakastan sitä!
ADAMUS: Hyvä.
LINDA: Se on kerho.
IWONA: Joo! (Hän nauraa)
ADAMUS: Hyvä. Miksi luulet, että sinusta tulee pahasuinen akka?
IWONA: En vain välitä paskaakaan enää. Olen kiinnostunut vain
valaistumisesta.
ADAMUS: Tota noin, minä … ei. Haluaisin sinun …
IWONA: Minulla ei ole "muttia". (Vähän taputuksia)
ADAMUS: Haluaisin sinun toistavan sen.
IWONA: Minulla ei ole "muttia"!
ADAMUS: Juuri siinä. Toista se, miksi olet vähän pahasuinen akka?
IWONA: En välitä paskaakaan.
ADAMUS: Hyvä.
IWONA: Olen kiinnostunut vain valaistumisesta. Tässä ei ole
"muttia".
ADAMUS: Aa, hyvä, hyvä, hyvä. Kiitos, kiitos. Erinomaista. (Vähän
taputuksia)
Seuraava. Miten menee?
LADONNA: No, olen ollut hyvin kiireinen viime kuussa tai …
LINDA: Sinun pitäisi luultavasti nousta seisomaan, että voit saada
ansaitsemasi kunnon arvostuksen.
LADONNA: Okei, vau. Tällä hetkellä minulla on paljon niskakipua.
ADAMUS: Niskakipua.
LADONNA: En siis tiedä …. Sitä on ollut viisi päivää.
ADAMUS: Muutamme sen tänään.
LADONNA: Okei.
ADAMUS: Okei.
LADONNA: Siis …
ADAMUS: Miksi niskakipua?
LADONNA: Kenties jonkin on riesana niskassani. (Naurua) Yritän keksiä,
mitä se on! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Mikä on riesa niskassasi? Koska menemme tuota tietä pitkin,
tiedät jo.
LADONNA: Luulen, että haluan vain siirtyä eteenpäin, ja luulen, että
joskus minusta tuntuu, että perheeni menee tielleni. (Hän kikattaa)
ADAMUS: Miksi sinä naurat tuolla tavalla?! He katselevat tällä hetkellä!
(Naurua)
LADONNA: He eivät katsele! Usko minua, he eivät katsele! He pitävät minua
hulluna, joten ...
ADAMUS: Joo, perhe. Miksi annat perheesi mennä tielle?
LADONNA: (huokaisten) En tiedä.
ADAMUS: Kyllä tiedät. Ooo …
LADONNA: (kikattaen) En tiedä!
LINDA: Oho!
ADAMUS: Sinun on mentävä naistenhuoneeseen viideksi minuutiksi yksin.
(Naurua) Ala mennä naistenhuoneeseen. Sitä emme sano täällä: "En
tiedä …" Emme edes sano sitä enää. Viisi minuuttia yksin. Pidä valot
sammuksissa. (Lisää naurahduksia)
LINDA: Miksi kukaan kuuntelee sinua?
ADAMUS: Sandra, varmistatko tilanteen. Se on outoa. Siis … (Adamus
naureskelee)
LINDA: Se on väärin.
ADAMUS: Vitsailemme tässä, koska … Mutta olen kuolemanvakavissani siitä,
ettemme sano: "En tiedä", koska saatte juuri sitä. Vetäkää
syvään henkeä. Te tiedätte. Tiedätte kaiken. Se on hämmästyttävä juttu.
(Naurua) Ala laulaa tai soinnuttaa "ommia" tai jotain.
Hyvä. Seuraava. Miten menee?
KERRI: Upeasti.
ADAMUS: Upeasti. Miten menee?
KERRI: Ei, ihmissuhteet ovat tosi syvältä.
ADAMUS: Miksi, miksi, miksi?
KERRI: (huokaisten) Tiedän niiden olevan tosi huonoja.
ADAMUS: Joo.
KERRI: Koska teen myönnytyksiä!
ADAMUS: Joo. Miksi teet niin?
KERRI: No, seksi oli hyvää. (Naurua) Aion olla rehellinen!
ADAMUS: Itse asiassa …
KERRI: Se on.
ADAMUS: … koska puhuimme. Se ei ollut. Tuskin muistit sitä. (Lisää
naurua, joku sanoo "Miten tiedät?")
KERRI: Mitä?
ADAMUS: Minä katselin! (Naurua)
KERRI: Se on karmivaa.
ADAMUS: Suhteet, suhteet. Mistä suhteesi tulee?
KERRI: Mitä? Mistä suhteeni tulee?
ADAMUS: Niin, niin, niin.
KERRI: Tapasimme täällä.
ADAMUS: Niinkö?
KERRI: Joo.
ADAMUS: Missä tapasit …
KERRI: Kenet? Minkä kaverin? (Naurua) Ja sitten minulla on lapsi. Et anna
meille tarpeeksi opastusta. Kerron sen sinulle nyt. Minusta ei tunnu,
että autat meitä.
ADAMUS: Ai, mutta minä autan, rakkaani. Minulla ei ollut lapsia
valaistumiselämässäni. (Naurua)
KERRI: Tiedän! Minulla on yksi ja mitä helvettiä teen nyt? Ei vaiskaan,
rakastan häntä kovasti, mutta joskus haluan potkaista hänet pois
jaloistani ja laittaa takakonttiin.
ADAMUS: Puhutko nyt miehestäsi vai lapsestasi?
KERRI: No, kummastakin. Kummastakin heistä.
ADAMUS: Meillä on siis tässä pieni suhdejuttu. Rakastan ensimmäistä
vastausta, mikä oli "Voi, upeaa." Missä me nyt olemme?
KERRI: Ei, ei se ollut upeaa. Minä valahtelin.
ADAMUS: Joo, joo, joo, joo. Se ei ollut vale. Se oli vain pieni - kuten
Tobias sanoi …
KERRI: Kaunistelua.
ADAMUS: … kysy kolme kertaa. Suhteet. Mitä aiot tehdä asialle?
KERRI: Sallin asioiden …
ADAMUS: Sallit niiden jatkua entisellään. Totta kai, se on hyvä. Sitä
teemme.
KERRI: Aion hengittää sisään yltäkylläisyyttäni, jotta voin jättää hänet!
Heittää hänet pihalle.
ADAMUS: Mitä aiot tehdä?
KERRI: Minulla ei tietenkään ole suunnitelmaa, se on selvä.
ADAMUS: Tietenkään! (Naurua) Vau!
KERRI: Jos hän katselee, myöhemmin on todella paha juttu.
ADAMUS: Ei, itse asiassa hän odottaa sinua. Odottaa sinun …
KERRI: Hän odottaa ovella.
ADAMUS: Odottaa sinun hyväksyvän ja valitsevan oman valaistumisesi.
KERRI: Se oli syvällistä, kiitos siitä.
ADAMUS: Joo.
KERRI: Alan oitis työstää sitä, kiitos.
ADAMUS: Mitä muuta koet? Paljon mitä? Täytä loppuosa.
KERRI: Stressiä.
ADAMUS: Kiitos, hyvä. Mitä teet sille?
KERRI: Itken vähän.
ADAMUS: Okei, hyvä.
KERRI: Itken, menen olemaan itsekseni ja …
ADAMUS: Mutta tosiasia … sinnittele mukana. Korjaamme kaiken tämän, jos
voimme koskaan …
KERRI: Okei.
ADAMUS: … lakata puhumasta ensin. Teemme tänään ison muutoksen.
KERRI: Ooh.
ADAMUS: Ei, minä puhun, et sinä. Teemme ison muutoksen tänään, joo.
Luulette, että on bilepäivä, juhlapäivä.
KERRI: Voimmeko saada kummankin? Vai …
ADAMUS: Totta kai.
KERRI: Okei, kiitos.
ADAMUS: Totta kai, jos pysyt seisomassa vielä sen jälkeen. (Vähän
naureskelua)
KERRI: Minä seison.
ADAMUS: Joo, hyvä.
KERRI: Se on henkilökohtainen haaste.
ADAMUS: Siis stressiä. Vielä muutama. Miten tämä ruumiillistunut
valaistuminen menee? Miten uuden energian tuojana oleminen menee? Tähän
mennessä luettelo ei houkuttele monia ihmisiä. (Vähän naurahduksia)
Ole hyvä, herra. Ole hyvä, herra.
LAWRENCE: Hei. Se taatusti testaa.
ADAMUS: Mitä testataan?
LAWRENCE: Minua testataan. Kohtaan pelon.
ADAMUS: Hyvä. Erinomainen tapa ilmaista se. Kuka sinua testaa ja mitä
pelot ovat?
LAWRENCE: Tuomarit, poliisi, FBI. (Muutamia naurahduksia)
ADAMUS: Se testaa sinua. Se testaa sinua, joo.
LAWRENCE: Olen ollut hyvä poika koko elämäni ja sitten kun heräsin ja
opin asioita, päätin vain astua sivuun sen vahvistamisesta tai siihen
myöntymisestä.
ADAMUS: Kyllä.
LAWRENCE: Eivätkä he pidä siitä.
ADAMUS: Ei, eivät pidä.
LAWRENCE: Olen siis tekemisissä niiden kanssa …
ADAMUS: Mutta kuka ei oikeasti pidä siitä? Kuka oikeasti laittaa ison
"mutan" siihen? Kuka on tuomarit, poliisi, auktoriteetit?
LAWRENCE: Yritykset …
ADAMUS: Yritykset.
LAWRENCE: … jotka hallitsevat minua.
ADAMUS: Mutta kuka oikeasti on yritykset, tuomarit, poliisi? Kuka
oikeasti kontrolloi sinua?
LAWRENCE: Minä.
ADAMUS: Kiitos, kiitos. Mutta se ulkoistetaan. Se ilmennetään
ulkopuolelle ... Minkä vuoksi? Testaaman sinua.
LAWRENCE: Testaamaan minua.
ADAMUS: Testaamaan sinua.
LAWRENCE: Heijastamaan jotain takaisin minulle.
ADAMUS: Ehdottomasti. Ja on tavallaan mielenkiintoinen testi, että
hallinnoit itseäsi. Kyse on omasta sisäisestä auktoriteetistasi ja
kontrolleistasi, mitä sinulla on itseesi. Nyt ulkoistat ne isosti, jotta
voit paremmin nähdä ne, jotta voit nähdä sen ulkopuolella. Mutta on
taipumusta myös syyttää niitä, olla aseistettu niitä vastaan. Teet
oikeasti sitä vain itseäsi vastaan.
Jotkut vapaimmista miehistä ja naisista, joita olen koskaan tavannut
elämieni aikana, olivat maissa, joita kontrolloivat ehdottomat
diktaattorit, eivätkä he olleet edes tietoisia siitä. He eivät oikeasti
edes välittäneet. He eivät välittäneet poliisista, tuomareista,
yrityksistä tai mistään, koska he olivat vapaita. Silloin kun olet
todella vapaa, ei ole ketään toista ihmistä, muukalaista, mitään olentoa
missään, mikä voi ottaa sen pois. Voit elää vankilassa ja olla täysin
vapaa - ja jotkut ovat olleet. Muista se.
LAWRENCE: Hmm.
ADAMUS: Siis pelot. Mitä pelkoja testataan? Pelkojasi testataan - jos et
välitä, että laitan sanoja …
LAWRENCE: Itse asiassa se testaa luottamustani …
ADAMUS: Mihin?
LAWRENCE: Siihen että kaikki on täydellistä sellaisena, kuin se on.
ADAMUS: Eikä se ole?
LAWRENCE: No, se on … (hän naureskelee)
ADAMUS: Tunnin kuluessa …
LAWRENCE: Se on täydellisen epätäydellistä täysin hyvästä syystä, olen
varma siitä.
ADAMUS: Tunnin kuluessa saat kyvyn muuttua.
LAWRENCE: Työstän sitä.
ADAMUS: Joo.
LAWRENCE: Ja yritän …
ADAMUS: Oletko kuullut sanonnan "tuulimyllyjä vastaan
taisteleminen", taisteleminen haamuja vastaan, joita ei oikeasti
ole?
LAWRENCE: Aivan.
ADAMUS: Se on hauskaa jonkin aikaa. Yritykset, armeija, tukahduttajat,
sortajat - ne ovat vain palvelemassa teitä.
LAWRENCE: Kyllä, yritän …
ADAMUS: Eikä kyse ole vain suuresta filosofisesta ihanteesta. Se on
totta. Ne ovat vain palvelemassa teitä. Diktaattoreita oli palvelemassa
egyptiläisiä monta, monta vuotta. Ja sitten oli fanaattisia ääriryhmiä,
jotka tulivat palvelemaan. Niinpä kaikki mitä tapahtuu, kaikki mitä
tapahtuu, on vain palvelemassa teitä. Se on näin yksinkertaista.
Sitten kun olette valmis pääsemään irti salaliitoista ja ulkopuolisten
voimien tukahduttamisesta, pääsette irti - naps - tuosta vaan. Tuosta
vaan.
Vähän mielenkiintoista peliä on käynnissä tämän kanssa kenellä tahansa
teistä. Kenellä tahansa teistä. Mielenkiintoista peliä. Se on
häiriötekijä. Se on upea tapa olla kohtaamatta itseänne. Se on upea tapa
nähdä ongelmanne itsenne ulkopuolella. Mutta voin sanoa, ettei ole mitään
salaliittoa, ei mitään hallitusta, ei mitään salaseuraa, mikä voi koskaan
ottaa täysivaltaisuuden vapaalta olennolta - ei koskaan. Sitä ei vain
tapahdu. Muistakaa se.
LAWRENCE: Kiitos.
ADAMUS: Hyvä. Lakkaa taistelemasta tuulimyllyjä vastaan. Se on hauskaa
jonkin aikaa. Mutta ennen kaikkea takaan, että sitä taistelua et koskaan
voita. Ne voittavat, koska olet jo antanut pois voimasi. Se kuluttaa
valtavasti energiaasi, fyysistä kehoasi ja kuluttaa äärimmäisesti omaa
onnellisuuttasi ja iloasi. Todella kuluttaa. Ja puhun sinulle, mutta
puhun myös kaikille täällä.
Vielä kaksi ja meidän täytyy siirtyä harjoitukseemme.
Miten menee?
YVONNE: Todella hyvin.
ADAMUS: Hyvä. Miten menee?
YVONNE: Ei, ihan oikeasti yllättävän hyvin.
ADAMUS: Kyllä, yllättävän hyvin. Mitä luulit tapahtuvan?
YVONNE: Hmm.
ADAMUS: Miksi se on niin yllättävää?
YVONNE: No, en tiennyt, mitä tapahtuisi.
ADAMUS: Aha, sitä se on … Tämä on pelon syy, kyllä.
YVONNE: Mm hmm.
ADAMUS: Onko mukana tullut mitään epätasapainottomuutta, ärsyttävää
epätasapainottomuutta - minun lisäkseni? (Adamus naureskelee) Luen
mieltäsi.
YVONNE: Ärsyttävää epätasapainottomuutta. Tota, no, on edelleen mielen
juttuja. Se on ärsyttävää.
ADAMUS: Joo. Entä - saanko laittaa sanat suuhusi …
YVONNE: Anna mennä.
ADAMUS: Tylsyyttä?
YVONNE: Joo.
ADAMUS: Joo, joo, joo. Joo, joo, joo. Tylsyyttä. Et uskonut sen olevan
niin tylsää, ethän?
YVONNE: En. (Hän kikattaa)
ADAMUS: Joo, joo.
YVONNE: Mm hmm.
ADAMUS: Tylsää. Joo, ehdottomasti. Siis mitä pitäisi tehdä? Olet siinä ja
tunnet melko hyvää itsestäsi. Yhtäkkiä elämä on tylsää, joo. Mitä sinä
teet?
YVONNE: Päivittäinkö? (Hän kikattaa)
ADAMUS: Niin.
YVONNE: Paljon pihatöitä.
ADAMUS: Joo. (Nainen kikattaa) Vau! (Naurua)
YVONNE: Näetkö, mitä tarkoitan? Se voi olla tylsää. (He kumpikin
naureskelevat)
ADAMUS: Ei, itse asiassa pihatyöt ovat hyviä.
YVONNE: Kyllä.
ADAMUS: Se saa sinut tavallaan yhdistymään.
YVONNE: Mm hmm.
ADAMUS: Seurusteletko paljon ystävien kanssa?
YVONNE: En.
ADAMUS: Et kovin paljon, ei. Onko sinulla halua tehdä sitä?
YVONNE: Ei.
ADAMUS: Aivan. Menetkö suureen kaupunkiin? Shoppailemaan? (Nainen
puhdistaa päätään) Et.
YVONNE: En.
ADAMUS: Et, tajusin sen. On vähän tylsää. Vähän tylsää. Jep, okei, hyvä.
Muutamme senkin. Tota, teemme suuren muutoksen tänään. Hyvä. Ja vielä
yksi, hyvin nopeasti.
LINDA: Suuren minkä? Suuren minkä? (Yleisö sanoo "muutoksen")
Ai, tuo sana hämmentää minua aina! (Suom. huom. "muutos"
kuulostaa "paskalta")
ADAMUS: Onko täällä tylsää? Tämä? (Yleisö sanoo "ei") Ei, en
uskonutkaan. Joo, David.
DAVID: Hmm.
ADAMUS: Miten menee?
DAVID: Tuolla ulkona on rankkaa ja täällä on vielä rankempaa.
ADAMUS: Hyvä. Missä olisit mieluummin - tuolla vai täällä?
DAVID: Voi, täällä. Ehdottomasti.
ADAMUS: Joo, hyvä. Mikä on rankinta? Tai toiseksi rankinta?
DAVID: Joo.
ADAMUS: Menemme siihen. (He naureskelevat)
DAVID: Todellinen itsensä hyväksyminen on luultavasti vaikeinta - itsensä
rakastaminen.
ADAMUS: Jep, jep. Joo, joo.
DAVID: Ja itse asiassa toisten hyväksynnän hakeminen on ollut valtava
juttu minulle.
ADAMUS: Joo, miksi? Ja nämä kaksi kulkevat käsi kädessä.
DAVID: Kyllä.
ADAMUS: Joo.
DAVID: Itsensä epäileminen, turvattomuus.
ADAMUS: Joo, miksi? Tarkoitan, ettei sinun tarvitse mennä
yksityiskohtiin, koska puhut tässä myös melkein kaikkien puolesta, mutta
miksi on ensinnäkin koko tämä itsensä rakastamisen ja hyväksymisen
ongelma ja sitten myös yritys löytää sitä tuolta jostain.
DAVID: Aivan.
ADAMUS: Joo, se on erittäin vaikea haaste.
DAVID: Mahdoton.
ADAMUS: Miksi? Katkaisen tämän "jahtaamisen" suoraan tähän.
Miksi sinä tai kukaan muu pitäisi kiinni syyllisyydestä, kun et ole edes
varma enää, mitä syyllisyys koski? Ja kuten tiedät, olen sanonut, että
mitä tahansa luuletkin tapahtuneen menneisyydessä, se ei tapahtunut joka
tapauksessa sillä tavalla. Se on yksi hämmästyttävä löytö
valaistumisessa, kun oivallat tuon uskomattoman järjestelyn. Etkä edes
muistanut, mitä oikeasti tapahtui. Miksi olisi niin paljon … Miten mikään
tuosta syyllisyydestä - syyllisyydestä tai itsensä epäilemisestä -
palvelee sinua?
DAVID: Se itse asiassa palvelee minua, koska se näyttää päänsä.
ADAMUS: Kyllä.
DAVID: Että minulla on …
ADAMUS: Voi, kyllä.
DAVID: … irtipäästettävää.
ADAMUS: Ei näytä ainoastaan päätään, vaan myös peppunsa.
DAVID: Joo, ja se on peppu ja se on sakset! (Naurua)
ADAMUS: Arrgh! Joo, joo, joo.
DAVID: Ja paskamainen läimäytys myös, joo.
ADAMUS: Hela hoito!
DAVID: Hela hoito.
ADAMUS: Hela hoito, kyllä. Mutta, mutta, miksi sitä on edelleen? Voisit
pudottaa sen tähän, voisit päästää siitä irti.
DAVID: Se on palvellut minua. Olen sallinut sen.
ADAMUS: Joo, mutta miten se palvelee sinua nyt?
DAVID: Kehnosti. Olen valmis päästämään irti. Olen valmis tähän
merabh-juttuun, minkä teemme. Tarkoitan oikeasti. (Naurua)
ADAMUS: (naureskellen) Niin minäkin! Joo! Joo. (Vähän taputuksia) Hyvä,
hyvä, hyvä. Tämä minun tarvitsi vain kuulla. Kiitos.
DAVID: Kiitos.
Mistä on kyse
ADAMUS: Halusin siis käydä tämän keskustelun, jotta ymmärrätte, että a)
se mitä käytte läpi, on samanlaista kuin toisilla. Ette ole yksin. Ette
ole tulossa hulluksi. Sanoisin, että yksi suurimmista oireista, mitä
tunnette tällä hetkellä - sen lisäksi, että "Vau, edistyn vähän,
asiat oikeasti muuttuvat" - luultavasti huomaatte voimakasta
pahansisuista akkamaisuutta, ärtyneisyyttä, kiihtymystä, valtavaa
kiihtymystä - kuin yök erityisesti ulkoisesta maailmasta. Siinä missä
ennen löysitte tiettyä onnellisuutta tai iloa ulkoisesta maailmasta, nyt
ei ole edes halua mennä sinne.
Itse asiassa sanotte itsellenne: "Minun pitäisi olla kiva henkinen
ihminen". Voitte antaa sen mennä. (Vähän naurahduksia) Mutta te
edelleen … Muuten, se on mahdottomuus. Jos te olette henkinen ihminen, te
ette ole kiva.
LINDA: Vau!! (He naureskelevat) Vau!
ADAMUS: "Kiva" merkitsee ison pelin pelaamista itsenne kanssa
ja itse asiassa "kiltti tyttö, kiltti poika" -syndrooma
merkitsee, että pelaatte kaikkien muiden pussiin tai lepyttelette kaikkia
muita. Silloin kun todella sallitte valaistumisenne, te ette ole enää
kiltti. Teillä ei ole enää sietokykyä. Olette kärsimätön toisten ihmisten
suhteen. Kyse ei ole siitä, että olette aggressiivisia heille, mutta
silloin kun he ruokkivat itseään energialla …
LINDA: (tullen hyvin lähelle Adamusta) Cauldre, kuulitko sen? (Vähän
naurahduksia)
ADAMUS: Kun on jokin tilanne, missä te ennen kiristelitte vain
hampaitanne ja kestitte sen, nyt lähdette pois. Kyse ei ole siitä, että
yritätte taistella toisia ihmisiä vastaan tai loukata heitä. Teillä ei
vain ole yhtään kärsivällisyyttä. Ärtyneisyys, kärsimättömyys,
pahasisuinen akkamaisuus on siis hyvin luonnollista …
LINDA: Kyllä!
ADAMUS: … siellä, missä olette nyt. (Linda kikattaa)
Ei, se ei merkitse, että täytyy olla aggressiivinen toisille. (Linda
nauraa kovasti, yleisö naureskelee vähän) Sanoisin, että erityisesti
vuoden alusta saakka, mutta se on voimistunut muutamana viime viikkona,
on ollut tuota ehdotonta ärtyneisyyden tunnetta - kutsutaan sitä
äreydeksi tai miksi tahansa - vain siksi, että siirrytte pois vanhasta
energiasta, vanhasta maailmasta. Ja olette nyt tilassa, missä ette tiedä,
mitä tehdä, mitä tulee seuraavaksi, joten olette tavallaan tylsässä
paikassa. Se ärsyttää teitä vielä lisää. Kyllä, menkää ulos ja tehkää
pihatöitä tai tehkää jotain. Mutta huomaatte, että julkisilla paikoilla
oleminen on erittäin haastavaa nykyään.
Ja kuten Tobiaksella oli tapana sanoa, tämänkin menee ohi. Te käytte vain
- luojan kiitos, joo - läpi tuota aikaa. Ette halua mennä edes
ruokakauppaan. Voisitte nähdä nälkää ja olisitte mieluummin menemättä
kauppaan, joo. Mitä siis teette? Soitatte pizzakuljetukseen ja jätätte
kuoren ovenne eteen. (Naurua) "Älä puhu minulle!" "Tuossa
oudossa talossa on outo nainen. Hän ei tule enää ulos."
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä.
Ja tuomme tämän esiin, koska tiedän teidän usein ajattelevan: "No,
minun ei pitäisi olla tällainen. Kaiken pitäisi olla onnellista ja
sokerikuorrutettua." Ei, ja se on rankin osa. Se on todella rankin.
Valtava ärtyneisyys. Siis …
Silloin kun voimme nauraa tällä tavalla, kun voitte vain tehdä pihatöitä
tai mennä ajelulle tai jotain sellaista, se helpottaa vähän sitä. Mutta
tällä hetkellä se on vain osa tätä siirtymää.
LINDA: Onko siihen hoitokeinoa? Mitä voimme tehdä tyynnyttääksemme
sitä?
ADAMUS: Mitä voitte tehdä? Se on hyvä kysymys. Meillä on muutama
minuutti.
Mitä voitte tehdä? a) Hyväksyä sen, b) pysyä erossa muista ihmisistä.
(Naurua, joku sanoo "juoda") Okei, tässä on shaumbrojen
ehdotuksia - juoda. (Lisää naurua) Okei, itse asiassa kohtuullisuudessa
on tieteellisesti todistettuja hyviä puolia. Kohtuullisuus - lasi viiniä.
Se saa teidät vähän pois omasta "mutastanne". Kevyt fyysinen
liikunta on hyvä tähän. Kaikenlainen nauraminen on hyvä. Nauraminen on
todella hyvä.
Mitä muuta? Mitä muita ehdotuksia? (Joku sanoo "ota kylpy") Ota
kylpy. Puhutko minulle? (Vähän naurua) Ai, kyllä! Kylpy, upea asia. Minkä
kanssa? (Nainen vastaa "suolan") Merisuolan, ehdottomasti. Mitä
muuta? (Joku sanoo "hieronta") Hieronta on hyvä.
LINDA: Jesss!
ADAMUS: Kunhan varmistatte, ettei hieroja ole energiasyöppö.
LINDA: Ai.
ADAMUS: Miten sen erottaa? (Joku sanoo "siitä miltä tuntuu
jälkeenpäin") Miltä tuntuu jälkeenpäin, mutta voitte myös tehdä sen
energeettisesti täysin selväksi oitis "Ei energiasyöntiä". Joo,
hyvä.
Mitä muuta? Mitä muuta voitte tehdä näihin ärsytysoireisiin? (Joku sanoo
"hengittää" ja joku sanoo "nukkua") Hengittää, nukkua
paljon. Nukkua paljon. Mutta oletteko huomanneet, että olette myös
unessanne ärtynyt? (Joku yleisöstä sanoo "kyllä" ja
naurahdellaan vähän) Pahansisuisia akkaunia, joo! Ja joskus olette
tyytyväinen herätessänne, koska tuo uni oli hyvin ärsyttävä. Ette vain
pääse enää eroon itsestänne. (Adamus naureskelee) (Joku sanoo "syö
suklaata") Suklaa, hyvä. Mitä muuta? (Joku sanoo "kävele")
Liikunta, musiikki, ehdottomasti. (Joku sanoo "kirjoita") Hyvä,
kaikkia näitä asioita.
Mutta muistakaa vain tunnustaa, että ärsyynnytte, erityisesti toisten
ihmisten parissa. Lakatkaa teeskentelemästä. Lakatkaa yrittämästä näyttää
tuota naamaa ja olla kiva perheellenne, silloin kun tiedätte, mitä
oikeasti haluatte sanoa. Se ei merkitse, että teidän täytyy olla
vihamielinen. Se merkitsee omien rajojenne asettamista.
Siirrytäänpä keskustelun seuraavaan osaan.
Kunnolla syvään henkeä. Kunnolla syvään henkeä.
Miten elää
Annan tälle otsikoksi "Miten elää". Tavallaan kattava, eikö
niin? Kirjoittaisitko sen - "Miten elää"?
LINDA: Toki.
ADAMUS: Miten elää. Tämä liittyy siihen, mistä puhuimme äskettäin
Sedonassa. Se on hyvin, hyvin yksinkertaista - hyvin yksinkertainen
dynamiikka. (Pitäen tauon) Odotan, että Linda saa kirjoitettua - Miten
elää. Tämä liittyy valaistumiseen.
Eikä tämä ole kenties ollut kovin hyvä sana menneisyydessä. Linda ei pidä
tästä sanasta lainkaan.
LINDA: Ai!
ADAMUS: Mutta kirjoitat sen taululle. (Joku sanoo
"republikaani", paljon naurua) Republikaani, republikaani!
Kyllä, paha sana, mutta Lindan on nyt kirjoitettava republikaani ja
…
LINDA: Oletko tosissasi?
ADAMUS: Tästä eteenpäin, jos haluatte todella elää, jos haluatte olla
valaistunut, teidän on oltava republikaani. (Lisään naureskelua) Vain
shaumbra-tilaisuudessa.
Sana on "oleta". Olettakaa.
LINDA: Ai! Se tekee pellen minusta ja sinusta. (Suom. huom.
sanaleikkiä)
ADAMUS: Ei, se tekee pellen vain sinusta.
LINDA: Ai! (Naurua)
ADAMUS: Olettakaa. Kirjoittaisitko, kiitos?
LINDA: Oikeasti?
ADAMUS: Omalle paperilleen.
LINDA: Yäk!
ADAMUS: Olettakaa.
LINDA: Vihaan tuota sanaa.
Olettakaa valaistumisenne
ADAMUS: Olettakaa - lakatkaa kyseenalaistamasta ja epäilemästä,
olettakaa. Jos olette valinneet valaistumisen, olette tehneet selkeän
valinnan, olettakaa, että kaikki palvelee sitä. Kaikki, kaikki, kaikki -
ei "muttia".
No niin, pari pientä varoitusta. Jos ette ole oikeasti valinneet sitä,
jos menette edelleen ryhmästä toiseen, yritätte päättää, minkä ryhmän
kanssa kuljette, ja edelleen opiskelette henkisyyttä, tämä todella
sattuu. Mutta jos olette tehneet selkeän valinnan omasta
ruumiillistuneesta valaistumisestanne tässä elämässä, piste - vain
"piste" - niin te oletatte.
Oletatte, koska tapahtuu niin, että te epäilette. Siis tapahtuu niin -
minäpä annan teille esimerkin tässä. (Hän kävelee huoneen takaosaan)
LINDA: Voi ei.
ADAMUS: Voi ei. Näetkö, sinä epäilet jo. (Linda kikattaa) Sinä epäilet
jo. Anteeksi, miehet. (Hän ottaa kertakäyttölautasia) Tarvitsemme
useamman ja tarvitsemme vähän suklaata mukaan. Näin, tämä on hyvä,
kiitos. (Hän syö palan suklaata) Mm.
Siis oletatte. Tuo huolehtiva katse kasvoillanne.
Te olette tässä, lautanen. (Adamus piirtää lautaseen ympyrän, jonka
sisällä on piste) Tietoisuus. Tietoisuus. Olette tehneet selkeän valinnan
ruumiillistuneesta valaistumisesta. Ja silloin kun teette tuon selkeän
valinnan, niin sitten ja vasta sitten se mitä kutsutaan jumaluudeksenne,
"minä olen" -olemukseksenne, voi liittyä teihin. Koska silloin
kun ette ole varma, se pysyy poissa. On erillisyysharha teidän ja itsenne
välillä. Luotte tämän esteen. Niinpä silloin kun kutsuisitte todellista
"minä olen" -olemustanne, henkeänne, se tavallaan pysyy poissa
ja katselee. Katselee vain: "Hei, mitä tapahtuu?" Katselee
teidän käyvän läpi haasteitanne, pimeitä ja valoisia päiviänne. Se istuu
vain kädet ristissä.
Sitten kun teette tuon hyvin selvän valinnan - ei "muttia",
vain piste - "Valitsen ruumiillistuneen valaistumisen, piste",
niin "minä olen", jumaluus tulee sisään ja te vain oletatte
sokeasti, naiivisti, typerästi, joo. (Adamus naureskelee) Teidän on
oltava melkein typerä itsenne kanssa. Olette vain naiivi - kutsutaan sitä
yksinkertaiseksi, puhtaaksi, mikä tahansa sana onkin - mutta te vain
oletatte, että se tapahtuu.
Te jotka osallistuitte äskettäin Kvanttisallimiskurssille Kauailla,
kävitte mielenkiintoisia kokemuksia läpi pian sen jälkeen.
Mielenkiintoisia. Teidän täytyy vain olettaa. Olette kvanttisallimisen
keskellä, oletatte niin ja sitten se tapahtuu. Sitten se tapahtuu.
Mutta silloin kun epäilys tulee mukaan aspektina, iso epäilys tulee
mukaan, se alkaa varjostaa. (Adamus kirjoittaa kysymysmerkin edustamaan
epäilystä yhteen lautaseen ja pitää sitä "minä olen" -lautasen
edessä). Ja se alkaa vetää energiaa itseensä ja yhtäkkiä sitä energiaa
minkä pitäisi tulla tähän kauniiseen valaistumiseen, alkaa häiritä
valtava epäilys. Jos kuitenkin oletatte vain sokeasti, se menee näin.
("Minä olen" -lautanen siirtyy epäilylautasen eteen)
Mutta sitten tietysti tapahtuu asioita. (Hän kirjoittaa kysymysmerkin
useampaan lautaseen) Teillä on ihmisiä elämässänne, tulee esiin
tilanteita ja sitten alatte taas epäillä. (Epäilyslautaset varjostavat
taas "minä olen" -lautasta) Ja se alkaa ottaa energiaa ja alkaa
taas peittää ns. puhtauttanne. Ja nyt hämmennytte täysin. Energiaa menee
kaikkialle, muttei teille. Se kaikki sitoutuu epäilyksiin.
Siis mitä teette? Te vain pelkistätte. Ei "muttia". Palaatte
vain selkeyteen.
Oletatte vain naiivisti ja sokeasti, mutta se on vaikeaa, koska sanotte:
"No, jos vain oletan, mitä jos sokeudun, lakkaan
tiedostamasta?" No, oletatte vain a) että näin ei tapahdu ja b) jos
tapahtuu, se on itse asiassa valtava muutos. Nimittäin kaikkia näitä
epäilyksiä tulee kaikkialta, David. Niitä tulee aspekteista,
syyllisyydestä ja ne kaikki alkavat …. Linda, pitäisitkö tätä?
LINDA: Mielelläni. Ai, saan pitää hyvää lautasta! (Vähän naurua, kun hän
pitää "minä olen" -lautasta)
ADAMUS: Koska olen todella kiireinen kaikkien epäilyksien kanssa (hän
tekee lisää epäilyslautasia) ja ne ottavat kaikki energiaa ja häiritsevät
ja ne menevät kaikki tielle ja ne ovat kaikki ärsyttäviä ja sitten ne
peittävät. Ja ne kaikki ottavat - ne kaikki ottavat pois. (Hän pitää
epäilylautasia "minä olen" -lautasen edessä; vähän naurua kun
Linda yrittää lätkiä niitä pois)
Mitä siis teette? Vedätte syvään henkeä, tuota naiivia henkeä ja vain
oletatte.
LINDA: Ahaa.
ADAMUS: Oletatte, että hyvä Jumala, että - tarkoitan, että kutsun teitä
Jumalaksi. Oletatte, että jos olette valinneet ruumiillistuneen
valaistumisen, sitä vain tapahtuu.
Nyt tietysti - tule tänne (Lindalle). Nyt kaikki … (Adamus naureskelee)
Kaikkia epäilyjä alkaa tulla peittämään, mutta tämä vie energiaa. (He
havainnollistavat) Se on erittäin häiritsevää. Melko pian unohdatte, mitä
helvettiä varten olette täällä - ruumiillistunutta valaistumista. Ja
alatte epäillä sitä, koska kaikkia kysymyksiä tulee. (Linda leikkii
itkevänsä) Ja vain lopetat, vedät syvään henkeä (hän on helpottunut, kun
Adamus ottaa pois epäilyslautaset), ja sanot: "Teemme tänään
merabh'n, olettamis-merabh'n, ja hankkiudumme eroon …" (Hän heittää
kaikki epäilyslautaset yleisöön) Kehenkään ei sattunut. Oletan, että
olette mestareita. Kenenkään naamaan ei törmännyt.
LINDA: Pitäisikö se teipata tähän? (Fläppitaululle)
ADAMUS: Voit teipata sen siihen.
Aidot henkiset käsitteet eivät ole monimutkaisia. Itse asiassa ne ovat
niin yksinkertaisia, että te sanotte: "Niinkö? Siinäkö se on? Minun
on vain oletettava, jotta valaistun?" Ehdottomasti. Mutta muistakaa,
epäilyksiä tulee. Ne pääsevät sisään. Annoin tämän pikkuesimerkin
Egyptistä. Voi, vapauden valitseminen on upeaa. Pum! - aivan yhtäkkiä
kaikki ulkopuoliset tekijät tulevat mukaan.
Te itsenne kanssa, te valitsette valaistumisen - osanne jolla oli tuo
kaipaus - ette osaa edes ilmaista sanoin tätä valaistumiskaipausta.
Valitsette valaistumisen. Mutta "mutat" tulevat sitten esiin.
Epäilykset tulevat esiin. Ne alkavat ottaa energiaa ja myös tietoisuutta
pois. Se alkavat häiritä. Ja sitten alatte kyseenalaistaa vielä lisää.
"Kenties en tee tätä oikein. Kenties minun on luettava tämä kirja.
Kenties tarvitsen tätä terapiaa. Kenties minun on tehtävä tämä ja
tuo." Ei, te vain oletatte.
Voitaisiin sanoa, että olettaminen vaatii paljon luottamusta. No, se
vaatii täydellistä luottamusta. Mutta mihin muuhun teidän täytyy luottaa
tässä kohdassa? Ei mihinkään! Ei mihinkään.
Olettaminen merkitsee itsenne omaksumista. Se merkitsee "sinun"
omaksumista. Se merkitsee sen omaksumista tai omistamista, että jos
olette valinneet valaistumisen, miksi mitään muuta tapahtuisi kuin
valaistumista? Miksi? Jumala - mikä ei ole muuten sitä, mitä luulette -
ei istu ylhäällä sanoen: "En tiedä. En usko, että hän on vielä
valmis valaistumiseen." Jumala ei välitä. Voitte valita
valaistumisen tai voitte valita täydellisen erillisyyden - se ei
välitä.
Tuolla jossain ei ole mitään voimia, missään ei ole mitään voimia, jotka
toimivat valaistumistanne vastaan. Voimat joita tuolla on, työskentelevät
niiden ihmisten puolesta, jotka eivät halua valaistumista. Heidän
kanssaan on paljon helpompaa työskennellä.
Ei ole mitään muuta kuin joitain epäilys- tai syyllisyysaspekteja teidän
sisällänne, jotka toimivat teitä vastaan. Ja itse asiassa ne eivät
oikeastaan toimi teitä vastaan. Ne vain tekevät sen, mitä olette
pyytäneet niitä tekemään - sekaantuvat asiaan. Pyörittävät kaikkea
sekaantumista. Epäilysaspektinne, syyllisyysaspektinne, mitkä tahansa
aspektinne. Ne vain tekevät sen, mitä pyysitte.
Sillä hetkellä kun vain oletatte, että kaikessa on kyse
valaistumisestanne, niin siitä tulee sitä. Se on tavallaan itsenne pientä
huijaamista. Mutta se on itsenne rehellistä huijaamista, koska muuten
jatkatte sen ajattelemista, siitä stressaamista ja kehoanne alkaa sattua
ja alatte ihmetellä, mitä teette väärin. Ja melko pian annatte vain
periksi, mikä on itse asiassa jokseenkin parasta, mitä voitte tehdä.
Mutta tuollaiseen periksi antamiseen, menemiseen pois itsenne tieltä
teidän täytyy joutua niin tuskalliseen tunne- ja fyysiseen tilaan, missä
vain annatte periksi, antaudutte.
Voitte tehdä sen juuri nyt ilman kaikkea tuskaa. Itse asiassa tässä
merabh'ssa päästämme irti tuosta fyysisestä tuskasta. Tässä merabh'ssa
päästämme irti paljon noita aspekteja - tota, kaikki aspektit, jotka
epäilevät ja aiheuttavat sitä uupumusta, mitä tunnette, fyysistä ja
tunnepuolen uupumusta.
Valaistuminen on riittävän vaikeaa joka tapauksessa, koska käytte läpi
syvän tason biologisia muutoksia ja menette mielen tuolle puolen. Mutta
silloin kun energia menee kaikkiin näihin epäilyaspekteihin, se tekee
siitä monta, monta kertaa uuvuttavampaa.
Tässä on siis tilaisuutenne, tässä kauniissa merabh'ssa, vain olettaa.
Vain olettaa - kutsukaa sitä luottamiseksi, kutsukaa, miksi haluatte -
mutta vain lettaa. Olette valinneet ruumiillistuneen valaistumisen.
Olettakaa nyt, että se on tapahtumassa. Se on näin yksinkertaista.
Ei "muttia". Ei ole mitään "muttia". Ei ole mitään
"muttia" - "mutta lapseni". Ei, ei, ei, ei. Voisitte
aivan hyvin kävellä ulos ovesta nyt, jos sen aiotte tehdä, koska muuten
tämä merabh joko satuttaa teitä tai se tuottaa teille pettymyksen. (Joku
nousee ylös huoneen takaosassa) Oletko lähdössä? (Adamus
naureskelee)
Ei ole mitään "muttia" - "Joo, mutta minä … mutta …"
Siinä ei ole "muttia". Ei ole "muttia" sanoen:
"Mutta olen huolissani siitä, mitä tapahtuu", koska se on suuri
mutta. "Olen huolissani siitä, mitä tapahtuu, jos tämä
ruumiillistunut valaistuminen yhtäkkiä tapahtuu." Ei
"muttia". Se on siinä. Se on siinä.
Kyse on siis valaistumisen olettamisesta. Vain sen olettamisesta, koska
ainoa muu mahdollisuutenne on epäillä sitä, taistella sitä vastaan, olla
huolissaan siitä, odottaa sitä. Miksi? Olettakaa vain valaistuminen.
Ja rakas Yoham, tulkaa näyttämölle. (Vähän taputuksia)
Himmennetään valoja vähän. Joo, hyvä, hyvä. Se on hyvää
merabh-musiikkia.
Kun Yoham valmistautuu, vetäkää kunnolla syvään henkeä.
Olettamis-merabh
Olettaminen …
(Musiikki alkaa)
No niin, se on erilaista, jos et ole valinnut valaistumista. Kuten sanoin
tämän tilaisuuden alussa, silloin olet edelleen oppilas. Jos olet tehnyt
selkeän valaistumisvalinnan, olet mestari. Oleta vain se. Lakkaa
kyseenalaistamasta. Lakkaa epäilemästä.
Ihmiseen on nimittäin tavallaan ohjelmoitu, että aina epäillään ja
kyseenalaistetaan, varmistetaan, että olet todellinen, varmistetaan, että
olet rehellinen itsellesi, koska tiedät aiemmin pelanneesi pelejä itsesi
kanssa. Et ole ollut rehellinen. Olet ollut valehtelija, varas, kaikkea
muuta vastaavaa.
Sillä ei ole enää merkitystä. Sinun ei tarvitse jatkaa itsesi
testaamista, ei lainkaan, ellet pidä sen tekemisestä. Mutta en usko
niin.
Oletat vain, että kaikessa mitä tapahtuu, jokaisessa energiassa mikä
tulee sinulle, on kyse valaistumisesta. Oletat vain, että kaikessa mitä
tapahtuu, myös ärsyyntymisessä ja suuttumisessa on kyse valaistumisesta.
Ja siinä muuten on. Olet ärsyyntynyt, koska et aio enää valheellisesti
sietää asioita, joita pidät sietämättöminä.
Oletat, että kaikki mitä tapahtuu - käännyt väärään suuntaan - ei ole
vain kohtaloa. Enkeliryhmä ei saa sinua tekemään sitä. Se ei tapahdu
siksi, että olet huono ihminen. Oletat vain, oletat upeasti, että
kaikessa mitä tapahtuu, jokaisessa energiahiukkasessa, jokaisessa
energiasäteessä, on se sitten maasta tai on se kosmista tai kristallista,
on kyse valaistumisestasi.
Ja hassu asia tapahtuu: sitten on.
Jos alat heitellä "muttia" sekaan: "Mutta no, mutta en ole
varma …", ajattele, että nämä lautaset peittävät, kuten
havainnollistin. Ne vievät energiaa. Ne tekevät "minä olen"
-olemuksen ytimestä näkymättömän. Ne varjostavat sitä.
Voit vain olettaa kaiken. Muuten, se on taianomaista. Se on
taianomaista.
Jotkut väittäisivät vastaan - no, he väittävät vastaan. He sanovat:
"No, huijaat vain itseäsi". Väittäisin, että toinen muoto -
kaikki epäilykset, kaikki odottaminen - se on todellista huijaamista.
Sanoisin, että olettaminen on aitona olemista itsesi kanssa - itseesi
luottamista, itsesi sallimista ja itsesi uudelleenluomista.
Kuvittele, että tämän shoudin lopussa valot palavat taas kirkkaasti,
nouset ylös ja menet vessaan - oleta, että vessassa käymisessä on kyse
valaistumisesta. (Muutama kikatus) Kaikissa pikkuasioissa. Oleta, että
mitä tahansa tapahtuukin tänä iltana, siinä on kyse valaistumisesta.
Heräät huomenaamulla, vedät syvään henkeä ja sanot: "Tänään kaikessa
on kyse valaistumisestani. Siinä on kyse minusta. Siinä on kyse
valaistumisestani. Aion vain olettaa niin. En oleta, että jokin poikkeava
pikkutekijä voi sujahtaa mukaan. En oleta, että jotkin pimeät energiat
menneisyydestä sujahtavat elämääni. En oleta, että 80%:ssa asioista joita
tapahtuu minulle, on kyse valaistumisesta. Oletan, että kaikessa
on."
Tässä oletuksessa ei ole "muttia". Ainoastaan "mutat"
tekevät sinusta pellen - en minä.
Olettaminen on itse asiassa tavallaan leikkisää. Se on tavallaan hauskaa.
Olettamisessa keho alkaa taas yhtäkkiä harmonisoitua. Kun oletetaan, että
kaikessa on kyse valaistumisesta, se mikä on ollut kipuja ja särkyjä -
voi pojat, ne ovat olleet rankkoja viime aikoina - nämä samat energiat
jotka tekevät työtä kehossasi, eivät yhtäkkiä ole tuskallisia. Ei siksi,
että olet tehnyt jotain parannusta ja hankkiutunut eroon niistä, vaan
koska oletat, että ne palvelevat sinua, eivät toimi sinua vastaan. Ne
ovat tuskallisia vain, silloin kun luulet niiden toimivan sinua vastaan,
kun luulet tekeväsi jotain väärin, kun luulet sinussa olevan jotain
alempiarvoista.
Siis oletat - sokeasti, naiivisti, viattomasti, ujostelematta. Ei
"muttia".
Oletat, että jokaisessa valinnassasi - on se sitten television
katsomista, vaatteiden valitsemista - on kyse valaistumisestasi. Ja
yhtäkkiä oudosti ja taianomaisesti teet valaistuneita valintoja. Et tee
valintoja epäilyksestä tai huolesta tai tyrmistyksestä tai pelosta tai
siitä, mitä toiset ajattelevat.
Yhtäkkiä jokainen valinta on valaistunut, vaikka kuinka yksinkertainen.
Kyse voi olla siitä, otatko hedelmämehua vai vettä. Yhtäkkiä tuon
valaistumisoletuksen kera siitä tulee valaistunut valinta. Ja yhtäkkiä
siitä, minkä valitset, tulee valaistunut juoma. Se on kuin taikaa.
Tuossa valaistumisoletuksessa kaikessa on kyse valaistumisesta. Jos
päätät juoda hedelmämehua veden sijasta, siitä tulee valaistunutta
hedelmämehua.
Tämä mitä kutsutaan todellisuudeksi, ei ole oikeasti sitä. Todellisuus on
se, minkä valitset. Siinä kaikki.
Voit olettaa valaistumisen ja todellisuutesi on valaistunut.
Oletat olevasi mestari ja kaikki reagoi sinuun mestarina.
Monet muut - useimmat muut, itse asiassa kaikki - olettavat, että he
tekevät jotain väärin. Vaikka he olettaisivat vain 5% olevan väärin, he
saavat väärää energiaa. Kummallista kyllä, polttopiste menee tuhon 5%:iin
eikä 95%:iin. Niinpä siitä tulee todellisuudessa paljon enemmän kuin 5%.
Siitä tulee elämistapa. Oletat, että jokin on pielessä. Oletat, että joku
jahtaa sinua. Oletat, että asiat menevät huonosti. No, sitten ne
menevät.
Se ei ole mielen asia. Se ei ole ajattelua. Se on valinta - mitä
valitset.
Vedetään syvään henkeä ja mennään nyt syvälle olettamiseen musiikin
myötä.
Kyllä! Voit olettaa sokeasti olevasi mestari. Energia ei välitä. Energia
palvelee sinua. Energiat harmonisoituvat siihen, mitä valitset. Valitse
puute, usko puutteeseen ja sitä on. Usko salaliittoihin ja kaikkeen
sellaiseen muuhun, sitten sitä on.
Oleta, että kaikessa on kyse valaistumisesta, ja siitä tulee.
Tunne nyt todella elämää, kun Yohamin kaunis musiikki soi, jokapäiväistä
elämää olettaen vain valaistumista. Tunne, miten energiat jokapäiväisessä
elämässäsi muuttuvat. Kuvittele itsesi käymässä läpi päivittäisiä
rutiinejasi, heräävän aamulla ja tekevän sitä, mitä teet. Älä yritä
muuttaa rutiinia, yritä muuttaa taustaoletus.
Vedä syvään henkeä.
Tunne nyt itseäsi, alkaen huomisaamusta tuon olettamuksen kera, että
"kaikessa on kyse valaistumisestani, kuten pitäisikin olla, hitto
soikoon." Oleta, että kaikki energiat palvelevat sinua. Oleta itse
asiassa, ettei sinun tarvitse tehdä paljon, koska energiat tulevat sinun
suuntaasi.
Tässä sitä mennään olettamiseen.
Olet mestari.
Olet valinnut ruumiillistuneen valaistumisen.
Olet tullut tähän kohtaan kokemusmatkallasi. Olet tullut tähän kohtaan,
missä on jalusta, merkki. Katsot sitä ja siinä sanotaan: "Mestari
olettaa." Mestari olettaa.
Ajattelet itseksesi: "Vau, se merkitsee, että olen päässyt tähän
kohtaan, missä menen ajattelemisen tuolle puolen - vain oletan. Menen
suunnittelemisen tuolle puolen - vain oletan. Menen epäilysten tuolle
puolen, koska ne eivät olleet kovin hauskoja - vain oletan. Astun nyt
tainomaiseen todellisuuteen, koska vain oletan."
Sitä voitaisiin kutsua joksikin muuksi, jos haluat - tietämiseksi,
luottamukseksi - mutta pidän sanasta "olettaminen". Oletat
vain: "Kaikki palvelee minua."
No niin, tunne päivääsi, toimintaasi. Voi, nyt tässä tapahtuu niin, että
näet joitain kasvoja - tuntemiesi ihmisten kasvoja, kasvoja joita et
välttämättä tunnista - ja ne haastavat tämän oletuksen. Mutta mitä teet?
Vedät vain syvään henkeä, hymyilet ja jatkat olettamista. Jatkat vain sen
olettamista, että kaikki on valaistumistasi varten, koska itse asiassa
on.
(Pitkä tauko kun musiikki jatkuu)
Tässä siis olemme merabh'ssa. Merabh't ovat kivoja. Teidän ei tarvitse
kuunnella minua aivan yhtä paljon. Voitte vaipua vähän uneen. Merabh on
tavallaan kiva ja sujuva muutos.
Mutta oletetaan, ettei tämä ole tavallinen merabh. Oletetaan, että tuitte
tänne tänään valtavaa muutosta varten. On ollut kuusi rankkaa kuukautta.
Se on vaatinut veronsa, paljon epäilyä on hiipinyt sisään. Paljon hyviä
asioita tapahtuu, mutta on ollut rankkaa.
Oletetaan vain, että tämä on supermerabh.
Oletetaan, että se on tuplasupermerabh. Muutosten muutos.
Oletetaan, että jotain hämmästyttävää tapahtuu huoneessa juuri nyt -
ehdottomasti hämmästyttävää. Mennään yli epäilystenne, myös vastustuksen,
koska voin tuntea vastustuksenne. Jokin osanne sanoo: "No, en … no,
mutta tota …" Ei, oletetaan vain.
Nyt sukellamme todella syvälle. Oletamme, että suuri muutos
tapahtuu.
Ja silloin tapahtuu hassu asia. Voi, mielesi kaakattaa sinulle. Turpa
kiinni! Mielesi tekee kaikki "muttansa". Vedämme syvään henkeä
ja oletamme vain, että tässä merabh'ssa energiat tulevat sinulle. Ne
tulevat sinun suuntaasi, sinun suuntaasi. Kaikki energiat tulevat sinun
suuntaasi.
Vedämme syvään henkeä. Menemme supermerabh'iin - ensimmäistä kertaa
universumissa tehdään supermerabh - ja oletamme valtavia muutoksia,
valtavia irtipäästämisiä.
Vedetään siis syvään henkeä, kun Yoham vie meidät seuraavalle
tasolle.
(Pitkä tauko kun musiikki jatkuu)
Lähetät tiettyjä energialuotaimia - olet tottunut tekemään tätä - jotka
sanovat: "Mitä juuri tapahtui? Tapahtuiko mitään?" Vedät syvään
henkeä ja palaat olettamiseen. "No, kyllä, se tapahtui. Kyllä, se
tapahtui. Miksi? No, koska valitsin sen." Se on näin
yksinkertaista.
Energialuotaimet menevät tuonne ulos ja sanot: "Mutta tuntuuko
minusta erilaiselta? Näytänkö vähemmän väsyneeltä? Olenko fiksumpi?"
Tiedät täsmälleen, mitä sanot mielelle tuossa kohtaa. Vedät vain syvään
henkeä ja oletat, että jotain tapahtui. Oletat, että tämä on luultavasi
paras merabh, mitä olemme koskaan tehneet. Siinä oli suurin muutos
vähimmän vastustuksen kera. Toisin sanoen, se vain tapahtui.
Oletit niin, energiat jotka palvelevat sinua aina, harmonisoituvat sen
kanssa ja sitten siitä tulee todellisuutta. Hitto! Se oli suurin
energiamuutos, tietoisuusmuutos, minkä olen koskaan nähnyt minkään ryhmän
käyvän läpi. Näin helppoa.
Nimittäin mestarit - mestarit, todelliset mestarit - ymmärtävät, miten
yksinkertaista se on. He ymmärtävät, että no, se alkoi tästä asiasta,
mistä Tobias puhui monta vuotta sitten - hyväksyntä. Hyväksyntä. Minä
puhuin sitten sallimisesta.
Nyt meillä on "oletan". Hyväksytte. Sallitte. Oletatte vain,
että kaikessa on kyse valaistumisestanne.
Vedetään syvään henkeä, antaen tämän kauniin merabh'n imeytyä sisään,
antaen sen tehdä viimeisen pikkumuutoksensa.
Nimittäin silloin kun oletatte, että kyse on valaistumisesta, nuo
fyysiset ongelmat joiden kanssa tulitte tänne, nuo tunneongelmat,
suhdeongelmat, kaikki muut jutut - yhtäkkiä kaikki nuo energiat ovat
muuttuneet ja harmonisoituneet. Yhtäkkiä ne eivät ole oikeastaan enää
ongelmia. Ne joko menevät pois tai ne palvelevat teitä - ne palvelevat
teitä suloisesti valaistumisessanne.
Annetaan tämän vain imeytyä sisään vähän. Supermerabh'n jälkeen teidän
täytyy tavallaan rentoutua vähän.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä …
Aah … olettaminen on paljon hauskempaa kuin epäileminen.
(Tauko kun musiikki jatkuu)
Monina päivinä kun tunnet, että sinun on laitettava taisteluhaarniska
yllesi ja sinun täytyy vain taistella lasten, työpaikan tai vain itsesi
kanssa. Monina päivinä olet hyvin väsynyt, hyvin uupunut, mutta sinun on
vain laitettava haarniska yllesi ja valmistauduttava yhteen
taistelupäivään. Ei enää. Oletat vain, että taistelut on taisteltu.
Oletat, että kaikki on täällä palvelemassa sinua.
Oletat, että päästät "minä olen" -olemuksen, koko olemuksesi
elämääsi ja sitten niin on. Niin on.
Oletat, että tämä on ruumiillistuneen valaistumisen elämä, että olet
mestari, ja sitten niin on. Kaikki energiat harmonisoituvat sitten
palvelemaan sinua ja sitä, minkä valitset oletuksessasi. Se on näin
yksinkertaista. Kaikki muu on vain peittelyä, epäilyksiä,
"muttia", lykkäämistä ja viivyttelyä.
Vedä syvään henkeä.
Oleta ruumiillistunut valaistuminen.
Vedä syvään henkeä. Oleta täysivaltaisuutesi. Miksi? No, koska olet
valinnut sen. Sitä haluat. Se on intohimosi.
Ja voit vetää kunnolla syvään henkeä ja oivaltaa, että teimme itse
asiassa valtavan muutoksen täällä tänään.
(Tauko)
Ja sitten vedät kunnolla syvään henkeä ja oletat, että kaikki on hyvin
koko luomakunnassa. Ja sitten on.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, rakastan teitä kovasti. Nähdään
seuraavassa kokoontumisessamme.
Olen Adamus palveluksessanne. Kiitos. (Yleisö taputtaa)